2015-2016 Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus
Johdanto Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa tiedotetaan Kirkkonummen kunnassa ja Uudenmaan maakunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista. Lisäksi kaavoituskatsauksessa kerrotaan lyhyesti Kirkkonummen kunnan kannalta merkittävistä seudullisista yhteistyöhankkeista. Kaavoituskatsauksen lisäksi kunnan maankäyttöhankkeista saa tietoja kaavoitusohjelmasta, josta ilmenee vuosien 2016-2020 suunnitteluhankkeet. Ohjelmat ja katsaukset julkaistaan kaavoituksen kotisivuilla: www.kirkkonummi.fi/palvelut/kaavat, tontit ja paikkatiedot/kaavoitus Kunnan kehitysnäkymät Kirkkonummi osallistuu yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa metropolialueen kehittämiseen. Yhteistyö jatkuu vakiintuneena Helsingin seudun, KUUMA-kuntien ja Kirkkonummen naapurikuntien kesken. Seutusuunnittelun linjaukset ja vaikutukset tullevat vaikuttamaan enenevässä määrin myös kunnan maankäytön suunnitteluun. Tilastokeskuksen väkilukuarvion mukaan vuoden 2015 lopussa kirkkonummelaisia oli noin 38 630. Vuosikasvu oli taloudellisen tilanteen takia edelleen maltillinen noin 430 asukasta. Tavoitteiden mukaiseen väestönkasvuun ei ylletty. Muutoinkin 2010-luvulla väestönkasvu on hiipunut ensimmäisen vuosikymmenen huippuvuosista. Vuonna 2014 kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040. Siinä kunta linjaa maankäytön tavoitellut suuntaviivat ja asetetaan väestötavoitteet vuoteen 2040 saakka. Kehityskuva on tärkeä strateginen asiakirja, joka määrittää kunnan tahtotilaa myös seudullisesti. Vetovoimaisen Kirkkonummen kehittyminen jatkuu; asukasluku nousee tasaisesti ja muu toimeliaisuus lisääntyy. Pitkähkön hitaan asukasmäärän kasvuvuosien jälkeen vuonna 2015 väkimäärä lisääntyi yli 400 henkilöllä. Viime vuosina Kirkkonummelle on rakennettu ennätysmäärä uusi asuntoja, vuonna 2015 yhteensä 438. Asuinkerrostaloja näistä oli noin 70%. Tapahtunut muutos on merkittävä. Kerrostalorakentaminen sijoittuu hyvien liikenneja joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Toimivat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja hyvä julkisen liikenteen palvelutaso lisäävät kunnan kiinnostavuutta etenkin asumisen osalta. Kunnan vetovoimaan vaikuttaa myös hyvällä tasolla oleva kaavavaranto. Kunnan tulee huolehtia yritystoiminnan edistämisestä ja viihtyisistä asuntomahdollisuuksista. Kirkkonummella on ollut syksystä 2014 lähtien Helsingin seudun liikenteen (HSL) tilaama joukkoliikenne. Kunnan palvelutarjonnan tuottaminen järkevästi on jatkuva haaste, johon voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla, kuten laatimalla osayleiskaavoja, joissa palvelutarve voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Kunnassa laaditaan verraten paljon maanomistajien aloitteesta käynnistettyjä asemakaavahankkeita, jotka ovat kestoltaan usein pitkiä, koska ennen kaavojen hyväksymistä tarvitaan kunnan edellyttämät maakäyttösopimukset. Tehostamalla kunnan maanhankintaa ja kaavoittamalla kunnan omistamia maita voi kunta tasapainottaa kehitystään. Kunnan tavoitteena on edelleen taloudellinen ja ekologiselta jalanjäljeltään perusteltu maankäyttö sekä hyvä elinympäristö, johon päästään mm. eheyttämällä yhdyskuntarakennetta. Varsinkin keskusta-alueiden ja asemanseutujen kehittäminen jatkuu. 1
Helsingin seutu Helsingin seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ja KUUMA-alueen kunnista, jotka toteuttavat seutuyhteistyötä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyökokous on seudun kuntien johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi vuonna 2013 kokouksessaan Helsingin seudun vision: Helsingin seutua kehitetään yhtenäisesti toimivana ja vetovoimaisena metropolialueena. Metropolialueen eheä yhdyskuntarakenne on toiminnoiltaan monipuolinen ja ekotehokas. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omaleimaisten keskusten verkosto ja luonnonläheinen ympäristö. Kasvava seutu tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kestäviin liikkumismuotoihin pohjautuva liikennejärjestelmä palvelee seudun saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja asuntostrategia laadittiin keskenään laajassa vuorovaikutuksessa ja ne saatiin valmiiksi vuonna 2015. Niillä tulee olemaan vaikutusta mm. asuntotuotannon sijoittumiseen ja seuturahoitusta saaviin liikennehankkeisiin Kirkkonummella. KUUMA-kunnat KUUMA-seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista kymmenestä kehyskunnasta, joita ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Puheenjohtajuus vaihtuu kuntien kesken vuosittain KUUMA-seudun yhteistyösopimukseen kirjatussa järjestyksessä. Vuonna 2015 puheenjohtajakuntana toimi Mäntsälä. KUUMA-komissio johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä, hyväksyy sopimukset ja edustaa KUUMA-kuntia. Sen muodostavat kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. KUUMA-johtokunta johtaa niin ikää KUUMA-yhteistyötä vastaten mm. asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta ja seurannasta. Komission jäseninä ovat KUUMA-kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä yhteistyöjohtaja. MAL-aiesopimus Helsingin seudun kuntien ja valtion keskinäinen MALaiesopimus vuosille 2012-2015 hyväksyttiin vuonna 2012. Se käsittää kuntien maankäyttöön liittyvän asuntotuotannon ja liikennehankkeet. Helsingin seudun tuotantotavoitteena on 12 000-13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannon osalta sopimus asettaa Kirkkonummelle seuraavia tavoitteita: vuosittainen asuntotuotanto kunnassa tulee olla keskimäärin 330 asuntoa. Vastaavasti asuinrakennusoikeutta kunnan tulee asemakaavoittaa vuosittain 30 000 k-m 2. Vuonna 2015 Kirkkonummella valmistui 438 asuntoa. Asumisen asemakaavavaranto väheni vuoden 2015 lopussa ollen noin 265 000 k-m 2. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä mahdollistaen kodit yli 5500 uudelle asukkaalle. Myös liike- ja yritystoiminnan kaavavarannot ovat seudullisesti verraten hyvällä tasolla. Vuonna 2016 neuvotellaan Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken MAL-sopimus vuosille 2016-2019. Linkkejä: www.helsinginseutu.fi www.kuuma.fi, www.kuuma.fi/maankaytto/ www.kuuma-laatuasuminen.net www.ymparisto.fi 2
Vuosi 2015 tiivistettynä Osayleiskaavoitus Kylmälän osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava päätettiin panna nähtäville alkuvuodesta 2016. Keskinen Kirkkonummi Makasiinitien ja Munkinniityn asemakaavat tulivat lainvoimaisiksi. Vesitorninmäen asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Tolsanmäen asemakaavahankkeelle ja Gesterbyn asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin. Itäinen Kirkkonummi Inkillänportin asemkaavaa valmisteltiin ehdotusvaiheen nähtävillepanoa varten. Tanskarlan asemakaavahanke ei edennyt. Tinanpuiston asemakaavan ehdotus ja Länsi- Jorvaksen asemakaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä. Tinanpuiston asemakaava eteni myös hyväksymiskäsittelyyn. Osallistumis ja arviointisuunnitelmat laadittiin Sarvvikinpuiston ja Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaavahankkeille. Pohjoinen Kirkkonummi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Veikkolanpuro II asemakaavahankkeelle. Laguksenpuiston asemakaavaluonnos, Lugnetin asemakaavaehdotus ja Veikkolanpuro II asemakaavaluonnos olivat nähtävillä. Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asemakaavan laatiminen ei edennyt vuosina 2014-2015 ja sitä jatketaan kaavaehdotuksen muodossa keväällä 2016. Ranta-asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Öfvergårdin ranta-asemakaavalle. Mössön rantaasemkaavan luonnosvaihtoehdot, Kurkgårdin rantaasemakaavan muutosehdotus ja Öfvergårdin rantaasemakaavan luonnos olivat nähtävillä. Själsundin ranta-asemakaava hyväksyttiin. Korkein hallintooikeus kumosi Edesholmenin, Rysshamnenin ja Haga II ranta-asemakaavojen hyväksymispäätökset. Vuosi 2016 tiivistettynä Osayleiskaavoitus Luoman osayleiskaava tuli vireille alkuvuonna 2016. Kantvikin ja Masalan osayleiskaavahankkeiden laatimista jatketaan. Kylmälän osayleiskaavan etenemistavasta ja jatkotoimenpiteistä päätetään kevään 2016 aikana. Keskinen Kirkkonummi Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä. Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava pantiin vireille ja sitä viedään eteenpäin. Gesterbyn asemakaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä. Vesitorninmäen asemakaavaa viedään eteenpäin hyväksymiskäsittelyyn. Uutena hankkeena aloitetaan Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaavan muutoksen laatiminen. Itäinen Kirkkonummi Jorvaksenkolmion asemakaavamuutos tulee vireille. Tinanpuiston asemakaava hyväksymiskäsittely jatkuu. Länsi-Jorvaksen asemakaavaa viedään eteenpäin. Vireillä olevat Sarvvikinportti ja Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaava sekä Bjönsinmäki asemakaavan muutos etenevät. Pohjoinen Kirkkonummi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Veikkolan keskustan kortteli 39 asemakaavahankkeelle ja se etenee ehdotuksen muodossa. Vireillä olevat asemakaavahankkeet Lugnet, Veikkolanportti, Veikkolanpuro II ja Laguksenpuisto jatkuvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan Hauklammen asemakaavaa varten. Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asuntoalueen asemakaavaehdotus valmistuu keväällä. Strömsbyn teollisuusalueen asemakaavamuutoksen laatiminen ei käynnisty. Ranta-asemakaavoitus Lomanin ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä. Vireillä olevien kaavojen laatiminen jatkuu Kurkgårdin ja Mössön alueilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan Näsen rantaasemakaavaa varten. 3
Suoritetietoja 2013 2014 2015 laadittuja osallistumis- ja arviointisuunnitelmia 10 6 6 kaavaehdotuksia 5 3 6 kaavaluonnoksia 1 5 6 nähtävilläolopäiviä 199 232 295 kaavalausuntoja 85 109 165 huomautuksia ja muistutuksia 61 15 132 kunnanvaltuustossa hyväksyttyjä kaavoja ja muutoksia (kpl/ha) 5/100 6/1200 4/37 pidettyjä asukastilaisuuksia / kaavaesittelyjä 5 5 8 vahvistettuja haja-asutusalueteiden ja katujen nimiä 2 3 3 lainvoimaista osayleiskaava-aluetta yhteensä (ha) 8509,07 9643,53 9643,53 lainvoimaista asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 2980,49 2982,51 2998,27 lainvoimaista ranta-asemakaava-aluetta yhteensä (ha) 704,1 704,1 709,10 4
Kaavoituksen vaiheet Sopimusmenettely Ohjelmointi Lähtökohdat Päätös kaavan laatimisesta Osallistumis ja arviointisuunnitelma (hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunta) Vireilletulo Kaavan laadinta Tiedotus Kuulutus Vuorovaikutus Neuvottelut Hallinnollinen käsittely (ennen kaavoituksen aloittamista) Kaavoituksen käynnistämissopimus Tavoiteasettelu Kaavoitusohjausmaksu Mikäli kaavoittaminen ei edellytä maankäyttösopimusta kunta perii nk. kaavoitusohjausmaksun. Kaavan vaativuudesta riippuen maksuluokkia on kolme. Sovellettava luokka määritellään osallistumis ja arviointisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Selvitysvaihe Tavoitteiden tarkistaminen Luonnosvaihe (hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunta) Ehdotusvaihe (valmistelu yt. lautakunta hyväksyminen kunnanhallitus) Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Tiedotus Vuorovaikutus Asukaskokous Neuvottelut Kuulutukset Hallinnollinen käsittely Vastineet Maankäyttösopimus Kun kaavan sisältö on ratkaistu ja kaavaehdotus on ollut nähtävänä neuvotellaan lopulliset maankäyttösopimukset. (valmistelu kunnangeodeetti ja kunnanhallitus. Hyväksyminen kunnanvaltuusto) Kaavan hyväksyminen (valmistelu yhdyskuntatekniikan lautakunta ja kunnanhallitus. Hyväksyminen kunnanvaltuusto) Valitusmenettely (Helsingin hallinto-oikeus, eräin edellytyksin Korkein Hallinto-oikeus) Lainvoimainen kaava (kuulutuksen jälkeen)
Kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmästä säädetään maankäyttöja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaate on yksikertainen: laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat ohjausväline, jolla linjataan koko maan kehittämisen kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet koskevat mm. alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energianhuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. Helsingin seudun erityskysymyksissä keskitytään mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kuten asemapaikkojen tiivistämiseen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen. Valtakunnallisten aluekäyttötavoitteiden toteutumista on edistettävä kaikilla kaavatasoilla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Siinä esitetään alueiden käytön periaatteet ja tarpeelliset alueet sekä maakunnan että yksittäisen kunnan kehittämisen kannalta. Kaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavoja, mutta ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan alueella. Kirkkonummea koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto ja sen hyväksymisestä Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 helmikuun alusta on maankäyttö- ja rakennuslakiin tullut muutos, jonka myötä maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä ympäristöministeriössä on luovuttu. Maakuntakaava Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle sitä, jolloin kaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Kirkkonummen kunta on oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alaisuudessa. Saaristo- ja rannikkoalueita koskee osayleiskaava ja muita alueita Kirkkonummen yleiskaava 2020. Lisäksi maankäyttöä on tarkennettu osayleiskaavoilla Veklahdessa, Lapinkylässä, Bro-Kolsarissa, Heikkilässä, Kuntakeskuksen 1. vaiheen, Jorvaksen ja Inkilän sekä Gesterbyn ja Sepänkylän alueilla. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, joka luo edellytykset rakentamiselle taajama-alueilla tai muilla alueilla, joille on suunniteltu tiiviimpää rakentamista. Asemakaavassa määrätään mm. korttelialueiden käyttötarkoitus ja rakennusoikeus sekä esimerkiksi rakennusten kerroskorkeus ja sijoitus tontilla. Määrittelyt voivat vaihdella korttelin eri tonteilla. Tavallisesti asemakaavoissa osoitetaan esimerkiksi puistot, leikki- ja pysäköintipaikat sekä teknisen huollon alueet. Mitä keskeisemmällä paikalla yhdyskuntarakennetta suunnittelualue sijaitsee tai jos esimerkiksi lähiympäristön rakennuskannan merkittävyys asettaa suunnittelulle erityisvaatimuksia tai luonnon erityispiirteet asettavat rakentamisrajoituksia, sitä tarkempi asemakaava laaditaan. Asemakaavaa täydentävät usein myös laatu- ja ympäristöohjeet sekä rakentamistapaohjeet. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-asemakaava on asemakaava, jonka tarkoitus on ohjata ja järjestää pääasiassa loma-asutusta ranta-alueilla. Kaava laaditaan maanomistajan toimesta ja kunta hyväksyy kaavan. Yleiskaava Asemakaava Ranta-asemakaava 5
Maakuntakaava ohjaa Maakuntakaava on kartalle piirretty pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Kaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kuntien kaavoitukselle. Kaavan laatii Uudenmaan liitto ja hyväksyy Uudenmaan maakuntavaltuusto. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu 2006) on nk. kokonaiskaava joka käsittää kaikki maankäyttömuodot. Lisäksi liitto on laatinut vaihekaavoja, jotka täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja valittujen teemojen osalta. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010) on tarkisteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet ja hiljaiset alueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan (vahvistettu 2014 lukuun ottamatta eräitä aluevarauksia) pääteemoja ovat alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupan palveluverkon suunnitteleminen osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta ja kyläsekä hajarakentamisen ohjaus. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2012) esitetään sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnissä. Kaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja ja sen aikatähtäin on vuosi 2040. Tavoitteena on kestävän kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen Uudellamaalla. Kaavassa tarkastellaan aihealueina elinkeinoja ja innovaatiotoimintaa, logistiikkaa, tuulivoimaa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Kaava pidettiin luonnoksena nähtävillä 20.1-20.2.2015. Kirkkonummen kunta antoi luonnoksesta lausunnon 2.3.2015. Kaavaehdotus oli kunnissa lausunnoilla alkuvuodesta 2016 ja tulee julkisesti nähtäville myöhemmin vuoden 2016 aikana. Kirkkonummen kunta antoi ehdotuksesta lausunnon 29.2.2016. Uudenmaan liiton yhteystiedot: osoite: Esterinportti 2 B, 00240 HELSINKI puhelinvaihde: (09) 4767 411 sähköposti: toimisto@uudenmaanliitto.fi internetsivut: www.uudenmaanliitto.fi 6
Keskinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2015 2016 Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella taajaman pohjois- ja koillispuolelle Humaljärven sekä Meikon luonnonsuojelualueen suunnalle etupäässä pientalovaltaisia asuntoalueita. Tavoitteena on nostaa suunnittelualueen asukasluku 3000-3500 asukkaaseen. Kuntakeskuksen kehityskuva vuodelta 2004 päivitetään kaavahankkeen yhteydessä eli kehityskuva 2040 laaditaan vuonna 2016. Maankäytössä keskitytään liikenteen järjestämiseen ja riittävän asuntotuotannon sijoittamiseen alueelle. Suunnittelualueen asukkailta ja muilta osallisilta kerättiin vuonna 2013 tietoa alueesta kaavoituksen tueksi paikkatietokyselyllä. Kaavoituksen lähtötiedoiksi valmistuivat vuonna 2014 luontoselvitys ja alueen kulttuurihistoriallinen selvitys. Loppuvuonna 2015 valmistui kaavaluonnos, joka oli nähtävillä alkuvuodesta 2016. Kaavaehdotus valmistunee syksyn 2016 aikana. Kaava-alue on rakennus- ja toimenpidekiellossa kaavan laatimisen ajan. (Tero Luomajärvi) Asemanseudun 2. vaiheen asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kuntakeskuksessa, matkakeskukseen kuuluvan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä käsittäen myös muutaman Finnsbackan asuinkorttelin sekä rautatien eteläpuolella pienen osan Munkinmäen liike- ja pienteollisuusalueesta. Asemanseudun liikennejärjestelyt on sovitettava yhteen kehittyvän kuntakeskuksen tarpeiden kanssa. Suunnittelualueelle toteutettavien liikennejärjestelyjen seurauksena rautatien pohjoispuolelle rakennettavasta uudesta risteysalueesta syntyy liikenteellinen solmukohta. Risteyksestä toteutetaan uusi rautatien alittava ajoneuvoliikenteen yhteys Munkinmäelle. Nykyistä katuverkkoa parannetaan. Kaava tuli vireille keväällä 2016. (Tero Luomajärvi) Kirkkonummen asemanseutu Makasiinitien asemakaava sijoittuu myös Kirkkonummen asemanseudulle, kunnan liikekeskustan ja Länsiväylän väliin. Kaava mahdollistaa mm. uuden kauppakeskittymän sijoittamisen Munkinmäen alueelle. Kaavamuutos valmistui vuoden 2014 lopussa ja se sai lainvoiman kesällä 2015. (Tero Luomajärvi) Munkinmäenpuiston asemakaava kuuluu niin ikään Kirkkonummen asemanseudun kokonaisuuteen käsittäen mm. Munkinmäen entisen kartanon lähialueen. Asuntorakentamisen sijoittaminen alueelle on haasteellista mm. liikennemelun ja liikennejärjestelyjen johdosta. Lisäksi uudisrakentaminen on suunniteltava taiten kulttuurihistoriallisesti merkittävälle paikalle. Hankkeesta ja erityisesti kartanonmäen suunnittelusta on käyty useita tavoitekeskusteluja. Kaupunkikuvallisesti merkittävää aluetta koskeva diplomityö valmistui 2013. Koska kaavoituksen perusteet muuttuivat tavoitekeskustelujen perusteella oleellisesti, laadittiin uusi osallistumis- ja 7
arviointisuunnitelma vuonna 2014. Kaavaehdotus valmistunee syksyn 2016 aikana. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Tero Luomajärvi/Mikael Pettersson) Munkinniityn asemakaavassa kehitettiin tavaratalo Prisman liikealuetta sekä osoitettiin tilavaraukset kaupunkiradalle. Haasteina olivat uudistettavan rautatiesillan liikenteellisen toimivuuden varmistaminen sekä kevyenliikenteen järjestelyt. Lisäksi uudisrakennuksen ilme Länsiväylälle haluttiin korkealaatuisena. Kaavamuutos oli ehdotuksena nähtävillä loppuvuodesta 2014 ja hyväksyttiin keväällä 2015 maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kaava sai lainvoiman kesällä 2015. (Tero Luomajärvi/Mikael Pettersson) Vesitorninmäen asemakaava tuli vireille 2012. Alueen asuntorakentaminen tulee olemaan kerrostalopainotteista mahdollistaen noin 700 uutta asukasta. Tavoitteena on toteuttaa omaleimainen ja mielenkiintoinen asuntoalue, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Asuntorakentamisen lisäksi alueelle sijoitetaan oppimiskeskus, asukaspuisto ja lähiliikuntapaikka. Urheilupuisto virkistysalueineen ja kevyen liikenteen reitteineen muodostavat viherakselin, joka yhdistää uuden asuinalueen tiiviisti kuntakeskukseen. Alueen kaavaehdotus oli nähtävillä loppuvuonna 2015. Kaava hyväksyttäneen kevään 2016 aikana. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti/tero Luomajärvi) Juhlakallion asemakaavoitus tuli vireille hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen myötä keväällä 2013. Alueelle, joka käsittää entisen kunnantalon ja sen lähialueen Heikkilässä, tullaan suunnittelemaan pientalovaltaista rakentamista mikä mahdollistaa alueelle noin sata uutta asukasta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon historiallisen ympäristön arvot ja kevytliikenneyhteyksien kehittäminen kuten yhteys kuntakeskuksen ja Tolsan välillä. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2016. (Mikael Pettersson) Tolsanmäen asemakaava sijoittuu nykyisen Tolsan aseman pohjoispuolelle Vanhan Heikkiläntien varteen. Alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi ja noin 400 uudelle asukkaalle. Kaava tulee myös mahdollistamaan kuntakeskuksen ja Tolsan välisen pääkevytliikenneyhteyden toteuttamisen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui kesällä 2015 ja se tuli vireille elokuussa 2015. Kaavaehdotus valmistunee keväällä 2016. (Anna Hakamäki) Tolsanmäki 8
Gesterbyn (ent. Eteläinen Gesterby) asemakaavamuutos tähtää Gesterbyn kerrostalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentamiseen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseen. Suunnittelun pohjakasi on laadittu vuonna 2008 Gesterbyn ideasuunnitelma. Kaavahankkeen muuttuneelle ja laajentuneelle alueelle laadittiin uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma loppuvuonna 2015 ja kaavaluonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä alkuvuonna 2016. Kaavaehdotus valmistunee syksyllä 2016. (Annika Pousi) Gesterbyn kerrostaloja Aloitetaan 2016 Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaavamuutoksessa on tarkoitus tutkia kauppakeskuksen liiketilan kasvattamista sekä galleriatilan ja Limnellinaukion liittämistä osaksi kauppakeskusta. Näiden lisäksi tutkitaan myös mahdollisuutta sijoittaa kulttuuripalveluja ja asumista kauppakeskuksen yhteyteen. Hanke edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. Tallinmäen asemakaavan muutos kuntakeskuksen ydinalueella tähtää kuntakeskuksen liikealueella Kirkkotorin ympäristön uudistamiseen sekä nykyisen koulun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Tori ympäristöineen suunnitellaan keskusta-asumiselle, liiketiloille ja palveluille. Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan maankäytön mukaisesti suunnittelualueelle toteutetaan uusi katuyhteys Kirkkotallintieltä Nummitielle. Ennen asemakaavan laatimista järjestetään rinnakkaistoimeksiantona arkkitehtuurikilpailun kaltainen suunnittelutyö, Kirkkonummen liikekeskustan kehittäminen, jonka avulla pyritään löytämään korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma kuntakeskuksen tärkeimmälle paikalle. Rinnakkaistoimeksianto järjestettiin syksyllä 2015 ja tulos saadaan keväällä 2016, mikä tarkoittaa alueen asemakaavoituksen käynnistymistä aikaisintaan vuonna 2017. Hanke edellyttää käynnistämisja maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) 9
Eteläinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2015-2016 Kantvikin osayleiskaavoitus on aloitettu vuonna 2013 tavoitekeskustelulla, laatimalla osallistumisja arviointisuunnitelma sekä suorittamalla paikkatietokysely. Osayleiskaava on tullut vireille loppuvuodesta 2013. Lähtötietona hyödynnetään vuonna 2002 laadittua Meri-Kantvikin ideasuunnitelmaa. Vuonna 2014 valmistui kaupunkimaiseen rakentamiseen tähtäävä diplomityö, joka käsitti Kantvikin nykyisen keskustan alueen lisäksi läheiset rantavyöhykkeet. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu arkeologinen selvitys ja lisäksi selvityksiä vuonna 2014 mm. alueen rakennuskannasta ja luonto-olosuhteista. Kaavoituksen keskeisiä tavoitteita ovat mm. eheä yhdyskuntarakenne, taajaman vetovoiman vahvistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden huomioon ottaminen, merellisyys ja Pikkalanlahden rantaalueiden maankäyttö sekä toimiva liikennejärjestelmä sisältäen joukkoliikenteen kehittämisen. Osayleiskaavassa osoitettavien asuntoalueiden toteuttaminen edellyttää vaiheittain etenevää asemakaavoitusta, josta päätetään erikseen. Kantvikin kehityskuva 2040 valmistuu kevään 2016 aikana ja kaavaluonnos valmistunee syksyn 2016 aikana. Kaava-alue on rakennus- ja toimenpidekiellossa kaavan laatimisen ajan. (Anna Hakamäki/Mikael Pettersson) Haapiorinteen asemakaava sijaitsee Pikkalanlahden tuntumassa. Alueelle on kaavoitettu haasteelliseen rinnemaastoon pääasiassa kunnan omistuksessa olevalle alueelle pientalovaltainen asuntoalue noin 350 uudelle asukkaalle. Kaava on hyväksytty keväällä 2015. (Mika Sahlström/Seppo Mäkinen) Prikirannan asemakaava tuli vireille vuonna 2012. Tavoitteena on suunnitella merellinen asuntoalue 450-500 uudelle asukkaalle ja lisäksi alueelle on määrä sijoittaa palveluja sekä palstaviljelyalue. Helsingin kaupunki omistaa Pikkalanlahden rantavyöhykkeen, jonne on kaavailtu mm. virkistys-, matkailu- ja satamatoimintaa sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavan laatiminen ei edennyt vuonna 2014 ja vuoden 2015 alkupuolella, mutta sitä on jatkettu vuoden 2015 loppupuolelta lähtien. Kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä keväällä 2016. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti/anna Hakamäki/Tero Luomajärvi) Edesholmenin ranta-asemakaava hyväksyttiin kesällä 2012. Kaavassa osoitetaan saarelle kokous- ja edustustiloja 20-30 henkilölle. Helsingin hallinto-oikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja valittivat päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus pysytti 25.3.2015 voimassa Helsingin hallinto-oikeuden kaavaa koskevan kumoamispäätöksen. (konsultti/seppo Mäkinen) Rysshamnenin ranta-asemakaavaa on muutettu nykytarpeiden mukaiseksi maanomistusolosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Alueelle halutaan rakentaa korkealuokkaisia loma-asuntoja sekä omakotitalo. Helsingin hallinto-oikeus on syksyllä 2013 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja valittivat päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus pysytti 9.4.2015 voimassa Helsingin hallintooikeuden kaavaa koskevan kumoamispäätöksen. (konsultti/seppo Mäkinen) 10
Haga II ranta-asemakaavassa on haettu tarkoituksenmukaiset rakennuspaikat kahdeksalle lomarakennuspaikalle sekä yhdelle ympärivuotiselle asuinpaikalle. Kaava-alueelle on muodostettu kaksi rantaan rajautuvaa kortteliryhmää olemassa olevien rakennettujen alueiden yhteyteen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue sekä lähivenepaikat. Kaava hyväksyttiin loppuvuodesta 2012. Helsingin hallinto-oikeus on keväällä 2014 kumonnut kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kunta ja maanomistaja valittivat asiasta Korkeimpaan hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus pysytti 9.4.2015 voimassa Helsingin hallinto-oikeuden kaavaa koskevan kumoamispäätöksen. (konsultti/aija Aunio /Seppo Mäkinen) Kyrkogårdsön ranta-asemakaava tuli pitkän valitusprosessin jälkeen vuonna 2011 osittain lainvoimaiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä muutaman korttelin maankäyttö kumottiin. Maanomistaja pyrki kaavamuutoksen avulla kumottujen kortteleiden käyttötarkoituksen ratkaisemiseen. Ranta-asemakaavan muutos hyväksyttiin kesällä 2014. Uudenmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) teki oikaisukehotuksen kaavan hyväksymisestä, johon kunta ei suostunut. Uudenmaan ELY-keskus valitti kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen 1.9.2015 hylkäämällä valituksen. ELY-keskus on tehnyt asiasta jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. (konsultti/seppo Mäkinen) Lomanin ranta-asemakaava sijaitsee Porkkalassa ja sen laatimiseen on ryhdytty vuonna 2013 laatimalla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tavoite on saattaa saaren maankäyttö paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavaluonnos oli nähtävänä syksyllä 2014 ja kaavaehdotus keväällä 2016. (konsultti/seppo Mäkinen) Mössön ranta-asemakaavan tavoite Porkkalassa on saattaa alueen maankäyttö vastaamaan paremmin vastaamaan maanomistajan nykytarpeita. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty alkuvuodesta 2014 ja kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2015. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2016. (konsultti/seppo Mäkinen) Öfvergårdin ranta-asemakaava sijaitsee Dragesvikenin pohjukassa, välittömästi Porkkalan merikylän itäpuolella. Maanomistajan tarkoitus on kehittää aluetta leirikeskustoimintaan sopivaksi: tavoitteena on löytää merellisessä ympäristössä paikat majoitusrakennuksille, rantasaunalle ja mahdolliselle muulle leiritoiminnan edellyttämille rakennuksille. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2015-2016. (konsultti/kaisa Kilpeläinen ja Anna Hakamäki) Aloitetaan 2016 Näse, Rastirannan ranta-asemakaavan muutoksella muutetaan yrityksen lomakeskuksen maankäyttö yhteisölliseksi loma-asuntoalueeksi, jonka vetovoimana on erilaiset palvelut (mm. liikuntaja kiinteistönhuolto). Näse sijaitsee Porkkalassa, Ändholmssundetissa. (konsultti/anna Hakamäki) 11
Itäinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2015-2016 Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava hyväksyttiin alkuvuonna 2014. Kaavan hyväksymisestä valitettiin ensin Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken. Kaava on pääosin pantu voimaan, sillä valitukset koskevat Finnträskjärven rantavyöhykettä. Alue on seudullisesti merkittävänä palvelu- ja työpaikka-alue vähittäiskaupan suuryksiköineen, toimitiloineen ja toimistoineen. Kun alueen maankäyttö on toteutettu, arvioidaan alueella olevan noin 3000 työpaikkaa ja asukkaita 2500-3000. Eniten uusia asukkaita tulee sijoittumaan Jorvaksen asemanseudulle, joka on osoitettu osayleiskaavassa keskustatoimintojen alueeksi. Merkintä mahdollistaa Jorvaksen asemanseudun tehokkaan rakentamisen, mikä luo osaltaan hyvät edellytykset aseman uudistamisen kiirehtimiselle. (Tero Luomajärvi) Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaava-aluetta Masalan osayleiskaavoitus käynnistyi vuoden 2013 lopussa, jolloin asukkaiden tietoa kaavoituksen pohjaksi haettiin paikkatietokyselyn avulla. Kaavatyön edellyttämiä perusselvityksiä on laadittu 2014-2015 mm. palvelutarpeesta, luonto-olosuhteista, virkistysyhteyksistä, hulevesistä, rakennuskannasta ja liikennejärjestelyistä. Asetettujen tavoitteiden mukaisen maankäytön toteuduttua, tulee alueelle uusia asukkaita yli 2500. Masalan ja Luoman kehityskuva laaditaan keväällä 2016 ennen Masalan osayleiskaavaluonnoksen valmistumista syksyllä 2016. Kaava-alueelle on saatettu voimaan rakennuskielto ja toimenpiderajoitus kaavoituksen ajaksi. (Annika Pousi/Kaisa Kilpeläinen) 12
Inkilänportin asemakaava käsittää Länsiväylän ja Kehä III:n risteyksen lähialueineen. Alueelle tulee seudullisesti merkittävä kaupan keskittymä: Inkilänporttiin toteutetaan tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköitä ja huoltoasema. Kyseessä on yksityisen maanomistajan hanke. Kaavaluonnoksessa esitettyjen kaupan suuryksiköiden rakennusoikeus oli yli 50 000 k-m 2, mikä on Kirkkonummen mittakaavassa merkittävä. Asemakaavan laatimisen yhteydessä on laadittu Länsiväylän ja Kehä III risteysalueen tiesuunnitelman muutos, joka hyväksytään Liikennevirastossa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Suunnittelu jouduttiin keskeyttämään Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavasta tehtyjen valitusten takia. mutta vuoden 2015 alusta suunnittelutyö pantiin uudelleen vireille, kun aluetta koskeva valitus raukesi. Suunnittelualueen rajausta on muutettu vähäisesti ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavaehdotus valmistui syksyllä 2015, mutta kaavan käsittely on ollut keskeytyksissä, koska keskeinen maanomistaja vetäytyi hankkeesta loppuvuodesta 2015. Kunta selvittää kevään 2016 aikana eri toimijoiden kanssa kaavahankkeen jatkamisedellytyksiä. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Sarvvik Sarvvikinportin asemakaavoitus käynnistettiin vuonna 2013 Kurkirannan asemakaavan nimellä. Loppuvuonna 2014 laadittiin uusi tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sarvvikinportin nimellä ja se tuli vireille alkuvuodesta 2015. Tämän jälkeen hanke päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi asemakaavaksi, Länsiväylän työpaikka-alueen ja Sarvvikinportin asemakaavoiksi. Noin 40 hehtaarin Sarvvikinportin kaava-alue sijaitsee vireillä olevan Inkilänportin asemakaavan ja rakenteilla olevan Sarvvikin asemakaava-alueen välissä Länsiväylää (Kt51) eteläpuolella, ulottuen osittain myös Sarvvikin asemakaavan alueelle. Tarkoituksena on luoda viihtyisä asuinalue virkistysalueineen ja uimarantoineen Finnträskin rantamaisemaan sekä muuttaa Sarvvikin asemakaava-alueen läntisen osan pientalokorttelit kerrostaloasumiseen. Alue on erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja tulevien palveluiden äärellä, 13
Bussiliikenne kulkee jo Sundsbergintiellä (juna-asemalle Masalaan) sekä Länsiväylällä ja vuorotiheys tulee kasvamaan, kun lähitulevaisuudessa Kivenlahden metroasema valmistuu. Alueen pohjoispuolella kulkeva Länsiväylä on rakennettu moottoritieksi ja sen eritasoliittymät tekevät mahdolliseksi Sarvvikinportin liittämisen osaksi ympäröivää taajamarakennetta. Suunnittelualueen läpi johdetaan seudullinen kevytliikenneyhteys Sarvvikista Inkilänportin alueelle, josta yhteys jatkuu mm. kuntakeskukseen. Ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista, tulee huomioida ko. kaavan kytkeytyminen Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavaan sekä Länsiväylän työpaikka-alueeseen. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (konsultti/tero Luomajärvi/Seppo Mäkinen) Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaava Sarvvikinportin asemakaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on hyväksytty loppuvuodesta 2014 ja asemakaava on tullut vireille alkuvuodesta 2015. Syksyllä 2015 katsottiin tarpeelliseksi jakaa Sarvvikinportin asemakaava kahdeksi eri asemakaavaksi siten, että työpaikka-alueelle ja asumiseen varattavalle alueelle muodostetaan omat kaavahankkeet. Länsiväylän työpaikka-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty alkusyksystä 2015. Kaava-alueen alustavan rajauksen mukaista aluetta on yhteensä noin 60 ha. Suunnittelualue sijaitsee vireillä olevan Inkilänportin kaupallisten palveluiden asemakaavan, suunnitteilla olevan Sarvvikinportin asemakaavan ja rakenteilla olevan Sarvvikin asuinalueen välissä. (konsultti/seppo Mäkinen) Länsi-Jorvaksen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Jorvaksen nykyisen pientalovaltaisen asuntoalueen täydennysrakentaminen ja laajentaminen. Valtaosa suunnittelualueesta sijaitsee Vanhan Rantatien ja Masalantien pohjoispuolella rajoittuen ns. keskusmetsään. Suunnittelualueella sijaitseva asemakaava ajantasaistetaan. Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset olivat nähtävänä alkuvuonna 2015. Niiden maankäyttö mahdollistaa 950 1100 uuden asukkaan sijoittuminen alueelle. Kunnan omistamille maille oli luonnoksissa osoitettu likimain 50 80 pientalotonttia. Kaavojen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Kaisa Kilpeläinen/Annika Pousi) Själsundin ranta-asemakaava sijaitsee mantereella Hirsalassa, Bylandet saaren pohjoispuolella. Tavoitteena oli sijoittaa Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa osoitettu lomarakennusoikeus uudella tavalla. Kaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2014 2015. Kaava hyväksyttiin loppuvuonna 2015 ja se sai lainvoiman vuoden 2016 alussa. (Seppo Mäkinen) Masalan urheilupuiston ja sen lähialueen asemakaavan muutoksella turvataan mm. urheilupuiston kehittäminen mahdollisine urheiluhalleineen ja asukaspuistorakennuksineen sekä terveyskeskuksen laajentamismahdollisuudet. Lisäksi mahdollistetaan Masalantien varrella, urheilupuiston eteläpuolella olevan rivitalokorttelin uudistaminen pääosin kerrostalorakentamiseen. Masalantien kehittämisselvityksen mukaisesti mm. Masalantien ja Sundsbergintien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä, samalla esim. koulukorttelin ja monitoimitalon tonttiliittymät poistuvat. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkukesällä 2014 ja kaavaehdotus tullee nähtäville keväällä 2016. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Seppo Mäkinen) 14
Ratavalli Tinanpuisto asemakaavamuutos sijaitsee Masalan keskustan ja rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Tavoitteena on suunnitella alueelle korkeatasoinen asuntoalue 600-700 uudelle asukkaalle. Alueelle suunniteltu asuntotuotanto on monipuolista: alueelle toteutetaan erillispientaloja, yhtiömuotoista pientalorakentamista ja kerrostaloja. Masalan uuden keskuspaikan, Tinantorin äärelle toteutetaan asuinkerrostalo maamerkiksi. Asumisen lisäksi mahdollistetaan asuinkerrostaloihin kivijalkaliikkeitä sekä nykyisen liikuntakeskuksen palvelujen monipuolistaminen. Lisäksi kaavassa varataan myymälätila päivittäistavarakaupalle. Suunnittelussa on otettu huomioon Masalan teatterin toiminta osoittamalla sen käyttöön riittävät tilat tulevaisuustarpeet silmällä pitäen. Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2015 ja lopullinen asemakaava valmistunee keväällä 2016. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Tero Luomajärvi) Bjönsinmäen asemakaavamuutos sijaitsee Masalan keskustassa, kirkon ja Masalantien lähiympäristössä. Hanke tähtää mm. käytöstä poistuneen liikerakennuksen ja Masalantien itäpuolen omakotitalojen korvaamiseen laadukkaalla kerrostaloasumisella. Tavoitteena on toteuttaa keskustaasumista Masalantien molemmin puolin toteutettaviin kerrostaloihin. Kaavoitus aloitettiin vuonna 2013, mutta jo seuraavana vuonna tarkennettiin laadittua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaehdotus valmistunee keväällä 2016. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Annika Pousi/Kaisa Kilpeläinen) 15
Uudet kaavahankkeet 2016 Jorvaksenkolmion alueen maankäytön kehittämiseksi järjestettiin tontinluovutuskilpailu vuonna 2010. Kilpailun tavoitteiden mukainen maankäyttö voidaan pitkälti toteuttaa Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti. Osayleiskaavan maankäyttö tuli lainvoimaiseksi vuonna 2014. Osayleiskaava mahdollistaa myös alueen kehittämisen esimerkiksi liikunta- ja virkistyskohteena. Kaavoituksen tavoitteena on Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan pohjalta kehittää Jorvaksen aluetta kaupalliseksi keskukseksi, joka kytkeytyy myös läheisiin asematoimintoihin sekä Jorvaksen asemanseudulle toteutettavaan keskustamaiseen asuntoalueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös rautatie ja sen pohjoispuoleisia alueita. Rautatiealueelle on tehtävä tilavaraus kaupunkirataa varten. Jorvaksenkolmion asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2016. Kaavaluonnos valmistunee syksyn 2016 aikana. Kaavan hyväksyminen edellyttää kaavoituksen käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (konsultti /Tero Luomajärvi/Annika Pousi/Kaisa Kilpeläinen) Tanskarlan asemakaavoitus tähtää nykyisen hotellin ja sen lähialueen laajamittaiseen kehittämiseen kuten majoituskapasiteetin lisäämiseen sekä sitä täydentävien virkistys-, liikunta- ja muiden oheispalvelujen toteuttamiseen. Toimintojen monipuolistumisen vaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelyihin ja liikenneturvallisuuteen on otettava huomioon suunnittelussa. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittaneen syksyllä 2016. Kaavan hyväksyminen edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimusta. (konsultti/tero Luomajärvi/Annika Pousi) Luoman osayleiskaavoituksen tarkoitus on eheyttää kylärakennetta samalla kun tutkitaan mm. liikenneturvallisuuden parantamista, vesihuollon järjestämistä ja alueen virkistys- sekä palvelutarpeita. Maankäytön strategiset tavoitteet tarkentuvat alueen kehityskuvassa, joka laaditaan Masalan ja Luoman alueille keväällä 2016. Luoman osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2016. (Seppo Mäkinen) Masalanportin asemakaava-alue sijaitsee Masalan sisääntulotien ja Sundsbergintien äärellä. Asemakaavan muutosalueen maankäyttö muutetaan hoiva- ja ikäihmisten asumiseen. Alueen rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Kaavan hyväksyminen edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimuksia. (konsultti/tero Luomajärvi/Anna Hakamäki) Sarvvikinrannan asemakaava-alue sijaitsee Sundsbergissä Espoonlahden rannalla. Kaavamuutoksessa suunnitellaan maisemallisesti merkittävälle alueelle nykyisten matkailupalvelujen ja edustustilojen paikalle asumista siten, että ranta-alue varataan virkistykseen. Kaavan hyväksyminen edellyttää käynnistämis- ja maankäyttösopimusta. (konsultti/annika Pousi/Tero Luomajärvi) Suvimäen ja Majvikin asemakaava, muutos ja laajennus Asuinalue sijoittuu Espoonlahden Natura-alueen tuntumaan ja Kartanonrannan pohjoispuolelle. Liikennejärjestelyt edellyttävät mm. Sundetin ylittävää siltaa ja Majvikin alueen maankäytön kehittämistä. Kaavan hyväksyminen edellyttää käynnistymis- ja maankäyttösopimuksia. (konsultti/tero Luomajärvi) 16
Pohjoinen Kirkkonummi Valmiit ja vireillä 2015-2016 Kylmälän osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä vuonna 2010. Hanke on viivästynyt, koska päätöksiä alueen vesihuoltoratkaisun mahdollisesta kytkeytymisestä seudulliseen hankkeeseen odotettiin pitkään. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesän 2015 aikana. Hankkeen etenemistavasta ja jatkotoimenpiteistä päätetään kevään 2016 aikana. Kaavoituksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiville alueille sekä osoittaa riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Samalla tutkitaan liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen parantamismahdollisuuksia sekä selvitetään alueen palvelutarve. Osayleiskaavatyötä varten on tehty luontoselvitys, liito-oravaselvitys, rakennusinventointi ja liikenteellinen tarkastelu. (Seppo Mäkinen) Veikkolan teollisuusalueen kaavamuutoksen tavoitteena korttelissa 125 on luoda edellytykset teollisuus- ja varastotilojen laajentamiselle. Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi muutoksen jo keväällä 2013. Kaavahanke ei ole kuitenkaan edennyt lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn, koska kunnan ja maanomistajan välillä ei ole maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Veikkolanportin asemakaava sijaitsee Turunväylän sekä suunnitellun Espoon ja Salon välisen rautatien (ESA-rata) välisellä alueella Veikkolan keskustan pohjoispuolella. Se laaditaan ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpeisiin: yritystoiminnalle osoitetaan yli 30 000 k-m 2 rakennusoikeutta sekä lisäksi paikka huoltoasemalle ja pysäköintialue Nuuksion kansallispuistossa vieraileville. Suunnittelualue on kunnan omistuksessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2014. Vuonna 2016 laaditaan Veikkolan eritasoliittymän tiesuunnitelman muutos Turunväylällä yhteistyössä Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Kaava edennee ehdotusvaiheeseen syksyllä 2016. (Mikael Pettersson) Lugnet asemakaavahanke perustuu maanomistajan kaavoitusaloitteeseen, joka koskee Kylmälässä sijaitsevan kauppapuutarha-alueen asemakaavoittamista. Hallintotuomioistuinten päätöksissä on edellytetty asemakaavan laatimista mm. kauppapuutarhan energiahuollon edellyttämien pysyvien polttoainesuojien rakentamista varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta 2014 ja kaavaehdotus alkusyksystä 2015. Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn kevään 2016 aikana. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta tai kaavoitusohjausmaksua. (konsultti/seppo Mäkinen) Veikkolanpuro II, asemakaava mahdollistaa olemassa olevan asuinalueen jatkorakentamisen tiiviiksi pientaloalueeksi. Lisäksi urheilupuiston maankäyttöä yhtenäistetään ja ajanmukaistetaan. Urheilupuiston alueelle ei ole tarkoitus kaavoittaa uusia toimintoja. Kaava tuli vireille alkuvuodesta 2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen myötä. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2015-2016 ja edennee ehdotusvaiheeseen syksyllä 2016. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) 17
Laguksenpuiston asemakaavan tavoitteena on muuttaa Veikkolan parantolan alue asumiseen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2015 ja ehdotus valmistunee kesällä 2016. Kaavamuutoksen hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Mikael Pettersson) Entisen Veikkolan parantolan rakennuksia Laguksenpuiston alueella Kurkgårdin ranta-asemakaavan muuttaminen nykytarpeita vastaavaksi tilakeskuksen osalta aloitettiin vuonna 2009. Kaavaluonnos oli nähtävänä kesällä 2012. Kaavaehdotus valmistui keväällä 2015 ja kaava pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2016 aikana. (konsultti /Anna Hakamäki) Uudet kaavahankkeet 2016 Lapinkylän keskustan asemakaavassa tutkitaan mm. kyläkeskuksen julkisten ja kaupallisten palvelujen tarve sekä niiden sijoittaminen alueelle. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimuksia. (Mikael Pettersson) Hauklammen asemakaavan käynnistyminen perustuu maanomistajan aloitteeseen. Kaavan laatimisessa on otettava huomioon alueen ympäristön erityispiirteet. (konsultti / Seppo Mäkinen) 18
Liikennesuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu Vuoden 2015 lopulla käynnistyi Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmän suunnittelutyö. Suunnitelmassa esitetään koko liikennejärjestelmän vaiheittainen kehittämispolku vuosille 2025, 2030, 2035 ja 2040 sekä suuntaviivat aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelman tavoitteina on liikennejärjestelmän ongelmakohtien tunnistaminen ja ratkaisujen määrittäminen sekä niiden priorisointi. Suunnitelmassa tutkitaan myös maankäyttöalueiden kehityksen vaiheistusta suhteessa liikennejärjestelmän toimivuuteen sekä joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisen edellytyksiä maankäytön kasvaessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana. Seudullinen suunnittelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka kuvaa seudun yhteisen tahtotilan tulevaisuuden liikennejärjestelmästä, sen kehittämisestä ja käytöstä. Suunnitelma on laadittu Helsingin seudun 14 kunnan alueelle ja se hyväksyttiin keväällä 2015. Seuraavan HLJsuunnitelman (HLJ 2019) valmistelu alkaa vuoden 2016 aikana puiteohjelman laatimisella. Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 allekirjoitettiin kesällä 2014. Kirkkonummi osallistuu sekä Helsingin seudun että Länsi- Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan. Kirkkonummen asemaseudut ja liityntäpysäköinti Kuntakeskuksen asemaseudulle suunnitellaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja ja vuorobussien pikapysäköintialuetta. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2016 ja 2017. Tämän lisäksi on käynnissä aseman länsipuolelle sijoittuvan radan uuden alikulun suunnittelutyö. Liikenneviraston valmistelee Jorvaksen seisakkeen ratasuunnitelmaa. Kunta osallistuu 19 seisakkeen suunnitteluun ja aikanaan sen toteutukseen. Tavoitteena on toteuttaa seisakkeen täydellinen uudistaminen. Tolsan seisakkeen vastaava uudistaminen valmistui vuonna 2015. Päätöksiä Jorvaksen seisakkeen parantamisen toteuttamisesta ei ole tehty. Luoman seisake on lakkautettu maaliskuussa 2016. Kävely ja pyöräily sekä liikenneturvallisuus Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettu kunnassa rakentamalla puuttuvia kevytliikenneyhteyksiä Kirkkonummen kevytliikenneverkoston ja luontopoluston kehittämissuunnitelman mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskus ja kunta ovat edistäneet seudun pääpyöräilyverkkoon kuuluvien hankkeiden suunnittelua. Vuodelle 2016 on toteutettavaksi suunniteltu Mt 1130:n kevyenliikenteenväylä Lapinkylän kohdalla. Vuonna 2015 kunnan merkittävimmät kevytliikennehankkeet olivat Tolsantien kevytliikenneväylän ja Haapajärvi-Veikkola yhteyden rakentamisen rakentaminen. Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmä on aikaisempina vuosina toiminut aktiivisesti. Vuonna 2015 työryhmä ei ole toiminut, mutta toimintaa on tarkoitus käynnistää uudelleen vuoden 2016 aikana. Liikenneturvallisuusaloitteet ja muut liikennejärjestelyihin liittyvät aloitteet käsitellään palvelutuotannon lautakunnassa. Joukkoliikenne Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsen. Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestämisvastuun on HSL:lle. HSL on tehostanut Kirkkonummen linja-autovuoroja kunnan maksaman kuntaosuuden pienentämiseksi. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 kesäliikenteessä. Linja-autopysäkkejä parannetaan vuonna 2016 keskustan alueella. Vanhan Turuntien linjaautopysäkkejä parannettiin Veikkolan alueella vuonna 2015 ja työt jatkuvat vuonna 2016. Keskeisten pääväylien pysäkkien parantamisprojekti jatkuu myös tulevina vuosina.
Muut hankkeet ja suunnitelmat Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on luonteeltaan rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin strateginen kehittämis-ohjelma. Tavoitteena on edistää käytän-töjä, joilla pyritään järkevästi ja kestävästi uudistuvan, ajallisesti kerroksellisen rakennetun ympäristön muodostamiseen. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tähtää tulevaisuuteen ja sen yksi tavoite on toimia pitkän tähtäimen suunnittelun apuvälineenä. Ohjelma muodostuu pääsääntöisesti strategiatasoisista yleistavoitteista, niistä johdetuista erityis-tavoitteista sekä toimenpiteistä ohjelman toteuttamiseksi. Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa pyritään mm. löytämään keinoja, joilla voitaisiin vahvistaa taajamien, kylien ja eri rakennettujen alueiden paikallisidentiteettiä ja ohjata rakentamista esimerkiksi ottamalla huomioon kunkin alueen rakennuskanta, luonto ja maiseman ominaispiirteet. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatiminen lähti liikkeelle vuoden 2013 alussa paikkatietokyselyn ja arkkitehtuuri-poliittisen seminaarin myötä, jonka otsikkona oli Rakennettu ympäristö kehitysvoimaksi arkkitehtuuripolitiikasta potkua Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman luonnos valmistui syksyn 2015 aikana. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan ja kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen luonnos tulee julkisesti nähtäville ja siitä järjestetään myös asukastilaisuus. Tarkoitus on, että arkkitehtuuripoliittinen ohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa alkuvuonna 2017. Kirkkonummen kuntakeskuksen kehittäminen jatkuu. Loppuvuonna 2015 yhdyskuntatekniikan toimiala pani vireille liikekeskustan kehittämisessä uuden vaiheen järjestämällä rinnakkaistoimeksiantona arkkitehtuurikilpailun kaltaisen suunnittelutyön, Kirkkonummen liikekeskustan kehittäminen. Toimeksianto toimitettiin neljälle Kirkkonummen alueella kaavahankkeita laatineelle arkkitehtitoimistolle, jotka saivat tehtäväkseen suunnitella liikekeskustaa. Tavoitteena on, että laadituista suunnitelmista saadaan uudenlaista näkemystä ja tahtotilaa keskustan kehittämiselle käsittäen myös alueen kaupallisen tarkastelun. Kirkkonummen kunta on ohjelmoinut liikekeskustan kaavoitusta. Lähivuosien aikana on tarkoitus panna käyntiin liikekeskuksen asemakaavojen muutokset, kun terveyskeskuksen ja koulukorttelin toiminnot siirtyvät toisaalle. Myös useat alueen yksityisistä maanomistajista ovat ilmaisseet kiinnostuksen muuttaa omistamiensa alueiden maankäyttöä. 20