KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

2 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Tiina Virta Jaana Sunell Asko Riihimäki Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSKOHDE Sijainti Rajaukset ja koko Omistus ja kaavatilanne Toimintahistoria ja nykyiset rakenteet ja nykyinen käyttö Naapurusto Pohjasuhteet Pinta- ja pohjavedet Aikaisemmat tutkimukset 2 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Näytteenotto Kenttämittaukset Kemialliset laboratorioanalyysit 3 4. TULOKSET 3 5. MAAPERÄN ARSEENIPITOISUUKSIEN ARVIOINTI 3 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LIITTEET Liite 1 Kuvia näytteenotosta 3 s Liite 2 Maanäytteiden yhteenvetotaulukko 1 s Liite 3 Laboratorion analyysitodistukset (maanäytteet) 1 s PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1: Tutkimuspisteiden sijainnit 1: Näytepisteet ja pitoisuudet 1:

4 1. JOHDANTO Nokian kaupunki on tilannut Ramboll Finland Oy:ltä maaperän arseenin taustapitoisuustutkimuksen Kohmalan osayleiskaavan alueelle. Tutkimuksella selvitettiin arseenipitoisuuksien vaikutuksia alueen maankäyttöön liittyen. Tilaajan edustajana Nokian kaupungilta on toiminut kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä FM maaperägeologi Jaana Sunell ja suunnittelijana FM Tiina Virta. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Nokian kaupungissa Kohmalan kaupungiosassa. Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa Kohdealueen keskipistekoordinaatit ovat P: I: (GK-24). 2.2 Rajaukset ja koko Tutkimusalueen koko on noin 40 hehtaaria. Tutkimusalue rajautuu pohjoisessa Nokianvirtaan (Kohmanlahti), etelässä Teernijärveen ja lännessä ja idässä peltoihin ja metsään Tutkimusalueen rajaus on esitetty piirustuksessa Omistus ja kaavatilanne Suurimman osan tutkimusalueen tonteista omistaa Nokian kaupunki. Muut maat ovat yksityisomistuksessa. Kuvassa 1 on esitetty sinisellä kaupungin omistamat tontit. Kuva 1. Nokian kaupunki omistaa sinisellä merkityt tontit tutkimusalueella. Muut maat ovat yksityisomistuksessa

5 Osalla aluetta on voimassa voimaan tullut ranta-alueiden osayleiskaava ja osalla aluetta voimaan tullut keskustaajaman osayleiskaava. Molemmat yleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia. Kaavakartat löytyvät pdf-muodossa kaupungin kotisivuilta osoitteesta aavat/ 2.4 Toimintahistoria ja nykyiset rakenteet ja nykyinen käyttö Tutkimusalue koostuu lähinnä pelloista ja metsästä. Alueen keskellä on asutusta, josta suurin osa rajautuu tutkimusalueen ulkopuolelle. 2.5 Naapurusto Tutkimusalue rajautuu pohjoisessa Nokianvirtaan (Kohmanlahti), etelässä Teernijärveen ja lännessä ja idässä peltoihin ja metsään. Tutkimusalueen keskellä ulkopuolelle jää Kohman tila ja peltoja. Suunnittelualueen jakaa Taivalkunnantie. 2.6 Pohjasuhteet Alueen maanpinta on noin +77, metrin korkeudessa merenpinnasta. Tutkimusalueen maa-aines on luonnonmaata. Tutkimusten perusteella alueen maalaji on lähes yksinomaan moreenia, alueen lounaiskulman alavammalla osuudella havaittiin ohuehko savisilttikerros. Ohuen pintahumuskerroksen alla olevan löyhän moreenikerroksen paksuus on tutkimuspisteistä saatujen tietojen perusteella 0,5 1,0 metriä. Maalaji on tässä kerroksessa punertavan ruskeaa. Syvyydellä 0,6 2,0 metriä havaittiin kovempi soramoreenikerros, joka oli väriltään sinertävän harmaa. Määräsyvyyksiin ulottuvissa tutkimuksissa ei havaittu kallion pintaa. 2.7 Pinta- ja pohjavedet Tutkimusalueen pohjoispuolella sijaitsee Nokianvirta ja eteläpuoli rajoittuu Teernijärveen. Alueella ei ole merkittäviä ojia, ainoastaan Taivalkunnantien pohjoispuolella sijaitsevalta pellolta vedet virtaavat etelään kohti Teernijärveä. Pääsääntöisesti tutkimusalueen pintavedet valuvat Taivalkunnantien pohjoispuolella Nokianvirtaan ja eteläpuolella Teernijärveen. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Maatialanharju A, 1.lk) sijaitsee 3,4 km tutkimusalueesta koilliseen. Tutkimuksissa ei havaittu koekuopissa vettä. Pintavesistä ei saatu otettua näytettä, koska alueen ojat olivat kuivia. 2.8 Aikaisemmat tutkimukset Alueella ei tiettävästi ole tehty aiemmin maaperän haitta-ainetutkimuksia. 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Näytteenotto Maaperänäytteenotto tehtiin Koekuopat kaivettiin kaivinkoneella näytteenottosyvyyksiin kasalle. Näytteenottajana toimi Tiina Virta Ramboll Finland Oy:stä. Näytepisteiden sijainnit oli etukäteen määritetty karttatarkastelulla ja merkitty GPS-laitteelle. Maastossa koekuoppien lopullinen sijainti määrittyi maaston (puut, kivet yms.) mukaan kohtiin, joihin kaivaminen oli mahdollista tehdä. Koekuoppien sijainnit valittiin siten, että alueesta saatai

6 siin mahdollisimman edustava kuva. Koekuoppia tehtiin yhteensä 6 kappaletta ja ne uloittuivat noin 2 metrin syvyyteen maanpinnasta. Maanäytteet otettiin minigrippusseihin. Maanäytteitä otettiin yhteensä 18 kappaletta, jokaisesta näytepisteestä 3 näytettä. Näytteet otettiin rakennekerroksittain 0-0,5 m, 0,5-1,5 m ja 1,5-2,0 metrin syvyydeltä. Kohteessa ei otettu vesinäytteitä, koska alueen ojat olivat kuivia. Kohteessa ei myöskään otettu kallionäytteitä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Liitteessä 1 on kuvia näytteenotosta. 3.2 Kenttämittaukset Kaikista maanäytteistä mitattiin epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Niton XL3t 600- röntgenfluoresenssianalysaattorilla. Niton-analysaattorilla määritettäviä epäorgaanisia haittaaineita ovat muun muassa arseeni, kupari, kromi, lyijy ja sinkki. Maanäytteiden kenttämittaustulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä Kemialliset laboratorioanalyysit Kemialliset laboratorioanalyysit tehtiin Eurofins Scientific Finland Oy:n akreditoidussa laboratoriossa Tampereella. Näytteet valittiin laboratorioanalyyseihin kenttämittausten perusteella. Laboratoriossa tutkittiin raskasmetallit (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni ja Zn) kahdesta maanäytteestä (KK5/1,5 2,0m ja KK6/1,5 2,0m). Maanäytteiden laboratoriotulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa liitteessä 2. Maanäytteiden laboratorion analyysitodistukset ovat liitteenä TULOKSET Pitoisuudet vaihtelivat 3,4 14, mg/kg. Maaperän arseenipitoisuudelle asetuksessa VNa 214/2007 asetettu kynnysarvo (5 mg/kg) ylittyi kenttämittauksissa näytepisteissä 4 (0,5 2,0 m, pitoisuudet 5,2 5,8 mg/kg), 5 (0,5 2,0 m, pitoisuudet 7,3 7,9 mg/kg) ja 6 (0 2,0 m, pitoisuudet 9,6 14,5 mg/kg). Myös laboratoriossa testatut näytteet (KK5/1,5 2,0m ja KK6/1,5 2,0m) ylittivät kynnysarvon, mutta jäivät selvästi alle alemman ohjearvon. Laboratoriossa näytteiden pitoisuuksiksi saatiin 12 mg/kg ± 35 % (KK5) ja 22 mg/kg ± 35 % (KK6). Muiden raskasmetallien osalta havaitut pitoisuudet alittivat kenttämittauksissa niille asetetut kynnysarvot. Kaikki kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulokset on esitetty yhteenvetotaulukossa, liitteessä 2. Taulukossa on esitetty myös tutkittujen haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvot. Kuvassa on esitetty kenttämittausten tulokset (keskiarvo syvyyksistä) koekuopittain. 5. MAAPERÄN ARSEENIPITOISUUKSIEN ARVIOINTI Maaperän haitta-ainepitoisuuksia ja pilaantuneisuutta arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin apuna käytetään asetuksen mukaisia kynnysarvoja sekä alempia ja ylempiä ohjearvoja. Yleisesti maaperää pidetään pilaantuneena alempien ohjearvojen ylittyessä, paitsi epäherkillä alueilla, kuten teollisuus-, varasto- ja liikennealueilla, joilla pilaantuneisuuden rajana käytetään ylempää ohjearvoa. Kynnysarvoa pidetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointikynnyksenä. Asetuksessa edellytetään myös tarkempaa kunnostustarpeen arvioimista riskinarvioinnin perustella, mikäli jonkin aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvotason. Arseenille määritetyt kynnysarvot ylittyivät kaikissa tutkituissa pisteissä. Kynnysarvon ylittyminen on tyypillistä Pirkanmaan alueella. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ylläpitämän taustapitoisuusrekisterin mukaan Pirkanmaan alueella soramaassa arseenin taustapitoisuus on 25 mg/kg,

7 kun kynnysarvo on 5 mg/kg. Arseenipitoisuus ei tutkimusten perusteella ylitä taustapitoisuutta alueen maaperässä. Kohmalan osayleiskaavan alueella tehtyjen taustapitoisuuskartoitusten (TAATA/GTK) perusteella arseenipitoisuus on kohteessa välillä 8 15 mg/kg. Kartoitus osoittaa, että alueella on kohonneita arseenipitoisuuksia luonnostaan. Tutkimusalueella tehtiin maaperän arseenintaustapitoisuustutkimus. Maaperästä otetuista 18 näytteestä 7:ssä havaittiin kenttämittauksissa ja kahdessa näytteessä laboratorioanalyyseissä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Kuva 2. Arseenipitoisuudet Kohmalan alueella. Lähde: (Geologian tutkimuskeskus). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Lähes koko Nokian alueella arseenipitoisuudet ovat VNa 214/2007 mukaista kynnysarvoa (5 mg/kg) suuremmat. Koska Pirkanmaan arseeniprovinssin arseenipitoisuudet ovat luontaisesti muuta Suomea korkeammat, on Geologian tutkimuskeskus suositellut kynnysarvon sijasta käytettäväksi pohjamoreenin taustapitoisuutta 25 mg/kg (SSTP, suurin suositeltu taustapitoisuus). Nokian alueella moreenin arseenipitoisuutta 25 mg/kg voidaan pitää sellaisena pitoisuutena, joka ei aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä. Kaikki tutkimuksissa todetut arseenipitoisuudet alittivat edellä mainitun pitoisuusarvon. Alueelle voidaan kaavoittaa ja rakentaa ilman tarkempia lisäselvityksiä. Kaivetut maa-ainekset voidaan käyttää kohteessa ilman erillisiä selvityksiä ja lupia kohteen maankäytöstä riippumatta. Maa-ainesten alueelta pois kuljettamisessa on huomioitava, että vastaanottopaikka soveltuu kyseiselle arseenipitoisuudelle. Rajoituksia voi olla mm. vastaanottopaikan ympäristöluvassa. Maaainesten kuljetusta ja vastaanottoa maanvastaanottoalueille ja rakennuspaikoille Nokian alueella voidaan pitää hyväksyttävänä ilman erillisiä selvityksiä tai ilmoituksia, ellei vastaanottopaikan mahdollisessa ympäristöluvassa muuta mainita. Samoin muualla Eteläisen Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella maa-ainesten toimitus maankaatopaikoille voidaan tehdä ilman erillisiä selvityksiä, ellei vastaanottopaikan ympäristöluvassa muuta mainita. Maa-aineksia voidaan toimittaa myös rakennuspaikoille Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella, mikäli ne eivät sijaitse poh

8 javesialueella. Ennen massojen kuljetusta on hyvä olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kalliota louhittaessa ei tarvitse erikseen selvittää kallion arseenipitoisuutta. Lähde: Nokian kaupunki, Arseeniriskit ja riskinhallinta (Ramboll Finland Oy, ). Ramboll Finland Oy Jaana Sunell Projektipäällikkö Tiina Virta Suunnittelija