RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1

2 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO JALOSTUS JAKELU YKSITYINEN JA JULKINEN KULUTUS Hävikki 2

3 Agroekologisella symbioosilla -AES -tarkoitetaan tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä: AES tuottaa maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Se tuottaa omista biomassoistaan bioenergiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin. Symbioosit synnyttävät alueellista ruokakulttuuria ja maaseudun elinvoimaa sekä kasvattavat aluetaloutta. 3

4 AGROEKOLOGINEN SYMBIOOSI Agroekologinen symbioosi teollisen ekologian sovellus ruoan tuotannossa Teollinen ekologia Yhden toimijan jäte ja energia toisen toimijan hyödynnettävissä Toimijoiden läheisyys mahdollistaa yhdessä toimimisen ja kehittämisen Agroekologinen symbioosi Paikallista ruokaa energiaomavaraisesti Maaseudun elävöittäminen Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys 4

5 Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 5

6 PALOPURON SYMBIOOSI Enemmän ruokaa Pienemmät ravinnehävikit Energian kuluttajasta energian tuottajaksi Fossiilisen energian korvaaminen Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 6

7 MAATILAT Knehtilän luomukasvinviljelytila (380 ha) Tilapuoti ja ravintola, jatkojalostusta Lähiruokamarkkinoita Yli kävijää vuodessa Luomukanala Vihannestila Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8 PALOPURON BIOKAASU OY Biokaasulaitos muodostuu panostoimiseen mädätykseen perustuvasta kuivamädätyslaitoksesta biokaasun puhdistuslaitteistosta (biokaasusta biometaania ajoneuvokäyttöön) syötteiden ja mädätysjäännöksen varastosiiloista Lisäksi tilan yhteyteen tulee lähibiokaasun tankkausasema Syötteet nurmibiomassa noin tn hevosenlanta noin tn kananlanta noin 80 tn Lopputuotteet biokaasua MWh/a, josta biometaania yli 70% lisäksi mädätysjäännöstä noin tn/a peltojen lannoite- ja maanparannusaineeksi Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

9 Presentation Name / Firstname Lastname

10 LEIPOMO Lisäarvoa alkutuotannolle Hyvälaatuinen vilja leipomoon Uusiutuva energia Hävikki voidaan hyödyntää paikallisesti Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

11 Paikallisen ruokajärjestelmän kehittäminen 11

12 AES-VERKOSTOT HANKE Edistää paikallisemman ruokajärjestelmän toteutumista Mäntsälässä Vaihtoehtoinen malli julkisille ruokahankinnoille Ravinne- ja energiaomavaraisuuden kehittäminen hajautetun biokaasuntuotantoverkoston avulla Selvittää paikallisemman ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista Selvittää paikallisemman ruokajärjestelmän aluetaloudellisia vaikutuksia 17/12/

13 RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN LISÄÄMINEN BIOKAASUNTUOTANNON AVULLA Presentation Name / Firstname Lastname 13

14 HAJAUTETTU BIOKAASUNTUOTANTO Sivuvirtojen hyödyntäminen (kesantonurmet, viherlannoitusnurmet, suojavyöhykkeet, aluskasvit, lanta) Paikallinen mittakaava ravinteiden palautus viljelyyn Energian käyttö tiloilla tai liikennepolttoaineeksi Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/

15 BIOKASUNTUOTANNON VAIKUTUKSET Biomassan tuotanto (ruokaa, energiaa) Ravinteiden huuhtoutuminen Ravinteiden kierrätys Hiilensidonta Elinympäristö eliöille Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/

16 Prosenttia käytetystä mineraalifosforista Prosenttia toteutettavasta pinta-alasta toimenpiteittäin Aluskasvit Kesannot Viherlannoitusnurmet Ylijäämäsäilörehu Kuva. Eri biokaasuntuotannnossa käytettävien syötteiden potentiaali korvata nykyistä mineraalifosforin käyttöä eri toteutuspinta-aloilla Mäntsälässä 16

17 KIITOS Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/