VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka"

Irma Aune Laakso
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

2 Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien ruokakriisi Väestönkasvu ja kaupungistuminen Spekulointi ja maan kahminta Ilmastonmuutos ja bioenergia Markkinat ja niiden toiminta

3 Lähtökohtia Ensimmäisen ja kolmannen maailman välinen epätasa-arvo on globalisoituvan maailman suurin ongelma > Suomi ei ole saari! 1995 YK:n sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa valtioiden päämiehet sitoutuivat köyhyyden poistamiseen maailmasta (World food summit) tavoitteeksi nälkäisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Lähtötasona 1990.

4 Lähtökohtia FAO julkaisee vuosittain seurantaraportteja. (The State of Food Insecurity in the World). Aliravittujen määrä väheni hieman vuosien Määrä kasvoi koko 2000-luvun ylittäen vuonna 2009 miljardin rajan. Viime vuosina kehitys ollut parempaa. Puutteet ensimmäisen maailman ruokaturvassa kasvavat.

5 Vuosien ruokakriisi Yli 30 maassa mellakoita ja mielenosoituksia Syy oli ruoan hinnannousu, ihmisillä ei ollut varaa hankkia ruokaa ostamalla markkinoilta Suomessa ruoka kallistui 2008 noin 10 prosenttia.

6 Miksi ruoan hinta nousee? Taustalla globaalit megatrendit Väestö kasvaa, kysyntä kasvaa YK: maailman väkiluku kasvaa 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Ruoan kysyntä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä

7 Väestönkasvu Viljantuotannon tulisi lisääntyä kehittyvissä maissa 40 prosenttia Kasteluveden määrän prosenttia Saharan etelänpuolisessa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tarvittaisiin miljoonaa hehtaaria uutta maatalousmaata.

8 Kaupungistuminen Kaupungistumisen vaikutukset ruoan riittävyyteen ovat monimutkaisia ja osin kiistanalaisia. Kun ihmisiä muuttaa pienviljelmiltä kaupunkeihin, ruoan tuotanto vähenee ja kysyntä markkinoilla kasvaa, sillä kaupungeissa ei tuoteta ruokaa tai sitä tuotetaan hyvin vähän.

9 Kaupungistuminen Toisaalta elintaso kaupungeissa on korkeampi kuin maalla ja suurin osa maailman nälkäisistä elää maaseudulla. Monet maalaiset riippuvaisia ostoruoasta, kaikilla ei mahdollisuutta viljellä.

10 Maku ja arvostukset Vaurastumista seuraa kulttuurin länsimaistuminen > länsimaisessa ruokavaliossa liha on arvostetuin osa Eläinperäisten tuotteiden kysynnän kasvaessa rehun kysyntä kasvaa. 70 % maailman maatalousmaasta on karjatalouden palveluksessa laidunmaana tai rehuntuotannossa. Ympäristökuormitus kasvaa

11 Spekulointi markkinoilla Kysynnän kasvu > sijoittajien ja keinottelijoiden kiinnostus maataloutta kohtaan. Voitontavoittelu spekuloimalla globaaleilla elintarvikemarkkinoilla. Asuntomarkkinat USA:ssa romahtivat, sijoittajat alkoivat etsiä uusia kohteita. Elintarvikkeiden futuurimarkkinat.

12 Spekulointi markkinoilla Kriittiset äänet: Keinottelijat spekuloivat tavallisten ihmisten ruoalla. Toisaalta: ei ole selvää, kumpi ilmiöistä oli ensin. Nousevat hinnat, jotka vetivät puoleensa sijoittajia, vaiko spekulointi varmoilla markkinoilla. Keinottelu pitänyt hintoja korkealla ja lisännyt markkinoiden epävakautta.

13 Maan kahmiminen Land grabbing: maksukykyiset valtiot, jotka riippuvaisia ruoan ja energian tuonnista, turvaavat oman ruoan- ja energiantuotantonsa hankkimalla maata kehittyvistä maista. Valtiot, joilla on runsaasti pääomaa, mutta rajalliset maa- ja vesivarannot (Kuwait, Qatar, Bahrain ja Saudi- Arabia) sekä valtiot, joiden väestö on kasvanut alueen tuotantoresursseja suuremmaksi (Kiina, Intia ja Etelä- Korea)

14 Ilmastonmuutos ja ruokaturva Ilmastonmuutos lisää aliravitsemusta ja puutteellista ruokaturvaa. Ruoan saatavuuteen vaikuttaa paitsi maataloustuotannon määrä myös ihmisten tulotaso. Nälkä jako-ongelmana Skenaario: kehittyvien maiden taloudet kasvavat ja väestönkasvun hidastuu > ruokaturva paranee.

15 Bioenergia Ruokakriisi kytkeytyy energia- ja ilmastokysymykseen. Bioenergian kysyntä lisää maan ja raaka-aineeksi sopivien ruokakasvien kysyntää. (Sokeriruoko, maissi, öljypalmu ja öljykasvit. Leipäviljasta etanolia, polttaa energialaitoksissa) Bioenergian raaka-aineeksi kelpaavien kasvien kysyntä nostaa ruoan hintaa.

16 Bioenergia Monet hallitukset ja Maailman pankki tukevat bioenergian tuottamista ja kuluttamista. Maataloustuotteisiin kohdistuu kysyntää, jonka tarkoituksena on tyydyttää bioenergian tarvetta, ei aliravittujen ravinnontarvetta. Vuosina biopolttoaineen valmistukseen 4,7 % viljelykasvien tuotannosta.

17 Ruokaturva yksityisenä liikesuhteena Teollistuneissa maissa 19 miljoonaan aliravittua. Nälkäisten määrä kasvanut prosentuaalisesti eniten rikkaissa maissa Teollisuusmaissa kasvava joukko ihmisiä, joiden rahat eivät riitä ruokaan.

18 Onko meistä jakamaan? ravintoa oli käytettävissä noin 2280 kcl/hlö/päivä 2000-luvulle tultaessa 2800 kcl/hlö/päivä Nälkäongelma ei ole ratkennut tuottamalla enemmän. Tuotannon lisäämisen poliittinen tavoite ei sisällä tuotannon oikeudenmukaisen jakamisen tavoitetta, vaan ravinto jakautuu sekä maiden välillä että niiden sisällä epätasaisesti. Ruokaturva ei ole ruoan tuotannon vaan jakamisen ongelma.

Samankaltaiset tiedostot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä