LAPUAN KAUPUNKI ALANURMON JA SIIRILÄN KAUPUNGINOSAT

LAPUAN KAUPUNKI ALANURMON JA SIIRILÄN KAUPUNGINOSAT ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS NIEMIPELLON- JA JOKIPELLONPUISTON ALUE SELOSTUS 2013/3 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE SIIRILÄN KAUPUNGINOSAN VIRKISTYS- JA VESIALUETTA SEKÄ VENEVALKAMAA. ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KOSKEE TILAA RN:o 13:109. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT SIIRILÄN JA ALANURMON KAUPUNGINOSIEN VESI- JA VIRKISTYSALUEET SEKÄ VENEVALKAMAT. AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Asemakaavan muutos on tullut vireille 11.4.2011 khall 18 Asemakaavan laatimisen jatkopäätös khall 27.6.2012 16 Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 xx Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2013 xx Lapuan kaupunki Poutuntie 8 62100 Lapua

Tämä selostus liittyy 1.3.2013 päivättyyn asemakaavakarttaan, sis. otteen voimassa olevasta asemakaavasta. LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valokuvat AIRIX Ympäristö Oy / Iikka Ranta 2

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Maisemakuva ja luonnonympäristö... 7 3.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva... 8 3.3 Maanomistus... 9 3.4 Suunnittelutilanne... 9 3.4.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.3.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.3.2 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan sisältö... 13 5.1 Kaavan vaikutukset... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteutuksen seuranta... 14 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 km Lapuan keskustasta Nurmonjokivartta pitkin etelään ns. Niemipellon alueella Alanurmon kaupunginosassa. Suunnittelualue ulottuu myös joen toisella puolella sijaitsevalle virkistys- ja venevalkaman alueelle Siirilän kaupunginosassa. Alue on jokiranta-aluetta, joka on kaupungin omistuksessa. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 2 ha. Suunnittelualue sijaitsee Nurmonjoen varressa joen molemmin puolin. 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kaupunginhallituksessa 10.4.2012 ( 10). Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin nähtäville 11-29.11.2011 Asemakaavan laatimisen jatkopäätös Niemipellonpuiston ja Jokipellonpuiston väliselle jokivarsialueelle khall 27.6.2012 16 Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä.. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.20xx 3 LÄHTÖKOHDAT Kaupunki on hankkinut hiljattain maata ns. Niemipellon alueelta Alanurmontien ja Nurmonjoen väliseltä alueelta ja kaavoittanut alueen omakotialueeksi. Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa osayleiskaavan tarkistusta, jossa ko. alue on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu pientaloalueeksi ja jokirannat virkistysalueeksi. Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu kaksi vaihtoehtoista kevyen liikenteen yhteysreittiä joen yli Alanurmontien ja Siiriläntien välille, mikä jatkossa palvelisi mm. yhteytenä Alanurmoon rakennettavalle uudelle koululle ja päiväkodille. Lapuan alueidenkäytön strategiassa 2025 asumisen kannalta tärkeimpänä tavoitteena pidetään Lapuan keskustan kehittämistä nykyistä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena asuinympäristönä sekä asutuksen tiivistämistä Nurmonjokilaaksossa Seinäjoen suunnalla. Tärkeimpinä uusina asuinalueina raportissa mainitaan mm. Ruhan, Alanurmon, Sippolanmäen, Ilkan alueet, Ammattikoulun taustan ja Ritavuoren alueet. Tavoitteena on ollut lisätä erityisesti omakotiasumista. Lapuan alueidenkäytön raportissa esitetään Alanurmon alueen väestötavoitteeksi 200 henkilöä. Lapuan kaupunginhallituksen hyväksymässä Lapuan kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa 2011 todetaan: Valtuuston päättämän strategian mukaisesti Seinäjoen suunta kokonaisuudessaan kuuluu aktiivisen maanhankintapolitiikan piiriin. Kaikki alueella oleva rakentamiseen kelpaava maa tulisi lähtökohtaisesti hankkia kaupungin omistukseen. Painopistealueina tulee alkuvaiheessa olla kuitenkin Ruhan sekä Alanurmon koulun ympäristö ja tulevaisuuden visiona on, että Lapuan ja Seinäjoen välinen alue rakentuu kokonaisuudessaan. Kaupungin maapoliittinen ohjelma perustuu Lapuan kaupunginvaltuuston laatimiin strategioihin, tulevaisuuden visioihin sekä kaupungin kasvutavoitteisiin ja väestöennusteisiin. Alanurmon alue kuuluu parhaillaan ehdotusvaiheessa olevaan Lapuan kaupungin keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen osayleiskaavaan. Kaavatyöhön liittyen on laadittu runsaasti selvityksiä, joita hyödynnetään myös tässä asemakaavatyössä. Alueelta on tehty mm. laajat, maisema- ja luontoselvitykset. Niemipellon alueella on voimassa suhteellisen tuore asemakaava, joka on hyväksytty Lapuan kaupunginvaltuustossa 10.4.2012 ( 10). Asemakaavan luonnosvaiheessa tutkittiin tarkemmin myös joen ylittävän kevyen liikenteen väylän linjausta Alanurmontien ja Siiriläntien välille, minkä vuoksi myös joen koillispuolinen Jokipellonpuisto sisältyi kaavaluonnosvaiheessa kaava-alueeseen. Jokipellon alueen asukkaat vastustivat kevyen liikenteen sillan sijoittamista asuntoalueensa kohdalle, joten kaavaehdotusvaiheessa kaava-aluetta supistettiin jättämällä Jokipellonpuiston kaavamuutosalue sekä esitetty joen ylittävä kevyen liikenteen siltavaraus pois kaavaehdotuksesta. Alanurmon uuden kouluhankkeen myötä on kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen Alanurmontien varressa ja myös Nurmonjoen toiselle puolelle tullut entistä tarpeellisemmiksi. 5

Alanurmontien maantien varteen on vahvistunut tiesuunnitelma kevyen liikenteen väylää varten ja Siiriläntien puolella kaupunki on rakentanut kevyen liikenteen väylän keskustan suunnasta Laiturintielle asti ja siitä eteenpäin Ulvilanmäelle asti on laadittu kevyen liikenteen väylän suunnitelma. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27.6.2012 ( 16), että Alanurmon ja Siirilän yhdistävän kevyen liikenteen yhteyden kehittämiseksi jatketaan asemakaavan laatimista aiemman linjauksen mukaisesti. Tehtävänä on Alanurmon ja Siirilän alueiden yhdistävän kevyen liikenteen väylän ja sillan mahdollistavan asemakaavan laatiminen alueelle. Niemipellon alueella on voimassa suhteellisen tuore asemakaava, joka on hyväksytty Lapuan kaupunginvaltuustossa 10.4.2012 ( 10). Asemakaavan muutos- ja laajennusalue korostettu sinisellä. 6

3.1 Maisemakuva ja luonnonympäristö Suunnittelualue on pääasiassa avointa jokirantaan ulottuvaa peltomaisemaa. Alue on kauttaaltaan käsiteltyä, eikä luonnontilaista ympäristöä juuri ole. Alueen halki virtaa Nurmonjoki, jonka rantatöyräillä kasvaa luonnonvaraista puustoa. Jokipellonpuisto joen koillispuolella on puistomaisesti käsiteltyä aluetta, ja rannan kasvillisuutta on harvennettu siten, että alueen halki avautuu jokinäkymiä. Nurmonjoen ympäristö koostuu pääosin hienorakeisista kivennäismaalajeista, kuten hieno hieta ja hiesu. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä ei ole todettu alueelle kohdistuvan erityisiä luontoarvoja, jotka rajoittaisivat alueen rakentamista. Nurmonjokivarsi on arvotettu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi. Nurmonjoen varrella etenkin jokeen laskevan uoman kohdalle joen länsirannalle on muodostunut pienialainen lehtipuuvaltainen rantalehto. Rantapuustolla on merkitystä lähinnä maisemassa ja ekologisena vyöhykkeenä muutoin aukeilla ja eliöstön kannalta suojattomilla viljelysalueilla. Tulvakorkeudet ja sortumariski (ELY-keskuksen lausunnosta 22.6.2011) Keskimäärin kerran 100 vuodessa sattuvan tulvakorkeuden arvioidaan Alanurmon alueella olevan noin N60 + 29,95 m. Kun otetaan huomioon keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuva tulvakorkeus, jääpatovaara, aaltoiluvaara ja laskennan epätarkkuus on alin suositeltava rakentamiskorkeus alueella N60 + 30,60 m. Nurmonjoen rannat ovat sortumaherkkiä Hipin altaan ja Lapuan keskustan välisellä alueella. Lukuisia rantasortumia on tapahtunut kautta vuosikymmenten mm. joen muodoista päätellen. Sortumia on korjattu joidenkin rakennusten kohdalta. Muutamille sortuma-alueille asennetuissa pohjavesiputkissa on todettu pohjavesipainetta, joka altistaa rantojen sortumiselle. Kyseisen kaavoitettavan alueen sortumista ei ELY-keskuksella ole tarkempaa tietoa. Noin 400 m etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta alavirran suuntaan on sortumakohtaa vahvistettu (Ikolan ranta). Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy on tehnyt kesällä 2011 Niemipellon alueellisen pohjatutkimuksen, jossa yhteydessä on tutkittu myös jokiranta-alueita molemmin puolin Nurmonjokea silmällä pitäen sillan toteuttamista. Nurmonjokivarsi on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta. 7

3.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Suunnittelualue ympäristöineen on Alanurmontien varteen sijoittunutta haja-asutusluonteista maatalousaluetta. Asutus on sijoittunut pääosin nauhamaisesti Alanurmontien varteen. Alueen eteläpuolella sijaitsee nykyinen ala-asteen koulu, jonka pohjoispuolella on 12 omakotitalon asemakaava-alue. Alanurmontien länsipuolella on 24 omakotitalon ja 2 rivitalon asemakaava-alue, missä on aluevaraus myös uudelle koululle ja päiväkodille. Uuden koulun rakentaminen on alkanut keväällä 2012. Alueen itäpuolella Nurmonjoen vastarannalla on uudehkoa omakotiasutusta. Niemipellolle, keväällä 2012 lainvoiman saaneelle asemakaava-alueelle on osoitettu kaksi asuinpientalojen (AP) ja 10 erillispientalojen (AO) tonttia. Lisäksi alueella on ennestään kaksi asuinpientalojen (AP), yksi erillispientalojen (AO) ja yksi teollisuusrakennusten (TY) tonttia, jotka ovat ennestään rakennetut. Niemipellon uudelle asemakaava-alueelle arvioidaan sijoittuvan kokonaisuudessaan noin 50 asukasta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee 1910-luvulla rakennettu Alanurmon koulu, länsipuolen laajalla peltoalueella 1800-luvun lopulla rakennettu 2-fooninkinen pohjalaistalo Yliselän pihapiirissä ja Rinta-Klemettilän 1800-luvun lopulla rakennettu 2-fooninkinen pohjalaistalo. Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Nurmonjoen kulttuurimaisemaan. Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Yhdyskuntatekninen huolto Muutosalue on keskitetyn vesihuollon piirissä. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Alanurmontie, jonka länsipuolelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä, joka ulottuu keskustan suunnasta Alanurmon koululle. Tiesuunnitelma on laadittu 31.12.2007 ja se on tullut lainvoimaiseksi. Siiriläntien puolella kaupunki on rakentanut kevyen liikenteen väylän keskustan suunnasta Laiturintielle asti ja siitä eteenpäin Ulvilanmäelle asti on laadittu kevyen liikenteen väylän suunnitelma. Alanurmontie (yhdystie 7041) välittää sekä seudullista että paikallista liikennettä. Seudullinen liikenne suuntautuu Lapuan keskustaajaman länsiosista Seinäjoen suuntaan ja myös jonkin verran seudullista liikennettä tapahtuu Seinäjoen suunnasta Simpsiön rinnehiihtokeskukseen. Niemipellon kohdalla Alanurmontien (yhdystie 7041) liikennemäärät on lähes 1500 ajoneuvoa/ vrk. Ja Jokipellon puolella Siirilässä yhdystien liikenne n. 750 ajoneuvoa/ vrk. (1.1.2010) Sosiaalinen ympäristö ja palvelut 8

Alue tukeutuu Lapuan kuntakeskustan palveluihin, jotka sijaitsevat vajaan kolmen kilometrin etäisyydellä. Alanurmontien varressa suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee nykyinen Alanurmon koulu, jonka toiminnat on suunniteltu siirrettäväksi Alanurmontien länsipuolelle valmistuvaan 150- paikkaiseen uuteen koulurakennukseen syyslukukaudella 2013. Samalle tontille valmistuu hieman myöhemmin myös päiväkoti. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Simpsiön metsäalueet ja Nurmonjoki tarjoavat virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi Nurmonjoen rantaan alueen eteläpuolelle on rakennettu Alanurmon Koulurannan puulajipuisto. 3.3 Maanomistus Kaupunki omistaa suunnittelualueen maat. 3.4 Suunnittelutilanne 3.4.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapualla on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Lapualla on voimassa Lapuan keskustan osayleiskaava, joka on vahvistunut suurimmalta osin elokuussa 2002 ja eräiden alueiden osalta lokakuussa 2003. Osayleiskaava on laadittu siten, että varsinainen yhdyskuntarakenteen aktiivisin alue on laadittu oikeusvaikutteisena, kun taas laajemmat metsä- ja peltoalueet on laadittu kaavana, jolla ei ole laissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Voimassa olevassa yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu MT-merkinnällä maatalousalueeksi, ja Nurmonjoen vesialueen (W) itäpuolella lähivirkistysalueeksi VL. Joen itäpuolella on myös merkintä venesatamasta tai -valkamasta (LV). 9

Keskustaajaman ja sen asuin- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaavaa ollaan parhaillaan tarkistamassa ja ehdotusvaiheessa olevassa yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi vaihtoehtoista joen ylittävää kevyen liikenteen yhteystarvetta. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Ote luonnosvaiheen osayleiskaavasta Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan alueesta rajaukseen sisältyy osa Nurmonjoen vesialuetta ja sen itäpuolisen rannan lähivirkistysalue sekä venevalkama. Suunnittelualueen rajaus ja voimassa olevat asemakaava-alueet. Asemakaavan perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Lapuan kaupungista. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Asemakaavatyössä hyödynnetään keskustan osayleiskaavaa laadittaessa tehdyt perusselvitykset. Lisäksi työssä hyödynnetään parhaillaan laadittavana olevassa keskusta-alueen osayleiskaavan uudistamistyössä tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia. Yleiskaavatyöhön liittyen alueelta on tehty mm. laajat kaupunkikuva-, maisema- ja luontoselvitykset. 10

Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan työn vaatimalla tarkkuudella ainakin seuraavat asiat: maisema- ja luontotekijät sekä rakennettu ympäristö, liikenne ja tekninen huolto, maanomistus ja suunnittelutilanne. Lapuan alueidenkäytön strategiassa 2025 asumisen kannalta tärkeimpänä tavoitteena pidetään Lapuan keskustan kehittämistä nykyistä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena asuinympäristönä. Tärkeimpinä uusina asuinalueina raportissa mainitaan mm. Ruhan, Alanurmon, Sippolanmäen, Ilkan alueet, Ammattikoulun taustan ja Ritavuoren alueet. Tavoitteena on ollut lisätä erityisesti omakotiasumista. Lapuan alueidenkäytön raportissa esitetään Alanurmon alueen väestötavoitteeksi 200 henkilöä ja kevyen liikenteen yhteystarpeeksi esitetään väyliä Alanurmontien ja Siiriläntien varteen sekä joen yli kulkevaa yhteyttä Alanurmontien ja Siiriläntien välillä. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Alanurmon ja Siirilän alueiden yhdistävän kevyen liikenteen väylän ja sillan toteuttamisen sekä luo mahdollisuuksia joenranta-alueiden hyödyntämiseen virkistyskäyttöön. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kaupunginhallituksessa 27.6.2012 ( 16). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat. Kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa nähtäville samalla kertaa 11.-29.11.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta annettiin kaikkiaan 1 lausunto ja 2 mielipidettä. Kaavahankkeesta pidettiin luonnosvaiheessa esittely- ja kuulemistilaisuus 23.11.2011, johon osallistui noin 20 henkilöä. Saadun palautteen vuoksi Niemipellon asuntoalueen asemakaava vietiin huhtikuussa omana kokonaisuutena hyväksymiskäsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti 27.6.2012 jatkaa joen ylittävän kevyen liikenteen reitin suunnittelua luonnosvaiheessa osoitetun reittilinjauksen pohjalta. 11

Laadittu kaavaehdotus pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja asetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Annetun palautteen pohjalta kaavaehdotus vietiin tarkistettuna/ilman tarkistuksia hyväksymismenettelyyn. 4.3.2 Viranomaisyhteistyö Tarvittavilta viranomaisilta pyydettiin lausunnot sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet: Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden joen ylittävän kevyen liikenteen väylän ja sillan toteuttaminen Alanurmontien ja Siiriläntien välille. Välitön jokiranta ja puistoalueet halutaan kehittää vapaana virkistysalueena venevalkamineen ja virkistyskäyttöä palvelevine rakenteineen. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.4.1) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää 12

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan sisältö Alueelle ollaan parhaillaan laatimassa osayleiskaavan tarkistusta, jossa ko. alue on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu pientaloalueeksi ja jokirannat virkistysalueeksi. Lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaksi vaihtoehtoista kevyen liikenteen yhteysreittiä joen yli Alanurmontien ja Siiriläntien välille, mikä jatkossa palvelisi mm. kouluyhteytenä Alanurmoon rakennettavalle uudelle koululle ja päiväkodille. Asemakaavassa osoitetaan joen ylityskohta jo aikaisemmin kaavaillulle kohdalle Laituritien ja Niemipellontien välille sekä reitti joen rantaan VP-1 puistoalueeksi osoitetun alueen kohdalta. Alueelle on osoitettu lähivirkistys- (VL) ja puistoalueita (VP) sekä vesialuetta (W). VP-1 puistoalue on tarkoitettu alueeksi, jonne voi rakentaa pienimuotoisia virkistystoimintoja palvelevia rakennelmia. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava nivoutuu luontevasti olevaan ympäristöön vähentäen Nurmonjoen liikenteellisiä estovaikutuksia ja lisäten asetettujen tavoitteiden mukaisesti kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä joen yli helpottaen mm. kulkua uudelle Alanurmon koululle. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Rakentaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonoloihin. Selvitysten mukaan alueella ei ole uhanalaisia kasveja eikä muita erityisiä luontoarvoja. Silta näkyy avoimessa jokiympäristössä, joten sillan visuaaliseen ilmeeseen tulee kiinnittää riittävä huomio. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja silta yhdistää joen vastarannat toiminnallisesti toisiinsa. 13

Sosiaaliset vaikutukset Uusi kevyen liikenteen silta yhdistää joen vastarannat ja parantaa yhteyksiä laajemmille virkistysreiteille sekä lähialueen puistoihin. Kaavaratkaisumahdollistaa kevyen liikenteen sillan toteuttamisen, mikä lisää liikennöintiä Jokipellon asuinalueella tai sen läheisyydessä. Aikaisempien kannanottojen perusteella Jokipellon alueen asukkaat saattavat kokea uuden sillan aiheuttavan häiriöitä lisääntyvän läpikulkuliikenteen myötä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. Asemakaavassa on esitetty ohjeellisena uusi kevyen liikenteen silta. 6.2 Toteutuksen seuranta Lapuan kaupunki seuraa asemakaavan toteutumista rakennuslupien myöntämisen yhteydessä ja mahdollisissa kaavoituskatsauksissa. 1.3.2013 Iikka Ranta, Arkkitehti, YKS-298 14