Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Transkriptio

1 Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

2 Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti] Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus (johtaja prof. Olli Simell, tutkijoina mm. Arja Sääkslahti, Katja Pahkala) Laps Suomen ( ), (johtaja prof. Heimo Nupponen, tutkijoina mm. runsaasti graduntekijöitä) LATE [Lasten terveysseurantatutkimus], Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansallinen liikuntatutkimus , Suomen Gallup Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa, (johtaja prof. Marita Poskiparta, tutkijoina Anne Soini, Anette Mehtälä ja useita graduntekijöitä) In Pact (Arkiliikunta tutkimus), johtaja prof. Taija Juutinen, tutkijana mm. Arto Laukkanen) PANIC [Lasten ravitsemus ja liikunta] Itä-Suomen yliopisto (johtaja prof. Timo Lakka, tutkijoina mm. Eero Haapala, Eeva-Kaarina Lampinen) Liikkuva koulu, LIKES tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin, LIKES tutkimusryhmä

3 Katse kolme -vuotiaisiin Fyysisen aktiivisuuden määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä (Yang 1997) Fyysinen inaktiivisuus on pysyvämpää kuin fyysinen aktiivisuus. (Yang 1997)

4 Kolme vuotiaiden liikkumisen määrästä VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET (2005): vähintään 2 h reipasta liikuntaa joka päivä 3-vuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. (STRIP; Laps Suomen) Ulkoleikin määrällä mitattuna 88% :lla 3- vuotiaista suositeltu päivittäisen liikunnan määrä täyttyi. (LATE) Poikien fyysinen aktiivisuus on intensiteetiltään kuormittavampaa kuin tyttöjen. (STRIP; Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Ulkoleikit ovat sisäleikkejä vauhdikkaampia ja kuormittavampia. (STRIP; Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Arkipäivien ja viikonloppujen fyysisen aktiivisuuden määrässä on eroja. (Laps Suomen)

5 Mittausmenetelmällä on suuri merkitys!

6 Liikunnan määrä lapsilla eri menetelmillä mitattuna: LATE-tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien kyselyyn: 88% kolme -vuotiaista ulkoili tai liikkui päivittäin 2 h 12% kolme -vuotiaista liikkui arkisin alle 2h Laps Suomen tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien täyttämään ajankäyttöpäiväkirjaan: 40% 3-vuotiaista liikkui arkisin vähintään 2h/päivä 50% 3-vuotiaista liikkui viikonloppuisin vähintään 2h/päivässä

7 Liikunnan määrä lapsilla eri menetelmillä mitattuna Soini ym. (2012) tutkimuksessa oli menetelmänä kiihtyvyysmittari: 3-vuotiailla keskimäärin 67 min. kevyttä liikkumista keskimäärin 58 min. vähintään keskiraskasta liikkumista. (~MVPA) Sukupuolten välillä ei eroja, arki- ja viikonlopun päivien kesken ei ollut eroja Vuodenaika vaikuttaa hieman fyysisen aktiivisuuden määrään ja muotoon. (STRIP; Suomalaisten ja hollantilaisten ; Soini ym. 2013) => Kukaan lapsista ei täyttänyt Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) tavoitetta liikkua reippaasti kaksi tuntia päivittäin.

8 Tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti: Oltava selvillä, puhutaanko: - kokonaisaktiivisuudesta? - arkipäivistä? (päiväkodissa, koulussa vai kotona?) - viikonlopuista? - mistä vuodenajoista? - harrastusten/ harrastamisen määrästä? - ja vielä: millä tavalla mitattuna?

9 Fyysinen aktiivisuus päiväkodissa Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa päiväkotipäivästä on fyysisesti inaktiivista vapaata leikkiä. 59% havainnoidusta ajasta vietetään istuen tai seisten. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Omaehtoista leikkiä on 71 % ja ohjattua toimintaa 29 %. (Suomalaisten ja hollantilaisten ) Vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten )

10 Päivähoitohenkilöstön rooli Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (92 % havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta), vaikka aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa. (Suomalaisten ja hollantilaisten ; Soini ym. 2013)

11 Lapsen kasvaessa Yksilöiden väliset erot alkavat näkyä

12 Minuuttia päivässä Objektiivisesti mitattu kohtuullisesti rasittavan (MVPA) fyysisen aktiivisuuden määrä (arvio) 60 * 58 (arvio) ** 69 ** 61 ** 59 Hajonta ylä Aktiivisuus Hajonta ala 40 (arvio) ** Ikä vuosina * Soini ym ** Tammelin ym (in press)

13 Yleinen trendi Iän myötä liikunta päiväkodissa vähenee, mutta liikunta kotona arkisin ja viikonloppuisin lisääntyy neljän vuoden iästä alkaen. (Laps Suomen)

14 Tunnusomaista Yksilöiden väliset erot ovat suuria: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä. (STRIP) Liikuntamäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Talvella liikutaan vähiten, kesällä eniten. (STRIP; Laps Suomen) Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat suuntautua yksilöllisen kiinnostuksen mukaisesti (Laps Suomen) Autolla tai muulla fyysisesti passiivisella tavalla kuljetetaan päiväkotiin 57 % 3-6-vuotiaista. (Laps Suomen)

15 Lasten harrastuksista 3 6-vuotiaista lapsista 87 % harrastaa urheilua ja liikuntaa (osuus oli kasvanut lähes 30 %:lla 15 vuoden aikana) Suosituimmat 3 6-vuotiaiden lasten urheiluseuroissa harrastamat lajit ovat erilaiset voimistelulajit, jalkapallo ja yleisurheilu 3 18-vuotiailla tytöillä suosituimpia lajeja ovat voimistelulajit, ratsastus, tanssi ja taitoluistelu, pojilla jalkapallo, jääkiekko ja salibandy (Kansallinen liikuntatutkimus ) Vanhemmat vievät enemmän poikia varsinaisiin liikuntapaikkoihin kuin tyttöjä. (Laps Suomen)

16 Koulun aloitus on nivelkohta lapsen elämässä 7-8 vuotiailla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen pysähtyy (Laps Suomen; InPact; PANIC) ja kääntyy vähitellen laskuun. (Liikkuva koulu väliraportti) Koulunsa juuri aloittaneista lähes 70 % tytöistä ja yli 50 % pojista liikkuu vähemmän kuin suositellun vähimmäisajan kaksi tuntia päivässä (PANIC) Yli 50 % pojista ja lähes 40 % tytöistä viettää viikonloppuisin television ja tietokoneen ääressä istuen yli suositellun kahden tunnin enimmäisajan päivässä. (PANIC)

17 Lasten fyysisen aktiivisuuden määrää on pystytty lisäämään vähintään vuoden kestävillä liikuntainterventioilla: STRIP (Sääkslahti 2005) Early Steps (Iivonen 2008) Interventioiden analyysit menossa parhaillaan: HIPPA (Mehtälä) InPact (Laukkanen)

18 Tutkimustieto käytäntöön? - Ulkoleikin määrän lisääminen - Vuodenaikavaihtelun hyödyntäminen - Lapsilähtöinen toiminta, pitkien yhtäjaksoisten istumisjaksojen vähentäminen - Perheliikunnan rooli koko perheen yhteisen tekemisen lisääjänä - Päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutus Vanhempien ja henkilöstön tietopohjan kartuttaminen (yksi havainnoitava osa-alue) Konkreettiset mallit ja ideat liikkumiselle Henkilökunnan yhteinen tahtotila

19 Räjähtävää alkuvauhtia piloteille!