HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY

Etelä-Suomi Päätös Nro 209/2015/1 Dnro ESAVI/294/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2015 ASIA Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, toiminnan olennaista muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Espoo ja Kirkkonummi. LUVAN HAKIJA HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja kivenmurskaamo sijoittuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Louhintaja murskaustoiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille 49-91-1-1, 49-91-1-2 ja 49-91-2-1, Espoonkartanon kylässä kiinteistölle 49-408-1-428, Koskenmäen kylässä kiinteistölle 49-411-1-13 sekä Peringin kylässä kiinteistölle 49-450-2-16. Toiminta sijoittuu Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille 257-445-2-58, 257-445-3-16, 257-445-3-41, 257-445-3-42 ja 257-445-8-8. Y-tunnus: 2274241-9 Toimialatunnus: 08120 (TOL 2008). HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 18.12.2012. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (100) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin, 2 momentin kohdan 4), 3 momentin, 35 :n 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 7 c) ja 7 e) perusteella. Lupamääräykset on tarkistettava ympäristönsuojelulain 55 :n perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksissä No YS 1115, 1.10.2003 ja No YS 688, 26.5.2008 on määrätty, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2012 mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pidensi päätöksellään Nro 125/2012/1, 14.8.2012 lupamääräysten tarkistamiselle asetettua määräaikaa 31.12.2012 asti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupaasian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaan jos samalla toimintaalueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohtien 13 d), 13 f) ja 13 g) nojalla Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelytoimintojen ympäristölupa-asiat ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Jätteenkäsittelykeskuksen alueen toimintojen luvat Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 553, 26.5.2003).

3 (100) Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 553, 26.5.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, 8.3.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, 8.3.2006 purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, 29.5.2007). Päätös em. ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamisesta koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1162, 20.9.2007). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 1162, 20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, 28.11.2008). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, 28.11.2008 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, 11.5.2010). Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 14, 8.1.2004). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 14, 8.1.2004 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0549/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 467, 8.3.2006). Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 357, 12.3.2007). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/705/04.08/2010), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 553, 26.5.2003 ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten No YS 659, 16.5.2005 ja No YS 1163, 20.9.2007 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista (Etelä- Suomen aluehallintovirasto Nro 212/2012/1, 14.12.2012) sekä päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten

4 (100) muuttamista koskeva asiasta (dnro ESAVI/510/04.08/2010) (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 213/2012/1, 14.12.2012). Päätöksellä Nro 212/2012/1, 14.12.2012 ei muutettu ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1. C.10., G.1. ja G.2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä Nro 213/2012/1, 14.12.2012 ja Nro 213/2012/1, 14.12.2012 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 14/0623/3, 17.11.2014). Päätös on valituksenalainen. Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta (dnro ESAVI/125/04.08/2011), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 192/2014/1, 8.10.2014). Päätös on valituksenalainen. Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1470, 7.11.2007, muutettu päätöksellä No YS 1658, 28.11.2008, lupamääräysten tarkistamista. (Etelä- Suomen aluehallintovirasto Nro 42/2015/1, 19.2.2015). Kaatopaikan laajennusalue Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 659, 16.5.2005). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 659, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 06/0139/1, 10.5.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, 27.12.2007). Päätös em. ympäristöluvan No YS 659, 16.5.2005 YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1163, 20.9.2007). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1163/20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallintooikeus n:o 08/0371/1, 28.11.2008).

5 (100) Edellä kohdassa Jätteenkäsittelykeskus esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 212/2012/1, 14.12.2012. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1627, 18.12.2009). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1627, 18.12.2009 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, 21.6.2011). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1627, 18.12.2009 edellytetyn määräyksen 13. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä Nro 11/0155/1, 21.6.2011 edellytetyn määräyksen 15. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien esikäsittelystä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 68/2014/1, 1.4.2014). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1115, 1.10.2003). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, 8.3.2006). Päätös em. ympäristöluvan No YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 688, 26.5.2008). Muut ympäristölupapäätökset Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 658, 16.5.2005). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä No YS 658, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0138/1, 10.5.2006).

6 (100) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0138/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3382, 27.12.2007). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee em. sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristöluvan No YS 658, 16.5.2005 voimassaoloajan jatkamista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 117/2014/1, 17.6.2014). Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset/hyväksymiset Päätös em. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1466, 8.12.2004). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1618, 8.11.2006). Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmalaadun mittaussuunnitelman hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 19.2.2014, dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1444, 9.10.2006). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus No YS 582, 5.5.2008). Vireillä olevat muut lupahakemukset, ilmoitukset ja suunnitelmat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 29.1.2014 jätelain 120 :n mukainen suunnitelma (dnro ESAVI/19/04.08/2014), joka koskee HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 5.6.2015 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasunhyödyntämisyksikön tarkkailusuunnitelma (dnro ESAVI/4959/2015). Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaiset ympäristövaikutusten arvioinnit:

7 (100) Jätteen murskauksen, paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut joulukuussa 2010. Yhteysviranomainen on antanut siitä lausunnon 4.4.2011. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut lokakuussa 2007. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.2.2008. Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoisen käytön ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 9.11.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 21.3.2006. Biojätteiden käsittelyn ja tuhkien sekä kuonan loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 10.1.2005. Yhteysviranomainen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 4.5.2005. Sekajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 3.7.2002. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 7.11.2002. Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointimenettely, jonka arviointiselostus on valmistunut 21.5.2001. Yhteysviranomaisen on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 28.9.2001. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös 21.12.2010 (dnro UUDELY/10/07.04/2010) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Päätöksen mukaan HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sopimukset ja muut päätökset Espoon Vesi ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet 12.5.2008 sopimuksen osoitteessa Ämmässuontie 8 sijaitsevan kiinteistön jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin sopimuksessa olevin ehdoin. Viemäriin johdettavat jätevedet ovat jätevesien tasausaltaan kautta johdettavat vanhan jätetäytön suotovedet, vanhan jätetäytön kalvon alapuoliset vedet, uuden jätetäytön suotovedet, uuden kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet ja saniteettijätevedet. Sopimus on voimassa neljä vuotta. Uutta sopimusta ei ole vielä tehty.

8 (100) Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon kompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro 5608/0741/2009, 30.3.2011). Lannoitevalmistelain (539/2006) ja sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukainen laitoshyväksyntäpäätös orgaanisten lannoitevalmisteiden valmistukselle HSY:n Ämmässuon aumakompostointilaitoksessa (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira dnro Evira/1137/0741/2012, 22.5.2012). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueen kaavoitus Maakuntakaava Ämmässuon-Kulmakorven alueen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia maakuntakaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Lisäksi on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava ja Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 kaikki Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavalla kumottiin 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuoltoa ja maakaasun siirtoputken yhteystarvetta koskevat merkinnät sekä energiahuollon aluetta ja seututietä koskevia merkintöjä. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää 8.11.2006 vahvistettua maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Kaava sai lainvoiman, kun korkein hallintooikeus hylkäsi 8.10.2012 ministeriön vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Vahvistetun maakuntakaavan jätehuollon alueet muodostavat keskeisen osan myös vaihemaakuntakaavan jätehuoltoratkaisua. Jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Tällaisia alueita ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ohella Munkkaan jätekeskus Lohjalla, Kapulan jätehuoltoalue Hyvinkään ja Riihimäen rajalla sekä Nurmijärven kaatopaikka-alue. Tällä merkinnällä on osoitettu myös Lohjan ja Karjaan rajalla sijaitseva

Yleiskaavoitus 9 (100) Ristenin alue. Lisäksi Etelä-Tuusulaan ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatulle alueelle on osoitettu EJ1-kohdemerkintä. Vaihemaakuntakaavassa varaudutaan myös jätteen energiahyötykäyttöön. Kaavassa osoitetaan EJ/EN-kohdemerkinnällä viisi vaihtoehtoista jätevoimalan sijoitusaluetta, neljä pääkaupunkiseudulle (Espoon Ämmässuo ja Juvanmalmi, Helsingin Kivikko ja Vantaan Långmossebergen) ja yksi Lohjan Kirkniemeen. EJ2-merkinnällä osoitetaan lisäksi sellaisia suljettuja kaatopaikka-alueita, joiden ympäristöön voidaan sijoittaa erilaisia hyötykäyttötoimintoja sekä jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen osoitetaan vaihemaakuntakaavassa merkinnällä EJ3 nykyisen käytössä olevan Espoon Kulmakorven lisäksi uusia ylijäämämaiden loppusijoitukseen soveltuvia alueita. EJ3-alueet on osoitettu pääasiassa sellaisille alueille, joilla on maakunnan kiviainestuotannon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja. Yhdistelmä Espoon pohjoisosien yleiskaavan osasta I ja Kirkkonummen yleiskaavasta 2020. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva kaatopaikan laajennusosa on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. Ämmässuon-Kulmakorven alueen pohjoispuolelle on valmisteilla Hista- Siikajärvi-Nupuri osayleiskaava. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 13.12.2010. Helsingin hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen 13.10.2011. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Espoon kaupungin valituksen ja piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 23.8.2012. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2008 Espoon eteläosien yleiskaavan 2030.

10 (100) Asemakaavat Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ämmässuon asemakaavan 13.11.2006 ja kaava on saanut lainvoiman 18.6.2008. Asemakaava käsittää 91. kaupunginosan korttelit 91001 ja 91002 sekä katu- ja erityisalueet ja 75. kaupunginosan korttelit 75011 ja 75012 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on 280 ha. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa 16.1.2006. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 24.11.2006 Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen 16.1.2006 26 kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhka- ja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä, päätös taltionumero 3354, 21.12.2007. Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I -asemakaava. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Asemakaava pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle voidaan rakentaa. Kulmakorpi I -asemakaava on edelleen valmisteluvaiheessa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Ympäristöä kuormittavat muut toiminnot alueella Espoon kaupungin Ämmässuontien maankaatopaikka ja Kulmakorven maankaatopaikka on suljettu. Espoon kaupungin uusi Kalliosuon maankaatopaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolelle ja rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosalle ympäristöluvan Nro 137/2012/1, 14.9.2012.

11 (100) Espoon kaupungin tekniselle keskukselle on myönnetty ympäristölupa Nro 53/2011/1 maankaatopaikkatoimintaan Jersinmäen-Takapellon alueella 14.7.2011. Kalliosuon ja Jersinmäen-Takapellon alueiden välillä olevan alueen käyttö maankaatopaikkana edellyttää yleiskaavamuutosta. Alueelle on tehty jo ympäristövaikutusten arviointi. Edellä mainituilla alueilla on mahdollista turvata Espoon kaupungin maankaatopaikkatarve huomattavan pitkäksi aikaa. Alueelle on suunnitteilla Kulmakorpeen uusi moottoriurheilukeskus. Toiminnanharjoittaja on Espoon Moottoriradat ry. Tarkoituksena on, että vanha motocross-rata ja karting-rata tulevat uudelle sijoituspaikalle. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on 22.5.2012 (10.5.2012 44) myöntänyt ympäristöluvan Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. Luvasta valitettiin, mutta Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 13/0176/1, 24.6.2013 hylännyt tai jättänyt tutkimatta kaikki Kulmakorpeen suunnitellun moottoriurheilukeskuksen ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Toinen uusi kohde on Teboil Oy:n raskaiden ajoneuvojen miehittämätön jakeluasema Kulmakorventie 4:ssä, Shellin (Kulmakorventie 2) jakeluaseman vieressä. Ympäristölupa asemalle annettiin 19.11.2009, mutta asemaa ei ole vielä rakennettu. Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen mukainen rakentaminen edellyttää kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poistoa alueelta. Kulmakorpi I asemakaava-alueen kiviaineksen louhinnan, louheen murskauksen ja kuljetuksen YVA-menettely on käynnissä. Espoon Högbergetin alueelle Kulmakorven ja Ämmässuon tuntumaan suunnitellaan maa-ainestoimintaa, joka käsittää kalliokiviaineksen ottamisen ja murskaamisen myyntiä varten sekä alueen jatkokäytön puhtaiden maa-ainesten vastaanotto- ja loppusijoitusalueena. Hankkeen YVAmenettely on käynnissä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Louhinta ja kivenmurskaustoiminta liittyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittämiseen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa louhinta- ja murskaustarvetta aiheuttavat jätteenkäsittelykeskuksen kehittämistarpeet. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus jatkaa mm. jätevoimalan tuhkien loppusijoituspaikkojen lisärakentamisella ja jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosaan sijoittuvalla Högbergsberget-nimisellä alueella. Tarvetta pienimuotoiseen louhinta- ja murskaustoimintaan voi olla myös jätteenkäsittelykeskuksen muissa osissa.

12 (100) Merkittävimmät louhintakohteet on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 23). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan. Lähin asuinalue sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen rajasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em. suoja-alue. Espoon puolella lähin asuinalue on Kolmperä, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueesta pohjoiseen. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle. Kirkkonummen puolella lähimmät asuinalueet ovat Laitamaa ja Råbacka. Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Louhintaa suoritetaan jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Lähinnä asutusta sijaitsevat louhinta-alueet ja niiden etäisyydet asutuksesta on esitetty seuraavassa taulukossa ja ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 7.1). Louhintaa lähinnä olevat asuinalueet Kohde Lähin louhittava alue Etäisyys louhittavan alueen rajasta, m Laitamaa Tuhka-alue 470 Kolmperä Luoteiskulma 520 Råbacka Tuhka-alue 550 Ympäristön tila ja laatu Melusta, tärinästä tai pölystä mahdollisesti häiriintyvistä kohteista lähin on Kauhalan ulkoilu- ja virkistysalue, joka sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä länteen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rajalta. Muut melusta, pölystä tai tärinästä mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat kauempana toiminnan sijaintipaikasta. Kirkkonummen ympäristönsuojeluyksikön tiedossa ei ollut 13.12.2012 muita häiriintyviä kohteita Kirkkonummen puolella kuin taulukossa 1 esitetyt kohteet. Alueen maa- ja kallioperä Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on rakennustöiden yhteydessä otettu ja tullaan ottamaan käyttöön uusia alueita, joilla maaperä on muuttunut massanvaihtojen, leikkausten ja pengerrysten seurauksena. Jätteenkäsittelykeskuksessa on useita erilaisia toimintoja, jotka saattavat vaikuttaa alueen maaperän laatuun, esimerkiksi kompostointikentät ja vuoden 2010 loppupuolella aloitettu pilaantuneiden maiden käsittely.

13 (100) Alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia seurataan pohjaveden tarkkailun avulla. Vanhalla kaatopaikalla on käynnissä alueen viimeistelyrakentaminen. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Muista uusista alueista laajuudeltaan merkittävin on kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalue. Muita rakennuskohteita ovat olleet mm. jätteenkäsittelyalueen kaakkoisosassa sijaitsevat vesiaseman alue ja kaasuvoimalan alue. Vanha kaatopaikka-alue Vanhan kaatopaikan sijoitusalue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä, kallioista maastoa, jossa alimmat peitteiset maastopainanteet olivat ennen alueen rakentamista laajalti soistuneet. Luonnontilainen maanpinnan korkeusasema on alueella noin +53 +70 m mpy. Kallioisiin maastokohtiin rajautuvilla alimmilla painannealueilla, vanhan kaatopaikan kohdalla, maaperä on ennen kaatopaikan rakentamista koostunut turpeesta. Turvekerroksen paksuus on alueella ollut suurimmillaan noin 7 metriä. Turvekerros on paikoin ulottunut kallionpintaan saakka. Turvepeitteisen alueen osuus vanhan kaatopaikka-alueen pinta-alasta on ollut noin 50 %. Kaatopaikan pohjarakennustöiden yhteydessä turvekerrokset on poistettu kokonaisuudessaan alueen itäosasta sekä osittain myös länsiosasta. Alimmissa kallioperän painanteissa kallion pintaa peittää keskimäärin metrin paksuinen kitkamaakerros, joka maanäytetutkimusten perusteella vaihtelee koostumukseltaan silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suurimmillaan moreenikerroksen paksuudeksi on kairauksissa todettu noin 3 metriä. Moreenikerros on painannealueiden reunaosissa ulottunut maanpintaan saakka ja moreenipeitteisen maaston osuus vanhan kaatopaikka-alueen kokonaispinta-alasta on ennen turvekerrosten poistamista ollut noin 20 %. Moreenikerroksen päällä on kaatopaikka-alueen koillisosassa todettu kairauksilla myös pienialainen, noin 2 metrin paksuinen savikerrostuma. Kallioperä koostuu vanhan kaatopaikan alueella ja koko jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusalueella punertavasta, keski karkearakeisesta mikrokliinigraniitista, joka paikoin sisältää pieniä liuskesulkeumia. Kallioperän päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi ja tumma kiille (biotiitti). Granaattia tavataan paikoin hajarakeina. Kivilaatu on pääosin massamaista, suuntautumatonta. Kallioperässä tavataan sekä pysty jyrkkäasentoista rakoilua että vaakarakoilua. Kallioperän vallitseva rakoilutyyppi on kuutiorakoilu. Keskimääräiseltä rakotiheydeltään kallio on pääosin harvarakoista (keskimääräinen rakoväli > 1 metri). Kalliolaatu on pääosin kiinteää, harvarakoista, massarakenteista. Paikallisesti kalliopaljastumissa on havaittu myös kapeita rakotihentymiä.

14 (100) Peitteisillä painannealueilla on kallioperässä maasto- ja karttatarkastelun sekä geofysikaalisten mittausten perusteella tulkittu esiintyvän useita etelä kaakko pohjois luodesuuntaisia sekä pohjois koillinen etelä lounassuuntaisia rakoilu- ja rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tulkinnan mukaan vyöhykkeet ovat pysty- tai jyrkkäasentoisia. Tulkittujen kallioperän heikkousvyöhykkeiden kohdalla suoritetuissa kallionäytekairauksissa on todettu kalliolaadun olevan pääosiltaan kiinteää, harva runsasrakoista. Kiinteän kalliolaadun lisäksi kallioperässä on todettu kapeina vyöhykkeinä murros ruhjerakenteista, rikkonaista kalliolaatua. Vanhan kaatopaikka-alueen pohjoisreunalle kairatussa tutkimuspisteessä on todettu myös vaaka-asentoisia kapeita rakotihentymiä. Vesimenekkikokeilla on todettu kallion pintaosissa tavattavien rakojen olevan vettäjohtavia. Syvemmällä kallion rakoilu on tutkimustulosten mukaan tiivistä. Uusi kaatopaikka-alue (laajennusalue) Uuden kaatopaikan alue on ennen louhintatöiden suorittamista ollut kallioista maastoa, jossa kallio on ylimmissä maastokohdissa ollut laajalti paljastuneena. Kalliomäkien väliset alimmat maastokohdat ovat olleet soistuneita ja kallionpintaa on peittänyt ohut turvekerros. Paksuimmat maakerrokset tavattiin laajennusalueen eteläosassa sijainneen maastopainanteen kohdalla. Maaperä koostui painannetta reunustavilla ylimmillä rinnealueilla moreenista. Laajennusalueen eteläreunalla sijainneessa alimmassa maastopainanteessa moreenin päällä tavattava pintamaakerros koostuu tiiviistä savesta. Laajennusalueen kalliolouhinta loppui vuonna 2007. Laajennusalueen huoltokuilun rakentamisen yhteydessä on tiivistetty laajennusalueen vanhan kaatopaikan vastainen kallioseinämä siten, että vanhan kaatopaikan alueelta aikaisemmin purkautuneet vedet voidaan johtaa hallitusti huoltokanaaliin ja edelleen puhdistamolle. Kaatopaikan laajennusalue koostuu eteläisintä reunaa lukuun ottamatta kalliopohjaisesta, tasatusta asfalttikentästä. Maanpinnan luonnontilainen taso on ollut laajennusalueella noin +56,5 +71,5 m mpy. Kallion louhintataso on vastaavasti noin +48 +53 m mpy. Laajennusalueen kallioperän laatua selvitettiin geofysikaalisten tutkimusten avulla vuonna 1989 (Ämmässuon kaatopaikan läntisen laajennusalueen kallioperän tiiveys, VTT, Geotekniikan laboratorio 8.9.1989). Tutkimukset käsittivät maatutkaluotausta n. 1,7 km sekä sähkömagneettisia mittauksia kuudella mittauslinjalla, joiden yhteispituus oli noin 4,2 km. Tutkimuksilla todettiin laajennusalueen lounaisreunalla sekä välittömästi laajennusalueen luoteispuolella merkkejä kapeista, ympäristöään rikkonaisemmista kalliovyöhykkeistä. Laajennusalueen kallioperässä todettiin lisäksi pintaosissa, noin 5 10 metrin syvyyteen ulottuvaa voimakasta vaakarakoilua. Muilta osin alueen kallioperä todettiin tutkimuksilla homogeeniseksi ja ehjäksi. Kallioperässä ei todettu kallioperän vedenjohtavuuden kannalta merkittäviä, laajalle ulottuvia ruhjevyöhykkeitä.

15 (100) Geofysikaalisten tutkimusten tuloksia tarkennettiin laajennusalueella suoritetuilla kallionäytekairauksilla vuonna 1989 (kallionäytekairaus Espoon Ämmässuolla, Suomen Malmi Oy 1989). Tutkimukset käsittivät kallionäytekairauksia ja vesimenekkimittauksia neljässä tutkimuspisteessä. Kallionäytekairausten perusteella alueen kallioperä on massarakenteista ja kiinteää, keskimääräiseltä rakotiheydeltään harva runsasrakoista. Rakoilu on pääosin tiivistä. Täytteisiä ja avoimia rakoja todettiin ainoastaan kallion pintaosissa. Vesimenekkikokeiden perusteella kallion pintaosissa tavattavat raot ovat vettäjohtavia, mutta pintaosan alapuolella kallion raot ovat erittäin tiiviitä. Laajennusalueen luoteispuolisen, geofysikaalisten tutkimusten perusteella tulkitun rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla todettiin kairauksessa 0,85 m:n pituudelta rikkonaista, murrosrakenteista kalliolaatua. Vesimenekkikokeiden perusteella kairauksella läpäisty kapea rikkonaisuusvyöhyke ei johda vettä. Laajennusalueen lounaisreunalle tulkitun mahdollisen rikkonaisen kalliovyöhykkeen kohdalla ei kallionäytekairauksessa todettu rikkonaisuutta. Ämmässuon laajennusosan etelälaidalla tehtiin vuonna 1993 Espoon kaupungin Geoteknisen osaston toimesta viisi kallionäytekairausta ja 15 porakonekairausta. Kairaukset tehtiin ensisijaisesti menetelmäkehitystä ajatellen, tavoitteena pystyä tulkitsemaan porakonekairausten yhteydessä rekisteröitävistä tiedoista kallion rakenne. Kairaukset sijoitettiin tunnetun ruhjekohdan yhteyteen. Kallioperä kyseisellä alueella kaatopaikan laajennusalueen etelälaidassa on voimakkaasti rapautunutta, ns. korppukiveä. Kyseessä on ruhjevyöhyke, jonka kaade on lounaaseen, ja joka syvenee voimakkaasti kohti kaakkoa. Pienialaisen tutkimusalueen vuoksi ruhjeen ulottuvuuksista ei ole muuta tietoa. Kairaukset sijoittuvat hyvin pienelle, noin 30 m 40 m alueelle, eivätkä siten kerro yleisesti alueen kallioperästä tai sen rikkonaisuudesta. Laajennusalueen eteläreunalla suoritettiin injektointityön suunnittelua varten porakonekairauksia ja vesimenekkimittauksia 40 tutkimuspisteessä vuonna 1992 (Ämmässuon kaatopaikka, vedenjohtavuusmittaukset marraskuussa 1992, Suomen Malmi Oy 25.11.1992). Neljässä tutkimuspisteessä todettiin selvästi muita pisteitä suuremmat vesimenekit (vesimenekit 0,06 32,78 l/min ja vastaavat vedenjohtavuudet 1,68 10-5 8,5 10-8 m/s). Muissa tutkimuspisteissä vesimenekit olivat selvästi pienempiä vaihdellen välillä <0,01 4,24 l/min. Tuhkan ja kuonan loppusijoitusalue on louhittu kallioon Ämmässuon laajennusalueen lounaisosassa. Alueen kallioperän laatua on selvitetty kaatopaikan laajennusaluetta koskevien tutkimusten yhteydessä ja maastokatselmuksella. Ennen louhintaa kallionpinta oli laajennusalueen kohdalla paljastuneena tai ohuen moreeni-/turvekerroksen peittämä. Loppusijoitusalueen kohdalla maanpinnan taso on ollut luonnontilassa noin +57 +63 m mpy. Louhitun loppusijoitusalueen pohjan taso on noin +51 +53 m mpy. Alueen kallioperä on tutkimustulosten perusteella massarakenteista ja kiinteää graniittia. Graniitille tyypillisen vaakarakoilun lisäksi tuhkan ja kuonan loppusijoitusalueen kohdalla on kalliossa lisäksi havaittavissa pystyrakoilua, jossa vallitseva rakoilusuunta on likimain pohjoinen-etelä. Loppusijoi-

16 (100) tusalueen pystyrakoilun kaateet ovat pääosin itään ja niissä näkyy viitteitä veden virtauksesta. Loppusijoitusalueen keskiosissa on havaittavissa kaksi toisistaan noin muutaman metrin etäisyydellä olevaa likimain pystysuuntaista (noin 90 /80 ) rakoa, joiden välinen kallio on rikkonaisempaa. Havaitut raot ovat värjäytyneet ruskeiksi ja ovat todennäköisesti vettäjohtavia. Loppusijoitusalueella ei sijaitse merkittäviä laaja-alaisia kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä. Lähin todennäköisesti laajempi kallioperän rikkonaisuusvyöhyke sijaitsee noin 350 metriä loppusijoitusalueen lounaispuolella. Kyseinen rikkonaisuusvyöhyke on likimain pohjois-eteläsuuntainen. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta on laadittu Ämmässuon aluetta ja sen ympäristöä koskeva, lentogeofysiikkaan perustuva kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta vuonna 2008. Ruhje- ja rikkonaisuustulkinnat perustuvat GTK:n lentogeofysikaalisiin kartoitusaineistoihin sekä Maanmittauslaitoksen topografiseen aineistoon. Lähempi rikkonaisuuden tarkastelu perustui vuonna 2003 GTK:n YTV:lle tilaustyönä tekemiin lentogeofysikaalisiin aineistoihin Ämmässuon alueella. Kallioperän ruhje- ja rikkonaisuusvyöhykkeet tulkittiin Ämmässuon lentomittausalueelta sekä laajemmin kohdealueen ympäristöstä peruskarttalehtien 2032 09 ja 12 sekä 2041 07 ja 10 alueelta. GTK:n lentomittaukset karttalehdiltä 2032 06 ja 12 ovat vuodelta 1996 ja karttalehdiltä 2041 07 ja 10 ne ovat vuodelta 1984. Lentosuunta oli kaikilla karttalehdillä pohjois-eteläinen ja lentolinjojen väli 200 m. Työn yhteenvetona on todettu Ämmässuon alueen kallioperän olevan melko rikkoutumatonta ja erittäin heikosti magneettista. Aluetta luonnehtii kolme tärkeintä rikkonaisuussuuntausta, jotka tulevat esiin magneettisessa aineistossa lineamenttisuuntina ja joita topografiset piirteet korostavat: pohjois-etelä-, luode-kaakkois- ja koillis-lounassuuntaukset. Alueen jyrkänteet ja pehmeiköt ovat asettuneet pääasiassa pohjois-etelä-suuntaisesti. Lineamenttien pääsuunnat toistuvat alueen rikkonaisuusrakenteissa. Luode-kaakkoissuuntainen rikkonaisuus voi olla tärkeää vedenkulkeutumisen kannalta. Kallioperän rakenteet, niin jatkuvuus- kuin rikkonaisuusrakenteetkin noudattavat ko. suuntausta. Sitä leikkaavat rikkonaisuussuunnat (koillis-lounais-) tarjoavat väyliä, jotka mahdollistavat veden kulkeutumisen. Ympäristölupahakemuksessa esitetään louhintaa ja murskausta, joka on seurausta kaatopaikan laajennusalueella sijaitsevien tuhka- ja kuonajakeille tarkoitettujen solujen pohjan tasauksesta. Suunnittelualue sijaitsee kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisessa luoteisosassa, jonne on varattu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalasta vastaanotettavien vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen tuhkien ja pohjakuonan loppusijoitusta varten noin 10 ha:n laajuinen alue. Ko. alueelle on tarkoitus rakentaa vaiheittain omia erillisiä loppusijoitusalueita sekä tuhka- (T) että kuonajakeille (K). Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaville tuhkille varatun alueen pinta-ala on noin 2,5 ha, jolloin ko. alue koostuu noin 50 m leveistä ja 100 m pitkistä vaiheittain toteutettavista tuhkasoluista (lokeroista). Tuhkasolujen rakentamisjärjestelyt ja läjitysratkaisut toteutetaan siten, että solujen täyttötilavuus maksimoituu mm. ottaen huomioon, että rakennus-

17 (100) alueen alimmat mahdolliset louhintatasot määräytyvät suunnittelualueen pohjaveden luonnollisien korkeustasojen perusteella. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennusalueen pinta-ala on noin 20,6 ha. Kenttien rakentaminen on aloitettu vuonna 2009. Alue on kallioaluetta, jossa kallionpinta on tasattu louhimalla noin 20 ha:n alueelta. Rakennettua kenttäaluetta on tällä hetkellä yli 7 hehtaaria. Kompostointi- ja hyötykäyttöalue sijaitsee kallioisessa maastossa. Nykyisellä hyötykäyttökentällä kallionpinta on ennen alueen rakentamista ollut paljastuneena tai ainoastaan ohuen moreenikerroksen peittämä. Nykyisin alue koostuu louhimalla tasatusta ja asfaltoidusta kentästä. Kentän tasauslouhinta on tehty tasoon noin 0,8 1,0 m kentän nykyisestä pinnasta. Kentän pohjan tasaukseen on käytetty louhetta ja kantavaan kerrokseen mursketta. Kallio on louhittu länsi itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla noin +64 m mpy ja länsipuoli tasolla noin +63 m mpy. Alueella ja sen lähiympäristössä, pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä tehdyissä kairauksissa, on kallionpinnan syvyydeksi todettu noin 1,6 2,3 m maanpinnasta. Pohjan tasaukseen käytetyn louhekerroksen ja kallionpinnan välissä on kairauspisteissä todettu ohut kerros hiekkaista moreenia. Kentän alapuolisen kallioperän laatua on selvitetty pohjaveden havaintoputkien asennustyön yhteydessä syvimmillään noin 20 metriin ulotettujen porakonekairausten avulla. Kairaustulosten mukaan kalliossa on vähäistä rakoilua. Merkittäviä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä ei tutkimuksissa ole havaittu. Hyötykäyttökentän laajennusalue koostuu kallioisten mäkien reunustamasta maastopainanteesta. Kallioisia maastokohtia reunustavilla rinnealueilla maaperä koostuu moreenista. Keskiosan painannealueella maaperä koostuu pintaosassa, noin 2,5 m syvyyteen turpeesta ja sen alapuolella hiekkaisesta moreenista. Maakerrosten kokonaispaksuus on painannealueella suurimmillaan noin 7,6 m ja kallionpinta sijaitsee alimmillaan tasolla noin +54 m mpy. Alueen kallioperä on keski karkearakeista mikrokliinigraniittia. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Alueen kautta johtavaan pohjois luodeetelä kaakko-suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) sekä itäpuolisen maankaatopaikka-alueen tutkimusten (Suunnittelukeskus Oy 2001) yhteydessä. Högbergsbergetin alue Jätteenkäsittelykeskuksen kaakkoisosassa on Högbergsberget-niminen kallioselänne. Alue rajoittuu pohjoisessa kompostointi- ja hyötykäyttöalueeseen ja lännessä vesiaseman alueeseen.

18 (100) Louhimalla tasattava alue koostuu Högbergsberget-nimisestä, pohjoiseteläsuuntaisesta kallioselänteestä ja sen itäpuolisesta, osittain turvepeitteisestä Högbergsmossenin alueesta. Yli kymmenen metriä Högbergsmossenin alueen maanpinnan tasoa ylemmäksi kohoavan Högbergsbergetin (lakiosa tasolla noin +77 m mpy) alueella kallionpinta on lähes kauttaaltaan paljastuneena. Kallioselänteen länsipuolisen Högbergsmossenin alueen reunaosat ovat kallioista maastoa, mutta alueen keskiosissa kallionpintaa peittävät maakerrokset, joiden paksuus on kairaustulosten perusteella suurimmillaan noin 7,6 m. Kallionpinta on Högbergsmossenin alueella alimmillaan tasolla noin +54,5 m mpy, eli noin 6,9 m louhinnan suunniteltua pohjatasoa (+61,4 m mpy) alempana. Alueen kallioperä koostuu keski karkearakeisesta mikrokliinigraniitista. Kivilaatu on massamaista ja suuntauksetonta. Käytettävissä olevien kartoitushavaintojen perusteella kallion päärakoilusuunnat ovat pohjois-etelä tai pohjois-luode etelä-kaakko -suuntainen, pystyasentoinen rakoilu sekä sitä vastaan kohtisuora itä-länsi tai itä-koillinen - länsi-lounas -suuntainen, pystyasentoinen tai jyrkästi eteläsuuntaan kaatuva rakoilu. Lisäksi kalliossa tavataan myös vaaka-asentoista rakoilua. Kallion vallitsevana rakoilutyyppinä on kuutiorakoilu. Högbergsbergetin kallioselänteen länsipuoliseen, pohjois koillinen - etelä kaakko -suuntaiseen maastopainanteeseen liittyy pystyasentoinen, murrosrakenteinen kallioperän ruhjevyöhyke. Ruhjevyöhyke on paikannettu geofysikaalisilla mittauksilla ja kallionäytekairauksella Ämmässuon kaatopaikka-alueen kallioperän tiiveyttä koskevan tutkimuksen (VTT 1986) yhteydessä. Louhittavan alueen itäreunaan sijoittuu lisäksi em. tutkimuksen yhteydessä paikannettu, pohjois luode - etelä kaakko -suuntainen, murrosrakenteinen kapea kallioperän ruhjevyöhyke. Pohjavesi Lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat itäpuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Nupurin tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104907), pohjoispuolella noin 2,2 km:n etäisyydellä sijaitseva Kolmirannan tärkeä (luokka I) pohjavesialue (kalliopohjavesiesiintymä) (nro 0104952), sekä kaakkoispuolella noin 2,3 km:n etäisyydellä sijaitseva Järvikylän tärkeä (luokka I) pohjavesialue (nro 0104951). Pohjavedellä ei ole jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusalueilta maaperän kautta virtausyhteyttä em. pohjavesiesiintymien suuntaan. Kolmirannan kalliopohjavesiesiintymä sijaitsee maastollisesti jätteenkäsittelytoimintojen sijoitusaluetta ylempänä, eikä maastomuotojen perusteella kalliopohjavedellä ole virtausyhteyttä jätteenkäsittelykeskuksen alueelta Kolmirannan pohjavesialueelle. Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat uuden kaatopaikka-alueen länsi pohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän alueilla, noin 450 850 m:n etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m:n etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista

Vesistön tila 19 (100) on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä. Pohjaveden laatu Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2003. Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1). Vanhan kompostointilaitoksen alapuoliseen louhostäyttöön todettiin 2000- luvun alussa salpautuneen likaista pohjavettä. Likaantuneen veden kulkeutumisen estämiseksi tehtiin suojapumppausta vuosina 2001 2003. HSY (silloinen YTV) seurasi kompostointilaitoksen pohjaveden tilaa omaehtoisella erillistarkkailulla vuosina 2001 2007. Tarkkailu lopetettiin, kun mitään erityistä ei ollut enää todettavissa. Osa tarkkailupisteistä liitettiin osaksi Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailua. Nykytilanteessa kaikki jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen suoto- ja valumavedet ja alueen muut likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Käsittelyyn johdetaan myös vanhan kaatopaikan täyttövaiheiden 1 ja 2 pohjamuovikalvon alapuoliset vedet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen Espoonlahden- Saunalahden Natura-alue (FI0100027). Kompostointilaitokset ja kompostin jälkikypsytyskentät sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa, josta pintavedet purkautuvat luontaisesti Slätmossenin kautta Loojärveen. Jätteenkäsittelykeskuksen suunnasta Ämmässuonpuroon laskevat vedet kulkevat Ämmässuonpurossa kompostointilaitosten eteläpuoleisten hyötykäyttökenttien laajennuksen alueella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin. Loojärvi on tarkkailujen tulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet eivät purkaudu Dämmanin pintavesilaitoksen suuntaan.

20 (100) Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteenveto vuoden 2011 vesitarkkailun tuloksista on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteessä (liite 6.1). Yhteenvedossa on myös esitetty tarkkailupisteiden sijainti. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ilmapäästöt ovat pölypäästöt sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Ilmanlaatua on näiden komponenttien osalta tarkkailtu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja koskevien ympäristölupamääräysten mukaisesti 2000-luvun alusta. Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivedyt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on noudatettu hiukkasmittausohjelmaa, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 8.11.2006 päätöksellään No YS 1618. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausohjelma on päivitetty vuonna 2014 (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 19.2.2014). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kaksi ilmanlaadun mittausasemaa: Vanha mittausasema 1 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen vaakaaseman läheisyydessä. Mittausaseman itäpuolella sijaitsee viherjätteen käsittelykenttä sekä risujen, kantojen ja puhtaan puun murskaus. Biojätteen kompostointilaitokset sijaitsevat mittausasemasta kaakkoon ja biojätteen jälkikypsytyskenttä edelleen niiden eteläpuolella. Mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasema 2 sijaitsee uuden jätetäyttöalueen läheisyydessä Ämmäsvuoren eli vanhan kaatopaikan rinteellä nykyisin käytössä olevan jätetäyttöalueen ja tuhkankäsittelyalueen tuntumassa vallitsevien tuulten alapuolella toimintoihin nähden. Mittausasemalla tarkkaillaan uuden jätetäyttöalueen sekä muun muassa kuonien ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittausasemalla 2 mitataan pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. PM 10-, PM 2,5- ja TRS-pitoisuuksien mittaukset Ämmässuolla ovat jatkuvatoimisia ja mittausten tulokset ovat reaaliaikaisesti nähtävillä HSY:n nettisivuilla. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilman laatuun on lisäksi valvottu kaatopaikalta kerätyn kaasun määrän ja koostumuksen (CO 2, CH 4, O 2) jatkuvatoimisilla mittauksilla sekä jätetäyttöjen pinnan säännöllisten metaa-