Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h
Maatila nykymalli Tuotantopanos Maatila Raaka-aine
Peltoala ja omavaraisuus Maanviljelyskäytössä oleva peltoala n.0,41 ha/hlö Omavaraisuusaste elintarvikkeet: maito 101%, naudanliha 85%, sianliha 116%, siipikarja 103%, kananmunat 117%, vehnä 122%, ruis 61%, sokeri 26%, valkuaiskasvit 15%, rehuvilja 100%, hedelmät ja marjat, vihannekset 70%, kasviöljy 50% Riippuvainen ulkoisista tuotantopanoksista: Lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, energia Tehokas luomutuotanto nykykulutuksella 0,2 ha optimi kulutuksella 0,12 ha
Maataloustuki Maataloustuki 2,4 mrd = 450 /hlö Maataloustuotannon arvo 2 mrd 377/hlö Ruokamenot 2200 + 450 = 2650 /12=220 Alkutuotannon osuus ruokamenoista n.30% 827 raaka-aineiden osuus 14% Tulonjakaumaa muuttamatta raaka-aineiden hinnat voisivat olla 2,2 kertaiset, jos tukijärjestelmästä luovuttaisiin
Tulevaisuuden luomutila Biokaasu Tuulivoima Peltoviljely Kotieläin Puutarha Kasvihuone Energia Ravinto Ympäristö Jätehuolto Ravinteet vesistöistä pellolle Hiili maaperään Biodiversiteetti Ravinteet Energia
Kulutus / tuotanto 500 henkilöä 120 100 80 Liha Maito Kananmunat 60 Valkuaiskasvit Öljy 40 20 Hedelmät ja marjat Peruna Tuoreet vihannekset 0 Kulutus nyky 10t Kulutus optimi 10t Tuotanto ha nyky Tuotanto ha optimi Vihannekset Vilja
Biomassan energia potentiaali 60 ha 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 Energiapotentiaali kwh Sähkö Lämpö
Ravinnontuotanto 500 hlö Biokaasulla saatavissa energiaomavaraiseksi Tuulivoimalla voidaan täyttää kuluttajien energia tarve Nyky 100 ha ha t ey Uusi 60 ha t ey Vilja 16 40 16 40 Vihannekset 1,5 50 1,5 50 Peruna 1,5 30 1,5 30 Öljy 6 2,5 6 2,5 Valkuaiskasvit 0,25 0,75 7 20 Kananmunat 4,5 5 3,5 4,5 5 5 Maito 39 200 24 12 84 12 Liha 38 38 19 3 3 1,5 Kasvihuone 0,05 15 0,05 15
Työmäärä Nykyisin 0,7 henkilöä/tila 5 /h Uusi järjestelmä 10 henkilöä/tila 15 /h
Uusi maatalousjärjestelmä 1-5v. Siirtomaksu Uusi yht. Nykymalli Ruoka 1548 1548 2650 Energia 2000/5=400 200 600 350 5-10v. 9740 10740 Ruoka 1324 1324 2650 Energia 100 200 300 350 Korot 125 125 Yhteensä 16985 2000 18365 30000 5.v Nykykulutus Uusi kulutus Nykymalli Investoinnit 500/ 100 100 0 Korot 25 25 0 Lyhennykset 100 100 0 Ruoka 1834 1324 2650 Menot/kk 172 129 221
Vaihtoehdot 5.v Nykykulutus Uusi kulutus Nykymalli Uusikulut.+tuki Investoinnit 500/ 100 100 0 100 Korot 25 25 0 25 Lyhennykset 100 100 0 100 Ruoka 1834 1324 2200 1324 Tuki 450 450 Menot/kk 172 129 221 148
Päämäärä ja keinot Ekologisuus Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Solidaarisuus Aikapankki -oikeudenmukainen työn arvotus Yhteisöviljely -riskien ja investointien jakaminen-> kehitys Osuuskunnat -> ulottuvuus yhteiskuntaan
Me päätämme miltä tulevaisuuden tuotanto näyttää!
Luomu suurten kysymysten edessä Luomu syntyi kuluttajien halusta käyttää puhtaita lähellä tuotettuja raaka-aineita Luomun suosion kasvaessa myös luomutuotanto alkanut kiinnostamaan ylikansallisia yhtiöitä. Suuret luomutoimijat ovat alkaneet hankkimaan maata mm. entisistä Itä-Euroopan maista Haluammeko säilyttää sosiaalisesti oikeudenmukaisen aspektin luomussa? Haluammeko säilyttää kuluttajien luottamuksen, perhemaatalouden toimintaedellytykset ja tuoda ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, vai valitsemmeko luomun osaksi ongelmia aiheuttavaa agribusinesta
Ongelmat rakenteissa Ekologiset ja sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät usein yhteen, eivätkä ne ratkea puuttumatta niitä aiheuttaviin rakenteisiin Ongelmat ja niiden aiheuttaja sama koko maailmassa - päätäntävallan ja vaikutusmahdollisuuksien siirtyminen yhä kauemmaksi viljelijöistä ja kuluttajista niitä koskevissa asioissa (EU, WTO, IMF ja Maailmanpankki) - globaalin agribusineksen lobbaama maatalouspolitiikka tähtää elintarvikkeiden maailmankaupan lisäämiseen ja tuotannon keskittämiseen alueille, missä sitä kulloinkin taloudellisesti edullisimmin pystyy tuottamaan - samaa tuotannon keskittämisen ajatusmallia toteutettu aikaisemmin mm. Neuvostoliitossa
Vapaiden markkinoiden vaikutus globaalisti Ruokaomavaraisuuden heikkeneminen Maatalousväestön siirtyminen kaupunkeihin Tuotannon yksipuolistuminen ja teollistuminen Suuret hinnanvaihtelut suosivat keinottelijoita viljelijöiden kustannuksella Kuluttajien vaikutus tietää käyttämiensä elintarvikkeiden alkuperästä heikkenee Rahdin aiheuttamat välilliset vaikutukset
Globaalin maatalouspolitiikan vaikutukset viljelijöille Suomessa Tilakoon jatkuva kasvu johtaa viljelijäväestön ja sen vaikutusvallan vähenemiseen Keskinäinen kilpailu johtanut mm. peltomaan hinnannousuun Riippuvuus ulkoisista tuotantopanoksista kasvanut Ylivelkaantuminen Työmäärän loputon kasvu tulotason laskiessa Maaseudun autioituminen ja sosiaaliset ongelmat entiselle viljelijäväestölle Euroopan monimutkaisin maataloustukijärjestelmä
Kestävän kehityksen edellytykset Perheviljelmiin perustuvan maatalouden toimintaedellytyksiä edistettävä Tuotteiden hinnat tulee saada vastaamaan tuotantokustannuksia nykyinen tukijärjestelmä uuvuttaa viljelijät byrokratiallaan ja tukirahat ohjautuu peltomaan hintaan ja tuotantopanoksiin ei viljelijälle Globaalista ruokapolitiikasta alueelliseen -> ruokasuvereniteetti Lainsäädännölliset ja yhteiskunnalliset edellytykset Maataloustukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja muuttaminen yleishyödyllisiä vaikutuksia korostavaksi
Onko meidän sopeuduttava, vai vaadimmeko muutosta? Onko nykyinen rakennemuutos välttämätön? - haluammeko perustaa tuotantomme tilakoon jatkuvaan kasvuun ja tuotannon sääntelyyn Vai haluammeko saada nykyisen tuotannon kannattavaksi ja luoda edellytykset maatilojen koko tuotantopotentiaalin paremmaksi hyödyntämiseksi Monipuolisen ravinteita kierrättävän luomutuotannon yhteiskunnallinen vaikutus niin ympäristön kuin paikallistaloudenkin kannalta on tunnustettava ja vaadittava toimia sen edistämiseksi