Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Transkriptio

1 Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

2 Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 2

3 Väestön kehitys , mrd. henkeä Afrikka Kiina Intia Latin. Amerikka Eurooppa USA Lähde: YK:n väestöennuste /pop1/jka/suku

4 Energian lisätarve maailmanlaajuisesti vuosina Milj. toe Afrikka Lat. Amerikka Itä-Eur./Euraasia Muu Aasia Lähi-Itä OECD Intia Kiina Lähde: IEA World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 4

5 Teräksen tuotanto maailmassa Milj. tonnia 400 Kiina Aasia pl. Kiina EU USA Lähde: IISI 5

6 Maailman energiantarpeen täyttäminen eri energialähteillä vuoteen 2030 Milj. toe muut uusiutuvat biomassa ja jäte vesivoima ydinvoima maakaasu öljy hiili Lähde: IEA World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 6

7 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt alueittain (ei sisällä meri- ja lentoliikennettä) Milj. tonnia ei-oecd: muut Intia Kiina Venäjä OECD: muut Japani USA OECD: Eurooppa Lähde: World Energy Outlook 2008, referenssiskenaario 7

8 Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 8

9 Energia- ja ympäristöteknologian markkinat Energia-alan globaali investointitarve mrd $ vuosina (yli mrd $/v) Yli puolet kohdistuu puhtaaseen energian tuotantoon lähinnä Kiinassa ja Intiassa Globaalit investoinnit energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen energiaan 155 mrd $ v Vesialan maailmanmarkkinat 250 mrd $/v -> 600 mrd $ v Ympäristöteknologian markkinat yhteensä 2000 mrd $ v Mutta Kilpailu kovaa, investointi- ja toimintaedellytysten oltava kunnossa Vrt. energiateknologiainvestoinnit vähentyneet 44 %:lla viime vuoden lopusta 9

10 Cleantech-markkinat: sektorit ja Suomen osaaminen 10 10

11 Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat Kustannukset 11

12 Energia- ja materiaalitalouden kustannustekijöitä Kasvavat energiakustannukset markkinatekijät; lisäksi päästökauppa, energiaan liittyvät verot, uusiutuvan energian edistäminen Kasvavat raaka-aine- ja materiaalikustannukset markkinatekijät; lisäksi kemikaali-, tuote- ja jätemääräykset, bioenergian tukeminen, verot ja maksut Kasvavat kuljetuskustannukset markkinatekijät; lisäksi verot ja maksut, päästökauppa, polttoainevaatimukset Kasvavat valmistuskustannukset ympäristölupavaatimukset (vesien, maaperän ja ilman suojelu) 12

13 Gigaluokan kustannukset elinkeinoelämälle Energiaverojen korotukset 550 milj. /v - puoli gigaa! Ns. windfall-vero? Kiinteistöveron korotukset? Jäteveron korotukset? Syöttötariffi? Päästöoikeuksien huutokauppa - puoli gigaa? Päästökaupan välilliset kustannukset - gigaluokkaa? Ympäristölupavaatimukset? Laivapolttoaineiden rikkivaatimukset vähintään puoli gigaa? Tie- ja ruuhkamaksut? Yhteensä useampi giga! 13

14 Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? 14

15 Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Toteutetaan energiatalouden kolme perustavoitetta: Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset ja hinta Tehokas ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen torjunta Sama pätee materiaalitalouteen 15

16 Suomen kansantalouden materiaalivirrat Kotimaiset luonnonvarat 47 % Ulkomaiset luonnonvarat 48 % Tuontituotteet 5 % Kotimaassa valmistetut tuotteet 95 % Tuotteiden kotimainen kulutus 48 % Tuotteiden vienti 52 % Lähde: ENVIMAT

17 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomessa Yhteensä n. 580 milj. tonnia vuonna 2005 (ENVIMAT 2009) 11 % 2 % 4 % Maatalouden ja riistatalouden tuotteet Metsätalouden tuotteet 4 % 6 % 2 % 24 % 18 % 29 % Teollisuuden malmit, metallit ja mineraalit Rakentamiseen käytetyt kivi- ja maa-ainekset Tuontipuu- ja paperituotteet Kemikaalit ja kemianteollisuustuotteet Metallituotteet, laitteet ja kulkuneuvot Energian- ja lämmöntuotanto Tuontitarvikkeet, -tekstiilit, muu Lähde: Ilmo Mäenpää, Thule Instituutti,

18 Suomen sähkön hankinta Yhteensä 86,9 TWh vuonna Sähkön tuotannosta (ei tuontia mukana) 36 % on uusiutuvaa ja 66 % hiilidioksidipäästötöntä. Kivihiili 9,8 % Nettotuonti 14,7 % Öljy 0,4 % Vesivoima 19,4 % Tuuli 0,3 % Turve 6,7 % Maakaasu 12,5 % Biomassa 10,2 % Jäte 0,6 % Ydinvoima 25,4 % Lähde: Energiateollisuus ry 18

19 Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Ylläpidetään suotuisat edellytykset investoinneille tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen tuotantoon - energiantuotanto, teollisuus, rakentaminen, palvelut Houkutteleva innovaatiojärjestelmä, fyysinen toimintaympäristö, talouspolitiikka, lainsäädäntö ja hallinto Huolehditaan kustannuskilpailukyvystä - energia, kuljetukset, raaka-aineet ja materiaalit Kansainvälisesti tasavertaiset pelisäännöt ja standardit Ei kansallisia lisäkustannuksia 19

20 Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Hyödynnetään kotimaiset luonnonvarat tehokkaasti ja tuottavasti - bioraaka-aineet, mineraalit, maa-ainekset - bioenergia, vesivoima, tuulivoima Sujuvat lupa- ja suunnittelumenettelyt, keveämpi sääntely Ei tehottoman käytön edistämistä Torjutaan luonnonvarojen ja materiaalien kansainvälisen kaupan esteitä - kriittiset ja strategiset luonnonvarat Rajatullien sekä viennin ja tuonnin rajoitusten torjunta 20

21 Miten Suomen pitäisi vastata gigahaasteisiin? Luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia - T&K&D&I, ml. SHOKit - CleantechFinland brändi Kilpailua edistävä, ei rajoituksiin perustuva politiikka Hyvien käytäntöjen ja suoritusten palkitseminen Vapaaehtoisten toimintamallien tukeminen Selkeät järjestelmät, ei päällekkäistä ohjausta 21