LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Transkriptio

1 LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari

2 Iso kiitos uudenlainen yhteistyö! OKM, VNL, JY Maakuntien partnerit (10 kpl): LIIKU ry, Kisakallion uo, Suomen uo, Kuortaneen uo, Vuokatin uo, Tanhuvaaran uo, Jyväskylän yo, ODL, Rovaniemen amk. UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Ulla Hakala + labran tiimi Koulut ympäri Suomea. Lapset ja nuoret, jotka osallistuivat!

3 LIITU-tutkimuksen taustaa Suomessa on kartoitettu lasten ja nuorten liikuntatrendejä lähinnä osana koululaiskyselyitä ja usein vain muutaman indikaattorin perusteella LIITU -tutkimus käynnisti laaja-alaisemman liikuntakäyttäytymisen trendiseurannan vuonna 2014 Vuonna 2016 LIITU -tutkimus keräsi ensimmäisen kansallisesti kattavan objektiivisesti mitatun liikkumisen ja paikallaanolon aineiston Kertoo liikkumisen ja paikallaanolon tasot mitatusti, kysely rinnalla Liikkuminen, liikunta ja paikallaanolo ovat elintapoja, joihin useat eri tekijät niin ympäristö kuin yksilötasolla ovat yhteydessä LIITU -kysely kartoittaa ko. tekijöitä ja tuottaa virikkeitä liikunnan edistämiseksi

4 LIITU 2016 aineisto Kyselyihin vastasi yhteensä 7565 lasta ja nuorta 367 koulusta 6411 suomenkielistä 1154 ruotsinkielistä LIITU -kyselyä laajennettiin koskemaan myös 9-vuotiaita lapsia koskemaan myös ruotsinkielisiä lapsia ja nuoria lisäämällä kyselyyn uusia kysymyksiä koskien mm. kiusaamista ja syrjintää mittaamalla liikkumista objektiivisesti liikemittarilla suomenkielisiltä lapsilta ja nuorilta Liikemittaria käytti 3274 suomenkielistä lasta ja nuorta (172 koulua) Heistä 90 prosenttia oli käyttänyt mittaria vähintään neljänä päivänä, ainakin kymmenen tuntia päivässä

5 Liikemittariaineiston kuvaus lasta tai nuorta otti liikemittarin käyttöönsä. - Liikemittariaineistoa saatiin 3274 lapselta ja nuorelta (59 % tyttöjä) oli käyttänyt mittaria 4 päivää, 10 tuntia/pvä.

6 Karttakuva Karilta

7 Liikkumisen ja paikallaanolon osuudet (%) mittausajasta 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 2,8 2,4 1,7 1,3 1,7 1,4 1,1 0, Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen Kevyt liikkuminen Seisominen Makuu ja istuminen 0 % 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. pojat tytöt

8 Askelten keskimääräinen lukumäärä päivässä lukumäärä pojat 6000 tytöt kaikki v. 11-v. 13-v. 15-v.

9 Askelviidennekset luokittain Arki Viikonloppu

10 Askelviidennekset luokittain askelta / pv Arki Viikonloppu 80% 60% 40% 20% 40% 40% 20% 20%

11 Arjen askeleet tunneittain 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

12 Viikonlopun askeleet tunneittain 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

13 Kevyen liikkumisen keskimääräinen aika päivässä tuntia ,6 4,1 3,9 3,4 3,7 3,6 3,3 3,2 3,2 3,0 3,1 3,0 pojat tytöt 2 kaikki v. 11-v. 13-v. 15-v.

14 Reippaan ja rasittavan liikkumisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia Reipas liikkuminen Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen Rasittava liikkuminen Reipas liikkuminen pojat tytöt kaikki Rasittava liikkuminen 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.

15 Reipas ja rasittava liikkuminen askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu

16 Reipas ja rasittava liikkuminen arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

17 Reipas ja rasittava liikkuminen viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

18 Päivän korkein liikkumisen intensiteetti (MET*) askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu *MET=metabolic equivalent, lepoaineenvaihdunnan kerrannainen

19 Päivän korkein liikkumisen intensiteetti arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

20 Päivän korkein liikkumisen intensiteetti viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

21 Istumisen/makuullaolon keskimääräinen aika päivässä tuntia ,9 6,5 6,7 7,4 7,2 7,3 8,0 8,6 8,0 8,0 8,1 8,2 6 4 pojat tytöt kaikki v. 11-v. 13-v. 15-v.

22 Istuminen/makuullaolo askelviidenneksissä luokittain Arki Viikonloppu

23 Istuminen/makuullaolo arkena 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

24 Istuminen/makuullaolo viikonloppuna 3 lk 5 lk 7 lk 9 lk

25 Seisomisen keskimääräinen aika päivässä minuuttia pojat tytöt kaikki v. 11-v. 13-v. 15-v.

26 Ylösnousujen keskimääräinen lukumäärä päivässä lukumäärä pojat tytöt kaikki v. 11-v. 13-v. 15-v.

27 Päätulokset: liikkuminen Lapset ja nuoret liikkuivat reippaasti tai rasittavasti vain reilun kymmenesosan valveillaoloajasta. Alakoululaisten intensiteettihuippu sijoittui koulupäivään. Liikkumisen intensiteetti oli matala erityisesti viikonloppuisin. Liikkumisen määrä vähentyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä; pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt. Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin askelta päivässä. Yksilöllinen vaihtelu askelmäärissä oli todella suurta sekä luokka-asteiden että askelviidennesten välillä. Askelviidenneksissä ero paljon ja vähän liikkuvien osalla oli viikonloppuna ja arki-iltoina suurempi kuin koulupäivänä.

28 Päätulokset: paikallaanolo Lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Koulupäivän aikana lapset ja nuoret istuvat paljon askelviidenneksestä riippumatta. Matalimman askelviidenneksen lapset ja nuoret istuvat vapaa-ajallaan vieläkin enemmän. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat istuivat tyttöjä enemmän.

29 Toimenpide-ehdotuksia Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi. Vähän liikkuville lapsille ja nuorille koulupäivän liikunnallistaminen on erityisen tärkeää. Huomiota tulisi kiinnittää myös yläkoululaisille suunnattuihin toimiin. Tarvitaan useiden toimijoiden strategista yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka kohdentuvat läpileikkaavasti lasten ja nuorten arkeen vanhemmat, koulu, järjestöt, seurat, kunta, kerhot, seurakunnat, kaveriporukat, jne. Lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan toimenpiteiden suunnitteluun. Erityishuomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien lasten ja nuorten toiveisiin. Vähiten liikkuvat lapset ja nuoret tulisi tunnistaa ja heidät tulisi nykyistä vahvemmin huomioida kohderyhmänä ja toimenpiteiden suunnittelussa. Käyttäytymisen muutokseen riittää pienten asioiden huomioiminen ja arkiset oivallukset. Jatkossa tarvitaan systemaattisesti vertailukelpoista seurantatietoa lasten ja nuorten paikallaanolosta ja liikkumisesta.

30 Kiitos kuulijoille!