MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

Transkriptio

1 MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

2 Esityksen kulku 3. Tulevaisuudentutkimuksesta 4. Yleisiä kehityssuuntia maataloudessa 5. Peilausta tämän päivän ajankohtaisiin aiheisiin Tulevaisuusnäkemykset perustuvat kahteen tutkimukseen: SUSAGFU, Suomen maatalouden tulevaisuuden mahdollisuudet kestävyyden ulottuvuudet ja tasot EKOKEMA, Ennakoiden kohti kestävää maataloutta

3 Mitä on tulevaisuudentutkimus? Meillä ei ole vaihtoehtoja, kun markkinavoimat edellyttävät sitä ja tätä Tulevaisuudentutkimuksen peruslähtökohta on se, että ei ole rationaalista analysoida vain yhtä vaihtoehtoa ja uskoa tämän yhden vaihtoehdon toteutuvan erilaisten toimijoiden strategioiden tuloksena.

4 Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus LÄHDE: Malaska & Mannermaa (toim.) (1985) Tulevaisuuden tutkimus Suomessa. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki. S. 47.

5 TOP 6 lista tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista [asteikko 1 5] (tulevaisuuskuva): 4. Maaseudun autioituminen [4.59] (lisääntyy jonkin verran) 5. Maatilayritysten kannattavuus [4.41] (pysyy ennallaan) 6. Kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä [4.40] (pysyy ennallaan) 7. EU:n poliittinen ohjaus maatalouden ja maaseudun kehityskysymyksissä [4.23] (lisääntyy jonkin verran) 1. Kansallinen tukimäärä itälaajentumisen jälkeen [4.19] (pysyy ennallaan) 2. EU:n maksama tukimäärä itälaajentumisen jälkeen [4.18] (vähenee jonkin verran) Delfoi-tutkimuksessa mukana yhteensä n. 80 muutostekijää, muutosta, trendiä

6 1. Maaseudun autioituminen Pasi Rikkonen Viljellyn peltoalan kehitys Etelä-ja Länsi- Suomessa Viljellyn peltoalan kehitys Itä- ja Pohjois- Suomessa ha ha Minimivaihtoehto Maksimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Maksimivaihtoehto Minimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen Viljellyn alan väheneminen, viljelijöiden väheneminen Erikoistilojen (biodiversiteettiä luovat) väheneminen Kotieläintuotannon siirtymä Erikoistuminen ja monokulttuurit tuotannossa edelleen lisääntyvät paikallinen keskittyminen asettaa haasteen ympäristönhoidolle

7 2. Maatilayritysten kannattavuus Labour hours in agriculture (million hrs; excludes horticultural production) and change from 2002 level (105 million hrs). Tilakoko kasvaa Pasi Rikkonen Tuotanto automatisoituu BAS REF INT LIB 101 (-4%) 101 (-4%) 101 (-4%) 99 (-6%) 91 (-13%) 83 (-21%) 78 (-26%) 71 (-32%) 85 (-19%) 75 (-29%) 70 (-33%) 56 (-47%) 80 (-24%) 74 (-30%) 68 (-35%) 50 (-52%) työn määrä tuotettua yksikköä kohti vähenee Työvoimavolyymi vähenee Profitability of agricultural production (profitability coefficient) and change from 2002 (0.76). BAS REF INT LIB (-3%) 0.73 (-4%) 0.75 (-1%) 0.73 (-4%) (-5%) 0.74 (-3%) 0.78 (-1%) 0.66 (-13%) (-5%) 0.75 (-1%) 0.78 (+3%) 0.71 (-7%) (Lehtonen, Aakkula & Rikkonen, 2005) (-5%) 0.73 (-4%) 0.77 (+1%) 0.78 (+3%) osaaminen kasvaa Maatalous keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen Ympäristön tilan ylläpitäjät ja tekijät vähenevät, vastuu jää vähemmän porukan hartioille Tilarakenteen muuttuessa monimuotoinen maatalousyhteisö kuihtuu

8 Yleisiä suuntia tulevaisuusskenaarioiden valossa Itä- ja Pohjois-Suomen viljelyalaa vapautuu, mihin se siirtyy? Missä määrin siirtyy esim. energiakasvituotantoon (bioenergiatuotannon sijoittuminen) Kotieläintuotannossa siirtymää viljan viljelyyn, erityisesti Itä- Suomessa (tuotannosta luopuvat monialaiset tilat?) Hintaleikkaukset ja tuen kokonaan irrottaminen tuotannosta aiheuttaa tod.näk. teknologiainvestointien ja tuotantomäärien vähenemistä erityisesti naudanliha- ja maidontuotannossa Tuotannon kannattamattomuus ajaa viljelyalaa kesannoksi

9 Peilaus bioenergian tuotantoon Peltoenergian ja biokaasun tuotannon ympäristövaikutukset myös positiivisia Monivuotisena kasvina esim. ruokohelpin positiivinen vaikutus maaperään ja vesistöön -> verrattuna yksivuotisiin kasveihin Biokaasun tuotanto tehostaisi ravinteiden kierrätystä, vesistöjen rehevöityminen vähenisi -> paikallinen ratkaisuvaihtoehto ympäristönäkökulmasta Esim. ruokohelven Energiakasvien osuus maatalouden peltopinta-alasta viljelyalan odotetaan olevan ha vuonna (toivottava ja todennäköinen 60 tulevaisuudenkuva) Osuus (%) vuosi Toivottava mediaani Todennäköinen mediaani Tod. minimi Tod. maksimi Biokaasuntuotannolle toivotaan esim. kwhpohjaista tukikannustinta vuodeksi 2008, todennäköistä se ei kuitenkaan moneen vuoteen ole.

10 Peilaus muuntogeeniseen tuotantoon maataloudessa Osuus (% Geenimuunneltujen lajikkeiden osuuden kehitys kaupallisessa viljelyssä Maksimivaihtoehto Minimivaihtoehto Mediaanivaihtoehto Haaste biodiversiteetin ylläpidolle Viljelykierron suunnittelu, suojavyöhykkeet etc. leviäminen muihin viljeltäviin (tavanomainen ja luomu) & villeihin lajeihin, leviämisen estäminen Kustannus erillään pidon toteuttamisesta (kerättävä rahasto vahinkojen korjaamiseksi & korvaamiseksi esim. ha -perusteinen?)

11 Yhteenveto: Maatalouden toimintaympäristö- ja rakennemuutokset vaikuttavat eniten Itä- ja Pohjois- Suomen viljelyalaan ja maatalouden roolin muotoutumiseen Maatalous toimialana heikkenee ja yksipuolistuu Siirtymä energiayrittäjyyteen (metsään, bioenergiatuotantoon) Rakennemuutoksen vaikutukset (tuotannon keskittyminen, maatalouden teollistuminen, tilakoko ja määrämuutokset, viljelyalamuutokset) Paikallinen erikoistuminen/keskittyminen aiheuttaa haasteita monimuotoisuuden toteuttamiselle (mm. gm, tavanomainen, luomu rinnakkaiselo, suuret maatilayksiköt jne.) Maatalouspolitiikan muotoutuminen (EU:n poliittisen ohjauksen tiukkuus, kansallinen tulkintavara, tukien muotoutuminen, maataloustuotannon kannattavuus) Mahdollisuus ohjata kehitystä ja ylläpitää monimuotoisuutta

12 Kiitos! Lisätietoja: