ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.5.2015 Moreenin alue 2506 Painokankaanmäki Asemakaava: 22. kaup.osa, Hattelmala korttelit 98-100, virkistysalue sekä katualueet Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 18.12.2014 Yhdyskuntalautakunta 10.12.2014 Yhdyskuntalautakunta 24.3.2015 Yhdyskuntalautakunta 26.5.2015 kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.2 KAAVAN TARKOITUS... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.2 ASEMAKAAVA... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 8 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...11 4.2 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT...11 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...12 4.2.1 Osalliset...12 4.2.2 Vireilletulo...12 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...13 5.1 KAAVAN RAKENNE...13 5.2 MITOITUS...13 5.3 ALUEVARAUKSET...14 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...15 5.5 NIMISTÖ...16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 LIITTEET 1) Kaavakartan pienennös, kaavamerkinnät ja määräykset 2) Asemakaavan seurantalomake 3) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2
Asemakaavaselostus, joka koskee 11.3.2015 päivättyä asemakaavakarttaa, työnro 2506 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Hattelmalan (22.) kaupunginosassa Moreenin yritys- ja työpaikka-alueella. Kaava sijoittuu Karanojantien ja Taipaleentien väliin. Moreeni sijaitsee logistisesti edullisella paikalla Lahti-Turku valtatien (vt 10) läheisyydessä ja Helsinki-Tampere maantien 130 (Helsingintie) ja moottoritien (vt 3) tuntumassa. Kuvat: Suunnittelualueen sijainti. Asemakaava koskee osa-alueita Miemalan (417) kylän kiinteistöistä Karanoja 109-417-4-67 ja Honkala 109-417-7-21 sekä Kankaantaan (407) kylän kiinteistöstä 109-407-10-3 Moreeni. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,4 hehtaaria. 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoitus on muodostaa alueelle elinkeinotontteja teollisuus- ja varastointikäyttöön. Tonttikoot mahdollistavat logistiikkayritysten sijoittumisen alueelle. Asemakaavan laatiminen on osaltaan Moreenin alueen jatkokehittämistä yrityspuistoksi. 3
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava kuuluu vuoden 2014 kaavoitusohjelmaan ja siitä on tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Kaavan suunnittelualueeseen liitettiin vireillä olevasta Karanojantien asemakaavasta nro 2505 korttelin 98 tontti 1 tarkoituksenmukaisen suunnittelualueen muodostamiseksi. Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen kokouksessaan 10.12.2014 ja päätti sen nähtäville laittamisesta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 18.12.2014 ja luonnos oli nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015. Saadussa viranomaispalautteessa ei esitetty muutoksia kaavaratkaisuun. Muut osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Kaavaluonnosta täydennettiin kaavaehdotukseksi katujen nimien osalta. Lisäksi korttelialueiden käyttötarkoitusta täsmennettiin siten, että alueelle on mahdollista sijoittaa teollisuus- ja varastontitoimintaan liittyen myös näyttelytiloja ja vähäisissä määrin myös myymälätiloja. Aluevarausmerkintä muuttui siten T-9 T-15. Yhdyskuntalautakunta päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan 24.3.2015. Ehdotus oli nähtävillä 2.4.-4.5.2015. Palautetta ei jätetty. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu Hämeenlinnan kaupungin 22. kaupungiosan (Hattelmala) kortteleiden 98-100 yhteensä 10 ohjeellista tonttia (T-15) sekä niihin liittyvä virkistysalue sekä Painokankaankadun ja Louhikkokadun katualueet. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee nimensä mukaisesti Painokankaanmäellä, jossa korkeusluvut nousevat tällä hetkellä alueen ollessa luonnontilainen, Taipaleentien varren +142 m:stä ylärinteen +159 m (mpy) asti. Painokankaanmäen lakialueen korkeusasema on +164,6 m. Alue on tällä hetkellä rakentamaton. Osalla suunnittelualuetta harjoitetaan maa-ainesten varastointia ja murskausta. Alueelle johtaa tiestö. 4
Kuva: Ilmakuva 2010 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen metsät ovat hoidettuja ja ikärakenteeltaan nuorehkoa talousmetsää. Alue on osa moreeniselännettä, jossa on paikoin kosteita painanteita. Yleiskaavan yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä uhanalaisia kasvilajeja. Alue ei puuston perusteella ole myöskään liito-oravan elinpiiriksi soveltuva. Maaperä on pääosin moreenia, jonkin verran saraturvetta löytyy. Maaperän rakennettavuus on hyvä. Kuva: Maaperäkartta. 5
3.1.3 Rakennettu ympäristö Moreenin läntisellä alueella sijaitsee maaliikenteen logistiikkaan ja metalliteknologiaan ja teollisuuteen liittyviä toimitiloja, joiden vaatima rakennuskanta sisältää myös laajoja hallikomplekseja sekä moderneja toimitila- ja toimistorakennuksia. Alueella toimii noin 50 yritystä. Moreenin itäosassa Karanojantien päätteenä sijaitsee jätteenkäsittelykeskus. Suunnittelualueen välitön lähiympäristö on rakentamaton. 3.1.4 Liikenne Suunnittelualue liittyy etelälaidaltaan Taipaleentien katualueeseen, joka yhdistyy Itäportintiehen ja edelleen vt 10 suuntaan. Itäpuolella puolestaan on Karanojantie, joka liittyy Helsingintiehen mt 130. Liikenne ohjautuu näiden kautta edelleen moottoritielle vt 3:lle. Karanojantien nykyinen liikenne liittyy pääsääntöisesti Karanojan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan. Alueen toiminnan luonteesta johtuen liikenteestä merkittävä määrä on raskasta liikennettä. Taipaleentien varrella on kevyenliikenteen väylä. Kun Karanojantie rakennetaan kaduksi, rakentamisen yhteydessä varaudutaan rakentamaan myös kevyen liikenteen väylä. Tällä hetkellä kevyen liikenteen määrä on vähäistä ja liikkuminen liittyy lähinnä metsäalueilla tapahtuvaan virkistykseen. Kuvat: Liikennemäärät ja kasvuennuste. Nuoli osoittaa suunniteltavalle Painokankaanmäen alueelle. Moreenin autoliikenteen ja erityisesti raskaan liikenteen ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosina alueen rakentumisen myötä. 6
Tekninen huolto Taipaleentien ja Karanojantien varteen on rakennettu vesi- ja viemärilinjat. Taipaleentien varressa on lisäksi kaukolämpö. Maakaasulinja on suunnittelualueen länsilaidalla. Kuva: Verkostot sinisellä ja punaisella viivalla esitettynä. Rasteri vesihuollon toiminta-alue. Maanomistus Suunnittelualue on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Kuva: Kaupungin maanomistus vihreällä ja keltaisella. 7
Virkistys Moreenin laajat metsäalueet, metsäautotiet ja polut ovat jokamiehen oikeuteen liittyvässä virkistyskäytössä. Suunnittelualueeseen kuuluvan kaasulinjan varrella kulkee Ilvesvaellus-reitti, joka on maakunnallinen patikointipolku. Varsinaisella suunnittelualueen korttelialueilla ei ole erityisiä virkistyksellisiä kohteita. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajautuu etelä/kaakkoisosaltaan Karanojan jätteenkäsittelyn korttelialueeseen (EJ-1) ja Taipaleentien kaavakatuun. Karanojantien varressa on vireillä asemakaava, joka on ollut luonnoksena nähtävillä alkuvuodesta 2013. Kyseisestä asemakaavasta on liitetty korttelin 98 tontti 1 tämän asemakaavan yhteyteen tarkoituksenmukaisen suunnittelualueen muodostamiseksi. Vireillä oleva asemakaava osoittaa alueelle teollisuus- ja työpaikkarakentamista sekä niihin liittyviä katualueita. Kuva: Asemakaavoitettu alue. Painokankaanmäen suunnittelualue punaisella ja muut vireillä olevat asemakaavat mustalla katkoviivalla esitettynä. Näistä lähimpänä Karanojantien kaava. 8
Yleiskaava Alueella on voimassa Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan osa, joka on saanut lainvoiman 9.10.2014. Yleiskaavassa asemakaavan suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi/ työpaikka-alueeksi merkinnällä T/TP. Länsipuolella oleva maakaasulinja ja ohjeellinen ulkoilureitti ovat lähivirkistysaluetta VL. Kuva: Ote osayleiskaavasta Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ja 7.4.2014 voimaan tulleessa 1. vaihemaakuntakaavassa asemakaavan suunnittelualue on työpaikka-aluetta TP. Aluetta koskee myös laajemmat rajaukset Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt se-3 ja kehitettävä liikennekäytävä HHT. Myös maakaasulinja on osoitettu maakuntakaavassa. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä 26.1.-27.2.2015. Vaihemaakuntakaavassa ei esitetty varauksia varsinaiselle asemakaavan suunnittelualueelle, mutta Moreenin liikenteeseen liittyen suunnitellun Moreenin vt 3:n eritasoliittymän lisäksi on osoitettu yhteystarve Viralan eritasoliittymään. 9
Kuva: Ote voimassa olevista maakuntakaavoista Kuva: Ote 2. vaihekaavaehdotuksesta 3.2.2 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on valtuuston hyväksymä 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrää. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN/ETRS-GK25. Selvitykset Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään olemassa olevaa aineistoa. Tarvittaessa laaditaan uusia selvityksiä. Painokankaan-Karanojan osayleiskaavatyötä varten on tehty kolme luontoselvitystä (Häyhä 2008, Honkala 2006, Korvenpää 2005). Luontoselvitykset sisältävät arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten kasvien kasvupaikkojen sekä liito-oravien elinympäristöksi potentiaalisten metsien paikantamisen. Asemakaavan suunnittelualueella ei sijaitse sellaisia luonnonarvoja, jotka tulisi kaavalla erityisesti huomioida. - Arkeologinen inventointi, Museovirasto 2008. Ei kohteita suunnittelualueella. - Hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 06/2010) - Moreenin hulevesiselvitys ja yleistasauksen suunnittelu (FCG 2013) 10
- Painokankaan-Karanojan osayleiskaavan Kaukomaisematarkastelu 2013, Katriina Koski / ProAgria Etelä-Suomi - Hämeenlinnan kaupungin laatima Painokankaan-Karanojan liikenneselvitys 2010. - Moreenin alueen kehittämissuunnitelma Master Plan, toimintasuunnitelma vuosille 2008-2010, Kehke ja Crescat Services 2008 - Moreenin Yrityspuiston kehittämissuunnitelma, Sito 2012 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Hämeenlinnassa ja Moreenin alueella on kysyntää tonteista teollisuuden ja logistiikan käyttöön. Painokankaanmäen suunnittelualue tukeutuu alueen verkostoihin ja on siten luontainen seuraava asemakaavoitettava osa-alue. Asemakaava toteuttaa Moreenin yrityspuiston kehittämissuunnitelmaa. 4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle kookkaita, usean hehtaarin kokoisia tontteja. Alueen tontit eivät kuitenkaan voi tukeutua ainoastaan Taipaleentiehen ja Karanojantiehen vaan korttelien sisäinen tonttikatu on tarpeen. Kaavoituksen alkuvaiheessa tutkittiin eri vaihtoehtoja katulinjauksille. Maastonmuodot Taipaleentien suuntaan määrittivät Taipaleentieltä lähtevän kadun sijainnin, koska ainoastaan kaavassa esitetyssä paikassa kadun profiilista saadaan raskaalle liikenteelle sopiva. Joskin katu sijoittuu edelleen pitkään rinteeseen, joka saattaa lisätä kadun talvista kunnossapitotarvetta. Liikenteen läpikulku katsottiin tarpeelliseksi eikä kulkuyhteyksiä osoitettu pelkän pistokadun varaan. kuvat: Tutkitut katuvaihtoehdot 11
kuva: Kaavaluonnos 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Asemakaavan laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Elenia Kaukolämpö Oy, AinaCom Oy ja Gasum Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus ja Hämeen Liitto. 4.2.2 Vireilletulo Kaavoituksen käynnistämisestä on tehty päätös kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä (KH 7.1.2014). Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu Hämeen Sanomissa 18.12.2014 kaavaluonnoksen nähtävillä olon tiedottamisen yhteydessä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan yleisesti vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Kaavaprosessista tiedotettiin kuulutuksilla Hämeen Sanomissa sekä 12
kaupungin ilmoitustaululla. OAS on saatavilla koko kaavaprosessin ajan ja asiakirjaa päivitetään tarvittaessa. Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015. Luonnosvaiheessa viranomaisilta ja verkostonhaltijoilta pyydettiin lausunnot. Lausunnoissa ei esitetty muutoksia kaavaratkaisuun. Muut osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.4.-4.5.2015. Palautetta ei jätetty. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen kesällä 2015. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan umpeuduttua, mikäli valituksia ei ole jätetty. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan laatimisen aloitus ja kaavatyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatettiin viranomaisille tiedoksi. Luonnosvaiheen aineistosta lausunnon antoi ELY-keskus, Kanta-Hämeen Pelastuslaitos, Hämeen liitto, Elenia Lämpö Oy ja Gasum Oy, jotka ilmoittivat, ettei heillä ole huomauttamista. ELY-keskus ja Elenia Lämpö Oy ilmoittivat, että mikäli kaavaratkaisu ei oleellisesti muutu, ei kaavaehdotuksesta tarvitse pyytää lausuntoa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kookkaiden yritystonttien sijoittuminen alueelle, joka tukee Moreenin yrityspuiston kehittämistä. Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen rinnemaastoon siten, että maastoa mahdollisimman vähän joudutaan täyttämään/leikkaamaan. Rakennusten korkeusasemiin sekä muodostuvaan kaupunkikuvaan kiinnitetään erityistä huomiota paitsi rakennustavan ja pihajärjestelyjen myös viherympäristön ja hulevesimääräysten muodossa. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu kortteli 98 (3 tonttia), kortteli 99 (3 tonttia) ja kortteli 100 (4 tonttia). Kaavassa on ohjeellinen tonttijako, joten erillisellä tonttijaolla isoimmat tontit voidaan jakaa tai vastaavasti pienempiä tontteja voidaan yhdistää. Tontteja palvelemaan on osoitettu kaksi katua, Painokankaankatu ja Louhikkokatu, jotka muodostavat lenkin Taipaleentien ja Karanojantien välille. Kaava-alueeseen kuuluu myös lähivirkistysaluetta, joka sijoittuu korttelialueiden väliin, jo asemakaavoitetun Itäportintien tontteja vasten. 5.2 Mitoitus Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on 45,4 ha, joista korttelialueiksi on osoitettu n. 39 ha (86 % koko suunnittelualueesta). Virkistysalueita on 3 ha. Katualueiden leveydeksi on osoitettu 30 metriä, johon on sovitettavissa ajoradan lisäksi riittävän kokoiset leikkaukset ja ojat, sekä tarvittaessa pysäköintiä ja kevyen liikenteen väyliä kadun varteen. Katualueiden pituus on yhteensä noin 1,1 km. Rakennusoikeutta muodostuu koko alueelle yhteensä 217354 k-m². 13
5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alueen korttelit on osoitettu teollisuus- ja varastorakentamiseen aluevarauksella T-15; Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia toimisto-, näyttely- ja myymälätiloja. Myymälätiloja saa rakentaa enintään 100 m². Varsinaisen pääkäyttötarkoituksen mukaisen toiminnan oheen voidaan siten sijoittaa toimintaan liittyvää ja sitä tukevaa toimistotilaa, näyttelytilaa ja vähäisissä määrin myös myymälätiloja. Asemakaavassa on määrätty rakennusten korkeudesta kerrosluvun sijaan rakennusten, rakenteiden ja laitteiden ylimmällä korkeusasemalla + 170 m, jolla tavoitellaan matalampaa rakentamista mäen yläosiin ja vastaavasti korkeampi rakentaminen on mahdollista lähempänä Taipaleentietä. Määräyksellä tavoitellaan Painokankaanmäen metsäisen silhuetin säilyttämistä, jota ei tule tarpeettomasti rikkoa korkealla rakentamisella. Rakennuksia ja varastoja ei saa sijoittaa 6 m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennusoikeus on osoitettu kortteleissa 99 ja 100 tehokkuusluvulla e=0,50. Kyseiset korttelit sijoittuvat maastoltaan rinteisimpiin kohtiin, joihin tehokkaammin rakentaminen saattaa olla haastavaa. Kortteliin 98 voidaan rakentaa tehokkaammin, tehokkuusluku on e=0,70. Pihatilan tarpeesta ja muista kaavamääräyksien vaikutuksesta johtuen näillä tonteilla koko rakennusoikeuden käyttäminen saattaa vaatia osan rakennusoikeudesta toteutettavaksi rakennuksen ylemmissä kerroksissa. Rakennukseen saadaan sijoittaa rakennusoikeuden estämättä varastointihyllystöjä sekä niiden kantavia välitasoja. Kaupunkikuvallisten tavoitteiden tukemiseksi kaavaan on otettu määräyksiä rakennusten julkisivuun ja tilojen sijoitteluun liittyen. Tavoitteena on jäsentää isoa rakennusmassaa pienemmillä yksityiskohdilla kuten eri julkisivujen väreillä ja ikkunoiden sijoittamisella erityisesti kadun suuntaan. Kaavassa on määrätty tontin yleisilmeestä ja pihajärjestelyistä tavoitteena kaupunkikuvallisesti tasokas ja hulevesien kannalta järkevä ratkaisu. Pihaa tulee jäsentää eri toimintojen kuten ulkovarastoinnin ja pysäköinnin osalta. Ulkovarastointi tulee sijoittaa tontin takalaitaan. Epäsiistin yleisilmeen välttämiseksi ulkovarastointialueet tulee tarvittaessa aidata näköesteellä, joka voi olla rakenteellinen aita tai ikivihreällä kasvillisuudella rajattu. Varsinaisen tontin aitaamiseen tulee käyttää läpinäkyvää verkkoaitaa. Kaavassa on osoitettu katualueen osat, joilta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Karanojantielle ei ole sallittu sijoitettavaksi suoria tonttiliittymiä vaan liikennöinti tulee hoitaa Painokankaankadun kautta. Taipaleentien varteen sijoittuville tonteille on sallittu kullekin tontille yksi tonttiliittymä suoraan Taipaleentielle, joka helpottaa alueen vaiheittaista toteuttamista kun tonttikatuja ei tarvitse välittömästi rakentaa. Autopaikkoja tulee osoittaa vähintään 1 / 100 k-m² toimistotilaa, teollisuus- ja tuotantotiloilla vastaavasti 1 ap/ 200 k-m² ja varastotiloilla 1 as / 400 k-m². Pihojen liikenneturvallisuuden ja edustavan ulkonäön toteuttamiseksi henkilöautojen pysäköintialueet tulee erottaa raskaasta liikenteestä ja pihan muusta käytöstä rakenteellisesti tontin rakentamisen mittakaavaan sopivilla nurmialueilla, istutuksin, korokkein tai muilla vastaavilla keinoilla. Lisäksi isommat, yli 500 m² autopaikka-alueet on jäsenneltävä pienempiin osiin puu- ja pensasistutuksilla, jolloin puita on istutettava vähintään 1 kpl / 10 autopaikkaa. 14
Maastonmuodoista johtuen laajojen hallirakennusten pohjia ja pihoja varten tontteja joudutaan tasaamaan paikoin merkittävästikin. Hulevesien hallinnan helpottamiseksi sekä pelkkien asfalttikenttien toteuttamisen välttämiseksi kaavaan on otettu määräyksiä kattamattoman pihan toteuttamisesta. Olemassa oleva puusto ja pihan luonnontilaisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tai alueella tulee olla hoidettua kasvillisuutta siltä osin kun aluetta ei käytetä rakentamiseen tai liikenteeseen. Tontin pintaalasta vähintään 15% tulee säilyttää pinnaltaan vettäläpäisevänä. Lisäksi Karanojantien ja Taipaleentien varteen on edellytetty istutettavaksi puita tonttien reunaan. Istutettavat puulajit on syytä valita yhdenmukaisiksi koko alueelle. Erityistä huomiota on toteutusvaiheessa kiinnitettävä myös hulevesien viivytysrakenteisiin sekä viherrakentamiseen kuten tontin maisemointiin, pihajärjestelyihin sekä tukimuureihin, joihin pitää käyttää alueelta maanrakennustöiden yhteydessä tulevia kiviä. Isoimmat kivet on syytä upottaa maahan ainakin osittain. Toteutuksessa tulee huomioida kaavamääräysten lisäksi koko Moreenin alueelle laaditut hulevesisuunnitelmat sekä yleistasaussuunnitelma. Muut alueet Korttelialueiden lisäksi asemakaava-alueeseen kuuluu lähivirkistysalueet VL. Toinen VL-alue on osoitettu kadun päätteeksi ja toinen maakaasulinjan yhteyteen. Maakaasulinjan yhteydessä kulkee myös ohjeellinen ulkoilureitti, Ilvesvaellus-reitti. Rakentaminen maakaasulinjan yhteyteen on rajoitettua. Etäisyysvaatimukset tulee tarkistaa kunkin hankkeen yhteydessä verkostonhaltijalta. Aluetta palvelee kaksi katua, Painokankaankatu ja Louhikkokatu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutuksia on arvioitu tehdyn maastokäynnin ja karttatarkasteluiden perusteella. Arviointi on tehty asiantuntija-arvioina rinnan kaavan laatimisen kanssa. Luonto, luonnonympäristö ja maisema Alue on tällä hetkellä pääosin puustoinen, hoidettua talousmetsää. Vähäisellä osalla (osa kortteleista 98 ja 100) harjoitetaan väliaikaisesti kaupungin toimesta maa-ainesten varastointia ja murskausta, jonka alueen osalta luonnontilaisuus on jo väistynyt. Painokankaanmäeltä ei ole todettu suojeltavia tai erityisesti huomioitavia eläin tai kasvilajeja, jotka kaavoituksessa tulisi erityisesti huomioida. Alueen ottaminen rakentamisen piiriin johtaa korttelialueiden osalta väistämättä luonnontilan merkittävään vähenemiseen. Jotta alueelle muodostuisi muutakin kuin laajoja asfalttikenttiä rakennusten ympärille, on kaavamääräyksiin otettu ohjeita tontin käsittelystä. Määräykset ohjaavat vain tarpeellisen kokoisen pihan rakentamiseen, jolloin muu osa tontista jää pinnaltaan vettä läpäiseväksi ja kenties myös puustoiseksi. Suunnittelualueen mäen rinne laskee lounaan suuntaan kohti Renkoa, josta suunnasta kaukomaisemassa saattaa korkeimmilta kohdilta tarkasteltuna rakentaminen erottua. Yleiskaavan yhteydessä laaditussa maisemaselvityksessä kyseistä suuntaa ei kuitenkaan pidetty erityisen merkittävänä kaukomaisemanäkymien kannalta, joita osaltaan suojaa viereisten alueiden maastonmuodot myös korttelialueiden rakennettua. 15
Pinta- ja pohjavedet, hulevedet Painokankaanmäki ei sijaitse pohjavesialueella. Maastonmuodot laskevat kohti Karanojaa, jonne hulevedet ohjautuvat. Lähin pohjavesialue on n. 2,7 km etäisyydellä oleva Janakkalan Viralan II-luokan pohjavesialue. Rakentamisella saattaa olla vaikutusta kyseiselle pohjavesialueelle lähinnä hulevesien uomissa kasvavien virtausnopeuksien myötä, jolloin hulevedet saavuttavat pohjavesialueen nykyistä nopeammin pintavalunnan lisääntyessä. Kaavamääräyksillä on pyritty vaikuttamaan siihen, ettei asemakaavan suunnittelualueelta pääsisi huuhtoutumaan kemikaaleja hulevesien mukana. Pohjavesialuetta suojaa osaltaan myös etäisyys kaavan suunnittelualueeseen. Muodostuvien hulevesien määrää on pyritty vähentämään kaavamääräyksellä, joka edellyttää hulevesien viivyttämistä tontilla. Samaa tavoitetta tukevat myös kaavamääräykset istutettavista puista ja viheralueista. Liikenne Tonttien rakentamisen myötä liikenne alueella lisääntyy huomattavasti nykyiseen verrattuna koska lähiympäristön korttelit eivät ole vielä rakentuneet. Liikenne tonttialueille tulee pyrkiä järjestämään tonttikatuja Painokankaankatu ja Louhikkokatu hyödyntäen sen sijaan, että tontin liikenne tukeutuisi ainoastaan Taipaleentiehen. Kaavakartalla on erikseen osoitettu kohdat, joihin liittymiä ei saa osoittaa. Esimerkiksi Karanojantielle ei sallita suoria tonttiliittymiä lainkaan, jolla tavoitellaan liikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuutta Karanojantiellä. Jotta alue kuitenkin voitaisiin ottaa vaiheittain käyttöön, Taipaleentien varren tonteille on sallittu enintään yksi tonttiliittymä Taipaleentielle kutakin tonttia kohden. Painokankaanmäen kortteleiden rakentaminen ja liikenteen lisääntyminen lisää paineita parantaa Karanojantien liittymää maantielle 130 (Helsingintie). Tarve tulee oletettavasti olemaan lisäkaistojen saaminen kääntyvälle liikenteelle. Yhdyskuntatalous ja tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka ja kaukolämpö on jo rakennettu alueen viereen Taipaleentien varteen. Maakaasulinja on myös alueella. Tekninen huolto on siis toteutunut alueelle. Rakentamisalueiden osoittaminen kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen on myös taloudellisesti järkevää. Taipaleentien varren tontit voidaan ottaa käyttöön ilman tarvetta rakentaa verkostoa lisää. Sen sijaan kun suunnittelualueen tausta-alueen tontit Painokankaankadun varrella otetaan käyttöön, tulee katujen rakentamisen ohella tarve rakentaa myös kunnallistekniikkaa. Maastonmuotojen ansiosta alueelle voidaan toteuttaa viettoviemäröinti. Elinkeinoelämä Tonttitarjonnan lisääminen parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Hämeenlinnassa. Tällä hetkellä kaupungilla on vain muutamia vastaavan kokoisia kaavoitettuja tontteja, joiden lisääminen on myös alueelle laaditun vision tavoitteiden mukaista. 5.5 Nimistö Painokankaankatu on nimetty viereisen mäen mukaan. Louhikkokatu -nimessä on viitteitä alueella nyt harjoitettavasta kiviainesten murskaustoiminnasta. 16
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Taipaleentien varteen rajoittuville tonteille on sallittu yhden tonttiliittymän sijoittaminen Taipaleentielle, joka mahdollistaa kaavassa osoitettujen 4 kpl tontin käyttöön oton välittömästi. Muiden tonttien saaminen rakentamisen piiriin riippuu tonttikatujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Alueelle tulee laatia erillinen tonttijako. Toteutusvaiheessa erityisesti Painokankaankadun varteen sijoittuvista tonteista voidaan muodostaa kaavassa esitettyä pienempiäkin kun huolehditaan asianmukaisten tonttiliittymien sijainnista erityisesti Louhikkokadun liittymän läheisyydessä. Toteutuksessa tulee huomioida kaavamääräysten lisäksi koko Moreenin alueelle laaditut hulevesisuunnitelmat sekä yleistasaussuunnitelma. Hämeenlinnassa 12.5.2015 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta 17
LIITE KAAVAKARTAN PIENENNÖS, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 18
19
20