MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Transkriptio

1 MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN KOHTI KESTÄVÄÄ TALOUTTA - LUONNONVARAINSTITUUTIN AMMATTILAISPÄIVÄ JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARAINSTITUUTTI JK

2 Maatalouden osuus Suomen energiankulutuksesta on 2 3%. Suurimman energiankulutuserän muodostavat maatalouden käyttämät kemikaalit (lannoitteet, kalkki ja torjunta-aineet). Näistä suurin erä on lannoitteet. Energiatilastoinnissa lannoitteiden valmistusta ei lasketa maatalouden energiankäyttöön vaan ne kuuluvat teollisuuden energiankäyttöön Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt maatilojen energiansäästöohjelman. Tavoitteena on 9 % energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuosien tasosta Maaseudun energia-akatemia / JK

3 ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA Ratkaisumalleja maatalouden energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden järkevästä käytöstä maatalous- ja elintarviketuotannossa. Maaseudun energia-akatemia / JK

4 MAATALOUSTUOTANNON ENERGIAPOTENTIAALEISTA Peltoviljelyn energiapotentiaali TJ/a ,8 TJ/a 14% 16 % 14% 31% Vilja Nurmi Rypsi 1 % 2 % 2,1 miljoona omakotitaloa 3 % 36 % 2% 1% 3% Peruna Muut Reservi (Käytössä oleva maatalousmaa Viljelty ala yhteensä, TIKE) Olki (22000 kwh/a talo, n. 14 taloa/tj) 37% 42 % Oljen vaikutus näin laskettuun peltoviljelyn energiapotentiaaliin 15,8 % Maaseudun energia-akatemia / JK

5 PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN ALUEELLINEN TARKASTELU Keski-Suomen Peltoviljelyn energiapotentiaali 5946,5 TJ/a Eteläpohjanmaa Peltoviljelyn energiapotentiaali 17602,4 TJ/a 0 % 1 % 0 % 20 % 24 % Vilja Nurmi Rypsi 2 % 0 % 2 % 13 % 46 % Peruna Muut 37 % 55 % Reservi Maaseudun energia-akatemia / JK

6 PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIEN KUNNITTAINEN TARKASTELU Saarijärven Peltoviljelyn energiapotentiaali 556,1 TJ/a Ilmajoen Peltoviljelyn energiapotentiaali 1215,3 TJ/a 1 % 0 % 0 % 21 % 56 % 22 % Vilja Nurmi Rypsi Peruna Muut Reservi 2 % 0 % 1 % 8 % 25 % 64 % Lopen Peltoviljelyn energiapotentiaali 444,6 TJ/a 5 % 1 % 3 % 15 % 46 % 30 % JK

7 PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Suomi) Lähteet: Ruokavaliot; Luyten 1995, Hoogwijk 2004 (Kasviruokavalio k 79 %, m&k 21 %, Perusruokavalio (*1,57) k 38 %, l 9 %, m&k 52 % Hyvinvointiruokavalio (*3,01) k 27 %, l 45 %, m&k 28 %) Asukasluvut; Tilastokeskus 2009 Maaseudun energia-akatemia / JK

8 PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Uusimaa) 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Uusimaa ja Varsinais-Suomi) Maaseudun energia-akatemia / JK

9 PELTOVILJELYN ENERGIAPOTENTIAALIN RIITTÄVYYS RUUANTUOTANTOON 6,00 5,00 4,00 3,00 25,00 2,00 20,00 1,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Keski-Suomi) 15,00 10,00 5,00 0,00 kasviruokavalio perusruokavalio hyvinvointiruokavalio Peltoviljelyn energiapotentiaalin suhde alueen asukasluvun mukaan laskettuun ruuan energiatarpeeseen (Etelä-Pohjanmaa) Maaseudun energia-akatemia / JK

10 Maaseudun energia-akatemia / JK

11 ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA Ratkaisumalleja maatalouden energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden järkevästä käytöstä maatalous- ja elintarviketuotannossa. Maaseudun energia-akatemia / JK

12 KUINKA PALJON ALUEEN PELTOVILJELYN NETTOENERGIA KASVAA Alueellinen nettoenergian muutos %-yksikköä 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Saarijärvi t/a vilja -50 % lannoituksesta biokaasureaktorilla Jos nurmen lannoitteiden energiapanoksesta voidaan pienentää 20 % apilanurmikasvustoilla? t/a nurmi -20 % lannoiteista apilakasvustolla Oletukset; Satotaso ei muutu. Ei vaikutusta muiden viljelykasvien energiatuottoihin ja kulutuksiin Alueellinen nettoenergian muutos %-yksikköä 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Jos viljojen lannoitteiden energiapanoksesta 50 % korvataan esim. biokaasureaktoreita hyödyntävällä ravinnekierrolla? Jos siirrytään työketjussa kynnöstä suorakylvöön Alueellinen lannoitemäärän muutos t/a. nettoenergiamuutos olisi 0,5 %-yksikköä. (18,5 l/ha, 0,19 MWh/ha) t/a vilja -50 % lannoituksesta biokaasureaktorilla Ilmajoki t/a nurmi -20 % lannoiteista apilakasvustolla Maaseudun energia-akatemia / JK