ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS- LUONNOS MUOTOILUAKATEMIA 1-20-1 18.8.2014 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 18.2.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS 772

SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Kaavatyön aikana tutkitut vaihtoehdot 4.5.2 Valitun vaihtoehdon vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun valinta ja perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS

LIITTEET 1/1 2 Asemakaavan muutoksen seurantalomake 2/1 Asemakaavan muutoskartta 2/2 5 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 3.1 Havainneaineisto VE0+ 3.2 Havainneaineisto VE1 3.3. Havainneaineisto VE2 3.4 Havainneaineisto VE3 4 Poistokartta / ote ajantasa-asemakaavasta 5.1 Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava 5.2 Ote valmisteilla olevasta Kuopion keskustan osayleiskaavaluonnoksen rakennussuojelukohteista 6 Rakennushistoriaselvitys / Kuopion keskustan kortteli 20, QVIM Arkkitehdit Oy KUVAT 1 Suunnittelualueen rajaus 2 Viistokuva suunnittelualueelta 3 Asemapiirros 4 Piispantalo ja Muotoiluakatemian sisäänkäynti 5 Piispantalo 6 Korttelin sisäpiha 7 Päärakennus kuvattuna Kirkkokadun ja Kuninkaankadun kulmauksesta 8 Rakennukset 3 ja 4 9 Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta 10 Kulttuurihistorialliset rakennuskohteet. 11 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 12 Kuopion kulttuuriympäristö strategia ja hoito-ohjeet, Piispanpuiston ympäristö 13 Ote ajantasa-asemakaavasta 14 Vaihtoehto 1 15 Vaihtoehto 2 16 Vaihtoehto 3 17 Vaihtoehto0+

MUOTOILUAKATEMIA 1 MUOTOILUAKATEMIA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee xx.x.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: Alueen sijainti: Kuopion kaupungin 1. kaupunginosan (Väinölänniemi), korttelin 20 tonttia 1. Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustassa Kirkkokadun ja Kuopionlahdenkadun välissä Piispanpuiston länsipuolella. KUVA 1. SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS Kaavatunnus: 772 Kaavatyön tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi.

MUOTOILUAKATEMIA 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Asemakaavan muutostyö on tullut vireille Kuopion Rouvasväen yhdistys ry:n hakemuksesta 15.8.2013. Kaavatyö sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusosaston työohjelmaan. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 19.2.2014. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 3.3. 1.4.2014. Nähtävänäoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 14.5.2014 ja kaavan vireilletulosta tiedotettiin naapurikiinteistöjen edustajia kirjeellä 24.4.2014. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttamista asuinrakennusten korttelialueeksi. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Uudisrakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan muutoksen perusteella heti kun se kaavatilanteen sekä teknisten ja taloudellisten toteuttamisedellytysten puolesta on mahdollista.

MUOTOILUAKATEMIA 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustan eteläosassa Väinölänniemellä. Korttelia rajaavat idässä Piispankatu, etelässä Kuopionlahdenkatu, lännessä Kuninkaankatu ja pohjoisessa Kirkkokatu. Suunnittelualuetta ympäröivät idässä Piispanpuisto, lännessä Kuopion korttelimuseo ja Kirkkokadun ja Kuopionlahdenkadun asuinkerrostalot pohjoisessa ja etelässä. Piispanpuiston aluekokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. KUVA 2. VIISTOKUVA SUUNNITTELUALUEELTA 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat kauttaaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Korttelin keskellä piha-alueella on säilynyt vanhaa lehtipuustoa. Pihalla on rajattu nurmialue muun piha-alueen ollessa asfaltoitua pysäköinti kenttää.

MUOTOILUAKATEMIA 4 Maaperä Maanpinta on tasovälillä +91.10 - +93.00. Maaperä on Kuopionlahdenkadun ja Kuninkaankadun risteysalueella hiekkamoreenia ja Kirkkokadun alueella silttistä hiekkaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue kuuluu ruutukaavakeskustan korttelirakenteeseen. Korttelin omistaa Kuopion Rouvasväenyhdistys ja rakennuksissa on Muotoiluakatemian opetus- ja toimitiloja. KUVA 3. ASEMAPIIRROS Piispantalo (Rakennus 2): Korttelissa 1-20-1 on vanha puurakenteinen Piispantalo vuodelta 1856. Rakennuksen on suunnitellut Carl Ziegler ja siinä on toiminut käsityökoulu. Nyttemmin rakennus on peruskorjattu ja siinä on Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitilat. Rakennus on suojeltu asemakaavassa sr-1 merkinnällä (Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde, joka tulee suojella). Piispantalon kaavallisen suojelun lisäksi Piispanpuisto ympäristöineen kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt inventointi kohteeseen. Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Piispan talosta nimityksensä saaneen puiston ympärille on keskittynyt läänin hallintoon liittyneitä rakennuksia ja muita julkisia rakennuksia.

MUOTOILUAKATEMIA 5 KUVA 4. PIISPANTALO JA MUOTOILUAKATEMIAN SISÄÄNKÄYNTI Piispanpuisto ympäristöineen kuuluu myös Kuopion kulttuuriympäristön Strategia ja hoito-ohjeet -ohjelmaan. Piispanpuisto ympäristöineen muodostaa monen aikatason muovaaman miljöökokonaisuuden, joka on Väinölänniemelle johtavan reitin varressa. Piispanpuistossa sijaitsivat Kuopion seudun ensimmäiset kirkot, joista viimeinen puinen ristikirkko purettiin vuonna1820. Paikka tunnettiin silloin Hallitustorin nimellä ja muutettiin puistoksi 1880-luvun puolivälissä lääninhallituksen rakennusten valmistuttua.

MUOTOILUAKATEMIA 6 Puisto nimettiin Piispanpuistoksi puiston länsipuolella, Piispankadun varrella sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta. KUVA 5. PIISPANTALO KUVA 6. KORTTELIN SISÄPIHA Muotoiluakatemian päärakennus (Rakennus 1): Piispankadun pohjoispuolella, Kirkkokadun varrella on Muotoiluakatemian kolmikerroksinen päärakennus vuodelta 1963. Päärakennukseen sijoittuvat eteis- ja aulatilat, voimistelu- ja näyttelysalit sekä keittiö ja ruokailutilat sekä tilausten vastaanotto ja luovutustilat. Toisessa kerroksessa on luokkahuoneet, puku- ja pesutilat sekä opettajien huoneet. Kolmannessa kerroksessa on opetustiloja aputiloineen. Kellari on rakennuksen laajuinen ja sinne sijoittuvat keittiön apu- ja varastotilat, pesutilat, värjäystilat sekä varastona toimiva väestönsuoja. Vuonna 1970 päärakennuksen laajennuksen yhteydessä myymälä- ja näyttelytila Mytkä sekä Piispantalo yhdistettiin aulalla toisiinsa.

MUOTOILUAKATEMIA 7 KUVA 7. PÄÄRAKENNUS KUVATTUNA KIRKKOKADUN JA KUNINKAANKADUN KULMAUKSESTA Asuntola (Rakennus 4): Vuonna 1963 valmistui myös Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun kulmaukseen oppilasasuntola. Asuntolarakennuksen ensimmäisen kerroksen pohjoispäädyssä on sisäänkäynti, kirjasto ja lukusali. Näiden yhteydessä on oppilaiden keittiö ja pyykinhoitotilat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa ovat opiskelijoiden asunnot, 12,5m 2 kokoiset kahden hengen huoneet. Puku- ja pesutilat ovat kerroksittain yhteiset. Molemmissa kerroksissa on 56m 2 suuruiset asunnot, toinen vahtimestarille ja toinen opettajalle. Kellarissa on lämpökeskus, varastoja sekä pyykki- ja saunatilat. Laajennusosa (Rakennus 3) Korttelin toinen laajennusosa on vuonna 1975 rakennettu työpaja Kuopionlahdenkadun vartelle. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on puutyösali materiaalivarastoineen sekä kuivaustila. Toisessa kerroksessa ovat tekstiiliopetus kutomosaleineen ja kolmannessa kerroksessa keramiikkaosasto sekä luentotiloja. Kellarissa on puutyösalit aputiloineen sekä väestönsuoja. Vuonna 1989 jalometallin opetustiloja laajennettiin siten, että yksikerroksinen lasiseinä liitti Piispantalon laajennusosaan kiinni.

MUOTOILUAKATEMIA 8 KUVA 8. RAKENNUKSET 3 JA 4 Viimeisin laajennusvaihe toteutettiin vuosina 1996-1997, jolloin päärakennuksen yhteyteen rakennettiin auditorio. Auditorio on osittain kellarikerroksen tasolla. Samalla laajennettiin myös aulatiloja. Suunnittelualueen rakennuksia on selostettu tarkemmin asemakaava-aineistoon liittyvässä QVIM Arkkitehdit Oy:n laatimassa rakennushistoriaselvityksissä Kuopion keskustan kortteli 20 (liite 6). Selvityksen on laatinut arkkitehti Kristiina Helin. 3.1.4 Maanomistus Korttelin omistaa Kuopion Rouvasväenyhdistys Ry. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu 7.12.2011 ympäristöministeriössä.. Siinä Piispantalo on merkitty merkinnällä MA 1 11.1346: kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde.

MUOTOILUAKATEMIA 9 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. Yleiskaava Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan 11.12.2000. Se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). KUVA 9. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA Keskustan osayleiskaavaluonnos Keskustan osayleiskaavatyön uusiminen on käynnissä. Osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteiseksi ja se tulee vahvistuessaan kumoamaan kaava-alueen osalta kaupunginvaltuuston 11.12.2000 hyväksymän keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan.

MUOTOILUAKATEMIA 10 KUVA 10. KULTTUURIHISTORIALLISET RAKENNUSKOHTEET Ote valmisteilla olevasta osayleiskaavaluonnoksesta, jossa Piispantalo on merkitty säilytettäviksi rakennuksiksi (SR-1). Kyseessä on rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue tai kohde, joka tulee suojella (Yleiskaavamääräys 143): Muut selvitykset Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on tullut voimaan 1.3.2009 ja ne sisältävät muun muassa toimivan aluerakenteeseen sekä eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä erityistavoitteita. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009-2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.4.2009 otettavaksi aktiiviseen käyttöön kaikessa valmistelussa. Kuopion pitkän aikavälin kehittämistä ohjaava kaupunkistrategia 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.6.2010.

MUOTOILUAKATEMIA 11 Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -luetteloon. Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Kuopion seudun ensimmäiset kirkot ovat sijainneet paikalla, joka muutettiin puistoksi 1884 uuden lääninhallituksen yhteyteen. Piispan talosta nimityksen saaneen puiston ympärille ovat keskittyneet läänin hallintoon liittyneet rakennukset ja muita julkisia rakennuksia. KUVA 11. VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kuopion kulttuuriympäristö strategia ja hoito-ohjeet -ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.10.2007 ohjeellisena noudatettavaksi. Ohjelma käsittää Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelman sekä Kuopion kulttuuriympäristöjen vaalimisen yleisiä periaatteita käsittelevän strategisen osuuden jatkotoimenpide-ehdotuksineen. Kohteen valintaperusteet ja merkittävyys: Vanhaan Kuopion keskustaa edustava alue, joka muodostaa puiston ja sitä ympäröivien rakennusten kanssa kerroksellisen kulttuuriympäristön niin hallinnollisesti kuin rakennushistoriallisestikin.

MUOTOILUAKATEMIA 12 Alue on ollut Pohjois-Savon keskus 1500-luvulta lähtien. Piispanpuisto ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Säilytys tavoite: Rakennukset ja ympäristö säilytetään ja hoidetaan. Uudisrakentamisen on sopeuduttava miljööseen. KUVA 12. KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ - STRATEGIA JA HOITO OHJEET. PIISPANPUISTON YMPÄRISTÖ Piispanpuisto ympäristöineen muodostaa monen aikatason muovaaman miljöökokonaisuuden, joka on Kuopion kulttuuriympäristöstrategian mukaan historiallisesti arvokasta ympäristöä ja jossa kulttuurihistorialliset rakennukset säilytetään ja uudisrakentaminen sopeutetaan ympäristöön.

MUOTOILUAKATEMIA 13 Rakennusten käyttötarkoitusta muutettaessa on otettava huomioon säilytystavoitteet ja kulttuurihistorialliset arvot. Kohteen valintaperusteet ja merkittävyys: Vanhaan Kuopion keskustaa edustava alue, joka muodostaa puiston ja sitä ympäröivien rakennusten kanssa kerroksellisen kulttuuriympäristön niin hallinnollisesti kuin rakennushistoriallisestikin. Alue on ollut Pohjois-Savon keskus 1500-luvulta lähtien. Piispanpuisto ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Säilytys tavoite: Rakennukset ja ympäristö säilytetään ja hoidetaan. Uudisrakentamisen on sopeuduttava miljööseen. QVIM Arkkitehdit Oy on laatinut korttelia koskevan rakennushistoriaselvityksen (liite 6). Selvityksessä todetaan että piispantalo on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä rakennus. Sen säilyminen on turvattu, sillä rakennus on suojeltu kaavamerkinnällä sr- 1. Myös sen omistus ja käyttö turvaavat rakennuksen tulevaisuuden. Kuopion Rouvasväenyhdistys on korjannut rakennuksen omaan, tulevaan käyttönsä ja myös rakennuksen tekniset valmiudet on rakennettu tulevaisuutta ajatellen. Asemakaava KUVA 13. OTE AJANTASA ASEMAKAAVASTA

MUOTOILUAKATEMIA 14 Suunnittelualueella on voimassa 15.6.1988 ympäristöministeriön vahvistama asemakaava. Asemakaavassa alue on varattu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Korttelissa 20 rakennusoikeutta on yhteensä 8 000 k-m 2 ja tontin pinta-ala on 4880 m 2. Alueelle saa rakentaa osittain tai kokonaan maanpinnanalapuolella olevia työtiloja. Autopaikkavaatimus on 1/150 m 2. Korttelissa on kulttuurihistoriallisesti arvokas 1800-luvulta peräisin oleva piispan asuintalo, joka on suojeltu kaavamerkinnällä sr-1 (Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallinen arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy). Rakennusjärjestys Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 14.6.2013. Tonttijako ja -rekisteri Kortteli 1-20-1 on mitattu ja merkitty kiinteistörekisteriin 20.11.1937. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284 / 99) mukainen. Mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu 7.12.2011 ympäristöministeriössä.. Siinä Piispantalo on merkitty merkinnällä MA 1 11.1346: kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä kohde. Vuonna1988 ympäristöministeriön vahvistamassa asemakaavassa Piispantalo on suojeltu merkinnällä sr-1. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallinen arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kaavallisen suojelun lisäksi Piispanpuisto ympäristöineen kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY kohteeseen. Lisäksi Piispanpuisto ympäristöineen on myös Kuopion kulttuuriympäristöstrategian ruutukaavaalueen aluekokonaisuus- kohde.

MUOTOILUAKATEMIA 15 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kuopion Rouvasväenyhdistys ry on kirjeellään hakenut asemakaavan muutosta 15.8.2013. Opetustoiminnan siirryttyä muualle Kuopion Muotoiluakatemian tilat jäävät tyhjilleen. Asemakaavamuutoksella haetaan kortteliin päätarkoituksen muuttamista asuinkortteliksi. Piispantalo säilyy edelleen Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitiloina. Muilta osin kortteli kaipaa perusteellista rakennus- ja taloteknistä peruskorjausta. Opetustoimintaa varten rakennettujen rakennusten korjaaminen ja säilyminen ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti tarkoituksen mukaista, joten tarkoitus on korvata ne asuinrakennuksilla. Asemakaavan muutostyö sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoitusosaston vuoden 2014 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutostyö on tullut vireille Kuopion Rouvasväen yhdistys ry:n hakemuksesta 15.8.2013. Kaavatyö sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusosaston työohjelmaan. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 19.2.2014. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 3.3. 1.4.2014. Nähtävänäoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 14.5.2014 ja kaavan vireilletulosta tiedotettiin naapurikiinteistöjen edustajia kirjeellä 24.4.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, naapurikiinteistöt, lähialueen asukkaat, Museovirasto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualue, Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Liikelaitos, DNA Itä- ja Keski- Suomi, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, Kanta-Kuopion Seura ry, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry, Lujatalo Oy ja kaupungin viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutostyö sisältyi kaavoitusosaston vuoden 2014 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen työnumerolla 345. Kaupunkirakennelautakuntaa on tiedotettu kaavan vireilletulosta 19.2.2014.

MUOTOILUAKATEMIA 16 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, 18.2.2014) ovat olleet MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävinä 3.3. 1.4.2014. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 14.5.2014 ja kaavan vireilletulosta tiedotettiin naapurikiinteistöjen edustajia kirjeellä 24.4.2014. Kaavatyön aloituskokous on pidetty 14.5.12.2014 ja siinä olivat edustettuina ELY-keskus, strateginen maankäytönsuunnittelu, tilakeskus, Kuopion Vesi liikelaitos, Kunnallistekninen suunnittelu, asuntotoimi ja asemakaavoitus. Kokouksessa keskusteltiin hankkeen sisällöstä, kaupunkikuvallisista perusteista ja vaihtoehdoista sekä jatkotoimenpiteistä. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto on toimitettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tiedoksi. Kaavatyöstä ei ole ollut tarpeen pitää viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttamista asuinrakennusten korttelialueeksi. Kaupungin kehityksen kannalta tavoitteena on tukea ruutukaavakeskustan kehittämistä lisäämällä asuntotuotantoa keskustan palvelujen ja toimintojen äärellä. Asuntojen määrän lisäämisen ohella vahvistetaan myös keskustan alueen palvelujen säilymistä ja sitä kautta keskustan vetovoimaisuutta Kuopion kaupungin strategian 2020 mukaisesti. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asuinympäristön laatuun liittyvänä tavoitteena on luoda viihtyisä uudisrakentamisalue, joka sopeutuu arkkitehtonisesti ja hierarkkisesti vanhaan historialliseen Piispanpuiston ympäristöön. Uudisrakentaminen pyritään sopeuttamaan olevaan kaupunkirakenteeseen massoittelun, rakennusten mittasuhteiden sekä rakennusten sijoittelun avulla. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa Piispanpuiston historialliseen rakennuskantaan ja miljööseen. Samoin tulee huomioida olemassa olevasta rakennuskannasta avautuvat näkymät ja asumisviihtyisyys.

MUOTOILUAKATEMIA 17 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Kaavatyön aikana tutkitut vaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu neljä vaihtoehtotarkastelua. VE1, VE2, VE3 ja VE0+. Valmisteluvaiheen vaihtoehdot ovat kokonaisuudessaan selostuksen liitteinä 3.1 3.4. Uudisrakennukset sijoittuvat kaikissa vaihtoehdoissa pääkatujen varsille muodostamaan ehyttä kaupunkikuvaa ja rajattua katutilaa. Samalla korttelin sisälle muodostuu suojainen pihatila. Rakennusten korkeudet on sovitettu Kirkkokadun ja Kuopionlahdenkadun varrella olevien asuinrakennusten korkeuksiin. Kattomuotoja tutkitaan tarkemmin tulevissa suunnitteluvaiheissa. Uudisrakennusten katujen varrelle sijoittuvat parvekkeet on suunniteltu sisäänvedettyinä. Autopaikat on pyritty sijoittamaan kellarikerroksen autohalliin ja autopaikkanormina on käytetty keskustassa yleisesti toteutettua 2ap/3as. Tontin pihakorot laskevat loivasti etelään päin. Pihakannen taso yritetään saada mahdollisimman lähelle nykyistä maanpintaa, jotta sen rakenteet eivät muodosta muuria pihalle tai Kuninkaankadun varrelle. Sisäänajo autohalliin on Kuopionlahdenkadulta. Korttelin tehokkuus Korttelin nykyinen rakennusoikeus on 8000 m2, josta on käytetty 7372,0 m2. Päärakennuksen eli Rakennus 1:n bruttoala on 3796,0 m2, Piispantalon eli rakennus 2:n 534,0 m2. Vaihtoehto 1 KUVA 14. VAIHTOEHTO 1

MUOTOILUAKATEMIA 18 VE1 Vaihtoehdossa VE1 1960-70-luvun rakennuskanta on korvattu kolmella pääkatujen varteen sijoittuvalla asuinkerrostalolla. Kirkkokadun varrella oleva rakennus 1 on L-mallinen massa, jonka lyhyempi siipi sijoittuu Kuninkaankadun varteen. Rakennus on mahdollista rakentaa kahdessa vaiheessa. Siinä on kuusi kerrosta, joista ylin on sisäänvedetty Kirkko- ja Kuninkaankadun varrella. Ylin kerros on ullakkokerrosmainen ja erottuu muusta massasta väriltään ja julkisivumateriaaleiltaan. Kuninkaankadun ja Kuopionlahden kadun varrella olevat rakennukset 2 ja 3 ovat viisikerroksisia. Näiden rakennusten ylin kerros on ullakkokerrosmainen ja sisäänvedetty Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun varrella. Rakennuksia kattaa loiva pulpettikatto. Kortteli avautuu itä-länsiakselilla Piispanpuistoon Piispantalon molemmin puolin ja korttelimuseoon päin rakennusten 1 ja 2 välistä. Autopaikat on osoitettu laajan pihakannen alla olevaan autohalliin. Korttelin kokonaisrakennusoikeus: 10342,0m 2 + 534,0 m 2 (Piispantalo) = 10876,0 m 2 Autohallin laajuus (bruttoala): 4012,5 m 2 Asuntojen määrä: 138 as Asuntojen autopaikkamäärä: 92 ap, joista vieraspaikkoja 14 kpl Muut autopaikat: 1 kpl liiketila, 3 kpl Piispantalo Vaihtoehto 2 KUVA 15. VAIHTOEHTO 2 VE2 Vaihtoehdossa VE2 1960-70-luvun rakennuskanta on korvattu uudisrakennuksilla. Kirkkokadun varren rakennus on kuusikerroksinen ja sen Kuninkaankadun varrella oleva siipiosa neljäkerroksinen. Kuninkaankadun ja Kuopionlahdenkadun varrella olevat rakennukset ovat neljäkerroksisia. Rakennukset ovat tasakattoisia.

MUOTOILUAKATEMIA 19 Kortteli avautuu itä-länsiakselilla Piispanpuistoon Piispantalon molemmin puolin ja korttelimuseoon päin rakennusten 1 ja 2 välistä. Autopaikat on osoitettu laajan pihakannen alla olevaan autohalliin. Korttelin kokonaisrakennusoikeus: 9592,5 m 2 + 534,0 m 2 (Piispantalo) = 10126,5 m 2 Autohallin laajuus (bruttoala): 4012,5 m 2 Asuntojen määrä: 122 as Asuntojen autopaikkamäärä: 81 ap, joista vieraspaikkoja 12 kpl Muut autopaikat: 1 kpl liiketila, 3 kpl Piispantalo Vaihtoehto 3 KUVA 16. VAIHTOEHTO 3 VE3 Vaihtoehto VE3 on peruslähtökohdiltaan VE1:n kaltainen. Rakennukset 1 ja 3 on vedetty Piispankadun varresta samaan linjaan Kuopionlahdenkadun eteläpuolella olevan asuinrakennuksen kanssa. Rakennuksen 1 Kuninkaankadun varrella oleva siipi on viisikerroksinen ja sen ylin kerros on sisäänvedetty, kuten rakennuksen 2 viides kerros. Korttelin kokonaisrakennusoikeus: 9471,0 m 2 + 534,0 m 2 (Piispantalo) = 10005,0 m 2 Autohallin laajuus (bruttoala): 4012,5 m 2 Asuntojen määrä: 125 as Asuntojen autopaikkamäärä: 83 ap, joista vieraspaikkoja 13 kpl Muut autopaikat: 1 kpl liiketila, 3 kpl Piispantalo

MUOTOILUAKATEMIA 20 Vaihtoehto 0+ VE0+ Nykyiset 1960- ja 70- luvuilla opetuskäyttöön rakennetut rakennukset ovat kolmekerroksisia, pilari-palkki-runkoisia rakennuksia. Niiden muuttaminen esim. asuinkäyttöön on erittäin haasteellista. Soveltuvuuteen vaikuttavat merkittävästi suuri runkosyvyys, rakenteiden ja rakennusosien aiheuttamat rajoitukset, rakenteiden ääneneristyksen riittävyys asumiseen sekä talotekniikan päivittäminen vastaamaan asumistoimintojen vaatimuksia ja nykymääräyksiä. Rakennusten 1 ja 3 keskikäytävien paikkaa on siirrettävä, jotta asunnoista saataisiin toimivia. Asuntojen ja niiden märkätilojen tekeminen vaativat paljon talotekniikan muutoksia ja rakenteiden kosteudenhallintaa. Lisäksi rakennuksista 1 ja 4 puuttuu hissi. VE0+- vaihtoehtoa on tutkittu siten, että korttelin nykyiset rakennukset säilyvät ja rakennuksiin tutkitaan asuntojen sijoittamista. Nykyisen päärakennuksen, rakennus 1, uusimmat tilat auditorio ja valmistuskeittiö ruokasaleineen olisi taloudellisinta jättää nykyisiin toimintoihinsa, mutta niiden liittäminen asuintalonyhtiöön on käytännössä taloudellisesti mahdotonta. Molemmat toiminnot tarvitsisivat ulkopuolisen yrittäjän ylläpitämään toimintaa. Siksi rakennuksen 1 toiseen ja kolmanteen kerrokseen on tutkittu palveluasuntojen sijoittamista. Rakennuksen 1 kellarissa sijaitsevat valmistuskeittiön tukitilat, jotka pitäisi säilyttää nykyisessä käytössään, jos ensimmäisen kerroksen keittiö ja ravintola säilyvät. Rakennusten 1 ja 3 kellareissa on runsaasti varastotilaa ja kaksi väestönsuojaa. Niiden riittävyys asuinkortteliin täytyy tarkistaa nykyisten vss- määräysten pohjalta. Kuopionlahdenkadun varressa olevan rakennuksen 3 kellarikerroksessa sijaitsevat laajat puutyöpajatilat. Näiden säilyttäminen ja hyödyntäminen tarvitsevat myös yhden tai useamman ulkopuolisen yrittäjän vastaamaan toiminnasta. Pajatilojen huolto tapahtuu pihan puolelta ja rakennuksen ensimmäisen kerroksen kautta, koska kellariin ei ole huoltoajomahdollisuutta. Huoltoajo häiritsee asumista, mutta sen sijoittaminen katualueelle ei ole mahdollista. KUVA 17. VAIHTOEHTO 0+

MUOTOILUAKATEMIA 21 Rakennus 1 Rakennuksen 1 ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat keittiö, ruokasali ja auditoriotilat säilyvät. Piispankadun puoleisiin opetustiloihin on sijoitettu liiketiloja. Toiseen kerrokseen on sijoitettu ryhmäkoti-tyyppistä palveluasumista yhteistiloineen ja kolmanteen kerrokseen omatoimisempaa palveluasumista. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa rakennuksen keskikäytävä siirretään keskemmälle runkoa siten, että asunnoista saadaan palveluasumiseen soveltuvan kokoisia. Toisessa kerroksessa olevan nykyisen kirjastotilan välipohja on ripustettu ja siinä on suurikokoinen aukko alakerran ruokasalitilaan. Tämä rakenne täytyy uusia, jotta koko lattiapinta saadaan hyötykäyttöön. Keskeisesti rakennuksen eteläsivulle rakennetaan hissi. Rakennus 3 Rakennusten 2 ja 3 välillä oleva yksikerroksinen jalometallipaja puretaan. Tämän alapuolella oleva kellaritila liittyy rakennusten 3 ja 4 kellaritiloihin. Kellarin säilyttäminen purkutyön yhteydessä ja rakenteiden tekeminen kosteusteknisesti toimiviksi on haasteellista. Rakennuksesta puretaan myös pohjoissivulla oleva purunpoisto. Rakennuksen keskikäytävä siirretään keskemmälle runkoa, jotta asuntoja saadaan sekä rakennuksen etelä- että pohjoissivuille. Koska keskikäytävästä tulee pitkä, joudutaan rakennukseen tekemään toinen poistumistie. Tämä tehdään ulkopuolisena kierreportaana rakennuksen pohjoissivulle. Eteläpuolen asuntoihin ei voida rakentaa parvekkeita, koska ne tulisivat jalkakäytävän kohdalle. Pohjoisen puoleisiin asuntoihin voidaan tehdä erilliset parvekelinjat. Rakennukseen joudutaan tekemään lisää ikkuna-aukkoja. Rakennuksessa oleva tavarahissi korvataan henkilöhissillä. Rakennus 4 Rakennus 4 on alun perin rakennettu oppilasasuntolaksi. Se on muutettu 1982 opetustiloiksi. Rakennukseen on palautettavissa alkuperäinen keskikäytävä ja siinä on valmiiksi kaksi porraskäytävää rakennuksen molemmissa päissä. Oppilasasunnoissa on ollut keskitetyt wc- ja suihkutilat eli asuntoihin on rakennettava kosteat tilat ja viemärilinjat. Rakennuksessa ei ole hissiä. Hissi on suunniteltu rakennettavaksi rakennuksen pohjoispäätyyn rungon ulkopuolelle. Kaikkien rakennusten talotekniikka on tehty ja uusittu opetustoiminnan tarpeiden ja määräysten mukaiseksi. Asuntojen rakentaminen vaatii talotekniikan uusimista vastaamaan asumisen tarpeita ja nykymääräyksiä. Keskikäytävien siirtäminen aiheuttaa muutoksia talotekniikan runkolinjojen sijaintiin. Korttelin rakennusoikeus: 8000 m 2, josta on käytetty 7372,0 m 2 Omistusasuntojen määrä: 45 as Autopaikkamäärä: 29 ap Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 uudet rakennukset muodostavat oman, pääkatuja rajaavan kokonaisuutensa, joka kuitenkin avautuu itä-länsi-suunnassa sekä Piispanpuistoon että Korttelimuseoon päin. Rakennusten kerrosluku laskee etelää kohti sopeutuen nykyisten naapurirakennusten korkeuksiin. Kortteli on piispantaloa lukuun ottamatta asuinkäytössä. Autohalli on mahdollista rakentaa asuinrakennusten kellarikerrokseen pihakannen alle ja autopaikkanormi 2 ap/3 as on mahdollista toteuttaa sijoittamalla autopaikat autohalliin. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 rakennusten ylimpien kerrosten sisäänvedolla on pyritty siihen, että sisäänvedetyt kerrokset jäävät selkeän räystäslinjan taakse ja rakennukset antavat katunäkymässä matalamman vaikutelman.

MUOTOILUAKATEMIA 22 Samoin on rakennettu myös Kirkkokadun pohjoispuolella ja Kuopionlahdenkadun eteläpuolella olevat asuinrakennukset. Ullakkokerrosmaiset ylimmät kerrokset tuovat kortteliin omaleimaisuutta ja vaihtelua poikkeavine julkisivumateriaaleineen ja väreineen. VE2 vaihtoehdossa rakennusten tasakattoisuus antaa niistä matalamman, mutta samalla tavanomaisemman vaikutelman. Rakennusten yhdenmukaisuus ja korkeuden porrastaminen pohjoisesta etelään luovat korttelista yhtenäisen kokonaisuuden. Vaihtoehdon VE3 rakennusten 1 ja 3 sisäänvedetyt päädyt Piispankadun puolella korostavat Piispantalon asemaa Piispanpuiston puolella, mutta eivät selkeästi rajaa Piispankadun katutilaa. Lukuun ottamatta korttelia 20 lähimpänä olevia kahta asuinrakennusta Piispankadun varrella olevat rakennukset on rakennettu kiinni Piispankadun puoleiseen tontin rajaan. Rakennukset ovat Kuninkaankadun varrella samankorkuisia ja niiden räystäslinja on lähes yhtenäinen. VE0+ vaihtoehdossa kortteli olisi järkevintä säilyttää nykyisessä toiminnassaan, mutta opetustoiminta on väistämättä siirtymässä muualle. Kaikista huonoin vaihtoehto on, että rakennukset jäävät tyhjilleen, vaille käyttöä. Jos rakennukset muutettaisiin asuinrakennuksiksi, jäisi niihin joka tapauksessa paljon asumiseen soveltumatonta tilaa (rakennuksen 1 ensimmäinen kerros, auditorio ja ravintola keittiöineen, rakennuksen 1 kellarissa olevat keittiön aputilat, laajat työpajatilat rakennuksen 3 kellarissa). Nollaplus- vaihtoehdossa kortteliin muodostuu myös kolmenlaista toimintaa: piispantalon kurssi- ym. toimintaa, palvelu- ja omistusasumista ja yritystoimintaa (ravintola, auditorio, pajatilat) oheistoimintoineen. Kaupunkikuvallisesti eheyttävää olisi purkaa Piispantalon molemmilla puolilla olevat yksikerroksiset siipiosat. Näiden alapuolella on kuitenkin kellaritiloja, joten tämä ratkaisu olisi sekä kallis että vaikea toteuttaa toimivasti. Suuren ongelman muodostaa autopaikkojen sijoittaminen korttelin piha-alueelle. Asuntojen vaatimien autopaikkojen lisäksi tulee huomioida ravintolan, auditorion ja pajatilojen henkilökunnan autopaikat ja ravintolan ja auditorion asiakaspysäköinti. 4.5.2 Tutkittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan, lähiympäristöön, luontoon sekä kulttuuri- ja esihistoriaan Hanke vaikuttaa paikallisesti kaupunkikuvaan ja luo osaltaan mielikuvaa Kuopion rakennetun ympäristön laadusta. Hankkeella on myös mahdollisuus kohentaa historiallista miljöötä. Rakentaminen muuttaa lähiympäristön kaupunkikuvaa. Uuden, nykyistä korkeamman rakennuksen rakentaminen tontille vaikuttaa luonnollisesti naapurirakennusten asunnoista avautuviin näkymiin. Korttelin koulurakennuksilla ei ole kaavallista suojelumerkintää. Ne muodostavat Piispantalon kanssa suljetun korttelirakenteen ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen soveltuvan kokonaisuuden, mutta eivät kuitenkaan ole kaupunkikuvallisesti tai rakennushistorialtaan merkittäviä rakennuksia. Rakennukset eivät ole koulurakennuksina tyypillisiä tai erityisiä.

MUOTOILUAKATEMIA 23 Vaikutukset liikenteeseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Hanke vaikuttaa paikallisesti kaupunkikeskustan liikennettä lisäävästi, sillä korttelin kellaritiloihin sijoittuvat asukkaiden pysäköintitilat. Ajoyhteys pysäköintihalliin on esitetty Kuopionlahdenkadulta. Suunnittelualue on erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Liikenteen päästöt ovat keskustan ruutukaava-alueen päästöjen tasoa. Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Ruutukaava-alueelle sijoittuva asuminen tukee keskustan elinvoimaisuutta ja lisää sen palvelutarjontaa ja palvelujen kysyntää. Sosiaaliset vaikutukset Täydennysrakentaminen toteuttaa kaupungin kasvustrategiaa ja kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta, tasapainoisesta ja kestävän kehityksen huomioivasta kaupunkirakenteesta. Tehokkaammalla täydennysrakentamisella alueen väestö lisääntyy, ikärakenne monipuolistuu, palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat. Myös lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aikajänteellä. 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun valinta ja perusteet Edellä esitetyt vaihtoehdot asetetaan valmisteluaineistona nähtäville ja niistä järjestetään tiedotustilaisuus lausunnonantajille. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa nykyisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Kortteli liittyy ympäröivään liikenneverkkoon. Piispankadun jalkakäytävää varaudutaan leventämään sille sijoitettavan pyörätien vuoksi. Muutoin suunnittelualuetta ympäröivä kunnallistekninen verkosto on valmiiksi rakennettu. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on 4 880m 2. Vaihtoehdoista riippuen alueelle tulee uutta asumiseen varattua kerrosalaa Rouvasväenyhdistyksen toimitilat mukaan lukien 10 005 m 2 10 876 m 2. Alueelle sijoittuu asuntoja 122-138 ja autopaikkoja 81 92.

MUOTOILUAKATEMIA 24 5.1.2 Palvelut Alue tukeutuu keskustan ruutukaava-alueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin. 5.1.3 Tekninen huolto Kortteli liittyy ympäröivään liikenneverkkoon ja suunnittelualuetta ympäröivä kunnallistekninen verkosto on valmiiksi rakennettu ja säilyy ennallaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavoitusosaston ja hankkeen sidosryhmien kesken on käyty useita neuvotteluja hankkeen valmisteluvaiheen aikana. Tällöin on luotu ne kaupunkikuvalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet, joiden pohjalta hanketta voidaan viedä eteenpäin. Alueen rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso ja ympäristöön soveltuvuus pyritään turvaamaan asemakaavaratkaisujen ja merkintöjen lisäksi kiinnittämällä huomiota alueelle tulevaan rakentamiseen ja sen toteutuksen suunnittelutasoon. Lisäksi alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan rakennusvalvonnan ja kaavoitusosaston yhteistyöllä, jonka pohjana on alueelle laadittu rakennustapaohje (rto-2). Rakennustapaohjeena toimii selostuksen liitteenä oleva havainneaineisto. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan valmisteluvaiheen vaihtoehtojen mukainen rakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa täydentämällä kaupunkikeskustan ruutukaavakortteleita. Rakentaminen vaikuttaa luonnollisesti naapurirakennusten asunnoista aukeaviin näkymiin. Kaiken kaikkiaan muutokset eivät ole niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue sijoittuu olevaan kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkostoon ja on kauttaaltaan rakennettua ympäristöä. Suunnittelualue on hyvien liikenneyhteyksien äärellä.

MUOTOILUAKATEMIA 25 Alue on saavutettavissa kevyen liikenteen osalta kevyen liikenteen väylien ja rännikatujen kautta. Liikenneyhteydet toimivat olevan katuverkon välityksellä. Hanke ei näin ollen hajauta yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualue kuuluu keskustan ruutukaava-alueeseen, jolla on normaalia keskustan katuliikennettä. Siihen nähden hankkeen asukasliikenteen lisääntymisellä ei ole merkitystä kokonaisuus huomioiden. Kaava on myös ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta. Suunnittelualue on osin rakennettua aluetta ja luonnonympäristön osuus on hyvin pieni. Rakentamisen myötä luonnonympäristö häviää ja alueesta tulee osa kaupunkimaista rakennetta rakennettuine pihan oleskelualueineen. Alueen rakentaminen lisää pinnoitettujen alueiden, ja siten myös jonkin verran alueelta tulevien hulevesien määrää. Vaihtoehtotarkastelun pohjalta tehdyn valinnan perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista säästää luonnonympäristöä korttelissa muiden valinnan perusteena olleiden merkittävämpien tekijöiden, kuten autopaikkamäärän ja naapurikiinteistöjen näkymien, siitä kärsimättä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on selostettu kohdassa 5.3.1 ja ne sisältyvät kaavakarttaan. 5.7 Nimistö Alueella oleva katunimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous Suunnittelualue on osa Kuopion ydinkeskustan kaupunkirakennetta, joten aluetta palvelevat kadut, johdot ja kaapelit on pääosin jo toteutettu. Alueella on valmiina vesi- ja viemäriverkosto samoin kuin kaukolämpö-, pien- ja keskijänniteverkosto, johon uusi rakentaminen tullaan liittämään. Mikäli nykyistä verkkoa joudutaan muuttamaan, niin muutostyökustannukset veloitetaan muutosta haluavalta. Kaavaratkaisu tiivistää keskustan kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen.

MUOTOILUAKATEMIA 26 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentaminen aloitettaneen heti kun se on kaavallisesti sekä teknisten ja taloudellisten toteuttamisedellytysten puolesta mahdollista. Kuopiossa 14.8.2014 Martti Lätti asemakaavapäällikkö Ulla Korhonen kaavoitusarkkitehti