Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 307/ Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Yleistä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2003 lähtien tarkkailu on toteutettu Uudenmaan ympäristökeskuksen määräämänä alueen toimijoiden yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Yhteistarkkailuohjelman päivitys on jätetty vireille vuoden 2015 lopulla. Yhteistarkkailu kattaa seuraavat toiminnot: Ämmässuon alue: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Kulmakorven alue: - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Ohjelmassa on lisäksi huomioitu seuraavat toiminnot siltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa: - HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalue toimintoineen - HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille Tarkkailusta vastasi ja vuosiyhteenvedon laati Ahma ympäristö Oy. Vuosiyhteenveto on oheismateriaalina ja nähtävillä kokouksessa. Seuraavassa käsitellään vuoden 2015 tarkkailun tulokset yhteenvedossa noudatetun otsikoinnin mukaisesti. Näytteenotto ja analyysit Vuosi 2015 oli normaalin tarkkailun vuosi. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli Näytteitä otetaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Järvillä käydään maaliskuussa ja elokuussa. Yksityiskaivoista otetaan näytteitä kerran vuodessa. Tarkkailuun kuului 7 jätevesiviemäriin johdettavien vesien havaintopaikkaa, 4 täyttöjen sisäisten vesien havaintopaikkaa, 31 pintavesihavaintopaikkaa, 41 pohjavesiputkea ja 9 talousvesikaivoa. Tulokset ja tulosten tarkastelu Viemäriin johdettavat vedet Jätteenkäsittelyalueella muodostuvista vesistä kuormitetuimmat kerätään tasausaltaaseen (TAL 1), josta ne johdetaan siirtoviemäriä pitkin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaaseen johdetaan hyötykäyttöalueen keräysaltaan ja ympäryssalaojien vedet, kompostointilaitoksen jätevedet, käytöstä poistetun kaatopaikan täyttöalueiden I ja II muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen vesi sekä uuden kaatopaikan suotovedet. Suomenojalle pumpattiin jätevesiä m 3 (1 443 m 3 /d), joka oli 15 % enemmän kuin vuonna Jätevesi oli laadultaan tavanomaista kaatopaikan suoto- ja valumavettä. Vuonna 2015 sulfaatille asetettu rajaarvo (400 mg/l) ylittyi loka- ja marraskuussa. Muilta osin haitta-aineiden pitoisuudet alittivat HSY Vesihuollon asettamat raja-arvot. Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen havaintoputkessa P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen havaintoputkessa KP5A/11 maanläjityksen vaikutusta kuvastivat mm. suuri sähkönjohtavuus ja suuret typpipitoisuudet. Kalliosuon maanläjitysalueelle 2014 asennetuista kahdesta uudesta putkesta vain 52A/14:sta on saatu näytteitä. Vedenlaatu oli putkessa huono: vesi oli sameaa ja sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus, kloridipitoisuus, ammoniumtyppipitoisuus ja useiden metallien (Ba, Fe, Ca, Al, As, Ni, V) pitoisuudet olivat suuria.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Pintavedet Nupurinjärveen laskevat vedet Nupurinjärven suuntaan ohjataan vesiä osasta Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueita sekä Ämmässuon alueelta motocrossradalta, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisosasta ja mullanvalmistuksen laitosalueelta. Kulmakorven alueelta tulee kuormitteisia vesiä myös betoniasemalta ja asfalttiasemalta. Ämmässuontien suljetun maanläjitysalueen valumavesien havaintopaikalla P10 vedenlaatu ilmensi selvää yleiskuormitusta, joka oli nähtävissä kohonneena sähkönjohtavuutena ja kloridi-, sulfaatti-, typpi-, kalsium- ja bariumpitoisuutena. Havaintopaikan kautta johdetaan noin puolet Ämmässuontien läjitysalueen valumavesistä. Lännensuonojan havaintopaikka P17 edustaa toiminta-alueen pohjoisosien kokonaisvaikutusta. Havaintopaikalla vesi oli sameampaa kuin 2014, minkä vaikutuksesta fosfori-, rauta- ja alumiinipitoisuudet olivat edellisvuotta suurempia. Härklammenojan (P12) kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ilmensivät lievää kuormitusta. Nupurinjärvestä elokuussa 2014 mitatun poikkeuksellisen suuren alumiinipitoisuuden takia otettiin ylimääräisiä näytteitä Nupurinjärvestä ja siihen laskevista ojista. Alumiinipitoisuudet olivat selvästi edellisvuotta pienempiä kaikilla muilla havaintopaikoilla paitsi P17:llä. Vuonna 2014 mitatut suuret alumiinipitoisuudet johtuivat todennäköisesti näytteiden sameudesta. Vuonna 2014 alumiini määritettiin vain suodattamattomasta näytteestä. Vuoden 2015 näytteissä vain pieni osa alumiinista oli liukoisessa muodossa. Liukoinen alumiini on varsinkin happamissa oloissa myrkyllistä vesieliöille. Nupurinjärven vedenlaatu oli parempi kuin Typpipitoisuus oli pienentynyt selvästi ollen lievästi rehevällä tasolla. Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat vedet Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperän järveen, ja siitä edelleen kohti Loojärveä. Kolmperään laskevan puron havaintopaikan P1 vesi on tyypillistä suoalueen hapanta ja humus- ja rautapitoista vettä. Kolmperä on lievästi rehevä ja humusvetinen järvi. Järven vedenlaadussa ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Ämmässuon kaatopaikan laajennusosan alueelta laskevan ojan (P6) vedenlaatu ilmensi voimakkainta kuormitusta Haapajärvenpuron kautta Loojärveen laskevissa vesissä. Loppuvuoden typpipitoisuudet olivat suuria, mikä saattoi johtua jätteenkäsittelykeskuksen alueelle varastoitujen Blominmäen jätevedenpuhdistamon työmaan louheiden räjähdysainejäämistä.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat vedet Ämmässuonpuron kautta Loojärveen päätyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen, Ämmässuontien maanläjitysalueen ja rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosan valumavesiä. Kuormitusvaikutukset olivat selvimmin havaittavissa toiminta-alueen lähellä sijaitsevilla Ämmässuonpuron itäisen haaran (kaakkoisen avo-ojan) havaintopaikoilla P2 ja P8 kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena ja typpipitoisuutena kuten aiempinakin vuosina. Havaintopaikalla P8 ojaveden bakteeripitoisuudet olivat poikkeuksellisen suuria elokuun kierroksella. Ämmässuonpuron läntisen haaran (Ämmässuonoja) alkupään havaintopaikalla P3b toiminta-alueen vaikutus näkyi suurina typpipitoisuuksina ja lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena. Gumbölenjokeen laskevat vedet Kulmakorven purossa (K5) ja Gumbölenjoessa (KDM1) ei havaittu toiminta-alueen vaikutuksia vuonna Gumbölenjokea aiemmin kuormittaneet Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueen poistovedet ohjattiin pois Dämmanin valuma-alueelta kohti Mankinjokea vuonna Mankinjoen kautta laskevat vedet Mankinjokeen päätyy vesiä Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston kentältä, Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitoksen alueelta, Kulmakorven maanläjitysalueelta ja Jersinmäen louhinta- ja maankaatopaikka-alueelta. Jersinmäen louhintojen poistovesiä seurataan selkeytysaltaasta (TMS), jossa kloridi- ja sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat tarkkailujakson suurimmat. Lisäksi typpipitoisuudet olivat edellisvuotta suurempia. Louhintojen vaikutus näkyi vedenlaadun heikentymisenä myös Mankinjokeen laskevien vesien havaintopaikoilla K6 ja K7. Pohjavedet Ämmässuon ja Kulmakorven alue on kallioaluetta, jossa maakerros on ohut. Maaperä on pääosin moreenia ja hienoainesta. Kallioisten mäkien väliset notkot ovat soistuneet. Tällaisella alueella pohjavesien muodostuminen on vähäistä ja virtaus heikkoa. Pohjavedessä on tyypillisesti vähän happea ja useiden metallien pitoisuudet ovat kohonneet varsinaisten pohjavesialueiden veteen verrattuna. Maaperän hienojakoisuuden takia vesi on usein sameaa. Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue Ämmässuontien lopetetun maanläjitysalueen vaikutus pohjaveteen oli selvimmin havaittavissa havaintopaikalla 201, jonne valtaosa maanläjitysalueen vesistä kulkeutuu. Pohjavesi oli sameaa, hapanta ja

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 hapetonta, kuten aikaisemminkin. Pohjaveden laatuun vaikuttaa myös alueen soistunut maaperä. Rakennusjätteen käsittelyalue ja siirtoautovarasto Rakennusjätteen käsittelyalueen, siirtoautovaraston ja asfalttiaseman alueilta virtaa pohjavettä havaintoputkien 207A ja 206A suuntiin. Toiminnan vaikutukset näkyivät edellisten vuosien tapaan etenkin havaintopaikalla 207A kalliopohjaveden suurena sähkönjohtavuutena sekä suurina kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina. Kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ylittivät edelleen niille asetetun ympäristölaatunormin. Putkessa 206A oli myös todettavissa toiminta-alueen vaikutuksia, mutta selvästi lievempinä. Tarkkailun perusteella kalliopohjaveden pilaantuminen rajoittuu suppealle alueelle. HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet ja Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueen toiminnan vaikutukset näkyivät selvimmin kalliopohjavesihavaintopaikalla 106 suurena sähkönjohtavuutena, alkaliniteettinä ja kloridipitoisuutena. Havaintopaikalle kulkeutuu vesiä myös rakennusjätteen käsittelyalueen ja siirtoautovaraston alueilta. Havaintopaikoilla 36, 101 ja 260/13 lievää kuormitusta ilmensivät luonnontilaisesta kohonnut sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Kauempana toiminta-alueesta vaikutuksia ei ollut havaittavissa. HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutukset olivat nähtävissä jätteenkäsittelyalueen itäpuolella sijaitsevalla pohjavesihavaintopaikalla 30A, jossa sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ilmensivät kuormitusta. Muilla HSY:n jätteenkäsittelyalueen vaikutusten tarkkailun havaintopaikoilla selviä kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Kulmakorven toiminnot Kulmakorven alueella toimintojen vaikutus pohjaveden laatuun oli edellisvuosien tapaan nähtävissä maanläjitysalueen eteläpuolella sijaitsevassa kalliopohjavesiputkessa KP2A sähkönjohtavuudessa ja kloridi-, barium- ja kalsiumpitoisuuksissa. Muilla havaintopaikoilla kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Takapellon toiminta-alueen mahdollisten vaikutuksia seurannan pohjavesiputkessa 640 veden ph laski vuodesta 2014, mutta oli edelleen korkea (9,2-9,6). Havaintoputken ph:sta on laadittu erillinen selvitys (Ramboll ), jonka mukaan todennäköinen syy korkealle ph:lle on Kulmakorven entiselle maanläjitysalueelle läjitetyt tuhkat ja tuhkanläjityksen sisäisen veden kulkeutuminen kalliopohjaveteen.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Talousvesikaivot Yksityisten talousvesikaivojen vedenlaatua tarkkailtiin neljästä kaivosta Kolmperän alueella ja yhteensä viidestä kaivosta Mustapuron ja Forsbackan alueilla. Kaivojen vedenlaatu täytti pääosin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Yhdessä kaivossa fluoridipitoisuus ei täyttänyt laatuvaatimusta. Kolmessa kaivossa ph, sameus tai väriluku ei täyttänyt laatusuositusta. Tarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven toiminnoilla ei ollut vaikutusta kaivojen vedenlaatuun. Arviointi Toiminnan vaikutukset pohjaveteen Vuonna 2015 pohjaveden laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Yhteistarkkailun perusteella Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen selvät vaikutukset pohjaveteen rajoittuvat toiminta-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminnoilla ei havaittu olevan vaikutusta lähimpien yksityiskaivojen vedenlaatuun. Toiminnan vaikutukset pintavesiin Vuonna 2015 pintavesien laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen vaikutukset pintavesiin kohdistuvat selvimmin Ämmässuonpuroon, joka laskee Loojärveen, ja Peringinojaan, joka laskee Mankinjokeen. Toiminta-alueen aiheuttamaa kuormitusta yleisesti ilmentävä sähkönjohtavuus on laimenemisesta huolimatta luonnontilaista selvästi suurempi vielä Loojärveen, Nupurinjärveen ja Mankinjokeen laskevissa ojissa. Järvissä kuormitus ei ole enää havaittavissa laimenemisen takia. Toiminta-alue ei tarkkailun tulosten perusteella kuormita Kolmperän järveä. Nupurinjärvi ja Gumbölenjoki kuuluvat Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen suoja-alueeseen. HSY Vesihuolto saa myös tarkkailun tulokset ja yhteenvedot käytettäväkseen. Dämmanin kuormitusta on pienentänyt Jersinmäen louhinnan ja maankaatopaikan poistovesien ohjaaminen Mankinjoen valuma-alueelle. Tiedoksi

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7