Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2020-2022 Kaupunginjohtajan esitys 23.10.2019
Talousarvion perustana konsernistrategian tavoitteet
Rohkeasti uudistuva Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla Työttömyysaste lähenee koko maan keskiarvoa Maantieteellinen saavutettavuus paranee Kaupungin sijoitus yritysystävällisenä kaupunkina kohentuu Matkailun edistämisessä onnistutaan, yöpymisvuorokausien määrä kasvaa Ilmasto-ohjelman tavoitteet etenevät kohti hiilineutraalia Joensuuta v. 2025 Uudistetun turvallisuussuunnitelman toimeenpano alkaa Talous tasapainotetaan
Vastuullinen talous Vastuullinen taloudenpito hyvin tuotetut palvelut ja järkevä veroprosentti määrittää toimintamme perustan PÄÄMÄÄRÄ Joensuu on kilpailukykyinen ja kasvava Joensuu-konsernin työntekijöiden ajan, tilojen, tuotteiden ja palvelujen käyttö on resurssiviisasta TAVOITTEET Investoinnit, ml. vuokra- ja leasingvastuut tasapainotetaan kausilla 2019-2022 ja 2023-2025 käyttö- ja investointitalouden kannalta kestävälle tasolle Investointien mitoituksessa kohtuullisuus nostetaan hyveeksi Oman työn kilpailukyky ja fiksu tekeminen turvataan Vähennetään byrokratiaa ja turhaa työtä Käyttötalousmenot sopeutetaan niin, että verotus ei kiristy verrokkikaupunkeja enempää SUUNTA JA FOKUS Toteutetaan konsernistrategiaa Joensuu pysyy kasvuuralla Kaupunkikonsernin omaehtoinen toimintakyky varmistetaan Kaupungin kestävät kehittämisedellytykset varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen
Toimintaympäristö muutoksessa
Talouden näkymät heikentyneet Talouden laskeva suhdanne Suomessa ja muualla maailmassa heikentää näkymiä Työllisyyden kasvu hidastunut Julkinen talous alijäämäinen ja alijäämä kasvamassa tilanteessa, jossa väestörakenteen taloutta heikentävä vaikutus vasta alkamassa
Kuntatalouden näkymät huolestuttavan heikot Kuntatalouden tila heikentynyt voimakkaasti Taustalla ennakoimattomat verotuksen muutokset ja nopeutunut menokasvu Kuntatalouden menojen ja tulojen epäsuhta kasvaa tulevina vuosina Sopeuttaminen edellyttää talouden heikkojen kasvunäkymien ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi kuntien omia toimenpiteitä
Kaupungin talouden tila Myös kaupungin talouden tila heikentynyt verotulojen jyrkän heikkenemisen ja menokasvun nopeutumisen myötä Pakollisten toimitilainvestointien ja kaupungin elinvoimaa turvaavien investointien seurauksena kaupungin vastuiden taso kasvanut voimakkaasti Tulojen kasvuodotukset huomioiden nykyinen menojen kasvuvauhti ja investointitaso kestämätön
Toimintaympäristössä myönteistä kehitystä Työpaikkojen ja yritysten liikevaihdon kehitys Joensuussa ja seudulla edelleen hyvässä vauhdissa Työttömyysaste alenevalla trendillä, vaikkakin ero edelleen koko maahan iso Rakentamisen kiivain tahti ohitettu, rakentaminen kuitenkin kohtuullisella tasolla
Joensuu kasvaa Kaupungin väestökehitys kasvu-uralla Kaupungin sisällä isoja eroja kantakaupunki kasvaa, muilla alueilla väestö vähenee Syntyneiden lasten määrä laskenut nopeasti koko maan tavoin Vaikutukset alkavat näkyä varhaiskasvatuspalveluissa, myöhemmin koulutuspalveluissa Ikäihmisten määrän kasvu jatkuu, kuntatalouden näkökulmasta isoimmat haasteet vasta edessä
Talouden linjaukset
Talousarvion tavoitteet Kestävä talous Kestävä taloudenpito edellyttää talouden tasapainottamista vuosina 2020-2022 Käyttötalousmenojen kasvu pysäytetään ja vakautetaan vuosina 2021-2022 tulokasvun mahdollistavalle tasolle Investointitaso lasketaan tasolle, jonka myötä velkaantumisen ja leasing- ja vuokravastuiden kasvu kääntyy laskuun viimeistään vuonna 2022
Talousarvion tavoitteet Kestävä käyttötalous Toimialojen talousarviossa huomioitu vain välttämättömät muutokset Muu kustannustason muutos katetaan menokuria vahvistamalla Välttämättömät muutokset lisäävät oman toiminnan menoja 3,4 milj. eurolla Käytännössä menokasvun pysäyttäminen edellyttää toimenpiteitä, joilla menoja pienennetään välttämättömien menojen muutosta vastaavasti Siun soten kehyskasvu kuluvan vuoden maksuosuuksiin nähden koko kuntayhtymän tasolla 2,2 %, mikä käytännössä tarkoittaa menokasvun pysähtymistä kuluvan vuoden ennusteeseen nähden
Talousarvion tavoitteet Kestävä käyttötalous Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää yhteistoimintamenettelyt, joiden tavoitteena on yhteensä 6 milj. euron rakenteellisten säästöjen toteuttaminen vuosina 2020-2021 Neuvottelut alkavat lokakuun viimeisellä viikolla ja tavoitteena on, että neuvottelumenettely saataisiin päätökseen ennen joulua Säästötavoite on huomioitu talousarviossa yhtenä kokonaisuutena ja kohdennetaan toimialoille yt-neuvottelujen päätyttyä talousarviomuutoksen yhteydessä Yt-neuvotteluille asetetun tavoitteen toteuttaminen luo edellytykset kaupungin talouden tasapainoa koskevan tavoitteen saavuttamiselle
Talousarvion tavoitteet Kestävä investointitaso Investointitasoa lasketaan suunnitelmallisesti taloussuunnitelmakaudella Jo toteutuksessa olevien tai sovittujen investointien seurauksena kaupunki velkaantuu edelleen vuosina 2020-2021 Velkaantuminen ja vastuiden kasvu kääntyy laskuun 2022 Velkaantumisen ja vastuiden kasvun pysäyttäminen edellyttää taloussuunnitelmakauden mukaisessa investointitasossa pysymistä ja uusien hankkeiden aikataulutusta tavoite huomioiden Kaupungin edellytyksiä toteuttaa investointeja tulevaisuudessa parannetaan myös käyttötalouden menohallintaa parantamalla
Talousarvion painopisteitä
Elinvoima ja työllisyys Työttömyysaste puolitetaan vuoteen 2022 mennessä vuoden 2020 tavoite 10,7 % Työllisyyden kohentumista tukevat käynnissä olevat Luotsi ja Topakka hankkeet, lisäksi kaupunki on hakeutumassa kolmevuotiseen Kaupunkikokeiluun, jossa TE-palvelujen vastuita siirrettäisiin kaupungille Elinvoiman tavoitteita tukee laajapohjaisessa yhteistyössä uudistettava Joensuun kasvustrategia ja osallistuminen uuden hallitusohjelman mukaisiin kasvusopimuksiin Pääomasijoitusrahastoilla tuetaan Start up yritysten kasvua ja työllisyyttä Julkisissa hankinnoissa korostuu innovatiivisuus, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat joka viides hankinta toteutetaan innovatiivisesti, 90 %:ssa ympäristökriteerit ja 40 % sosiaaliset kriteerit mukana
Kasvatus- ja koulutuspalvelut Lasten määrän muutokset haastavat palveluprosesseja ja rakenteita Päivähoitoikäisten lasten määrän lasku alkaa vaikuttamaan varhaiskasvatuspalveluissa hoitoon tulevien osuuden kasvusta huolimatta Kouluikäisten määrä vielä lievässä kasvussa, mutta kaupungin eri osissa tilanteet vaihtelevat Palveluverkon uusiutuminen jatkuu Tuupovaaran koulu ja Marjalan koulun laajennus valmistuvat Jukolankadun päiväkoti valmistuu Lyseon lukio ja Aikuislukio siirtyvät Tiedepuistolle Karsikon koulun rakentaminen käynnistyy Oman työn kilpailukyky turvataan varhaiskasvatuksen tuottavuutta parantamalla ja panostamalla varhaiskasvatuksen laatuun, samanaikaisesti valmistaudutaan sopeuttamaan palveluita vähenevään kysyntään
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Mehtimäkihallin rakentaminen käynnistyy, keskusurheilukenttä peruskorjataan, konservatorion uudet toimitilat suunnittelussa Museoiden status muuttumassa alueelliseksi vastuumuseoksi Valmisteilla olevan kulttuuritilaselvityksen toimenpiteet tarkentuvat Maaseutualueiden liikuntapalveluiden palveluverkkoselvitys ja Mehtimäen alueen ylläpidon järjestämistä koskevat selvitykset valmistuvat
Kaupunkiympäristön palvelut Symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy Koulu- ja päivähoitoverkon kiinteistökannan uudistamista jatketaan, liikunnan ja vapaa-ajan palveluverkko täydentyy Uudisrakentaminen turvataan; vuonna 2020 varaudutaan 96 tontin luovutukseen, josta 80 omakotitalotonttia Yrityselämän tarpeisiin varaudutaan monipuolisella tonttitarjonnalla erityisesti Papinkankaan, Green Parkin ja Biotien alueilla Kestävän kaupungin tavoitteet korostuvat toiminnassa Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn määrä kasvaa Vähähiilisyys huomioidaan kilpailutuksissa ja tontinluovutuksessa Täydennysrakentamisen osuus rakentamisesta kasvaa Ulkovalaistuksen sähköenergiankulutus vähenee
Siun soten maksuosuudet Uuden hallitusohjelman mukainen sote-uudistus toteutuu aikaisintaan vuoden 2022 alusta Siun soten menojen kasvu pysäytetään tukemalla Siun soten rakenteellisten muutosten toteuttamista Vuosina 2021-2022 kasvu sopeutetaan kaupungin tulokasvun mahdollistavalle tasolle ja lisäksi varaudutaan mahdollisten alijäämien kattamiseen
Talous lukuina
Tuloslaskelma 2018-2022 Ulkoinen tuloslaskelma 1 000 euroa TP2018 TA2019 TA2020 TS2021 TS2022 Toimintakate -375 941-391 373-398 323-405 784-415 588 Kunnallisvero 218 368 223 000 234 000 241 000 247 000 Kiinteistövero 21 099 21 600 21 700 21 800 21 900 Osuus yhteisöveron tuotosta 21 169 21 400 22 000 23 000 23 800 Valtionosuudet 142 927 145 290 150 900 153 500 157 000 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 365 335 285 285 285 Muut rahoitustulot 3 140 9 828 8 728 8 728 8 728 Korkomenot -1 367-1 600-2 100-2 500-3 000 Muut rahoitusmenot -1 285-5 840-5 840-5 840-5 840 Vuosikate 28 475 22 640 31 350 34 189 34 285 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -30 980-33 968-34 310-34 550-35 060 Arvonalentumiset -1 946-250 -1 020-850 -500 Tilikauden tulos -4 451-11 578-3 980-1 211-1 275 Poistoeron muutos -3 097 1 750 1 700 1 650 1 600 Varausten muutos 5 046 Rahastojen muutos 101 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 400-9 828-2 280 439 325 Peruskaupunki -7,2 me Joensuun Vesi 2,5 me Rahastot 2,4 me
Peruskaupungin menojen jakautuminen Menot tiliryhmittäin Menot palveluittain Käyttötalouden nettomenoista Siun soten maksuosuuksien osuus 62 %
Henkilöstö ja henkilöstömenot Henkilötyövuodet Henkilöstömenot Toimielin Henkilötyövuodet Kaupunginhallitus 198 Kasvatus ja koulutuslautakunta 1 392 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 283 Kaupunkirakennelautakunta 54 Joensuun alueellinen jätelautakunta 3 Rakennus- ja ympäristölautakunta 21 Teknisten palvelujen johtokunta 137 Joensuun Vesi-liikelaitos 51 YHTEENSÄ 2 138
Investoinnit 2020-2022 Investointimenot 126 me taso laskusuuntainen Vuoden 2020 investointimenot Talonrakennus Yhdyskuntatekniikka Joensuun Vesi Muut Yhteensä 18 me 15 me 10 me 4 me 47 me Suurimmat investointikohteet 2020-2022 Symmetrisen kaupungin hankkeet Penttilän venesataman rakenteet 3,2 me Koulukadun kehittäminen 2,5 me Kauppakadun kehittäminen 1,1 me Siltakadun kehittäminen 1,0 me Green Park 1,0 me Asemanseutu 0,8 me Yliopiston kehittämistä tukevat hankkeet 2,3 me Ratapihan melusuojaus 2,6 me Keskusurheilukentän peruskorjaus 1,0 me Hammaslahden urheilukentän peruskorjaus 0,8 me Karsikon uusi alakoulu 22,2 me (22,2 me) Jukolankadun päiväkoti 4,1 me (5,8 me) Marjalan koulun laajennus 3,4 me (5,3 me) Mehtimäkihalli 10,3 me (10,3 me)
Lainakanta ja leasing- ja vuokravastuut Vastuiden määrä kasvaa vuoden 2019 n. 4700 /as noin 5300 /as vuonna 2021 Vuonna 2022 vastuut kääntyvät laskuun Vuonna 2020 lainakanta 3605 /as, uutta lainaa nostetaan 45 milj. euroa ja lyhennetään 33 milj. euroa
Keskeisiä tunnuslukuja Yli-/-alijäämä -2,3 me Vuosikate poistoista 89 % Lainakanta 3605 /as Tulovero 20,50 % Yleinen kiinteistövero 1,1 % Vakituisen asumisen kiinteistövero 0,45 % Verotulojen muutos 4,4 % Valtionosuuksien muutos 3,9 % Toimintakatteen muutos 1,8 %
Kohti kestävää taloutta