KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21

KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 Tottomäki Muhjärvi Heponiemi lentokenttä Vuolle hautausmaa Kahrinmäki KOUVOLA KOTKA Hirvenmäki Kahrinkangas Hirvenjoki Takajoki Hirvenmäentie Ahvionsuo OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA versio 6 12.11.2013

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 1(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELUN VAIHEET AIEMMAT VAIHEET vv. 2005-2013 1 Kotkan Kymijoen osayleiskaavan suunnittelu käynnistettiin Kotkan kaupungin, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja kehitysyhtiö Cursorin yhteisenä hankkeena vuonna 2005. 2 Vuosina 2005-2007 tehtiin osayleiskaavan perusselvitykset: luontoselvitykset, maisemaselvitys, tulva-alueet, maanomistus, maatalouden näkymät, asemakaavat, seutu- ja maakuntakaava, kulttuuriympäristöt, maaseutualueen rantarakennusoikeudet. 3 Kotkan Kymijoen osayleiskaavaluonnos, hoito- ja käyttösuunnitelma ja perusselvitykset olivat nähtävillä joulukuussa 2007- tammikuussa 2008. Luonnoksesta saatiin runsaasti lausuntoja ja mielipiteitä. 4 Kaavan laatiminen keskeytyi alkuvuodesta 2008 määräaikaisen yhteistyöhankkeen päätyttyä. Hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut vuonna 2008. 5 Kotkan kaupunki päätti jatkaa osayleiskaavan valmistelua vuonna 2011. Kaava päätettiin jakaa etelä- ja pohjoisosaan. NYKYINEN VAIHE vv. 2013-14 9 Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotusta on valmisteltu v. 2013. Alueelle on laadittu mm. uusi tulvariskien kartoitus, rakennuskulttuurin selvitys, vuosien 2004-07 luontoselvitysten täydennyskartoitus sekä kaavan Natura-vaikutusten arviointi. SEURAAVAKSI 10 Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus tulee nähtäville ja lausunnoille vuodenvaihteessa 2013-2014. 11 Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotusta tarkistetaan palautteen pohjalta alkuvuonna 2014. 12 Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan. KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA 6 Kotkan Kymijoen eteläosan kaava-alueelle tehtiin rakennuskulttuurin selvitys ja muut perusselvitykset päivitettiin 2011-13. 7 Kotkan Kymijoen eteläosan tarkistettu osayleiskaavaehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.4.2013 ja tullut voimaan 7.8.2013 lukuunottamatta yhtä kaavasta pois rajattua tilaa, jonka kaavaratkaisusta on valitettu. KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA 8 Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan jatkosuunnittelu on käynnistetty v. 2011. Suunnittelun suuntaviivoista on neuvoteltu eri osapuolten kanssa vuonna 2012, pohjatietoja on päivitetty vuosina 2012-13. Kannen kuva: Ilmakuva Hurukselan lounaisosasta, lentokuva Vallas v.2005. Viereinen kuva: Suunnittelijaryhmä maastokäynnillä.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 2(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 OSAYLEISKAAVA OAS KAAVA-ALUE Osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kunnan osan, tässä tapauksessa Kotkan Kymijoen pohjoisosan ranta-alueiden maankäyttöä. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, maa- ja metsätalouden, virkistyksen, asumisen, matkailun ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ja Kymenlaakson maakuntakaava. Osayleiskaava esitetään kartalla, johon liittyy kaavamerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset. Osayleiskaavan ratkaisuja kuvataan tarkemmin kaavaselostuksessa. Osayleiskaavan hyväksyy Kotkan kaupunginvaltuusto. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen yleiskaava velvoittaa kaupungin hallintoa ja myös muita viranomaisia edistämään yleiskaavan toteuttamista. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa, sekä taajama-alueen ulkopuolella rakennus- ja toimenpidelupia. Kymijoen osayleiskaavatyö käynnistyi keväällä 2005. Koko Kotkan alueen Kymijoen osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-08. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten osalliset kuten kuntalaiset, yritykset, yhdistykset ja viranomaiset voivat osallistua ja vaikuttaa yleiskaavan laadintaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan osayleiskaavoituksen tarkoitus, lähtötilanne ja osayleiskaavan laadinnan eri työvaiheet. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään miten osayleiskaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Kaavoitus sisältää vaikutusten arvioinnin, jonka avulla tutkitaan täyttyvätkö kaikki kaavoille asetetut vaatimukset riittävässä määrin (MRL 9 ). Kaavan laadinnassa tulee huomioida yhdyskuntarakenteen taloudellisuus, ekologinen kestävyys, asumisen ja elämisen tarpeet, liikenne, turvallisuus, terveellisyys, elinkeinoelämä, ympäristöhaitat, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja virkistyskäyttö. Vaikutusarviossa arvioidaan myös sitä, miten kaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita (VAT). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään yleiskaavatyön edetessä. Aiemmin on laadittu versiot 1-4 koskien koko Kymijoen aluetta Kotkassa, sekä versio 5 koskien Kotkan Kymijoen eteläosaa. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava käsittää seuraavan alueen: Kotkan alueella sijaitseva Kymijoki ranta-alueineen Korkeakoskenhaaran ja Langinkoskenhaaran eroamiskohdasta pohjoiseen Hurukselan kylään Kotkan ja Kouvolan rajalle. Kaava-alueeseen kuuluu alueita seuraavista kylistä: Kurittula, Jäppilä, Laajakoski, Pernoo, Huruksela. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 30 km 2, mikä on 11,5 % Kotkan maapinta-alasta. Joen vartta kuuluu kaava-alueeseen yhteensä 31 kilometriä. Osan matkasta kaava-alueeseen kuuluvat joen molemmat rannat, osan matkasta toinen ranta kuuluu Kouvolan kaupunkiin ja osin myös Pyhtään kuntaan. Rantaviivaa on monin verroin enemmän, koska alueella on useita saaria ja sivu-uomia. Alueeseen kuuluu myös Laajakoskenjärvi. Kaava-alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä arvoja ja alueeseen kohdistuu joukko valtakunnallisia ja maakunnallisia maankäytön tavoitteita. Kaava-alueen rajaus on esitetty tarkemmin kartoilla seuraavilla sivuilla. Tämä versio 6 on laadittu pohjoisosan osayleiskaavan ehdotuksen valmisteluvaiheessa.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 3(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVAN ALUE Yleispiirteinen osoitekartta. Osayleiskaava-alue rajattu punaisella.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 4(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 Osoitekartta osayleiskaava-alueen eteläosasta. Osayleiskaava-alue rajattu punaisella.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 5(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 Osoitekartta osayleiskaava-alueen keskiosasta. Osayleiskaava-alue rajattu punaisella.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 6(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 Osoitekartta osayleiskaava-alueen pohjoisosasta. Osayleiskaava-alue rajattu punaisella.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 7(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 SUUNNITTELUTILANNE KAAVAT YLEISKAAVA Koko Kotkan yleiskaavan on valtuusto hyväksynyt vuonna 1986. Yleiskaava on manneralueen osalta ohjeellinen ilman oikeusvaikutuksia. MAAKUNTAKAAVA Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava ja maaseutu- ja luonto -maakuntakaava ovat voimassa kaava-alueella. Maakuntakaava ohjaa osayleiskaavoitusta. ASEMAKAAVAT Osayleiskaavan alueella ei ole asemakaavoitettuja alueita. SUOJELU LUONTOARVOT Kymijoen vesialue kuuluu pääosin eurooppalaiseen Natura 2000-verkostoon. Alueen kosket on suojeltu koskiensuojelulailla. Osayleiskaavan alueella on useita perustettuja luonnonsuojelualueita. MAISEMA Osayleiskaavan alue kuuluu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. KULTTUURIYMPÄRISTÖ Hurukselan kylän osa on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Otteita Kymenlaakson maakuntakaavasta: Yllä ote maaseutu ja luonto-maakuntakaavasta, joka koskee osayleiskaavan pääosaa. Oikealla ote taajamamaakuntakaavasta, joka koskee osayleiskaavan eteläistä osaa.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 8(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 KOTKAN KYMIJOEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS 2007 Kotkan Kymijoen osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-08. Oheisessa kartassa on ote luonnoksen kaavakartasta siltä osalta, joka kuuluu Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan alueeseen. Luonnoksesta saatiin vuonna 2008 viranomaisten lausuntoja sekä asukkaiden ja maanomistajien mielipiteitä. Nämä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan pohjoisosan jatkosuunnittelussa vuosina 2012-13. Kymijoen eteläosan osayleiskaava on valmistunut vuoden 2013 alussa.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 9(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 POHJOISOSAN EHDOTUKSEN LÄHTÖTIEDOT LUONNOSVAIHEEN SELVITYSTEN PÄIVITYKSET Muuttuneet lähtötiedot on päivitetty: Pohjakartta, maanomistus, tiejärjestelyt, uudet rakennukset ja rakennusluvat päivitettiin Tarkentuneet ja luonnosvaiheesta huomattavasti laajentuneet tulvavaara-alueet Vahvistuneen maakuntakaavan huomiointi Kouvolan puolella vireillä olevan Kymijoen rantaosayleiskaavan huomiointi Perustetut uudet luonnonsuojelualueet Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen uudet rajaukset (Hurukselan rky-alueen supistuminen) Natura ja muut luonnonsuojelualueet Rakentamisen ohjaus ranta-alueilla ja kyläalueiden ranta-alueilla VAIKUTUKSET KAAVAAN Rakentamisalueiden vähentyminen Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavassa osoitetaan kaikkiaan vähemmän uutta rakentamisaluetta kuin vuoden 2007 luonnoksessa. Tämä johtuu seuraavista seikoista: -tulvariskialuiden laajuus on aiempia arviota selvästi laajempi -ranta-alueelle ei osoiteta uutta rakentamista muualla kuin Hurukselan kyläalueella Matkailupalvelujen lisäys Matkailupalvelujen varausalueita on lisätty verrattuna vuoden 2007 luonnokseen kaikkien koskialueiden tuntumassa. Jokivarressa on laajalti tulvariskialueita, kuitenkin pääosa vanhasta rakennuskannasta sijaitsee tulvimattomilla alueilla. Lentokuva Vallas v.2005 Jäppilä Yläkylä Järvenniemi Rantaniityt Laajakoskenjärvi Kruununniitty Järvenrahka Pitkä-Kymi Nikeli Nikelin sairaala Savioja Laajakoskentie

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 10(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 SELVITYKSET Kotkan Kymijoen osayleiskaavatyön osana on laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat. Selvitykset ovat nähtävillä Kotkan kaupungin verkkosivuilla. KOKO KYMIJOEN KAAVA-ALUE LUONTO Luontoarvojen selvitykset vuosina 2005-2007. MAISEMA Maiseman historia, arvoit ja ongelmat, vuonna 2007. HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Luonnon arvoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2008. ETELÄOSAN KAAVA-ALUE Antti Karvonen Näkymä Ahvion Lustkalliolta Kuovinkoskelle. ETELÄOSAN RAKENNUSKULTTUURI Eteläosan rakennuskulttuurin kohteet ja muinaismuistot, vuonna 2013. ETELÄOSAN NATURA-ARVION TARVEHARKINTA Arvio kaavan vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin, vuonna 2013. Pitkä Kymi ja Laajakoskenjärvi etelän suunnasta. ETELÄOSAN KAAVASELOSTUS Eteläosan osayleiskaavan selostus, vuonna 2013. POHJOISOSAN KAAVA-ALUE LUONTO Luontoarvojen selvitys vuonna 2007. Pohjoisosan täydennyskartoitus vuonna 2013. RANTARAKENTAMISEN MITOITUS Selvitys taajama-alueen ulkopuolisen rantarakentamisen kantatilaperusteisista rakennusoikeuksista, vuonna 2007. Täydennetty ranta-alueen ja tulva-alueen vaikutusten osalta vuonna 2013. POHJOISOSAN RAKENNUSKULTTUURI Selvitys viimeistelyvaiheessa, esittelee rakennuskulttuurin kohteet ja muinaismuistot. POHJOISOSAN NATURA-ARVION TARVEHARKINTA Arvio kaavan vaikutuksista Natura-alueen luontoarvoihin, viimeistelyvaiheessa. Lentokuva Vallas Oy POHJOISOSAN KAAVASELOSTUS Eteläosan osayleiskaavan selostus, viimeistelyvaiheessa.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 11(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 OSALLISTUMINEN OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrittelee, miten yleiskaava on laadittava ja käsiteltävä (MRL 5.luku). Lain mukaan osallisille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaavan laadintaan (MRL 6 ja 8. luku, MRA 6. luku). Yleiskaavan osallisia ovat kaikki ne henkilöt ja yhteisöt, joiden oloihin tai etuihin yleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoituksesta on tiedotettava siten, että ne, joita asia koskee, voivat seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan osallisia ovat siten kaikki osayleiskaavan alueella asuvat ja toimivat henkilöt, lomaasukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset sekä näiden työntekijät, sekä kaikki kunnan jäsenet. Viran puolesta osallisia ovat mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Metsäkeskus, Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo ja pelastusviranomaiset sekä kaupungin asiantuntijaviranomaiset. Muita osallisia ovat mm. Kymenlaakson liitto, naapurikunnat Pyhtää ja Kouvola, energiayhtiöt, kuntayhtymät, kaupunginosaja asukasyhdistykset, kotiseutu- ja ympäristöjärjestöt. Osallisilla on MRL 64 mukainen mahdollisuus esittää (ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville) ELY-keskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osayleiskaavaa koskevat päätökset tehdään kaupungin luottamuselimissä: kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. OSALLISTUMINEN Suunnittelun eri vaiheissa järjestetään neuvottelu- ja yleisöesittelytilaisuuksia. Kaupungin verkkosivuilla on mahdollisuus milloin tahansa antaa osayleiskaavaan liittyvää palautetta. VIRANOMAISET VAIKUTTAMINEN LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa esitetyt lausunnot ja mielipiteet on huomioitu Kymijoen pohjoisosan kaavaehdotuksessa mahdollisuuksien mukaan. Palautteesta ja sen vastineista on tehty yhteenveto. EHDOTUSVAIHE Kymijoen pohjoisosan kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin verkkosivuilla. Kaavaehdotusta esitellään myös yleisötilaisuuksissa. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan kaikille maanomistajille tiedotetaan kirjeitse kaavan ehdotusvaiheen kuulemisesta, koska luonnosvaiheen kuulemisesta on kulunut useita vuosia ja kaava on muuttunut osin merkittävästi. EHDOTUKSEN TARKISTAMINEN Ehdotuksesta muistutuksen tai lausunnon tehneille annetaan kaupungin perusteltu vastaus, josta ilmenee, miten muistutus tai lausunto on huomioitu (MRL 65 ). Tarvittaessa tarkistettu kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). HYVÄKSYMINEN Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Valtuuston päätöksestä tiedotetaan kuulutuksin, lisäksi päätöksestä tiedotetaan kirjallisesti niille, jotka ovat sitä pyytäneet (MRL 67 ). ELY-keskuksella on MRL 195 mukainen oikeus tehdä hyväksyttyyn kaavaan liittyvä oikaisukehotus. VALITUSOIKEUS Kunnan jäsenillä ja muilla asianosaisilla on kuntalain 90 mukainen oikeus valittaa osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen. Kuntalaissa on esitetty mahdolliset valitusperusteet, ne ovat suppeammat ja toisin painottuneet kuin MRL 8. luvun mukaisessa vuorovaikutuksessa. ELY-keskuksen ja muiden asiaan liittyvien viranomaisten kanssa on järjestetty MRL 66 mukaisia viranomaisneuvotteluja ja neuvotteluja suunnittelutyön eri vaiheissa. Keskeisillä viranomaisilla on ollut edustus kaavatyön ohjausryhmässä.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 12(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 LISÄTIETOJA VOIMAANTULO Osayleiskaava tulee lainvoimaiseksi valtuuston päätöksen valitusajan jälkeen (MRA 93 ). Mikäli valtuuston päätöksestä valitetaan, voidaan valituksen kohteena oleva osa rajata vahvistetun kaavan ulkopuolelle, tältä osin kaava tulee voimaan vasta oikeuskäsittelyn jälkeen. Mikäli valitus koskee koko kaavaa, niin koko kaava tulee voimaan vasta oikeuskäsittelyn jälkeen. VOIMASSA OLO Osayleiskaava on voimassa toistaiseksi, mitään määräaikaa ei ole. MUUTTAMINEN Osayleiskaavaa voidaan tarvittaessa muuttaa milloin tahansa joko osittain tai kokonaan. KUULUTUKSET Kuulutukset kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. VERKKOSIVU Jatkuva tiedotus kaupungin verkkosivulla: www.kotka.fi/kymijoki TIEDUSTELUT Tiedusteluihin vastaavat: Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja Kotkan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu PL 114, 48101 KOTKA p. 0400 760284 markku.hannonen@kotka.fi Antti Karvonen, arkkitehti MA-arkkitehdit Nilsiänkatu 10 A, 00510 HELSINKI p. 0400 165440 antti.karvonen@ma-arkkitehdit.fi Pernoonkoskien melontasuunnitelma, Kohina ry. Antti Karvo nen

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 13(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 KOTKAN KYMIJOEN OSAYLEISKAAVOITUKSEN TAVOITTEET TEKNINEN LAUTAKUNTA 4.4.2006 YLEISTÄ Osayleiskaavatyö on alkanut laajalla tiedon keruulla. Helmikuussa 2006 suurin osa selvitysaineistosta on valmistunut ja siitä voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tavoitteista keskustellaan ja niitä käsitellään työn kaikissa vaiheissa. Tavoitteet määrittävät mitä arvoja tavoitellaan, osin myös millaisin keinoin. Tavoitteista tehdään poliittinen päätös teknisessä lautakunnassa. Tavoitteet konkretisoituvat luonnoksessa 2006 sekä siitä käytävässä keskustelussa, jossa tavoitteet kohtaavat ja törmäävätkin. Kaavoituksen tavoitteet ovat luonnollisesti niissä vaikutuksissa, joita kaavan toteutumisella on elämään jokivarressa ja Kotkan kaupungissa. Kaavoituksen keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin maankäytöllisiä yleiskaavahan ohjaa yleispiirteisesti maankäyttöä. Siksi tavoitteet näyttäytyvät viime kädessä alueiden käyttötarkoituksen ja rakentumisen määrittelyinä. Kaavalla ei voida puuttua toimintaan, joka ei ole maankäyttö- ja rakennuslain piirissä, kuten esim. veden virtaamien säännöstelyyn. Kymijoen osayleiskaavan tavoitteista pyritään tekemään konkreettisia, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa. MIKSI KAAVA? Kaavatyön taustalla on monenlaisia tarpeita ja sysäyksiä. Tiivistettynä voidaan sanoa, että Kymijoesta on veden puhdistumisen myötä auennut suuri mahdollisuuksien kirjo. Lyhyellä ajalla kiinnostus jokea kohtaan on noussut voimakkaasti, mahdollisuuksia halutaan hyödyntää niin asumiseen ja virkistäytymiseen kuin matkailuun ja kalastukseen. Kymijoki on monella tapaa ainutlaatuinen joki eteläisessä Suomessa. Sen arvojen säilyttäminen ja hyödyntäminen edellyttävät tiedon keruuta ja ymmärtämistä sekä pelisääntöjen määrittelyä kaavoitusta. Kaavoitus luo pohjan toimintojen järjestämiselle ja syntymiselle tulevaisuutta varten. Kaava ei kuitenkaan ole ikuinen suunnitelma. Siksi on mielekästä ajatella, että tässä vaiheessa arvojen turvaaminen on keskeinen tavoite. Arvot turvataan parhaiten, jos niitä voidaan samalla hyödyntää maltillisesti. Jos monenlaisten hankkeiden annetaan nakertaa arvoja ja käyttää alueita satunnaisesti, voidaan todella merkittävät hyödyntämismahdollisuudet menettää. Sama toisin sanottuna jos arvoja ei pystytä säilyttämään ja varjelemaan, ei jää myöskään hyödynnettävää. SUUNNITTELUNVAIHEET Aiemmat vaiheet Kymijoen arvostuksen nousu näkyy sen suunnittelun vaiheissa. Lähtöpisteenä voidaan pitää koskiensuojelulakia, joka turvasi koskien säilymisen koskina. Seuraavaksi Kotkan yleiskaavassa 1986 ja Kymenlaakson seutukaavassa koskialueet varattiin kokonaan luonnon ja maiseman suojelualueiksi. Suojelun piiri laajeni ratkaisevasti valtiovallan päätöksillä, kun koko jokivarsi määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja isoja osa-alueita määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Vielä painavampi päätös oli joen liittäminen eurooppalaiseen Natura 2000-suojeluverkostoon. Seuraavat askeleet Periaatepäätösten jälkeen on vuorossa kaavojen uudistaminen tukemaan Kymijoen arvojen säilymistä ja hyvää hoitoa. Kymijoen osayleiskaava ja siihen liittyvä hoito- ja käyttösuunnitelma on tässä keskeinen. Lisäksi vireillä on maakuntakaavan laatiminen, ensi vaiheessa taajama-alueille ja toisessa vaiheessa arvokkaille maisemaalueille. Kansallisen kaupunkipuiston hankkeessa on mukana Kymijoen suuhaarojen alue. (Lisäys: Maakuntakaava on vahvistettu joulukuussa 2010.) YLEISTAVOITTEET Tärkein johtolanka koko kaavoitukselle on joen ainutlaatuisuus. Kymijoen tekevät kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuiseksi useat seikat. Se on vapaana säilyneen Tornionjoen jälkeen Suomen suurista joista ainoa, jossa on jäljellä mittavia luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia jaksoja. Kymijokeen liittyy luonnontilaisuuden, harvinaisen lajiston ja valtakunnallisesti arvokkaan maiseman ohella myös ihmisen vaikutus ja historian kulku. Nämä näkyvät joella kiehtovana paikkojen ja tapahtumien ketjuna. Kaavan tarkoitus on säilyttää ja vahvistaa joen ainutlaatuisuutta ja saada se samalla hyödynnettäväksi. Ainutlaatuisuuden vuoksi joki on arvokohde, jolle tavanomainen rantakaavoitus ei metodina sovellu. Osayleiskaavan tärkeimpänä kohteena ovat joki ja sen vaikutusalue. Kaava-alueen tarkoituksenmukaista rajausta tarkastellaan tämä näkökohta huomioiden luonnosvaiheessa. Kymijoen osayleiskaava hyväksytään oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavassa huomioidaan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä vahvistettu seutukaava. Kotkan yleiskaavalla ja Kymenlaakson maakuntakaavalla ei ole tavoitteiden käsittelyvaiheessa lakiin perustuvaa ohjausvaikutusta.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 14(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet koskevat asioita, joilla on: -aluerakenteen, alueiden käytön tai liikenne-/energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys -merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuriperintöön -valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen vähentämiseen. Seutukaava / maakuntakaava käsittelee vastaavia asioita maakunnallisen merkityksen kannalta. TOIMINTOJA Suurin osa toiminnoista tarvitsee jonkinlaista maankäytön suunnittelua. Tällä hetkellä jokivarresta tulisi löytyä tilaa seuraaville: - asuminen; kylien elinvoimaisuuden tukeminen, vaihtoehto kaupunkiasumiselle, perinteisen elämänmuodon säilyttäminen, uusi asutus, viemäriverkon laajennus - urbaanin joen ominaispiirteet - matkailu; olemassa olevien palvelujen säilyttäminen, parantaminen/laajentaminen, uudet matkailukohteet ja palveluntarjoajat - asukkaiden virkistysreittien laajentaminen ja parantaminen - matkailullinen virkistyskäyttö, esim. toisaalta tulevat melojat - kalastus, kalastusmatkailu, paikkojen lisäys - teollisuuden kehittyminen - sataman laajentuminen - valtakunnallisen maisema-alueen hoito - Natura 2000- alueen hoito ja käyttö - muut luonnonsuojelulliset toimet - kansallisen kaupunkipuiston alueet ja sisältö - energiantuotanto ja siirto - liikenneväylät LUONTO Luonnon suojelu ja hoito ovat osayleiskaavan kannalta keskeisiä tehtäviä, sillä joen arvo ja hyödyntämismahdollisuudet ovat riippuvaisia tästä. Vaalimalla luonnonarvoja voidaan myös rakentaa vetovoimaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Koskien luonnonsuojelun perusteet ovat muuttuneet. Suojelumerkinnät kaavoissa eivät ole toimineet halutulla tavalla, luonnonsuojelualueita ei ole perustettu ja niitä on suorastaan tuhottu hakkuin ja rakenta- malla. Luonnonsuojelualueiden laajuutta supistetaan ja alueita tuodaan luontoarvot turvaavan käytön piiriin virkistysalueiksi. Osayleiskaavan yhteydessä laaditaan Natura-alueelle lain edellyttämä hoito- ja käyttösuunnitelma, joka toteuttaa ympäristöviranomaisten ohjaustarvetta. Missä siitä on hyötyä, voidaan hoito- ja käyttösuunnitelmaa laajentaa myös muille alueille. Luonnonsuojelualueiksi varataan uusien selvitysten mukaisesti vain kaikkein arvokkaimmat luontokohteet, näitä ei ole runsaasti. Samalla karsitaan seutukaavan mukaisia laajoja, toteutumattomia luonnonsuojelualuevarauksia koskijaksoilla. Luonnonsuojelualueiden lisäksi osoitetaan erityyppisiä luonnon monimuotoisuusalueita, joille annetaan tilanteen mukaan riittävät rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, jotka ovat luonnonsuojelua lievempiä. Erityiskohteena on rantaluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Pääosa vesialueesta ja saarista on jo suojeltu Natura 2000-alueina. Näiden luontoarvoja ei vaaranneta lähialueen maankäytöllä. VIRKISTYS Virkistysalueiden varaaminen kuuluu maankäytön suunnitteluun, se on yleiskaavojen keskeisiä tehtäviä. Kymijoella on virkistyskäytön kannalta paikallista, seudullista, maakunnallista, jopa valtakunnallista merkitystä. Virkistyskäyttö on toistaiseksi kaikkiaan vähäistä. Yleiskaavan tärkeä tavoite on tukea joen virkistyskäytön lisääntymistä joen kaikilla osuuksilla. Kaupunkialueella varataan jatkuvia ulkoilureittejä, lisää kevyen liikenteen ylityspaikkoja ja siltojen alikulkuja. Jumalniemeen varataan virkistysreitti. Koskialueiden rannoille ja saariin varataan virkistysalueita luontoarvojen kannalta sopiviin paikkoihin. Erämaarannoille ei varata jatkuvia rantaulkoilureittejä. Maatalousalueilla ei varata rantaulkoilureittejä, varataan kyliin muutama rantavirkistysalue ja venevalkama ja pari kevyen liikenteen ylityspaikkaa. Kaavatyön yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet kehittää paikallista siirtolapuutarhakulttuuria tutkimalla kaava-alueelta tähän käyttöön soveltuvat alueet. MATKAILU Joen matkailukäyttö on vielä varsin vähäistä, mutta sen mahdollisuudet ovat suuret. Kymijoki on suurin Kymenlaaksoa yhdistävä tekijä, ja samalla myös alueen symboli. Kun seutukunnan matkailua kehitetään, tulee joki yhä laajemmin tunnetuksi. Joen ainutlaatuisten piirteiden esiin tuominen voi tehdä alueen entistä houkuttelevammaksi ja nostaa myös kaupungin asukkaiden arvostusta jokea kohtaan. Matkailu tarvitsee aluevarauksia paikoille, joilla on riittävästi edellytyksiä monipuolisten palveluiden synnyttämiseen ja menestyksekkääseen toimintaan. Matkailu sivuelinkeinona voi myös tukea perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuutta. Matkailua tulee kehittää myös pienessä mittakaavassa sekä etsiä uudenlaisia matkailumahdollisuuksia, esim. luontomatkailua ja työympäristöihin liittyvää matkailua. Pienessä mittakaavassa matkailua kehitetään osoittamalla soveltuville paikoille koskien tuntumaan matkailualueita, esim. Siikakoskella ja Pernoossa. Matkailukäyttöä tutkitaan myös Laajakoskella ja Kultaalla. Korkeakosken jokihaarassa tutkitaan kaavan mahdollisuuksia kalastusmatkailun vahvistamiseen. Kyläasutusalueilla tuetaan maatilamatkailua. Suuremman mittakaavan matkailua kehitetään tutkimalla matkailua yhtenä maankäyttövaihtoehtona Kyminlinnan alueella. KAUPUNKIASUMINEN Kymijokeen tukeutuvaa kaupunkiasumista on melko vähän, lähinnä Helilässä, Lankilassa ja Hovilassa. Tutkitaan mahdolliset jokivarren kaupunkiasumisalueet ja niiden kapasiteetti, valitaan ensisijaiset kohteet osana laajempaa kaupunkirakenteen strategiakeskustelua. Osayleiskaavassa ei suunnitella uusia asuntoalueita tarkemmin.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 15(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 MAASEUTUASUMINEN Maankäytön suunnittelussa maaseudun rakentamista ohjataan yleensä hyvin väljästi. Rantarakentamiselle annetaan usein kuitenkin varsin selvät rajaukset. Kymijoen varressa maaseudulla asuu varsin vähän väkeä, asutus on keskittynyt pieniin kyliin. Osoitetaan kyläasutusalueita perinteistä kylärakennetta täydentäen kummuille ja teiden varteen, ei alaville rannoille. Maaseudun kyliin varataan virkistysalueita ja venevalkamia jokirannasta ja alueet palvelukeskuksille. Huomioidaan asutuksen viemäröitävyys. LOMA-ASUTUS Loma-asutuksen määrä ja sijoittelu on tyypillinen rantojen maankäytön suunnittelun tehtävä. Kymijoen varteen loma-asutusta on syntynyt hyvin niukasti, lähinnä koskiosuuksille ja niiden tuntumaan. Tämä on osa jokimaiseman myönteistä luonnontilaisuutta. Loma-asutus on muuttunut käyttönsä ja varustelutason osalta muistuttamaan normaalia omakotiasumista. Samalla on vahvistunut trendi muuttaa loma-asuntoja pysyvään asuinkäyttöön. Yleiskaavassa tehdään linjanveto: ei varata uusia loma-asutuksen alueita, vaan ensisijaisesti pysyvän asutuksen ja matkailun alueita, joiden tulee täyttää ympärivuotisen käytön vaatimukset viemäröitävyyden, tieyhteyksien ja tulvasuojauksen ja rakentamistavan osalta. Olevan loma-asutuksen osalta maankäyttö harkitaan tapauskohtaisesti. Hurukselassa osoitetaan asumis- ja lomakäyttöön sopivaa uutta rakentamista peitteisille rannoille ja kyläympäristöön, ensisijaisesti viemäriverkon piiriin. Erämaajaksolle ei osoiteta uutta rantarakentamista. Koskijaksojen tuntumaan osoitetaan paikoin matkailupalvelujen alueita, mutta ei rantaasumista. Tulvariskialueille ei osoiteta uutta rakentamista. LIIKENNE Liikenteen aluevarauksissa sekä varaudutaan kansallisten hankkeiden (E18, HELI-rata) toteuttamiseen että mahdol- listetaan liikkuminen jokivarressa itä-länsi -suunnassa. Suurten väylien aluevaraukset säilytetään seutukaavan osoittamilla paikoilla. Joen ylitystarpeet tarkastellaan uudelleen. Kaupunkijokijaksolla on tarvetta kevyen liikenteen ylityksille ja maaseutualueella autoliikenteen sekä kevyen liikenteen ylityksille. Ratkaisussa huomioidaan mahdollisuus joukkoliikenteen kehittämiseen. TEOLLISUUS Maankäytön suunnittelussa varataan teollisuus- ja varastoalueita sekä annetaan niiden ympäristövaikutuksia koskevia rajoituksia. Voimalinjojen sijoittelua ohjaa ensisijaisesti energialaki. Kymijoella on Kotkan alueella teollisuutta jokisuulla, Jumalniemessä, Korkeakoskella ja Jylpyllä. Energiantuotantoa on Koivukoskella ja Korkeakoskella. Korkeakosken voimala ja teollisuusalue säilyvät, ei merkittävää laajennusvaraa jokirannassa. Kyminsuun ja Karhulan teollisuusalueet säilyvät, rantojen virkistyskäytön mahdollisuudet tutkitaan. Kyminlinnan varikkoalueelle Huumanhaaran länsirannalla osoitetaan uutta käyttöä. Joen poikki ei varata uusia voimalinjoja, varsinkaan erämaajaksolla. KALASTUS Joen kalastuspotentiaali on huomattava. Nykyisellään se käytetään vain osittain. Voimalaitosten alapuolisilla osilla kalastuksen taloudellinen arvo on tätä nykyä 2 M vuodessa. Kalastusjärjestelyin arvo voi nousta vielä 1 M, ja voimaloiden yläpuolisella jokialueella arvo voi nousta jopa 2 M. Joesta tällä hetkellä pyydettävä kalakanta on pääosin istutettua, joten arvokkaimpana pidetyn luonnonvaraisen kalan lisääntymisedellytyksiä kannattaa parantaa. Kalastusmatkailu tarvitsee riittäviä kalastusmahdollisuuksia sekä sopivia majoituspalveluja, jotta kävijät saadaan jäämään pidemmäksi aikaa. Kalastus voi myös kuluttaa joen luontoarvoja sekä häiritä asukkaita, joten suunnittelulla täytyy ehkäistä näiden ongelmien syntyä. Koskialueille järjestetään kalastusalueita luontoarvojen ja matkailutoiminnan kannalta sopiviin paikkoihin. Pyritään löytämään sopivia alueita, joita voitaisiin kunnostaa lohikalojen lisääntymisalueiksi. VESISTÖN HALLINTA Vesistön vaihtelun aiheuttamat rajoitukset maankäytölle ovat merkittäviä, ja ne pitää huomioida aiempaa kaavoitusta paremmin. MRL edellyttää tulvariskin huomioimista maankäytön suunnittelussa. Kyse tulvissa ei ole ainoastaan rakennevaurioista vaan myös henkilöturvallisuudesta (pelastustiet saattavat olla veden alla) ja ympäristöriskistä. Säännöstely pitää joen virtaamat melko tasaisena, myös melko vähäisenä. Tulvatilanteessa padoilla ei kuitenkaan voida pidättää suuria vesimassoja, joten koko virtaama on päästettävä jokiuomaan. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan virtaamiin epävakaistavasti, tulvat tulevat ennusteen mukaan lisääntymään. MMM asettaman suurtulvatyöryhmän raportin (2003) mukaan asuinrakennuksia tai merkittävästi vaurioituvia lomarakennuksiakaan ei tulisi rakentaa alueille, joilla tulva toistuu kerran sadassa vuodessa. Suurimman tulvariskialueille ei osoiteta uutta rakentamista. Näitä ovat mm. Kultaankosken ja Ahvionkosken alapuoliset rantasuoalueet, Lankilan ja Kyminlinnan alavat rannat, Pernoon ja Laajakosken alavat rantapellot. Tulvariskialueella olevat rakennukset kartoitetaan ja omistajille tiedotetaan asiasta. Rannoille sijoittuvan asutuksen ja lomaasutuksen jätevesien käsittelystä annetaan määräykset. Annetaan määräys maatalouden valumista. Tulvariskialueilla noudatetaan ympäristökeskuksen antamia vähimmäisrakentamiskorkeuksia. Osoitetaan alueet, joilla on tarve rakennusten tulvariskin tapauskohtaiseen selvittämiseen.

Kotka, Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava 16(16) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, versio 6, 12.11.2013 YMPÄRISTÖN HALLINTA Ympäristöhäiriöiden hallintaa ohjaa ensisijaisesti ympäristölainsäädäntö (ja vesilaki). Maankäytön suunnittelussa ympäristöhäiriöiden vaikutusalueet tulee huomioida, lisäksi voidaan antaa maankäytön häiritsevyyttä koskevia rajoituksia ja suojausvelvoitteita. Osoitetaan viemäriverkon piiriin tuleva alue / kiinteistökohtaisesti hoidettava alue. Rantavyöhykkeelle asetetaan jätevesien käsittelyvelvoite myös oleville kiinteistöille. Maataloudelle annetaan riittävä suojakaistasuositus, joillekin rantaosuuksille ruoppausrajoitus ja läjitysohjeet. Osoitetaan virkistyksen ja matkailun kannalta tärkeät pääväylien melusuojauskohteet. Osoitetaan pilaantuneiden maiden kunnostuskohteet. Osayleiskaavassa ei osoiteta merkittävää uutta asunto- ja matkailurakentamista seveso-laitosten konsultaatiovyöhykkeelle. MAA- JA METSÄTALOUS Maa- ja metsätaloutta ohjaa ensisijaisesti niiden oma lainsäädäntö. Maankäytön suunnittelulla voidaan ohjata maa- ja metsätalousalueiden rakentamista sekä antaa suosituksia maisema-arvojen huomioinnista. Toimivien maatilojen määrä on vähentynyt tuntuvasti, ja kehityksen suunta pysyy edelleen. Eteläiset maaseutualueet ovat jo väistyvän ja erikoistuvan maatalouden aluetta, pohjoista rasittavat vaikeat maanomistusolot. Maatalous on edellytys Kymijoen arvokkaan kulttuurimaiseman säilymiselle sekä kylien pysymiselle asuttuna. Matkailu, arvokkaiden maisema-alueiden hoito sekä muut sivuelinkeinot voivat tukea maa- ja metsätaloutta. Maisemalliset toimenpiteet tulee valita huolella, sillä kaikkeen ei riitä resursseja. Maa- ja metsätalousalueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössä. Kylien asuttamista tuetaan osoittamalla hyviä rakennuspaikkoja asumiseen ja matkailuun. Määritellään kulttuurimaisemana tärkeät avoimet viljelymaisemat ja luontomaisemana tärkeät metsäalueet, rakentaminen ohjataan näiden ulkopuolelle. Luonnonsuojelun ja monimuotoisuuden tuomat rajoitukset huomioidaan, samoin ulkoilukäytön paikoin aiheuttamat rajoitukset. Tuetaan sivuelinkeinojen kuten maatilamatkailun kehittämistä. KAUPUNKIJOKI osa-alue 1 -Korkeakoskenhaarasta jokipuisto/puistojoki - virkistysalueet molemmilla rannoilla, kävelysillat, kalastuspaikat -Jumalniemen tuleva käyttö huomioidaan siltä osin kuin se on ennakoitavissa, Jumalniemen maankäyttöä ei ratkaista Kymijoen osayleiskaavassa -Kyminlinnaan palveluja, matkailua, ehkä asumista -Kyminkartanon kulttuurimaisema säilyy -Mahdolliset uudet jokeen tukeutuvat asuinalueet KAUPUNKIMAASEUTU osa-alue 2 -maaseutumaisema säilyy -lisäasutusta kylärakenteen ehdoilla -maaseutu- ja luontomatkailua -rantapuistoja -katuyhteys joen poikki -vaelluskalaa ERÄMAAJAKSO osa-alue 3 -koskijaksot koskemattomina, suojelu- ja virkistyskäyttöön -koskijaksojen tuntumaan ulkoilu- ja matkailupalveluja -ei rantamökkejä -vaellusreitit, metsästys, kalastus, melonta - tukikohdat KYLÄMAASEUTU osa-alue 4 -vesihuolto ja viemäröinti -lisäasutusta kylärakenteen puitteissa, ei peltorannoille -elävä, hoidettu kulttuurimaisema -lisää loma-asutusta metsärannoille -maaseutumatkailua, yhteys Wredebyhyn Kotkan tekninen lautakunta 4.4.2006 Pykinkoski Pernoonkoskilla, oikealla rannalla Latumaja.