Rakennus- ja ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE 47/60.602/2015 RyL 9 Valmistelu ja lisätiedot: ympäristöntutkimuspäällikkö Carita Forsberg-Heikkilä, puh , sähköposti carita.forsberg-heikkila@porvoo.fi kaavoittaja Hilkka Jokela, puh , sähköposti hilkka.jokela@porvoo.fi ympäristönsuojelutarkastaja Arto Lankinen, puh , sähköposti arto.lankinen@porvoo.fi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Porvoon kaupungilta lausuntoa Rudus Oy:n lupahakemuksesta, joka koskee pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvaa maa-aineksen ottamista.mahdollinen lausunto tulee antaa mennessä. Suunnittelukohde sijaitsee Sondbyn kylässä. Suunnittelualue rajoittuu pohjoispuolella Långfjärdenin/Vålaxfjärdenin vesialueeseen. 1) Suunniteltu ottotoiminta Ottoalueella tarkoitetaan kiinteistöllä RN:o 3:109 sekä kiinteistöjen RN:o 3:109, RN:o 3:129 ja RN:o 3:153 rajavyöhykkeellä tapahtuvaa ottoa. Muutoin on kiinteistölle RN:o 3:153 haettu ottolupaa ja vesilain mukaista lupaa erillisellä suunnitelmalla ja hakemuksella. Suunnittelualueeseen kuuluu suunniteltu ottotoiminta edellä mainituilla kiinteistöillä ja osa kiinteistöstä RN:o 5:6, jossa otto on loppumassa. Ottoalue on pinta-alaltaan 28,8 ha. Kyseessä on pohjavedenpinnan alapuolelle kohdistuva maa-ainesten otto, jonka seurauksena kiinteistölle RN:o 3:109 muodostuu noin 10,1 ha:n pohjavesiallas. Ottoalueella on myös pohjaveden pinnan yläpuolista ottoa. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet kiinteistölle RN:o 3:109 muodostuvan altaan sekä naapurikiinteistölle RN:o 3:153 eri lupahakemuksen myötä syntyvän pohjavesialtaan yhdistämisestä, sekä altaan ulottamista kiinteistölle RN:o 3:129. Näin suunnittelualueelle muodostuu lopputilanteessa pohjavesiallas, joka on pintaalaltaan noin 22,8 ha, kun kiinteistöillä RN:o 3:109 ja RN:o 3:153 muodostuvat altaat on yhdistetty yhdeksi altaaksi. Allas on noin 920 m pitkä ja noin m leveä. Ennen yhdistämistä kiinteistön RN:o 3:153 allas on kooltaan noin 7,8 ha (eri vesi- ja maa- ainesten ottoluvat) ja kiinteistöllä RN:o 3:109 oleva allas noin 10,1 ha.

2 2) Toiminnan vaiheistus Maa-ainesten ottotoiminta tapahtuu vaiheittain. Vaiheessa 0 suoritetaan pohjaveden pinnan alapuolista ottoa kiinteistöllä RN:o 3:153 myönnetyn vesiluvan ja erillisen ottosuunnitelman ja -luvan mukaisesti. Ottotoimintaa tulee olemaan myös suunnitelman mukaisen vaiheen 1 alueella ennen kun otto onpäättynyt vaiheessa 0. Vaiheessa 1 ottoa tehdään kiinteistöllä RN:o 3:109 ottoalueen pohjoisosasta olemassa olevaa pienempää allasta suurentamalla. Otto etenee pääosin lounaaseen ja etelään. Vaiheen etelä-/lounaisosassa tehdään myös pohjaveden pinnan yläpuolista ottoa, samoin kiinteistöllä RN:o 3:129. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolista ottoa on osittain samanaikaisesti. Vaiheessa 2 otto etenee edelleen etelään suurentamalla ja syventämällä olemassa olevaa isompaa allasta. Tilanne vaiheen 2 jälkeen on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S2. Vaiheessa 3 yhdistetään kiinteistöille RN:o 3:109 ja RN:o 3:153 muodostuneet altaat kaivamalla auki niiden välillä olevaa kannasta. Tämä on tärkeää, sillä välialueella on paksut ja hyvälaatuiset sorakerrokset. Allasta laajennetaan myös kiinteistön RN:o 3:129 puolelle. Kiinteistön RN:o 3:109 altaan eteläpuolelle muodostuu noin 60 m leveä miltei tasainen rantavyöhyke, jonka taso on Pohjoisrannalla jätetään vain kapea, noin 5 m levyinen rantavyöhyke. Rantavyöhykkeen ympärillä maasto muotoillaan siten, että luiskat ovat kaltevuudeltaan noin 1:3. Altaan vedenpinta asettuu arviolta tasoon noin +0,5. Altaan vedenalainen rantavyöhyke muotoillaan siten, että muodostuu vähintään noin 10 m leveä vyöhyke, joka on kaltevuudeltaan loiva (1:6 tai loivempi). Paikoin vyöhyke voidaan muodoilla leveämmiksikin. Loivan rantavyöhykkeen jälkeen luiskakaltevuutena käytetään vähintään 1:1,5, eli allas syvenee rantavyöhykkeen jälkeen nopeasti. Kaltevuus vaihtelee myös riippuen kallionpinnasta. Keskimääräinen ottotaso alueella on pohjavedenpinnan alapuolisessa otossa -12. Koska kallionpinta kuitenkin vaihtelee alueella, ja on osittain keskimääräisen kaivutason -12 yläpuolella, tarkkaa ottosyvyyttä ei voida ennakkoon määrittää. 3) Ottomäärät ja toiminta-aika Suunnitelman mukaisella ottoalueella (kiinteistöt RN:o 3:109, RN:o 3:153 ja RN:o 3:129) otetaan kaikkiaan pohjavedenpinnan alapuolisia massoja m3ktr. Pohjavedenpinnan yläpuolista ottoa tehdään m3ktr. Yhteensä maa-aineksia otetaan

3 suunnitelman ja hakemuksen mukaiselta alueelta m3ktr. Lisäksi on jo myönnetty vesilain mukainen lupa m3ktr:n ottomäärälle pohjaveden pinnan alapuolelta kiinteistöllä RN:o 3:153. Kiinteistöllä RN:o 3:153 on noin m3ktr pohjavedenpinnan yläpuolisia massoja ottoalueella, jolle on myönnetty erillinen vesilain mukainen lupa. Maa-ainesten ottolupaa haetaan 15 vuodeksi, jolloin vuotuinen otto suunnitelman mukaisella ottoalueella on keskimäärin noin m3ktr pohjaveden pinnan alapuolelta ja m3ktr pohjaveden pinnan yläpuolelta. Pohjavedenpinnan alapuolisessa otossa huolehditaan siitä, että vuotuinen keskimääräinen otto soranottoalueella kokonaisuutena katsottuna ei ylitä m3ktr. Maa-ainesten ottotoiminta on ympärivuotista. Alueella on ottotoimintaa arkipäivisin (ma-pe) klo 7:00 22:00 välisenä aikana. Kiviainesten jalostustoimintaa on alueella arkipäivisin klo 7:00 22:00 välisenä aikana. Valmistuotteiden myyntikuljetuksia on arkipäivisin (ma-pe) klo 6:00 22:00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa kuljetuksia on myös öisin ja viikonloppuisin, mikäli esim. betonitehtaat kiireellisesti tarvitsevat suuria määriä raaka-ainetta. 4) Tukitoiminnat Sandhöjdenin/Sandmalmenin soranottoalueella murskattavan kiviaineksen osuus kaivettavista massoista on noin 30 %. Soran murskaukselle on kiinteistölle RN:o 3:153 myönnetty erillinen ympäristölupa. Alueella tehdään maa-aineksen vesiseulontaa. Kiinteistölle RN:o 3:153 myönnetyssävesilain mukaisessa luvassa on käsitelty myös vesiseulontaan liittyviä asioita, mm. vesiseulontaan liittyvää vedenottoa (pohjavedestä). Vesiluvan mukaan vesiseulontaa saa alueella suorittaa, kunhan siihen liittyvää pohjavedenottoa on enimmillään 250 m3/d. Suunnitelman myötä tehtävä otto ei muuta päivittäin tehtävän vesiseulonnan tuotantomäärää tai tehokkuutta jo myönnettyyn vesilupaan verrattuna, ainoastaan toiminnan kesto pitenee. Maa-aineksia vesiseulotaan lämpötilan pysyessä nollan yläpuolella eli käytännössä huhtikuusta marraskuuhun. 5) Jälkihoito Jälkihoito etenee pääosin ottovaiheistuksen mukaisesti. Ennen ottotoiminnan siirtymistä vaiheeseen 2, maisemoidaan tavoitteellisesti vaiheen 1 reunaluiskat. Altaan ympärille jäävä rantavyöhyke muotoillaan vasta ottotoiminnan loputtua kokonaan, sillä pohjatasoa tarvitaan mm. varastokenttänä ja sisäisen

4 liikennöinnin tarpeita varten. Kiinteistöllä RN:o 3:153 (vaihe 0) suoritetaan maisemointi ko. ottoalueen suunnitelman mukaisesti. Maisemoinnissa huomioidaan, että molemmilla kiinteistöillä olevat ottoalueet muodostavat kokonaisuuden, vaikkakin toimintaa on erillisten suunnitelmien ja lupien mukaisesti. Ottoalue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön istuvaksi. Pohjavedenpinnan yläpuoliset reunaluiskat loivennetaan ja muotoillaan kaltevuuteen 1:3. 6) Liikennejärjestelyt Kuljetusmäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin tähänkin mennessä, eli keskimäärin noin raskasta ajoneuvokäyntiä (ajoneuvoyhdistelmä) vuorokaudessa arkipäivisin. Suunnitelman mukainen otto ei hakemuksen mukaan merkittävästi lisää vuosittaista liikennemäärää aiempaan toimintaan verrattuna, sillä tuotantoalueen tuotanto pysyy miltei samana, toiminnan kesto vain pitenee. Vuorokausiliikenne vaihtelee vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Kesällä toiminta on selvästi talviaikaa vilkkaampaa. 7) Häiriintyvät kohteet Ottoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin vakinainen asuinalue sijaitsee ottoalueen länsipuolella noin 1-1,5 kilometrin etäisyydellä. Sandmalmenin alueella on kuitenkin lukuisia vapaa-ajan asuntoja, jotka ovat keskittyneet ensisijaisesti ranta-alueille. Lähimmät loma-ajan asumukset ovat pohjoispuolella noin 300 m etäisyydellä ottoalueesta. Itä-/koillispuolella lähimmät asumukset ovat noin 500 m etäisyydellä ja Ramsholmenin saarella noin 600 m etäisyydellä. Karilasandin eteläpuolisella ranta-alueella on tiheästi kesämökkejä, joista lähimmät sijaitsevat 800 metrin etäisyydellä ottoalueelta. Ottoalueen koillispuolella, lähimmillään noin 300 m etäisyydellä ottoalueesta, sijaitsee asuntovaunualue. Koillispuolella on myös vuokrattavia kesämökkejä. Toinen asuntovaunualue sijaitsee luoteessa noin 600 m etäisyydellä ottoalueesta. Ottoalue lähiympäristöineen on miltei kokonaisuudessaan avoinna olevaa soranottoaluetta. Alueella on osittain tehty maisemointitoimenpiteitä ja puiden istutuksia, mutta alueen yleisilme on edelleen avoin. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole Jättekastetia lukuun ottamatta muita suojelualueita tai muutoin arvokkaita alueita. Lähin Natura-alue on Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue (FI ), joka sijaitsee idän suunnassa yli neljän kilometrin etäisyydellä ottoalueesta. 8) Alueen pohjavesiolosuhteet

5 Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue on aiemmin sijainnut Sandmalmenin I-luokan pohjavesialueella (tunnus ), nyt pohjavesialueen rajaus kulkee lähimmillään noin 320 m etäisyydellä kaakkoon kiinteistön RN:o 3:109 rajasta ja noin 100 m etäisyydellä lopullisen altaan rajasta (kiinteistö RN:o 3:153). Pohjavesialueen rajausta on tarkistettu keväällä Geologian Tukimuskeskus (GTK) teki keväällä 2008 geologisen rakenneselvityksen Porvoon Sandmalmenin pohjavesialueella sijaitsevalle Sandhöjdenin tutkimusalueelle. GTK:n rakenneselvityksen tulosten perusteella pohjaveden pinnankorkeus on yleisesti koko tutkimusalueella sen itäosaa lukuun ottamatta lähellä merenpinnan tasoa. Itäosassa, Jättekastetin itäpuolella, taso on korkeimmillaan noin +5 m mpy, josta se laskee pohjoisesta etelään merenpinnan tasoon. Pohjaveden virtausta estävä ja/tai ohjaava kalliokynnys sijaitsee alueen keskiosassa, Jättekastetin itäpuolella. Tämä kalliokynnys erottaa pohjavesialueen kahteen erilliseen osaan, joiden välillä pohjavesi voi virrata vain lähellä rantaa. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurimmillaan samoilla alueilla, joissa kallionpinta on alimmillaan, ts. alueella joka kulkee pohjoisesta Djupvikenin kohdalta etelään koko Karilasandin niemen poikki kulkevalla suhteellisen kapealla, noin metriä leveällä alueella. Vyöhykkeen paksuus on yleisesti yli 15 metriä ja suurimmillaan yli 25 metriä. Pohjavesivyöhyke puuttuu kokonaan mm. itäosan Majvikbergenin kallioalueelta. Sandmalmenin pohjavesialueella sijaitseva Sondbyn vedenottamo (Porvoon vesi), toimii varavedenottamona esimerkiksi putkirikon sattuessa. Vedenottamo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Sondby kuuluu kunnalliseen vesijohtoverkostoon, johon valtaosa alueen asukkaista on liitetty. Vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella veden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään, jossa vesi purkautuu mereen tihkumalla. Vedenottamolla ei ole määritettyjä lähi- tai kaukosuojavyöhykkeitä. Rakenneselvityksen mukaan vedenottamon valuma-alueen ja suunnittelualueen välillä kulkee kalliokynnys, joten ottotoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta vedenottamon toimintaan. 9) Pohjaveden laadunseuranta Alueen pohjaveden tarkkailutuloksissa on havaittu kloridi- ja sulfaattipitoisuuden selvä kohoaminen vuosien aikana. GTK teki vuoden 2007 alussa selvityksen, jossa arvioitiin pitoisuuden kohoamisen syitä. Selvityksessä kloridipitoisuuden kohoamisen syyksi esitettiin meriveden käyttö vesiseulonnassa (syksystä 2002 vuoden 2003 syksyyn) sekä vuosina aikana tapahtunut pohjaveden pinnan alapuolinen maa-ainesten otto (maa-ainesten ottoa vastaavan tilavuuden korvasi osittain merivesi). Kloridi- ja

6 sulfaattipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ovat laaduntarkkailun mukaan palautuneet nyt suunnilleen vuotta 2003 edeltävälle tasolle. Aluehallintoviraston kiinteistölle RN:o 3:153 myöntämän vesilain mukaisen luvan mukaan Rudus Oy:n tulee tarkkailla maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä hankkeen vaikutus alueella olevien talousvesikaivojen vedenpinnan korkeuteen ja laatuun Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Rudus Oy tulee laatimaan erillisen pohjaveden tarkkailu- ohjelman, jossa huomioidaan suunnitelman mukainen toiminta. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Liitteet: Rudus Oy, pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvaa maa-aineksen ottamista koskeva hakemus dnro ESAVI/8241/2014, rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Rudus Oy, maa-ainesten ottosuunnitelma Vs.yp: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Rudus Oy:n pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvaa maa-aineksen ottamista koskevasta hakemuksesta dnro ESAVI/8241/2014 liitteen mukaisen lausunnon. Pykälä tarkastetaan heti. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Rudus Oy:n pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuvaa maa-aineksen ottamista koskevasta hakemuksesta dnro ESAVI/8241/2014 liitteen mukaisen lausunnon. Pykälä tarkastettiin heti.