Riihimäen kaupungin. ympäristöraportti2001 RIIHIMÄEN KAUPUNKI 2002

Riihimäen kaupungin 1 ympäristöraportti2001 RIIHIMÄEN KAUPUNKI 2002

2 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Riihimäen kaupunki 2002 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Kaisu Anttonen, ympäristönsuojelupäällikkö puh. (019) 741 552, 050 63 698 kaisu.anttonen@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa puh. (019) 741 600 Taitto ja piirrokset: Juha Ilkka ISBN 951-8952-80-9 Riihimäen kaupungin monistamo

3 Esipuhe Tämä Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätös asiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportissa on kerrottu Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta vuonna 2001. Koko kaupungin yhteisiksi ympäristönäkökohdiksi ovat nousseet jätehuolto, energiankäyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Vuonna 2001 keskityttiin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen etenkin energiankäytön, jätehuollon ja vesihuollon toimenpitein. Raportissa on myös eri hallintokeskusten arviot toimialansa ympäristöpolitiikan painotuksista vuonna 2001. Raportissa tarkastellaan lisäksi kaupungin eri hallintokuntien ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuonna 2001 ja kerrotaan meneillään olevista ympäristönsuojelun kehittämisprojekteista. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovat osallistuneet suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta, ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeri Markku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Ympäristötiimi on kommentoinut raporttiluonnosta ja tietojen keruuseen on osallistunut suuri joukko ihmisiä eri työyksiköistä. Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 20.5.2002 Seppo Keskiruokanen kaupunginjohtaja Kaisu Anttonen ympäristönsuojelupäällikkö

4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Sisällys... 4 Johdanto... 5 Yleistietoa Riihimäestä... 6 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun strategiset askeleet... 8 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka... 10 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2001... 12 Kaupungin ympäristövastuu... 18 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä vuonna 2001... 20 Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat... 22 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit... 29 Riihimäen ympäristön tilan seuranta... 35 Kehittämishankkeet... 36 Yhteenveto ja kehittämistarpeita... 39 Ympäristöohjelmat ja toteutuminen vuonna 2001... 40

5 Johdanto Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden, ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on se perusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa, yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio. Tässä raportissa keskitytään siihen ympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupungin eri työyksiköissä kaupunginvaltuuston määrittelemän ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi. Ympäristöpolitiikka eli ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja jo alkaneen pilaantumisen pysäyttäminen sekä jo tapahtuneiden vahinkojen korjaaminen vaatii tietoista ja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista. Riihimäen kaupungissa yhdeksi käyttökelpoiseksi välineeksi kantaa ympäristövastuuta on valittu kaupunginvaltuuston päätöksellä ympäristöjärjestelmä. Sen avulla koko hallinto-organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaa ja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia. Asukkaat järjestöt yritykset Viranomaistyö: ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen Ilmastonsuojelukampanja Ympäristöntilan seurantahanke Riihimäen ympäristöpolitiikka Ympäristöjärjestelmä: -merkittävät ympäristönäkökohdat -hallintokeskusten ja yksiköiden ympäristöohjelmat Energiansäästökampanja Ympäristön tila Muut kehittämishankkeet: RYTI -hanke YKY -hanke Vesistöjen kunnostushanke Kaupungin organisaatio Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan, ympäristöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Asukkaat järjestöt yritykset Ympäristöpolitiikka Organisaation merkittävät ympäristönäkökohdat: toiminnot, asiat, laitteet jne., sitoumukset, mihin ympäristöasioihin ympäristöjärjestelmä painottuu joilla merkittävää ympäristövaikutusta Ympäristöpäämäärät organisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivat sisältyä politiikkaan Ympäristöohjelma konkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästään vastuut, resurssit, aikataulut seuranta Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden määrittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen.

6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Yleistietoa Riihimäestä Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu maankäytön piiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Väkiluku 26 268 henkeä Pinta-ala 126 km 2 Vesipinta-ala 5 km 2 Asemakaavoitettu pinta-ala 2040 ha Hoidettuja viheralueita ja puistoja 93 ha Muita viheralueita; katuvihreytystä puistometsiä, niittyjä 387 ha Peltoa 2500 ha Metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (873 ha) Luontopolkuja 4 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 16,9 km Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja eteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelukohteena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 68 % asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannosta vajaa 1%. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, jonka vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2001 oli 1102 henkeä. Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, Paloheimo Oy:n sahateollisuuskonserni, Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy Herajoen meijeri ja Aga Oy:n kaasujen tuotantolaitos.

7 Riihimäki yleiskartta pohjavesialue vedenottamo jäteveden puhdistamo kaatopaikka

8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun strategiset askeleet Riihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynyt vuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsi tuolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan. Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimia ja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta, ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatus ovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävän kehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksen prosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Yritysten ympäristöosaamista ja ympäristöalan yrittäjyyttä tuettiin 1990 -luvun alussa EKO 2000-uusyrittäjyyshankkeessa, jossa kaupunki ja yritykset hakivat uusia yhteistyötapoja. Tätä työtä jatketaan parhaillaan etenkin EU-tuella toteutettavilla kahdella projektilla. YKY -hanke on yritysten ja kunnan ympäristöyhteistyöhanke. RYTI -hanke on kansalaisiin ja päättäjiin kohdistuva ympäristöviestintähanke ympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessä ympäristöasioiden hallinnassa. KAUPUNKIORGANISAATIO Yky- hanke 2000-2002 Ryti-hanke 2000-2002 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999 Kaupungin hallituksen ympäristöasenteet -tutkimus 1999 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998- Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimenpideohjelma 1997-2000 Kestävän kehityksen prosessi 1994-1997 Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 RIIHIMÄKI Yky-hanke 2000-2002 -yritysyhteistyö, seudullinen Ryti-hanke 2000-2002 - koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinen Tutkimus kaupungin ympäristötiedottamisesta 2000 Kestävän kehityksen prosessi 1994-1997 Eko-2000-yrittäjyysprojekti 1992-1994... KANSALLISET, MAAKUNNALLISET, JA SEUDULLISET HANKKEET Kansallinen ilmastonsuojelukampanja Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus 2000-2001 Maakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahanke Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke 2000-2002 Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaa kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella.

Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Edustajat kuntayhtymissä Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2001 Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Museoyksikkö Aluepelastuslaitos Timo Kaistinen Perusturva lautakunta Perusturvakeskus Anita Taiveaho Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuslautakunta Koulutuspalvelukeskus 30.7. asti Esko Taiveaho 1.8. alkaen Esa Santakallio Peruskoulut Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Muut oppilaitokset Kaupunginkirjasto Keskuskeittiö Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Annina Ranta-Häti Toimisto- ja hallintopalvelut Ohjauspalvelut Tekniset palvelut Laitospalvelut Tekninen lautakunta Tekninen virasto Pertti Isokangas Hallintopalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Pesula Vesi- ja viemärilaitos Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Kaisu Anttonen Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Kuluttajaneuvonta Kierrätyskeskus 9

10 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.1999. Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikan tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energia, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain. Viimeisin tarkistus on tehty vuonna 2001 ja on voimassa vuonna 2002. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA 14.6.1999 Tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana. Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO 14001 standardia: Ympäristöjärjestelmät Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi. Tukena käytetään SFS ISO 14 004 standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupunginkestävän kehityksen toimenpideohjelma 1997 2000. Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaa I Yleistä: Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoon ja sen toimintoihin mm. kehittämällä ympäristövaikutusten arviointia keskeisenä työvälineenä. Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista. II Toimintaperiaatteet: LUONNONVARAPERUSTA Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataan ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin.

11 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN ENERGIANKULUTUS JA ILMASTONMUUTOS Maankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakenne kaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita. LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN Liikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamalla kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Riihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki on tietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa. III TOIMINTATAPA JA SEURANTA Tämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa. Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittain kaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä

12 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2001 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköitä pyydettiin arvioimaan ympäristöpolitiikan toteutumista vuonna 2001 oman hallintokuntansa osalta. Vastauksissa pyydettiin mainitsemaan oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteutumista vuonna 2001 sekä kertomaan suunnitelmista vuodelle 2002. Vastaukset on seuraavassa koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan otsikoiden alle. Hallintokeskus LUONNONVARAPERUSTA Kaupungin tavarahankintoja koskevissa tarjouspyynnöissä on ollut vuoden 2000 alusta lähtien mukana tuotteiden ympäristövaikutuksia koskeva vaatimus. Hymonet -tietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen. Vuonna 2001 pehmopapereiden ja siivousaineiden valintapäätöksen yhtenä kriteerinä oli ympäristöystävällisyys. Suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön vähentämiseksi ovat toteutuneet. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2001 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Kaupungille on hankittu ns. MetaFrame - palvelin, mikä mahdollistaa vanhempienkin työasemien hyötykäytön. Kaupungin sisäinen kierrätys toimii ja kaikki käyttökelpoiset osat hyödynnetään varaosina. Käytöstä poistetut vialliset laitteet toimitetaan PC Netille hävittämistä varten. Vanhat käyttökelpoiset koneet menevät Idän Aputyölle. Tiehallintoyksikkö tyhjää koneiden muistit ja PC Net on sitoutunut hävittämään rikkoutuneiden koneiden muistitiedot. Vuonna 2002 teemme keväällä kartoituksen, jossa ovat mukana lähes kaikki kopioinnissa ja tulostamisessa tarvittavat materiaalit toteutuneen paperinkulutuksen selvittämiseksi. Kilpailutusta varten selvitämme myös ympäristötuotteet aiempaa tarkemmin. Käytöstä poistettujen tavaroiden (myös atk-laitteiden) kierrätysohjeiston laadinta on käynnistynyt ja valmistuu vuoden 2002 aikana (ehkä jo keväällä). Samoin yhteistyö kierrätyskeskuksen kanssa selvitetään kevään 2002 aikana. ENERGIANKULUTUS JA ILMASTONMUUTOS Sähkön kulutuksen vähentäminen on toteutunut monistamon osalta. Suunniteltu sähkön käyttöä koskeva työasemien energiansäästäjätoiminnon kytkentä ei ole toteutunut. Energiansäästäjätoimenpiteen kytkentä nykylaitteessa kaataa palvelinyhteyden, mikä työllistää ja hidastaa yksiköiden toimintaa. Tällä hetkellä asiaan on mahdotonta saada korjausta. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Hallintokunnille on annettu ohjeita ympäristökysymysten huomioimiseksi palveluhankinnoissa. Tietohallintoyksikkö ohjeistaa parhaillaan mm. työasemia ja näyttöjä koskevia energiansäästötoimenpiteitä. Hallintokunnille annetaan myös ohjeet käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä.

13 Tekninen virasto LUONNONVARAPERUSTA Järjestetyn jätteenkuljetuksen kokonaisjätemäärä oli hieman pienempi kuin vuonna 2000. Erilliskerätyn biojätteen määrä oli noin 1,4 -kertainen vuoteen 2000 verrattuna. Vuonna 2002 laaditaan jätehuoltoyhtiön toimintastrategia. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Maankäytön suunnittelu eteni kaavoitusohjelman mukaan. Keskusta-alueiden tiivistäminen yleiskaavan tavoitteiden mukaan toteutui mm. Etelä- Suokylän kaavamuutoksen toteuttamisen ja Petsamon pientaloalueen kaavamuutoksen kautta. Keskusta-alueen luonnossuunnitelmat etenivät valtuuston käsittelyyn ja asemanseudun kehittämisraportti valmistui. Rakentaminen keskittyi peruskorjausten suunnitteluun, rakentamisen valmisteluun ja rakentamiseen. Kohteina mm. Haapahuhdan koulu, uimahalli, kaupungintalo, Kivimiehenkadun vanhusten asuntojen peruskorjaus sekä asematunnelin perusparantaminen yhteistyössä VR:n kanssa. Kohteet valmistuvat vuonna 2002. Uusia asuntoalueita rakennettiin Korttionmäkeen ja Aatunkadulle ja teollisuusalueita täydennettiin Herajoella. Vuoden 2002 asuntoaluekohteita ovat Hyttimestarintie ja Vasapolku ja muita tärkeitä kohteita Patastenmäen koulun saneeraus, Pohjoisen koulun saneeraus ja korjaus sekä lukion hankesuunnittelu. Vuonna 2002 tavoitteena on edetä kaavoitusohjelman mukaan. Merkittäviä uusia kaavoitushankkeita ovat mm. Pohjois-Suokylän asemakaavamuutokset, veturitallien alueen asemakaavamuutosten aloittaminen osana aseman seudun kehittämisprojektia sekä Sammaliston alueen kaavoittaminen ympäristöhäiriöttömän teollisuuden ja palvelujen alueeksi yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Keskusta-alueen suunnitelmien vaikutusten arviointiraportti on valmistunut ja tulee hallinnolliseen käsittelyyn toukokuussa 2002. LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN Liikenneonnettomuuksien osalta kehitys vuonna 2001 oli sekä Riihimäellä että valtakunnallisesti huono. Onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrä oli suurempi kuin vuonna 2000. Riihimäen osalta kuitenkin pienempi kuin vuonna 1999. Vuoden aikana hyväksyttiin kaupunkiin alueellisten nopeusrajoitusten yleissuunnitelma ja sen toimeenpano käynnistyi. Tavoitteena on vähentää onnettomuuksien määrää ja niiden vakavuusastetta. Nopeusrajoitusten alentaminen saattaa joiltakin osin vaikuttaa päästöjä lisäävästi. Kevyen liikenteen kulkua helpottamaan aloitettiin Kalevankadun pyörätien rakentaminen tekemällä välttämättömiä vesihuoltotöitä. Joukkoliikenteessä otettiin käyttöön palveluliikenne. Vuonna 2001 laadittiin myös raportti Esteetön Riihimäki, jossa on kuvattu vammaisten liikkumista haittaavista esteistä tehdyn kartoituksen tulokset. Vuonna 2002 nopeusrajoitusten merkintää jatketaan ja Kalevankadun pyörätietä rakennetaan. Lisäksi panostetaan erityisesti asuntoalueilla katujen päällystämiseen ja viimeistelyyn. Vuonna 2002 käynnistyy myös Riihimäen-Hyvinkään seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Kaavoituksella on pyritty ohjaamaan mahdollisia ympäristöriskejä aiheuttavaa teollisuutta keskusta-alueiden ulkopuolelle mm. Herajoen ja Haapahuhdan teollisuusalueille. Vuonna 2002 ohjataan maankäyttöä yleiskaavan tavoitteiden mukaan pyrkien kaupunkilaisten hyvinvointia edistäviin ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaviin riskittömiin ratkaisuihin.

14 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 ENERGIANKULUTUS JA ILMASTOMUUTOS Riihimäen kaupungilla on energiansäästösopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuosille 2000-2002. Sopimuksessa on asetettu tavoitteet kunnan oman rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen pienentämiseksi. Asetettuihin tavoitteisiin ei olla aivan päästy. Esimerkiksi kaukolämmön osalta vuonna 2001 kulutus ( 51,6 kwh/ Rm 3 /v) oli noin 2,2 % suurempi kuin tavoite ( 50,5 kwh/rm 3 /v). Vuonna 2001 järjestettiin henkilökunnalle energiakoulutusta, jota jatketaan myös vuonna 2002. Vuoden 2002 tavoitteena suhteessa vertailuvuoteen 1998 on rakennusten lämmön ominaiskulutuksen (kwh/rm 3 /v) alentaminen 3 %, sähkön ominaiskulutuksen (kwh/rm 3 /v) alentaminen 2 % ja veden ominaiskulutuksen (m 3 /Rm 3 /v) alentaminen 3 %. Toimenpiteinä vuoden 2002 tavoitteisiin pääsemiseksi lisätään rakennusautomaatiota, tehostetaan kiinteistöjen ylläpitoa ja käyttöä, jaetaan tilojen käyttäjille opastusta ja informaatiota, tehdään energiakatselmuksia ja toteutetaan energiataloudellisia korjauksia. Korjauksista toteutetaan pääsääntöisesti katselmuksiin perustuvat alle kolmen vuoden takaisinmaksuajan korjaukset. Katuvalaistuksen osalta tavoitteena on sähkönkulutuksen (kwh/v) alentaminen 1 % suhteessa vertailuvuoteen 1998. Toimenpiteenä mm. elohopealamppujen uusiminen suurpainenatriumlampuiksi. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta koskevaa tietoa on viety kouluihin, mm. Karan yläasteelle erilaisilla yhteistyöprojekteilla. Tiedotusta on järjestetty kaikista vireillä olevista kaavahankkeista niin yleisötilaisuuksissa kuin lehtien sivuillakin. Vuonna 2002 tiedotustyötä jatketaan. Kaavoitusosaston kotisivuilla on yleisön käytössä palautelaatikko. Vuonna 2002 laadittavan Riihimäen-Hyvinkään seudun liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää myös kasvatuksellisen osuuden. Vesi- ja viemärilaitos LUONNONVARAPERUSTA Tehostettu vesijohtovuotojen etsintä ja korjaus vähensivät vuotoveden osuutta. Laskuttamattoman kulutuksen osuus vuonna 2001 oli 14,5%. Vastaava osuus vuonna 2000 oli 18,7%. Vesijohtoverkkoa saneerattiin vuonna 2001 noin 1500 m. Määrä on tarpeeseen nähden liian vähäinen. Sekä saneeraus- että vianetsintätyö jatkuvat edelleen. Laskuttamattoman kulutuksen määrän tulisi olla pysyvästi alle 10% pumppauksesta. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Jätevesiviemäriverkkoa saneerattiin noin 840 m. Määrä on liian vähäinen ja saneeraustyö jatkuu vuonna 2002. Viemäriverkostoon liittyneiltä ympäristöriskiä mahdollisesti aiheuttavilta teollisuuslaitoksilta on vaadittu erillinen riskikartoitus ja niiden kanssa on tehty teollisuusjätevesisopimus. Menettelyä jatketaan. Jätevesipuhdistamon typenpoiston tehostus- ja saneeraus valmistui vuonna 2001. Käsittely-yksikön toimintavarmuus parani saneerauksen myötä. Puhdistamolle on laadittu valmiussuunnitelma, joka sisältää riskianalyysin. Vuonna 2002 vesihuoltolaitoksen riskianalyysitöitä jatketaan konsultin avustuksella. ENERGIANKULUTUS JA ILMASTONMUUTOS Jätevedenpuhdistamon lämmitysjärjestelmä on muutettu kevyttä polttoöljyä käyttävästä maakaasua käyttäväksi. Jätevedenpuhdistamon polttolaitteisto on uusittu biokaasusta saatavan energian talteen oton tehostamiseksi. Puhdistamon omaa energiankäyttöä seurataan jatkuvasti. Tavoitteena on mahdollisimman pieni energiankulutus; kuitenkin käsittelytuloksesta tinkimättä.

15 YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Koululaisryhmille järjestetään opastettuja käyntejä jätevedenpuhdistamolla. Ympäristökeskus LUONNONVARAPERUSTA Jäteneuvontaa on toteutettu yhteistyössä Kiertokapula Oy:n ja Teknisen viraston kanssa. Kierrätyskeskuksen toiminta on ollut vilkasta. Vuonna 2002 laaditaan kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelma alueellisena yhteistyönä. Ympäristökeskuksen rakennusvalvonta hoitaa maa-aineslupien valvontaa. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Lausunnoissaan yleis- ja asemakaavoista sekä kaupungin kasvusuuntavertailusta ympäristökeskus on muistuttanut melunormeista ja virkistysja metsäalueiden tärkeydestä. Tulos on jäänyt heikoksi. Vuonna 2002 pyrimme parantamaan osallistumista kaavojen suunnitteluvaiheisiin ja laatimaan lausunto maapolitiikan ympäristönäkökulmasta. LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN Ympäristökeskus on ottanut kantaa melukysymyksiin sekä keskustan kehittämissuunnitelmaan ja ehdotukseen kävelykadusta. Vuonna 2002 osallistuminen asemanseudun ja keskustan kehittämissuunnitelmiin jatkuu. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Ympäristökeskus hoitaa ympäristönsuojelulain mukaista viranomaisvalvontaa, johon kuuluvat ympäristölupien käsittely, tarkastukset ja neuvon- ta. Teollisuuslaitosten jätevesisopimusten edellyttämien riskikartoitusten valmistelussa ja käsittelyssä tehtiin yhteistyötä vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Osana Yhteistyöllä ympäristöriskien hallintaan eli YKY -hanketta selvitettiin Herajoen pohjavesialueella sijaitsevan Mattilan teollisuusalueen yritysten ympäristöhallinnan tila. Vuonna 2002 on vuorossa yritysten ympäristöpalvelukeskuksen suunniteltu. Työn pohjaksi on tehty selvitys yritysten ympäristöpalvelutarpeista. Ympäristön tilan seurantaa on suunniteltu yhdessä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa vuonna 2002 päättyvässä projektissa, jonka pohjalta Kanta-Hämeen kuntien seurantajärjestelmät saadaan samalla periaatteella toimiviksi ja vertailukelpoisiksi. ENERGIANKULUTUS JA ILMASTONMUUTOS Kuntien ilmastonsuojelukampanjan myötä tehtiin esiselvitys kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2002 laaditaan kasvihuonekaasujen vähentämisen toimintasuunnitelma. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Ympäristökeskuksen ympäristöviestintä on ollut monipuolista. Osana YKY -hanketta toteutettiin yritysten ympäristönäyttely ja useita koulutusiltapäiviä. RYTI -hankkeen koko toiminta keskittyy ympäristötietoisuuden parantamiseen ja ympäristöviestinnän kehittämiseen. Keskeisenä työnä vuonna 2001 oli seudullisen ympäristötalon suunnittelu. Joka kotiin jaettava seudun kuntien yhteinen Ekokaari -lehti ilmestyi keväällä ja syksyllä. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmätyön tulokset kokoava ensimmäinen Riihimäen kaupungin ympäristöraportti julkaistiin toukokuussa. Riihimäen toinen Ympäristön tila -raportti valmistui syksyllä. Vuonna 2002 Ympäristötalo -hanke etenee valmistuneen hankesuunnitelman mukaisesti.

16 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Koulutuspalvelukeskus LUONNONVARAPERUSTA Luonnonvarojen säästö vedenkulutusta vähentämällä ja järkeistämällä on tuonut keskuskeittiölle ja Peltosaaren koululle 12 prosentin säästöt vedenkulutuksessa kun verrataan vuotta 2001 vuoteen 2000. LIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA VÄHENTÄMINEN Koulukuljetuksia suunnittellan siten, että voimassa olevia joukkoliikenteen aikatauluja sovitellaan palvelemaan koulukuljetuksia nykyistä paremmin. Palveluliikenteen busseja on käytetty enenevässä määrin paikkaamassa mm. Uhkolan alueen linja-autojen ylikuormitettuja aamuvuoroja. Yksittäisten taksien käyttö lisääntyi, koska käytössä oli vain yksi tilataksi, enimmillään viikon aikana oli käytössä 21 eri taksia. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Peruskoulujen opetussuunnitelmiin sisältyy ympäristöopetusta mm. valinnaiskurssi ympäristökasvatuksessa ja teemapäiviä kouluilla. Kouluyhteisö toimii mallina lajittelussa ja kierrätyksessä. Kestävä kehitys ymmärretään laajasti, myös sosiaalisena tehtävänä. Riihimäen lukion kestävän kehityksen ohjelma on opetussuunnitelman osana hyväksytty opettajien kokouksessa. Riihimäen kauppaoppilaitos on mukana opetushallituksen kestävän kehityksen projektissa. Projektin tarkoituksena on luoda valtakunnallinen opas kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin. RKOL:n osuutena on vastata kaupan ja hallinnon alasta. RKOL pyrkii selvittämään, missä yhteyksissä on mahdollista ja järkevää ottaa opetukseen mukaan kestävän kehityksen periaatteita. Sitä varten on tehty opettajille kirjallinen kysely. Vastauksien pohjalta sekä keskustelemalla opettajien kanssa pyritään löytämään opetuksellisesti parhaat opintojaksot, joihin kestävää kehitystä voidaan sisällyttää. Opetushallituksen järjestämiä yhteisiä tapaamisia projektiin kuuluvien oppilaitosten kanssa on kevään kuluessa kolme kertaa. Tarkoituksena on myös verrata Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitoksen tekemää saman tyyppistä projektia omaamme. Uudet perusopetuksen kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelman perusteet 1. 2. luokille on vahvistettu noudatettavaksi 1.8.2003 lukien. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan omaan ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Vuosiluokkien 5. 9. opetussuunnitelman perusteiden uusiminen aloitettiin syksyllä 2001. Ne valmistuvat vuoden 2003 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön viimeistenkin vuosiluokkien osalta 1.8.2006. Perusopetuksen 1. 4. luokilla oppiaine on ympäristö- ja luonnontieto ja 5. 9. luokilla biologia ja maantieto. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus LUONNONVARAPERUSTA Jätteiden lajittelua on tehostettu. Riihimäen kaupungin omistaman Riihisalon virkistysalueen jätevesien käsittelyn parantamiseen liittyvät alueen sisäpuoliset työt on tehty. Uuden jätevesien käsittelylaitoksen rakentaminen käynnistyy vuonna 2002 hankkeelle saadun EU-rahoitustuen avulla. YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA Uimahallin peruskorjauksen myötä veden puhdistukseen käytetystä kaasukloorista luovutaan. Sen tilalle otetaan käyttöön natriumhypokloriitti. Puhdistusjärjestelmään liitetään myöhemmin myös ulkouimalan vedenkäsittely.

17 ENERGIANKULUTUS JA ILMASTONMUUTOS Jäähallin energiakatselmus on tehty ja sähkön kulutuksen seuranta lukemalla toimipisteiden sähkömittarit kerran kuussa on aloitettu. Uimahallin peruskorjaus on meneillään, ja sillä pyritään myös hyötytehokkaaseen energiankäyttöön. Sähkön kulutuksen seurantaa jatketaan vuonna 2002. YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Tiedotuksella ja koulutuksella on voitu vaikuttaa henkilökunnan ympäristötietoisuuteen ja yhdistysten sitoutumista kestävän kehityksen työhön on voitu lisätä. Yhdistyksistä Riihimäen Kiekko-Nikkarit on laskenut lätkätreenien ekologisen selkärepun painon. Selkäreppu kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja lätkätreeneihin kuluu kaiken kaikkiaan. Perusturvatoimi YMPÄRISTÖKASVATUS JA -TIEDOTUS Päivähoidon normaaliin toimintaan ja osaksi päivähoidon opetussuunnitelmia on sisällytetty ympäristökasvatus. Päivähoidon henkilökunnan tietoja ja taitoja kehitetty järjestämällä Ympäristökasvatus päivähoidossa -koulutusiltoja. Vuonna 2001 järjestettiin kolme, yhteensä kahdeksan tunnin koulutusiltaa päiväkodeille ja perhepäivähoidolle. Kouluttajana toimi ympäristökouluttaja, ekoterapeutti Riitta Wahlström. Koulutusten sisältönä oli pohtia miksi ympäristön huomioon ottaminen on tärkeää sekä antaa niksejä ja vinkkejä siitä, miten menetellä käytännössä. Vuonna 2002 Ympäristökasvatus päivähoidossa -koulutuksena järjestään osana Ryti-hanketta kaksi Metsämörriohjaajan peruskurssia. Kursseille osallistuu yhteensä 40 päivähoidon työntekijää. Kouluttajina toimivat Maija Venäläinen RYTI -hankkeesta ja Gunilla Cavonius Metsämörripäiväkoti Ekebosta Kauniaisista. LUONNONVARAPERUSTA Kestävä kehitys ja sosiaalisesti kestävä kaupunki ovat päämääriä, joihin perusturvatoiminnassa on sitouduttu. Perusturvatoimen yksiköissä on laadittu ympäristöohjelmat ja sitouduttu toteuttamaan niitä. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Vanhusten ja vammaisten kuljetuksissa pyritään jatkuvasti lisäämään yhteiskuljetuksia.

18 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Kaupungin ympäristövastuu Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä ja on määritelty laissa kuntien ympäristöhallinnosta, joka on vuodelta 1986. Sen 4 :ssä määritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. 6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; 7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa sekä 8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiasäästösopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan ja tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta YKY- ja RYTI- hankkeiden myötä. Saman lain 6 :ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät seuraavasti: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: 1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrä tyistä tehtävistä; 2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä 3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; 4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; 5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille; Riihimäellä ympäristölautakunta toimii ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaisena ja hoitaa viranomaisvalvontaa lupakäsittelyineen, seuraa ympäristön tilaa tutkimuksin ja selvityksin sekä hoitaa ympäristövalistus,- tiedotus, ja -neuvontatehtäväänsä. Ympäristönsuojelulaki vuodelta 2000 on tärkein ympäristönsuojelun viranomaistoimintaa ohjaava laki. Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös 1.1.2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennus-lakiin, jonka 1 määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Siten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmisteleva työ ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulman sisällyttämisessä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollon toteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan päätösvallassa.

19 RIIHIMÄEN KAUPUNKI Ympäristöjärjestelmä Maankäyttö Rakentaminen Kestävä kehitys Ympäristövastuullisuus Riihimäen kaupunginvaltuusto Luonnonvarat Pohjavesi Jätehuolto Ympäristöpolitiikan määrittely Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään, kaupunki haluaa eri kehittämishankkeillaan vahvistaa yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta ja toimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi. Ympäristövaikutusten arviointi Liikenteen ympäristöhaitat Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ilmastonmuutos Kuntalaiset Järjestöt Yritykset Local Agenda 21 kestävän kehityksen prosessi Ryti-hanke Eko 2000 -yrittäjyyshanke Yky-hanke Ilmastonsuojelukampanja

20 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä vuonna 2001 Ympäristöjärjestelmä on yksi työväline ympäristöpolitiikan toteutuksessa. Järjestelmätyössä keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioon ympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojen ympäristövaikutukset hoidetaan. Riihimäen kaupungin yhteisistä merkittävistä ympäristönäkökohdista työn alla vuonna 2001 on ollut erityisesti jätehuollon toimivuus ja kierrätys. Virastot laativat ja toteuttivat omat ympäristöohjelmansa perustuen oman toimintansa merkittäviin ympäristönäkökohtiin ja niihin liittyviin parantamistarpeisiin. Kaupungin metsien hakkuusuunnitelman sotki Janina -myrsky myös Riihimäellä: Janina kaatoi kaupungin metsistä puuta arviolta 500 600 m 3, vuosittainen hakkuusuunnite 3130 m 3 ylittyi muutoinkin 1000 m 3. Kaupungin monistamon paperinkäyttöä on tehostettu kopioimalla 2-puolisesti ja hinnoittelemalla palvelut 2-puolisuutta suosivaksi. Monistamon laitekanta uusittiin vuonna 2001 vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin. Merkittävää työtä ympäristökasvatuksen tehostamiseksi on tehty päiväkodeissa, joissa lapsia on opastettu jätteiden lajitteluun ja veden ja sähkön säästöön. VUODEN 2001 YMPÄRISTÖOHJELMAT TOTEUTUIVAT HYVIN Kaikkien työyksiköitten ympäristöohjelmat vuodelle 2001 on koottu sivulta 40 alkavaan taulukkoon. Taulukossa on listattu kunkin työyksikön ympäristöpäämäärät,- tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet vuonna 2001. Kokonaisuutena ympäristötavoitteisiin on päästy hyvin, ohjelman toimenpiteet on saatu lähes kattavasti tehtyä. Rahaa nielevistä parannuksista tärkeitä olivat vesi- ja viemärilaitoksen suurinvestoinnit kuten jätevedenpuhdistamon saneeraus, joka saatiin päätökseen vuonna 2001, pienin askelin taas on edetty energiankäytön ohjeistamisessa ja säästössä useissa eri työyksiköissä. Hyötyjätteiden keräystä tehostettiin keskitetyn kiinteistönhoidon toimenpiteillä: kouluihin ja päiväkoteihin saatiin jäteastioita eri hyötyjätejakeille. Valtuustokausi 4v. - Ympäristöpolitiikan tarkistus Tarkistus Vuosittainen talousarvio - Strategian tarkistus Tarkistus Vuosittaiset käyttösuunnitelmat, työsuunnitelmat jne Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhde kaupungin suunnittelujärjestelmään.

21 Kaupungin yhteinen ympäristökäsikirja Ulkoinen auditointi Kestävänkehityksen toimikunta - aloitteet - seuranta Kestävän kehityksen prosessi Local Agenda 21 Ympäristötiimi - valmistelu - seuranta Ympäristöpolitiikka Menettelytapojen kuvaus Organisaation ja toiminnan kuvaus - järjestelmän suunnittelu ja ylläpito Ympäristöjärjestelmän osat ja rakenne - järjestelmän toteuttaminen ja toiminnot Järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen vastuut Yhteinen ympäristöohjelma/kooste Yhteiset menettelytapaohjeet - Riihimäen kaupungin sisäiset auditoinnit - jätehuolto Riihimäen kaupungin toimipisteissä - kaupungin hankinnat Tilinpäätöksen osana - ympäristöraportointi Kaupunginvaltuusto - ympäristöpolitiikka Taloussuunnittelu - talousarvio - strategia Johtoryhmä - johdon katselmus - strategian valmistelu Lautakunnat, toimialakeskukset: - vuositalousarviot - päämäärät - tavoitteet - sisäiset auditoinnit Työyksiköt Näkökohdat - työprosessit Vaiktukset - YVA Sidosryhmien palaute Toimialakeskusten ympäristöasiakirjat - tehtävä, organisaatio ja vastuut - palvelujen kuvaus - merkittävät ympäristönäkökohdat - toteutettava ympäristöohjelma - toimialakeskusten menettelyohjeet Ympäristötiedostot esimerkiksi: Pöytäkirjat Lainsäädäntörekisteri. luvat ja seuranta- Mittaukset (esim. kokoukset ja katselmukset) ja sopimukset tiedot Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet Lomakkeet Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhde vuosittaiseen taloussuunnitteluun. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän dokumentointikaavio. Dokumentoinnin olennaisimmat puutteet liittyvät menettelyohjeisiin. Auditointeja ei ole vielä toteutettu.

22 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat Riihimäen kaupungin merkittävät ympäristönäkökohdat on koottu tunnistamalla, ja arvottamalla ne tärkeysjärjestykseen työyksiköittäin. Kootuista kaikkien työyksiköiden ympäristönäkökohdista on ympäristönsuojeluyksikössä tehty yhteismitallinen sanallinen arvotus ja luokiteltu ne ympäristövaikutuksen mukaisiin luokkiin: ei merkitystä, vähäinen merkitys, kohtalainen merkitys ja merkittävä ympäristövaikutus. Näin saaduista merkittävien ympäristönäkökohtien luettelosta on kaupungin ympäristötiimi edelleen valinnut koko kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat. Ne ovat: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Hankintojen ympäristövaikutukset Energian käyttö (lämpö, sähkö vesi) Kuljetukset (henkilö, tavara, työkoneet) Ympäristötietoisuus Kaupunkirakenne Ympäristötiimi on koulutuksessaan ja työkokouksissaan työstänyt edellä mainituista kolmea ensimmäistä, ja määrittänyt niille mm. yhteiset päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet, ohjeistustarpeet, vastuut ja kehittämistarpeet. Jätehuolto ja energian käyttö ovat olleet viime vuonna kaupungin ympäristötyössä painopistealueita. Työ niiden parissa jatkuu edelleen vuonna 2002. MÄÄRÄLLISET MITTARIT Määrällisillä mittareilla seurataan kaupungin tasolla merkittävien ympäristönäkökohtiin liittyvää kehitystä. Vuonna 2001 on seurattu jätehuoltoa, energian käyttöä sekä vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa. Jätehuolto Kaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista sekajätemäärää ei ole mahdollista seurata. Jätteet kerätään koko kaupungin järjestetyn jätteenkuljetuksen mukana vuoden 2000 alussa käyttöön otetun kaksipussi -järjestelmän mukaisesti. Järjestelmä ei mahdollista tiedon keruuta samaan jäteastiaan laitettavien mustaan pussiin kerätyn biojätteen, ja muun väriseen pussiin lajitellun kaatopaikkajätteen määristä. Tästä johtuen syntyvän jätteen määrää seurataan jäteastioiden tyhjennyskertojen ja astiakokojen avulla kiinteistökohtaisesti. Yhteenveto tyhjennyskerroista toimialoittain on esitetty taulukossa. Erilliskeräyksenä biojätettä kerätään keskuskeittiöllä ja Kirjauksenmäen palvelukeskuksessa. Sekajätteen ja erilliskerätyn biojätteen astioiden tyhjennyskerrat ja kertynyt astiatilavuus kuutiometreinä toimialoittain vuonna 2001. Tyhjennyskerrat Tilavuus Sekajäteastia Biojäte 600 l 240 l 4m 3 Lava 5m 3 240 l m 3 Hallintokeskus 520 312 Perusturvakeskus 1274 26 208 944 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 1156 42 36 848 Koulutuspalvelukeskus 3242 52 47 260 2208 Tekninen virasto 260 52 52 428 Pelastuslaitos 156 94 Vesi- ja viemärilaitos 208 125 Tyhjennyksiä 6816 146 83 78 468 4959 m 3 Seurattavien kiinteistöjen jätemäärän arviossa 4 959 m 3 on oletettavasti mukana myös pelkkää ilmaa, sillä jäteastiat eivät aina tyhjennettäessä ole olleet täysiä.

23 MUITA SEURATTAVIA JÄTTEITÄ Puistoista kerätty ja aumassa kompostoitu lehti- ym. jäte...120 m³ Jätevedenpuhdistamon kompostoitu jätevesiliete... 4 000 m³ Hyötyjätteiden astiakoot ja tyhjennyskerrat ja kertynyt astiatilavuus kuutiometreinä toimialoittain vuonna 2001 Jätevedenpuhdistamon kaatopaikalle menevä välpejäte... 155 t Jätevedenpuhdistamon rasvanerotuksen jäte... 1 300 kg Tyhjennyskerrat Hyötyjäte Paperi Pahvi Pahvi Metalli Lasi Kont.pap. Tilavuus Ongelmajätteenä hävitettäväksi toimitetut öljytuotteet... 3 300 kg Kiinteä öljyjäte, öljysuodattimet ja hydrauliikkaletkut... 480 litraa Loisteputket... Ei toimitettu Astiakoko 600 l 600 l Rullakko 240 l 240 l 240 l m 3 Maankaatopaikalle viety ylijäämämaa... 24 590 m³ Hallintokeskus 85 26 18 71 Perusturvakeskus 195 78 26 18 174 Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus 26 16 JÄTEHUOLLON TOIMIVUUS Koulutuspalvelukeskus 225 130 52 26 120 253 Jätehuollon toimivuutta kaupungin työyksiköissä selvitettiin vuoden 2001 syksyllä ympäristövastaaville osoitetulla kyselyllä. Ky- Tekninen virasto 26 16 35 34 Pelastuslaitos 26 26 31 selyn tulos osoitti, että lajittelu toimii periaatteessa hyvin. Lajittelijan kannalta häiritsevä tekijä oli lähinnä jäteastioiden puute. Vesi- ja viemärilaitos 7 4 Yhteensä 564 302 52 26 26 191 583 m 3 Paikoissa, joissa on riittävästi astioita eri jätejakeille ei ongelmia koeta olevan. Jäteastioita on vuoden 2002 alkupuolella Hyötyjätteen keräyksessä vuoden 2002 alkupuolella pahvinkeräys vaihtui keräyskartonkikeräykseksi. Keräyskartonkia ovat kaikki kaupasta ostettujen tuotteiden paperi- ja kartonkipakkaukset, kuten esimerkiksi: ruskeat pahvilaatikot ja paperit, kaikenväriset aaltopahvit muro-, keksi-, kahvi- ja makeispaketit sokeri- ja jauhopussit muna- ja hedelmäkennot maito-, mehu-, kerma-, piimä-, huuhteluaine- yms. kartonkitölkit muovipinnoitetut käärepaperit, muovitetut paperisäkit hankittu lisää, joten jätteiden lajittelu ja kerääminen onnistuu jatkos- sa entistä paremmin. Jätehuollon toimivuutta koko Riihimäen kaupungin alueella seurataan kirjaamalla järjestetystä jätteenkuljetuksesta tehdyt valitukset. Seurannan tulokset on esitetty alla kaaviokuvassa, johon on suoraan kirjattu myös suurimmat syyt toimimattomuuteen. Kaaviosta selviää, että viidesosa viikoista on mennyt ilman yhtään valitusta. Enemmän kuin kuusi valitusta on tullut seitsemänä viikkona. Toimimattomuus liittyy selvästi kuljettajan vaihdoksiin. Kaupungin onkin syytä vaatia urakoitsijaa järjestämään varamiesjärjestelmänsä paremmin. Hyötyjätteiden talteenotto, etenkin keräyskartongin tehokas keruu vähentää sekajätteen määrää. Sekajäteastioiden turhien tyhjennyksien välttämisessä kiinteistön ympäristövastaavan ja kiinteistönhoitomestarin yhteistyö on tärkeää.

24 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2002 kpl 50 40 JÄTEHUOLLON VALITUKSET VUONNA 2001 Kuski sairaslomalla, sijainen Energiamuoto 2000 2000 (mk) 2001 2001 (mk) Kaukolämpö (kwh) 17 200 000 2 500 000 18 778 000 3 100 000 Öljy (l) 180 000 350 000 178 000 420 000 Sähkö (kwh) 8 800 000 2 730 000 8 400 000 2 640 000 Vesi (l) 87 000 000 960 000 82 000 000 890 000 30 20 10 0 Viikko 45, uusi kuski ajossa Viikko 11, uudet listat käyttöön 2 6 10 14 18 22 26 30 34 38 42 46 50 Energian ja veden kulutus Riihimäen kaupunki ja kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) allekirjoittivat 29.5.2000 vapaaehtoisen yhteistoimintasopimuksen energiansäästön edistämisestä. Sopimuksessa kaupunki sitoutuu tiettyihin energiansäästötavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja KTM tietyin ehdoin hankkeiden taloudelliseen tukemiseen. Kaupungin rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteena on saada kulutus laskemaan perusvuoteen 1998 verrattuna 2% vuonna 2000, 6% vuonna 2005 ja 10% vuonna 2010. Rakennusten sähkönkäytön osalta tavoite on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005. Riihimäen kaupungille on laadittu energiankäytön tehostamissuunnitelma vuosille 2002 2004. Kaupungin keskitetyn kiinteistönhoidon piiriin kuuluvien rakennusten tilavuus on noin 555 000 m 3. Kokonaiskustannukset olivat vuonna 2001 noin 10, 59 milj. mk, josta energiakustannusten osuus noin 7 milj. mk. Energiaa ja vettä käytettiin vuosina 2000 ja 2001 seuraavasti: Veden käyttö on laskenut 5 000 m 3. Sähkön käyttö puolestaan on laskenut 400 MWh, josta noin 320 MWh johtuu Lasimuseon lämmitystavan vaihtamisesta sähkölämmityksestä kaukolämpöön. Sähkönkäytön kasvu kiinteistöillä näyttää myös pysähtyneen. Seuraavassa tarkastellaan kaupungin omistamien ja tilapalveluiden keskitetyssä kiinteistönhoidossa olevien julkisten rakennusten ominaisenergian kulutuksia toimialoittain. Hallintokeskukseen kuuluvat kaupungintalo ja museot. Perusturvakeskukseen kuuluvat päivä- ja perhekodit, Kirjauksenmäen palvelukeskus, suojatyökeskus ja päivätoimintakeskus ja kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseen Urheilutalo, nuorten ja yhdistysten käyttämät harrastus- ja kokoontumisrakennukset sekä uimalaan uimahalli ja maauimala. Koulutuspalvelukeskukseen kuuluvat peruskoulut, lukio, kauppaoppilaitos, yleissivistävät opistot ja kirjasto ja tekniseen virastoon kaupungin varikko, jossa on myös kaupungin pesula ja pelastuslaitokseen paloasema. Asuntoja ei tässä yhteydessä tarkastella. LÄMMÖN OMINAISKULUTUS Lämpöenergian kulutusta tarkastellaan normitetulla ominaiskulutuksella, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Ominaiskulutus on laskenut hallintokeskuksessa, teknisen viraston varikolla sekä perusturvakeskuksessa. Kasvua on ollut hivenen koulutuspalvelukeskuksessa ja enemmän kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen rakennuksissa ja uimalassa sekä paloasemalla. Hallintokeskuksen hyvä kehitys johtuu Lasimuseon sekä sähkön että kaukolämmön kulutuksen alenemisesta. Peruskorjaukseen menevän kaupungintalon energiankulutus on kasvanut hivenen.

25 LÄMPÖENERGIAN OMINAISKULUTUS 1998-2001 kwh/rm 3 1998 2000 2001 150,0 120,0 likimain vuoden 1998 tasolla. Koulutuspalvelukeskuksessa kulutus on lievästi kasvanut samoin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen, uimalan ja hallintokeskuksen. Hallintokeskuksen sähkönkulutuksen kasvu johtuu Metsästysmuseon sähkönkulutuksen kasvusta. Perusvuoden 1998 kulutus Metsästysmuseolla oli erittäin pieni koska esim. jäähdytystä kesällä ei tarvittu. Toisen kostutusyksikön käyttöönotto on lisännyt kulutusta. 90,0 60,0 30,0 kwh/rm 3 40,0 SÄHKÖN OMINAISKULUTUS 1998-2001 1998 2000 2001 0,0 Hallinto Perusturva Kulttuuri- Uimala Koulutus Tekninen Pelastusja vapaa-aika laitos Taulukossa on esitetty toimialoittain rakennustilavuus, lämmön ominaiskulutus kwh/rakennuskuutiometri, sekä vuoden 2001 lämpöenergian kokonaiskulutus MWh. Toimiala Rm 3 1998 2000 2001 MWh 2001 Hallintokeskus 34 700 43,4 38,6 37,8 1 313 Perusturvakeskus 63 432 58,9 61,2 58,3 3 699 Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 35 650 57,0 62,0 59,8 2 131 Uimala 23 300 129,4 140,4 134,2 3 127 Koulutuspalvelukeskus 234 821 40,1 41,1 40,4 9 479 Tekninen virasto 20 665 35,3 34,3 31,9 659 Pelastuslaitos 7 060 53,1 60,6 57,4 402 SÄHKÖENERGIAN KULUTUS Sähköenergian ominaiskulutus on laskenut perusturvakeskuksessa ja teknisessä virastossa. Pelastuslaitoksella sähkönkulutus on pysynyt 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto Perusturva Kulttuuri- Uimala Koulutus Tekninen Pelastusja vapaa-aika laitos Taulukossa on esitetty toimialoittain rakennustilavuus, sähkön ominaiskulutus kwh/ rakennuskuutiometri, sekä vuoden 2001 sähköenergian kokonaiskulutus kwh Toimiala Rm 3 1998 2000 2001 kwh 2001 Hallintokeskus 34 700 16,1 18,2 18,3 635 516 Perusturvakeskus 63 832 19,8 18,9 18,9 1 203 776 Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 35 650 15,8 16,7 16,4 584 240 Uimala 23 300 35,9 37,9 36,5 849 746 Koulutuspalvelukeskus 234 821 11,4 11,9 11,6 2 686 590 Tekninen virasto 20 665 22,5 20,7 21,3 440 383 Pelastuslaitos 7 060 20,9 22,8 20,8 146 792