Liikunnan ja liikkumisen näyttöön perustuva edistäminen osaksi uudistuvaa terveydenhuoltoa? PPSHP, Oulu Tommi Vasankari UKK-instituutti

Transkriptio

1 Liikunnan ja liikkumisen näyttöön perustuva edistäminen osaksi uudistuvaa terveydenhuoltoa? PPSHP, Oulu Tommi Vasankari UKK-instituutti

2 Source: WHO's report on "Global health risks" Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality 60% of global deaths due to NCDs

3

4 Terveydenhuoltomenot vuosina vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012

5 Liikunnan puutteen hinta terveydenhuollon kokonaismenoista? Terveydenhuollon kokonaismenoista liikunnan puutteen hinta? NCD tautien osalta liikkumattomuusriskin osuus on 6-12 % (puuttuu istumisen osuus ja liikunnan määrä yliarvioidaan) 11% Yhdysvalloissa: Tarkoittaa kokoluokassa 1-2 miljardia vuodessa.

6 Entä mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset? Työpanosmenetykset, sairaslomat, kuolemat, jne Euroopan raportissa epäsuorat 6 x terveydenhuollon menoihin Suomessa pienemmät (riippuu mitä lasketaan mukaan). Mitä tarkoittaa rahassa paikallaanolo + liikunnan puute terveydenhuollon kulut + tuottavuuskustannukset: Tarkoittaa kokoluokassa väh. 4 miljardia vuodessa.

7 Liikunnan preventiiviset, hoidolliset ja kuntouttavat vaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihasja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, raskausdiab., MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus Unihäiriöt, kipu Jne, jne, jne

8 Liikkumattomuuden lasku kasvanut: istuminen oma riskitekijä ja objektiiviset datat Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.

9 Ammattilaisten rooli liikuntaneuvonnassa / liikunnan palveluketjussa Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen terveydenhuollossa elintapaneuvonnassa 1/10 tupakoitsijoista lopettaa tupakoinnin lääkärin kehotuksesta (mini-interventio) jos se on mahdollista vahvan addiktion omaavalle nikotiinituotteelle lääkärin kehotuksen lisätä liikuntaa luulisi olevan paljon vahvempi! Muista yhteistyö muiden terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten kanssa Käyttäytymisen muutoksen teoriat käyttöön! Apuvälineet Liikkumisresepti, liikuntalähete Liikkumattoman hoitopolun järjestäminen on tätä päivää miten toimii teillä?

10 Yksilöllinen ohjaaminen vs sama ohje kaikille! Yksilön riskitekijät, vaivat, suvun sairaudet, ym. huomioiden

11 Case diabetes Yksilöllinen liikuntaneuvonta & teknologia avuksi elintapaohjaukseen

12 milj. Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset (2007 rahassa) Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet

13 Liikkumattomuuden lasku DM 2? Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset 1351 miljoonaa ja tuottavuuskustannukset 1333 miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa liikkumattomien liikuttaminen todella kannattaa!

14

15 Liikuntaneuvonnan kontaktointi 0 kk 1-5 kk 6 kk 7-11 kk 12 kk Aloituskäynti 50 (-120 min) Liikunnan vastaaiheet Motivoiva haastattelu Tavoitteiden asettaminen yhdessä Ravinto- ja liikuntaohjaus Kirjaus potilastietoihin 0 kk labrat Kontaktointi 2-3 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoksien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Tavoitteiden tarkastus yhdessä Kirjaus potilastietoihin 6 kk labrat Kontaktointi 3-4 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoks ien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Terveellisten elämäntapojen pysyvyys? Jatkosuunnitelma Kirjaus potilastietoihin 12 kk labrat Yksilö/ pienryhmä Liikunnan starttiryhmät Maskun kunnan Liikunnan Lumo starttiryhmä, syksyllä henkilöä Yhdistysten ja seurojen liikuntatarjonta Maskun Tempon Liikunnan Lumo jatkoryhmä, tammikuu >

16 MOBILE MEASUREMENT TOOLS Good job Teemu! 3 Your sittingtime is down 20% today. 4 Data ownership UKK-instituutti 3 rd parties have access to relevant data via dedicated API s. (e.g. HUS Painonhallintatalo) Design reference Misfit Shine 2 Real time data visualization, user feedback & extra analysis in the smart phone. 1 Intelligent Medical Grade physical passivity and activity meter for personalized user interventions & research.

17 Case ikääntyneet Liikunta & kaatumiset

18

19 Lukumäärä Tulevaisuus? Väestö 75+v Kaatumiset Kaatumisvammat Iäkkäiden toimintakyky, liikkuminen ja kaatumiset, Harri Sievänen, ATH-seminaari

20 KAAOS laaja-alainen riskienhallinta vaikuttavaa Kaatumis- ja osteoporoosiklinikan (moniammatillinen kaatumisten ja murtumien kokonaisvaltainen yksilöllinen riskitekijäkartoitus) ja riskien vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden yhteisvaikutukset ikääntyneiden (70 v+) riskihenkilöiden kaatumisiin, kaatumisvammoihin ja luunmurtumiin: 1-v klinikkainterventio (RCT, N = n. 1300) HR 0.79 HR 0.72 HR 0.73 Intervention Control HR Fallers Falls Injuries Fractures 20

21 KaatumisSeula hanke (v ) Alustava seulonta Kolmannen sektorin ja kunnan tarjoamat mahdollisuudet toimintakyvyn ja tasapainon parantamiseen Kohderyhmä: Kaikki kunnan yli 65-v asukkaat Kumppanit Eläkeliitto Luustoliitto (Osteoporoosiliitto) Muistiliitto Omaishoitajat- ja läheiset liitto Reumaliitto Seinäjoen & Kotkan kaupunkien terveystoimet Selviä riskitekijöitä Matala kaatumisriski Ei erityistä kaatumisriskiä Kaatumisklinikka (KAAOS) Korkea riski Yksilöllinen kaatumisen ehkäisyohjelma: lääkityksen tarkistaminen, räätälöity liikuntaharjoittelu, ravitsemus; kodin vaarat 21 21

22 Ikäihmisten kaatumisvammojen ennaltaehkäisy Yhteiskunta Ikäihmisten kaatumisvammat aiheuttavat vuosittain Suomessa yli 400 M :n hoitokustannukset (PPSHP M ) Kaatumisvammoi sta voidaan vahvan tieteellisen näytön perusteella estää kolmannes, jopa enemmänkin KaatumisSeula:n kattava toteutus sairaanhoitopiirin alueella Mittavat säästöt kaatumisvammojen hoitokustannuksissa (PPSHP 4 M ) KaatumisSeula koostuu monista kaatumisia tehokkaasti ehkäisevistä toimintamalleista (mm KAAOS-klinikka) ja keinoista (yhdistetty mm. tasapaino-ja voimaharjoittelu), jotka toteutetaan yhteistyössä kuntien soteli- sektorin ja alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kohderyhmä: kaikki yli 65-vuotiaat sairaanhoitopiirin alueella asuvat henkilöt Toiminnan koordinointi, alueellisten toimijoiden kouluttaminen ja materiaalin tuotanto: UKK-instituutti, Tampere

23 Ikäihmisten kaatumisvammojen ennaltaehkäisy Yksilö Fyysinen toimintaja liikkumiskyky paranevat Kaatumispelko vähenee Elinpiiri ja elämän sisältö laajenevat Itsenäinen kotona selviytyminen paranee Elämänlaatu ja hyvinvointi paranevat yleisesti

24 Ikääntyvien aktiivisuus Suomen mahdollisuus Ikääntyvän suomalaisen aktiivisuus on ollut pidempään laskussa. Suositusten mukaiseen minimiin pääsee aniharva lihaskunto ja tasapainoharjoittelu erityisen vähäistä! Ikääntyvän suomalaisen fyysistä aktiivisuutta pitää edelleen edistää KOTONA ja LAITOKSISSA: tämä olisi yksilön terveyden ja elämän laadun kannalta keskeistä auttaisi myös terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemisessä.

25 Vähän liikkuvien ikääntyneiden kaatumisten ehkäisy kannattaa Joitakin tunnuslukuja ikääntyneiden kaatumisesta, murtumista ja laitoshoidosta. Lonkkamurtuman hinta (sairaanhoito) Suomessa on euroa ensimmäisenä vuonna. Jos lonkkamurtumapotilas joutuu laitoshoitoon kustannus kasvaa vielä eurolla. Lonkkamurtumia vuodessa kaatumisia voidaan ehkäistä: liikunta on osa toimintakyvyn parantamista. Jos 15 % lonkkamurtumista olisi ehkäistävissä sen aiheuttama säästö olisi euroa 1. vuotena. Summalla palkkaisi Suomeen n liikunnan ammattilaista (1 ehkäistymurtuma = 1 liikuttajan vuosipalkka).

26 Liikunnan sivuvaikutukset Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus ) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihasja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet ( diabetes 1 ja 2, MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) Muistisairaudet & aivojen degeneraatio Toimintakyky ja omatoimisuus

27 Kerrataan faktat 1/10 suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi kestävyysliikunnan osalta alle puolet (mitatusti alle ¼) Liikuntaneuvontaa / liikunnan puheeksi ottamista tapahtuu edelleen murto-osassa terveydenhuollon kontakteista Mini-interventio / liikuntaneuvonta vaikuttaa Säästöpotentiaali on miljardeja kaikkea ei tietenkään saavuteta mutta silti potentiaali on valtavasti!!! Miten asiaa voisi edistää PPSHP:een alueelle?

28 Kiitos!

29 Rauhallinenkin liike lisää terveyttä! Amerikkalainen tutkimus Objektiivinen aktiivisuusmittaus 862 >65-v Senior Neighborhood Quality of Life Study, Am J Epidemiol 2010:172: ) Mittasi 2 x 7 pv ajan kiihtyvyysmittarilla liikkumista Jos 30 min liikkumattomuutta päivässä korvattiin edes vähäisellä liikkeellä (low-light and high-light exercise), sillä oli vaikutusta fyysiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Eli jo vähäinenkin liike riittää!

30 Liikkumattomuuden kustannuksia

31 Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset vuonna 2007 (1 351 milj. ) Lääkkeet 25 % Hoitovälineet 3 % Pth:n vuodeosasto 19 % Pth:n avokäynnit 17 % Esh:n avohoito 11 % Esh:n vuodeosastohoito 25 %

32 Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL) Suomalaisen eläkeikäisen väestön liikunta vuotiaiden naisten ja miesten kävely ja muu liikunta vuosina (%). Liikuntaa vähintään ½ tuntia kerrallaan % NAISET MIEHET % Kävely ulkona: 80 >2 kertaa viikossa >4 kertaa viikossa Muu liikunta: >2 kertaa viikossa >4 kertaa viikossa Vuosi Vuosi

33 Terveysliikunnan harrastaminen vuonna vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) NAISET MIEHET % % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)

34 Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina % 100 Naiset Miehet % vapaa-ajan liikunta työliikunta* työmatkaliikunta vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI (THL)

35 Fyysisen aktiivisuuden suositukset Miten monia liikkuu suosituksen mukaan? Entä miten suuri osuus on liikkumattomia? Miten koulutus vaikuttaa liikkumattomuuteen?

36 Diabetes ja liikunta Liikunta parantaa kuntoa, lisää mielihyvää ja parantaa insuliiniherkkyyttä sekä kuluttaa energiaa. Diabeetikolle suositus on sama kuin muullekin väestölle; vähintään 30 minuuttia liikuntaa 5 päivänä viikossa + LIHASKUNTO! Diabeetikolle liikuntaa suositeltaessa on annettava ohjausta glukoositasapainon hallintaan. Kevyt liikunta laskee plasman glukoosia yleensä tehokkaasti, mitä voi käyttää hoidon tukena. Raju liikunta nostaa plasman glukoosia 2 4 tunnin aikana ja saattaa altistaa hypoglykemialle 6 8 tunnin kuluttua. Tiheä sokeriseuranta ennen ja jälkeen liikunnan opettaa tuntemaan kullekin oikeat hoitokeinot. Ohjauksessa myös mahdolliset elinmuutokset on otettava huomioon.

37 Diabetes ja liikunta Säännöllinen liikunta on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeteksessa. Lääkkeillä ei voida korvata liikunnan vaikutusta. Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, pienentää plasman paastoglukoosipitoisuutta ja alentaa verenpainetta. Diabeteslääkityksen tulee sallia liikunnan harrastaminen ongelmitta. Säännöllinen liikunta parantaa glukoositasapainoa tyypin 2 diabeetikoilla.

38 Diabetes ja liikunta Diabeetikolle liikuntaa suositeltaessa on annettava ohjausta glukoositasapainon hallintaan. Kevyt liikunta laskee plasman glukoosia yleensä tehokkaasti, mitä voi käyttää hoidon tukena. Raju liikunta nostaa plasman glukoosia 2 4 tunnin aikana ja saattaa altistaa hypoglykemialle 6 8 tunnin kuluttua. Tiheä sokeriseuranta ennen ja jälkeen liikunnan opettaa tuntemaan kullekin oikeat hoitokeinot. Ohjauksessa myös mahdolliset elinmuutokset on otettava huomioon.

39 Diabetes ja liikunta Kun diabeetikko lisää selvästi liikunnan määrää, tulee plasman glukoosia laskevan lääkityksen annoksia yleensä selvästi laskea. Liikunnan aikainen huonovointisuus ja/tai suuri tankkaustarve viittaavat liian suureen lääkeannokseen. Tyypin 2 diabeteksessa, jossa omaa insuliinintuotantoa on vielä jäljellä, voi olla tarpeen pitkäkestoisen liikunnan aikana vähentää sulfonyyliurea-lääkitystä ja glinidejä.

40 Diabetes ja liikunta Ateriainsuliinin annostelussa huomioidaan liikunnan määrä. Jos liikunta sattuu ateriainsuliinin vaikutusajalle, vähennetään liikuntaa edeltävää annosta. Pitkäkestoisen liikunnan aikana ateriainsuliiniannokset ovat pieniä tai ne voidaan mahdollisesti jättää pois. Liikunnan yhteydessä tarvitaan lisäenergiana g hiilihydraatteja/tunti.

41 Diabetes ja liikunta Perusinsuliiniakin on usein vähennettävä %, sillä voimakkaan ja pitkäkestoisen liikunnan vaikutukset verensokeriin voivat ilmaantua vasta seuraavana yönä. Painonhallinnassa korostetaan pitkäkestoista ja kohtalaisen rasittavaa liikuntaa. Tyypin 1 diabetes ei aiheuta rajoituksia liikuntaan, jos diabeetikko on muuten terve. Äkillistä raskasta, verenpainetta nostavaa rasitusta (esimerkiksi painonnosto) on vältettävä, jos on todettu preproliferatiivinen tai vaikeampi taustaretinopatia, verenpainetauti tai vaikea neuropatia.

42

43 Katsauksen ydintulokset Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä. Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen. Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2%. Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 h päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5%.

44 Yhteenveto Terveys tutkimuksen tuloksista Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain muutama prosentti valveillaoloajasta. Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.

45 Istumatyöntekijän aktiivinen työpäivä Reipas 45

46 46 Kuntoliikkujan laiskottelupäivä :00:00 9:20:00 9:40:00 10:00:00 10:20:00 10:40:00 11:00:00 11:20:00 11:40:00 12:00:00 12:20:00 12:40:00 13:00:00 13:20:00 13:40:00 14:00:00 14:20:00 14:40:00 15:00:00 15:20:00 15:40:00 16:00:00 16:20:00 16:40:00 17:00:00 17:20:00 17:40:00 18:00:00 18:20:00 18:40:00 19:00:00 19:20:00 19:40:00 20:00:00 20:20:00 20:40:00 21:00:00 21:20:00 21:40:00 22:00:00 22:20:00 Reipas

47 Liikunnan määrän kehitys 6 / 12 kuukautta asiakassuhteen aloittamisesta ( n= 114) 32,4 63,2 pysynyt ennallaan pienentynyt lisääntynyt 4,4 Kaikista liikuntaneuvonnan asiakkaista ( n= 277) mukana Ryhmämuotoisessa liikunnassa 29,6 %

48 Paino, BMI, vyötärön ympärys 120,0 100,0 99,4 96,5 113,8 109,7 80,0 60,0 40,0 35,8 35,0 lähtötaso 6/ 12 kk kontrollit 20,0 0,0 paino, kg n=130 BMI, n=77 Vyötärön ympärys, n=93

49

50 DG: Istumatyöläinen ELINVAURIOT Korkea verenpaine Lihasten insuliiniresistenssi Yliaktiivinen haima Suolistosyöpä/Rintasyöp ä LIHASTEN DEGENERAATIO Hyperlordoosi Lonkan liikkuvuus Heikot gluteus- lihakset ALARAAJAONGELMAT Verenkierron staasi Trombiriski kasvaa Osteoporoosi AIVOTOIMINTA/YLÄVART ALO Aivotoiminnan hitaus Niskanikamien epätasapaino Tension neck - trapezius SELKÄONGELMAT Selän välilevyjen huokoisuus vähenee Psoas-lihas kiristyy prolapsiriski kasvaa

51 Husu ym. Suomen Lääkärilehti

52 Kaksi riskitekijää (liikunnan puute ja liiallinen istuminen) molempia pitää hoitaa / toimenpiteet erilaiset Edelleen liikuntaa pitää EDISTÄÄ näyttö vahva! Mutta ne toimenpiteet (kuten täsmäliikunta, ym), jotka edistävät liikuntaa, eivät välttämättä pura arjen passiivisuutta. Passiivisuuden purkaminen edellyttää aivan erilaisia toimenpiteitä!

53 Liikunnan palveluketju Lääkärin vastaanotto Liikuntaneuvonta Kunnan starttiryhmät Yhdistysten tarjonta Asiakkaat pääsääntöisesti vähän liikkuvia, nollaliikkujien määrä 35%