Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet Uutta aktiivisuudesta & istumisesta Objektiiviset tulokset tarkentavat kuvaa Passiivisuuden purkaminen sekä liikunnan edistäminen eri kohderyhmillä on kova haaste, jossa tarvitaan kaikkia terveys- ja liikuntatoimijoita.
Liikkumattomuus lapsilla?
Liikunnan riittävyys 11 15-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pojat Tytöt 48 % 37 % 24 % 15 % 15 % 9 % 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat WHO-Koululaistutkimus 2005 2006
Ruutuaika yli kaksi tuntia ARKISIN
Ruutuaika yli kaksi tuntia /pv VIIKONLOPPUISIN
Liikkumattomia työikäisiä?
15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%) Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11,4 % 15,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa 37,3 % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5,4 % 18,5 % Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 2009 15 64-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ei liikuntaa 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Liikuntaa, mutta suositukset eivät toteudu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Kestävyysliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Lihasvoimaliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Terveysliikuntasuositus toteutuu 15 24-vuotiaat 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat kaikki Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Liikkumattomuus & koulutustausta Liikkumattomuuden prevalenssi AVTK 2009 miehet 30 25 20 Prosentti (%) 15 10 Sarja1 5 0 Pitkä koulutus Keskim koulutus Lyhyt koulutus Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) 25 64-vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina 1972 2007 % 100 Naiset Miehet % 100 80 vapaa-ajan liikunta 80 60 työliikunta* 60 40 40 20 0 työmatkaliikunta 20 0-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07 vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI 1972 2007 (THL)
Suomalaisten päivittäinen istuminen vuonna 2007 25 74-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten päivittäinen istuma-aika minuuteissa ikäryhmittäin NAISET Ikäryhmä MIEHET 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat 65 74-vuotiaat Kaikki 520 480 440 400 360 320 280 240 200 160 120 80 40 0 0 40 80 120 160 200 240 280 320 360 400 440 480 520 Minuutit Minuutit Päivittäisen istuma-ajan jakautuminen (%) ikäryhmittäin NAISET Ikäryhmä 25 34-vuotiaat 35 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat 65 74-vuotiaat MIEHET Kaikki % 100 80 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 % Työpäivän aikana toimistossa Kotona televisiota/videoita katsellen Kotona tietokoneen äärellä Kulkuneuvossa Muualla Kansallinen FINRISKI 2007 terveystutkimus (THL)
Entä eläkeikäiset liikkumattomat?
Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 2009 65 84-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % 100 80 60 40 20 0 0 20 40 60 80 100 % 65 69-vuotiaat 70 74-vuotiaat 75 79-vuotiaat 80 84-vuotiaat kaikki Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)
Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality Source: WHO's report on "Global health risks" 60% of global deaths due to NCDs
Liikkumattomuus itsenäinen riskitekijä Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010). Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti Liikkumattomuus on yleistä myös Suomessa assosioituu vahvasti koulutukseen!
Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012 Istumisen yhteys kuolleisuuteen 240.819 aikuisella (ikä 50-71 vuotta) NIH-AARP Diet & Health Study Lähtöhetkellä kenelläkään ei ollut SVS-sairauksia, syöpää tai hengityselinsairauksia. Seuranta keskimäärin 8.5 vuotta, 17.044 kuoleman tapausta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu)
Matthews et al. Am J Clin Nutr 2012 Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla henkilöillä oli 1.61-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden riski, 1.85-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski ja 1.22-kertaa suurempi syöpäkuolleisuuden riski kuin enintään tunnin TV:tä katsovilla, vaikka huomioidaan liikuntatottumukset. Vähintään 7 h päivässä TV:tä katsovilla ja samalla vähintään 7 h viikossa liikkuvilla oli 1.47-kertaa suurempi kokonaiskuolleisuuden ja 2.00-kertaa suurempi sydänkuolleisuuden riski kuin alle tunnin TV:tä päivässä katsovilla. Vähemmän istumista vai enempi liikuntaa???
Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012 Istumisen yhteys kokonaiskuolleisuuteen 222.497 aikuisella (ikä >45 vuotta) Australiasta Seuranta keskimäärin 2.8 vuotta (621.695 seurantavuotta), 5.405 kuolemaa Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen Vakiotiin sukupuoli, ikä, asuinpaikka, LTPA, BMI, tupakointi, itsearvioitu terveydentila
Van der Ploeg et al. Arch Intern Med 3,2012 Alle 4 h/vrk istuviin verrattuna kokonaiskuolleisuus: -1.02-kertainen 4-8 h istuvilla -1.15-kertainen 8-11 h istuvilla -1.40-kertainen yli 11 h istuvilla Vakioinnit huomioitu Trenditesti neljän ryhmän välillä: kuoleman riski kasvaa 11% siirryttäessä jokaisesta ryhmästä seuraavaan enemmän istuvaan ryhmään (alle 4 h) (4-8 h) (8-11 h) (yli 11 h)
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 TV:n katselun yhteys eliniän odotteen lyhentymiseen 11.247 aikuisella (ikä >25 vuotta, keski-ikä 50-v) AusDiab population-based cross-sectional observational study Seuranta keskimäärin 6.6 vuotta Kyselyssä erikseen liikuntaharrastus ja istuminen (TV:n katselu) Vakiotiin ikä, LTPA, vyötärö, tupakointi, energian saanti, alkoholi, dieetti, kol, HDL-kol, s-trgly, rasvalääkitys, aikaisempi SVS, sokeritasapaino
Veerman et al. Br J Sports Med 9,2012 Ilman TV:n katselua australialaisten eliniän odote olisi 1.8-vuotta pidempi miehillä ja 1.5-vuotta pidempi naisilla. Jokaista TV:n katselutuntia (>25-v iässä) kohden eliniän odote lyheni 21.8 minuuttia 6 h päivässä TV:tä katsovan eliniän odote on keskimäärin 4.8 vuotta lyhyempi TV:tä katselemattomaan verrattuna
Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu
Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu FA suositukset
Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysinen aktiivisuus Passiivisuus / Istuminen Intensiivinen liikunta / urheilu Tulevat suositukset FA suositukset
Mitä kertoo objektiiviset mittaukset? Fyysinen aktiivisuus Istumisen määrä Seisomisen määrä Suositusten mukaisen liikkumisen määrä
Mittari käytössä n. 13,5 h / pv Fyysinen aktiivisuus Istumisen määrä Seisomisen Määrä Kokonaisinaktiivisuus Rauhallinen kävely liikuskelu Suositusten mukaisen liikkumisen määrä
Mittari käytössä n. 13,5 h / pv Fyysinen aktiivisuus Istumisen Määrä 7+ h Seisomisen Määrä 3+ h Kokonais- Inaktiivisuus 10,5 h Rauhallinen kävely liikuskelu 2,5 / 3 h Suositusten mukaisen liikkumisen Määrä 30-45 min (5% ajasta) (kaikki pätkät mukana)
Molempia riskitekijöitä pitää hoitaa Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ näyttö vahva! SAMALLA toimenpiteitä pitää kohdistaa istumisen purkamiseen tämä vielä lapsen kengissä!
Miten vähentää passiivisuutta tai lisätä aktiivisuutta? Hyvin monentasoisia keinoja: Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito Matkaketjujen suunnittelu Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava) Aktivoiva koulupäivä Työn tauotus ja liikettä työpäivään Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa
Miten vähentää istumista / passiivisuutta? Liikkumattomien hoito: Kohderyhmän tunnistaminen objektiivisesti! Arkeen puuttuminen vaikuttavuuden osoittaminen Liikkumattomien hoitopolku Terveyden ja liikunta toimijoiden liittoja Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä poista liikkumattomuutta mutta parhaimmillaan voisivat!!!!!
Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset 1998 2007 (2007 rahassa) 1400 1200 1000 milj. 800 600 Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Liikunnan ja terveyden yhteistyölle tilaus!!! Yhteistyössä liikunnan ja terveyden toimijat pystyvät tunnistamaan liian vähän liikkuvia ja / tai liian paljon istuvia kohderyhmiä. Yhteistyönä heille voisi rakentaa toimenpiteitä / hankkeita passiivisuuden purkamiseksi ja liikunnan edistämiseksi. Yhteiskunnallinen tilaus tälle yhteistyölle on edelleen valtava! Mikä on teille tuttu / helposti lähestyttävä kohderyhmä? Kenen kanssa voisitte ryhtyä yhteistyöhön?
Miten vähentää liikkumattomuutta? Ennaltaehkäisy miten?
Miten vähentää liikkumattomuutta? Ennaltaehkäisy: Kevyen liikenteen väylät & kunnossapito Matkaketjujen suunnittelu Veropolitiikka (liikkumiseen kannustava) Aktivoiva koulupäivä Työn tauotus ja liikettä työpäivään Ikäihmisten arki aktiiviseksi kotona ja laitoksissa
Miten vähentää liikkumattomuutta? Liikkumattomien hoito: Kohderyhmän tunnistaminen objektiivisesti! Arkeen puuttuminen mikä näytön aste? Liikkumattomien hoitopolku Terveydenhuollon ja muiden toimijoiden liitot Toimet jotka lisäävät liikuntaa eivät yleensä poista liikkumattomuutta!