Lähi ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin Juvan kirkonkylän julkisessa ruokailussa vuoden 2014 loppuun mennessä

Transkriptio

1 Lähi ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin Juvan kirkonkylän julkisessa ruokailussa vuoden 2014 loppuun mennessä Juvalla panostetaan omassa kunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käytön lisäämiseen kahden keskuskeittiön aterioiden raaka-aineina. Juvan kunnanvaltuusto teki pidetyssä 100 vuotisjuhlakokouksessaan kuntastrategiansa mukaisen päätöksen, että vuoden 2013 ja 2014 aikana lähi - ja luomuruoan yhteinen osuus nostetaan 40 %:iin raaka-ainehankinnoista ja keittiöissä siirrytään Portaat Luomuun ohjelmassa eteenpäin tasolle 4. Portaat luomuun - tasolla 4 ruoanvalmistuksessa käytetään jatkuvasti vähintään kahdeksaa luomutuotetta. Päätöksen teon yhteydessä Juvan kunnanvaltuusto antaa haasteen kaikille Etelä-Savon kunnille tehdä vuoden 2012 aikana tätä päätöstä vastaava päätös omissa kunnissaan. Juvan koulukeskuksen keittiössä tehdään päivittäin ruokaa 700 koululaiselle, ala-asteelle, yläasteelle ja lukioon. Vanhainkodin keittiössä valmistetaan yhteensä 650 ateriaa. Vanhainkodin lisäksi aterioita toimitetaan kotiin vanhuksille, kehitysvammaisten hoitokotiin, sairaalaan ja kirkonkylän päiväkodeille. Juvalla on 6900 asukasta, joista yli puolet asuu kirkonkylässä. Kyläkoulujen keittiöihin hankitaan raaka-aineet itsenäisesti kyläkauppojen kautta ja suoraan tuottajilta. Perunat, marjat, vihannekset ja jauhot tulevat paikallisilta tuottajilta ja jatkojalostajilta. Juvalainen ruoantuotanto on monipuolista alkutuotannosta jalostukseen Vuonna 2011 maataloustuottajia on 320. Peltoa on viljelyssä 8700 hehtaaria. Maidontuottajia on 72 ja tiloilla tuotetaan 14 miljoonaa litraa maitoa. Lihakarjankasvattajia on 20. Kanatiloja on 8, joilla on kanaa, jotka tuottavat kaikkiaan 2,3 miljoonaa kiloa kananmunia. Kaikki kanalat ovat joko virikehäkkikanaloita tai lattiakanaloita. Sikatiloja on Juvalla yksi. Kasvinviljelytiloilla tuotetaan ruista ja vehnää noin 300 hehtaarilla. Avomaan vihanneksia tuotetaan 126 hehtaarilla ja kuminaa 119 hehtaarin alalla. Kasvihuoneissa tuotetaan ruukkuyrttejä ja ruukkusalaatteja. Juvalla toimii myös kolme mehiläistarhaajaa. Luomutuotannossa on 44 tilaa, joilla on 2000 ha peltoa eli 23 % kunnan viljelyalasta. Luomukotieläintiloja on 11, jotka tuottavat maitoa, naudanlihaa ja lampaanlihaa. Kahdella luomutilalla hoidetaan pelkästään suomenkarjan kyyttöjä. Luomumaitoa tuotetaan 15 % Juvalla tuotetusta maitomäärästä. Kasvinviljelyssä tuotetaan mansikkaa, tyrniä ja pensasmarjoja,

2 monivuotisia yrttejä, porkkanaa, perunaa sekä ruista ja vehnää. Juvalla on myös aloitettu viisi vuotta sitten pilottihanke tryffelisienen viljelystä. Tryffelitarhoja on perustettu kymmenen Juvalle ja lähikuntiin. Ruoanlaittoon riittävää satoa ei ole vielä tryffelinaluista saatu. Elintarvikkeiden jatkojalostajia on useita. Yhteensä elintarvikkeiden jalostuksessa Juvalla on noin 200 työpaikkaa ja palvelualojen kautta elintarvikkeiden kanssa on tekemisissä ainakin 100 henkilöä lisää. Suurin jatkojalostuyrityksistä on ruotsalaisen STC Interfinans Ab - konsernin omistama Salico Oy, joka tuottaa valmissalaatteja kauppoihin ja horeca-ketjulle. Kotileipomo Siiskonen Oy:n leipomossa valmistuu leipiä ja makeita leivonnaisia. Paikallisten vihannesviljelijöiden omistama Mestariviljelijät Oy kauppakunnostaa ja myy vihanneksia vähittäiskauppoihin. Rapion tuote Oy on perustettu jo 1812 ja myllyssä valmistuu monipuolisesti viljatuotteita. Vuonna 2010 Juvalle siirtynyt Krunex Oy tuottaa Kruunu Herkku nimisiä valmisruokia kauppoihin ja horeca-sektorille. Kruunu Herkku tuotevalikoimassa on myös luomuvalmisruokia ja -aterioita. Juvan Luomu Oy on itsenäinen tuottajien omistaja meijeri, jossa jalostetaan noin 2,5 miljoonaa litraa vuodessa luomumaitoa lähinnä erilaisiksi jogurteiksi. Tuotteet myydään pääasiassa Rainbow - ja Pirkka - sarjoihin kaupan keskusliikkeiden kautta. Pienjalostaja Hersi, valmistaa hilloja ja pikkelsiä kirkonkylässä. Maatilojen yhteydessä toimii lukuisia jatkojalostajia, munintakanalan yhteydessä leivotaan kakkupohjia, Peltolan marjatilalla tehdään mehuja ja marjapakasteita ja Sappion luomutilalla leivotaan luomuruisleipää, Toivetuote valmistaa leipiä ja leivonnaisia. Beeffi Oy jatkojalostaa pihvikarjan lihaa kuluttajapakkauksiin ja jauhelihaksi, luomulaatua keväällä Päätöksen juuret ovat 1980-luvulla Juvan kunta on toiminut maataloustuotannon ja elintarvikejalostuksen kehittämiseksi pitkäjänteisesti. Luomutuotantoon panostaminen alkoi jo 1983, jolloin Juvan ja Joroisten kunnat palkkasivat yhdessä luomuneuvojan auttamaan luomuviljelystä kiinnostuneita tuottajia siirtymään luonnonmukaiseen viljelyyn. Seuraavana askeleena oli, että vuonna 1985 kunnan omistama Partalan kuninkaankartanon maatila lahjoitettiin luonnonmukaisen tuotannon ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan tutkimuksen käyttöön. Maaseudun kehittämiskeskus Partala siirtyi valtakunnallisen maatalouden tutkimuslaitoksen MTT:n osaksi vuonna Partalan tutkimusasemalla työskenteli parhaimmillaan 10 luomututkijaa ja muuta tutkimushenkilökuntaa vuoteen 2006 saakka jolloin asema suljettiin ja toiminta siirrettiin Mikkeliin. Vuosina toimi luomumaitomeijerin perustamishanke, jossa selvitettiin luomumaitoa jalostavan meijerin perustamisen toimintamahdollisuuksia, järjestettiin viljelijäkoulutuksia

3 yhteistyössä Partalan tutkimusaseman kanssa ja alueen tuottajien käytössä oli oma luomuneuvoja. Luomukevytmaidon valmistus aloitettiin syksyllä 1993 Hatsolan meijerissä, samoissa tiloissa, joissa Suomen ainoa vain luomumaitotuotteisiin erikoistunut meijeri toimii nytkin. Vuonna 1994 RaJuPuSu- kuntayhtymän ( Rantasalmi, Juva, Puumala ja Sulkava ) luomustrategiassa asetettiin tavoite nostaa luomuviljelty peltopinta-ala 2000 hehtaariin ja tilamäärä 150:een. Onnistumiseen uskottiin, koska alueella oli olemassa myönteinen asenne-etumatka luomutuotantoa kohtaan. Tavoite on nyt saavutettu, koska luomuviljeltyä peltoa on vuonna 2011 RaJuPuSu alueen neljässä kunnassa yhteensä 3200 hehtaaria, joka on 15 prosenttia alueella olevasta peltopinta-alasta. Luomutiloja on 82, mikä kertoo, että tilakoko on kasvanut voimakkaasti luvun lopulla Juvan kunta osallistui aktiivisesti rahoittajana paikallisen maaseutukeskuksen ja Ruralian edeltäjän Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus ja kehittämiskeskuksen luomutuotannon ja elintarviketalouden kehittämiseen tähtäävään hanketoimintaan. Vuosien aikana alueella toteutettiin neljää leader toimintajärjestelmän tuella rahoitettua hanketta : Elintarvike ja maaseutuinnovaatiot RaJuPuSu - seudun voimavarana, Makupaja tuotekehityskeittiö, RaJuPuSu - lähiruokaa ja MAKUlog hanketta. Hankkeissa etsittiin käytännön ratkaisuja lähiruoan käytölle niin julkisessa ruokapalvelussa kuin kuluttajien ruokakorissa. Menekinedistämistä tehtiin mm. siten, että kuntakeskuksen vähittäiskaupoissa tuotteet merkittiin hyllynreunamerkinnöin Aitoa osaamista Juvalta. Vuosina Juvan kunta oli mukana kahdeksan Itämeren valuma-alueen valtion yhteisessä Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society, (BERAS), tutkimushankkeessa. Hankkeessa tarkasteltiin paikallisen luomuelintarvikeketjun voimistamisen vaikutuksia maaseudun elinvoimaisuuteen, ympäristön tilaan ja maatalouselinkeinoon. Hankkeessa kartoitettiin myös paikallisen elintarviketarjonnan nostamiseen liittyviä ongelmia ja koetettiin kehittää niihin ratkaisuja. Kunnanvaltuustossa hyväksytyssä kunnan elinkeino-ohjelmassa hahmotellaan RuokaJuva - teeman alla toimenpiteitä elintarvikealan kehittämiseksi. Yhtenä toimenpiteenä mainitaan lähiruokaohjelman käynnistäminen kunnan toimipisteissä. Asian painoarvoa haluttiin korostaa tekemällä luomu- ja lähiruoan käytön lisäämistä koskeva päätös kunnanvaltuuston 100- vuotisjuhlakokouksessa, joka pidettiin luvulla on otettava huomioon kuntia velvoittava hankintalaki

4 Julkisia hankintoja ohjaa Laki julkisista hankinnoista /348. Hankintalain määräyksien sisällä on mahdollista luomu- ja lähiruuan huomioiminen julkisten keittiöiden elintarvikehankinnoissa. Luomu on selkeästi määritelty tuoteominaisuus, jota voidaan haluttaessa edellyttää. Lähiruoka ei sellaisenaan kelpaa tuoteominaisuudeksi, koska sillä ei ole täsmällistä määritelmää, kuten valvotusti tuotetuilla luomutuotteilla on. Lähiruokatuotteita voidaan kuitenkin ottaa mukaan, koska tuotehankinnassa voidaan korostaa sellaisia ruokaan liittyviä ominaisuuksia, jotka ovat sekä hankkijan tekemien valintalinjausten mukaisia sekä objektiivisesti mitattavissa olevia. Tällaiset ominaisuudet voivat esimerkiksi liittyä tuotteiden säilyvyyteen sekä toimitusketjun pituuteen. MTT:n biotekniikan ja elintarviketutkimuksen professori Sirpa Kurpan määritelmä lähiruoasta sisältää sen lisäksi, että ruoka tuotetaan lähellä kulutuspaikkaa, seuraavat ominaisuudet : tuoreus, sesonginmukaisuus, turhien välikäsien ja pakkausten välttäminen sekä koko tuotantoketjun jäljitettävyys, raaka-aineesta jalostukseen ja pakkaukseen saakka. Sitran määritelmä lisää, että lähiruoan tuotanto ottaa huomioon ympäristönäkökulman ja kestävän kehityksen. Käytännön toimijat ovat keskusteluissaan määritelleet noin 100 kilometrin säteeltä saatavan raaka-aineen lähiruoaksi. Valtiovalta kannustaa luomu- ja lähiruuan käyttöä julkisen sektorin keittiöissä huhtikuussa 2009 tehdyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Päätöksessä suositellaan, että kuntien hankinnoista vähintään 50 %:ssa otetaan huomioon ympäristönäkökulma vuonna Elintarvikkeiden osalta suositellaan, että tarjotaan luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Juvalla halutaan mennä näitä tavoitteita huomattavasti pidemmälle, koska ruoantuotanto ja elintarvikkeiden jalostus kuuluvat niin vahvasti juvalaiseen elinkeinoelämään. Portaat luomuun ohjelma Luomuaterioiden valmistamisen edistämiseksi on ammattikeittiöille suunnattu vapaaehtoinen Portaat luomuun - valmennusohjelma. Luomuraaka-aineiden määrä kasvaa portaittain, siihen asti kunnes ylimmällä viidennellä portaalla tavanomaisia tuotteita käytetään vain jos luomutuotteita ei ole tuoteryhmästä saatavilla. Luomutuotteita käytetään 45 prosentissa kaikista ammattikeittiöistä, mutta niistä tehdään ruokaa harvemmin kuin joka viikko. Yhdeksän prosenttia keittiöistä käyttää luomutuotteita viikoittain ja viisi prosenttia päivittäin. Portaat luomuun ohjelmassa on nyt syksyllä 2011 mukana noin yksi prosentti kaikista Suomen ammattikeittiöistä. Suurin suhteellinen osuus on päiväkodeista, joista on mukana runsaat viisi prosenttia. Onnistumisen edellytykset

5 Juvalla on jo kokemusta paikallisten tuotteiden ja luomuruoan käytöstä suurkeittiöissä. Juvan koulukeskuksen keittiö on tällä hetkellä Portaat luomuun - ohjelman ensimmäisellä portaalla, jolloin aterioihin käytetään pysyvästi vähintään yhtä luomutuotetta. Koulukeskuksen keittiön kokonaishankinnoista lähi- ja luomuruuan oston osuus on tällä hetkellä 14 %. Luomutuotteita ovat rasvaton maito, piimä ja kuivatut herneet. Vanhainkodin keittiö ei ole vielä mukana Portaat Luomuun - ohjelmassa. Sen kokonaishankinnoista lähi- ja luomuruuan osuus on kuitenkin 22 %. Paikallisilta tuottajilta hankitaan marjat, perunat, perunasose, kakkupohjat ja valmiiksi pilkotut salaattiainekset sekä osa jauhelihasta, kalasta, viljatuotteista ja mehuista. Luomutuotteita ovat herneet ja osa maitotuotteista. Raaka-aineiden käytön nosto 35 %:iin raaka-aineista merkitsisi noin 5 % kustannusten nousua ateriahinnoissa. Nykyiset tavarantoimittajat pystyvät toimittamaan ensimmäiseen 35 % tasolle nostoon tarvittavan määrän tuotteita. Paikallisten tuotteiden käytön lisäämiseksi edelleen 40 %:iin tarvitaan lisää valmiiksi kuorittuja, pilkottuja ja soseutettuja sekä esikypsennettyjä raaka-aineita. Kunnan elinkeinotoimi ja maataloustoimisto ovat jo lähettäneet kaikille Juvan kunnassa toimiville maataloustuottajille ja elintarvikejalostajille kirjeen, jossa kerrotaan päätöksestä. Kirjeessä toivotaan yhteydenottoja, jotta voidaan keskustella tarpeista ja tarjonnasta. Juvan kunnan elinkeinotoimessa käynnistetään parhaillaan selvitystyötä miten paikkakunnalle saataisiin toimintaa, jonka avulla esikäsiteltyjä raaka-aineita saisi lisää aterioiden valmistajien käyttöön. Päätöslauselma Juvan valtuusto 2011 Valtuuston päätös kokonaisuudessaan : Juvan keskuskeittiöiden eli Koulukeskuksen ja Juvakodin keittiöiden: Tulee vuoden 2013 aikana nostaa lähi- ja luomuruuan osuus raaka-ainehankinnoista 35 %:iin ja siirtyä Portaat Luomuun -ohjelmassa tasolle 3. Tulee vuoden 2014 aikana nostaa lähi- ja luomuruuan osuus raaka-ainehankinnoista 40 %:iin ja siirtyä Portaat Luomuun -ohjelmassa tasolle 4. Lisäksi kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto tekee kaksi haastetta: Haaste alueen tuottajille ja yrityksille tarjota sellaisia tuotteita, että ne tuoteominaisuuksiltaan ja toimitusehdoiltaan soveltuvat ammattikeittiöidemme käyttöön. Haaste kaikille Etelä-Savon kunnille tehdä vuoden 2012 aikana tätä päätöstä vastaava päätös omissa kunnissaan.

6 Lähteet : Juvan kunnanvaltuuston esityslista , 2 Antti Kinnunen Juvan kunnan yritysasiamies , antti.kinnunen@juva.fi Ruokapalvelupäällikkö Annikki Tarvainen, , annikki.tarvainen@juva.fi Juvan maaseutupäällikkö Sirpa Leväinen, , sirpa.levainen@juva.fi Tietoa portaittaisesta etenemisestä Sähköinen julkaisu hankkeen tuloksista Elintarvikkeiden hankintaohjeistus julkiselle sektorille