HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

Transkriptio

1 HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta Vieteritie 2 AO Vieteritie 4 AO Viisaritie 7 AO Vieteritie 6 AO Viisaritie 9 AO Viittatie 32 AO Viittatie 30 AO Vieteririnne 1 AO Vieteritie 10 AO Vieteritie 12 AO Vieteririnne 5 AO Vieteririnne 3 AO Vieteririnne 2 AO Vieteririnne 4 AO

2 Kortteli 11040: tontit 1-8 ja tontit Kortteli 11040: tontit 16, 17, 18 ja 19

3 Kortteli 11041: tontit 1 ja 2 AJANTASA-ASEMAKAAVA

4

5

6 HUOMIOITAVAA ASEMAKAAVASTA JA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSISTÄ Kaupunki on saanut tontille poikkeamisluvan, jonka perusteella tontti on pystytty jakamaan kahdeksi eri tontiksi ja tonttien ja rajoja muutettu alla olevan asemapiirroksen mukaisesti. Poikkeamisluvan johdosta asemakaavamääräyksissä (rakentamisohjeessa) mainitut tontit eivät enää ole voimassa. Uudet tontin numerot ovat 16, 17, 18 ja 19, jotka tulee huomioida asemakaavaa, asemakaavamääräyksiä ja rakentamisohjetta luettaessa. Esimerkiksi huomioitavaa: Tontin 16 (ent. nro 9) Viisaritien puoleiselle rajalle tulee tehdä niskaoja, joka estää pintaveden hallitsemattoman valumisen tonteille. Painanne tulee tehdä jatkuvana tontilta toiselle. HUOM! PINTA-ALAT OVAT ALLA OLEVASSA ASEMAPIIRROKSESSA VIITTEELLISET. Asemapiirros, jolla haettu poikkeamislupaa POIKKEAMISLUPA Poikkeamislupa koskee tontteja 17 ja 19. Poikkeamislupa on voimassa saakka, johon mennessä on haettava rakennuslupa. Tontin 19 rakennusoikeus on k-m2, mikä poikkeaa asemakaavasta (asemakaavassa k-m2). Tontin 17 rakennusoikeus on k-m2. ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNUKSEN KERROSLUKU Tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen rakennuksen. Kerrosluku vaihtelee tonteittain. RAKENNUSTAPAOHJE Hämevaara: asemakaavan nro rakentamisohje löytyy kokonaisuudessaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan internet sivuilta ( > Ohjeita > Alueelliset rakentamisohjeet) sekä hakuvaiheessa internet sivuilta.

7 RASITTEET Kortteli 11040: tontit 4, ja 7 Johto ( K57) Oikeutetut: , Rasitetut: , Rajaukset: Vesi- ja viemärijohto Kiinteistöillä ja on pysyvä oikeus vesi-, sadevesiviemäri ja jätevesiviemärijohtojen ja johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen kiinteistöjen ja alueilla. Rasite on merkitty rasitekartalla Ras.2 merkinnällä (vihreä alue) - Johdot ovat rakennettu. - Rasitteen rakentamiskustannuksista (kuntoonpanokustannus) ja kunnossapidosta vastaavat käytön suhteessa kiinteistöt ja Rasitealueella ei saa suorittaa sellaisia rakentamis-, kaivamis- tai istutus- ym. töitä, jotka voivat vaikeuttaa johtojen käyttöä ja kunnossapitoa. Kortteli 11040: tontit 16 ja 10 Johto ( K58) Oikeutetut: Rasitetut: Rajaukset: Vesi- ja viemärijohto Kiinteistöllä on pysyvä oikeus on pysyvä oikeus vesi-, sadevesiviemäri ja jätevesiviemärijohtojen ja johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen kiinteistön alueella. Rasite on merkitty rasitekartalla vihreällä. - Johdot ovat rakennettu. - Rasitteen rakentamiskustannuksista (kuntoonpanokustannus) ja kunnossapidosta vastaa oikeutettu kiinteistö Rasitealueella ei saa suorittaa sellaisia rakentamis-, kaivamis- tai istutus- ym. töitä, jotka voivat vaikeuttaa johtojen käyttöä ja kunnossapitoa. PERUSTETTAVAVIA RASITTEITA Korttelien tonttien 3 ja 5, 7 ja 8 sekä 10 ja 19 väliselle rajalle yhteisen autotallin kohdalla ei tarvitse tehdä palomuuria, jos koko autotalli osastoidaan EI 30 -palo-osastoinnin mukaisesti. Kyseisten tonttien tulee tällöin perustaa rasite keskenään palomuurin poisjättämisestä.

8 Kehä II moottoriväylä Korttelien ja eteläpuolelle Espoon puolelle on suunnitteilla Kehä II moottoriväylä. Espoon eteläosien yleiskaavasta ote Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista on annettu , jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä sai lainvoiman. Vireillä olevat asemakaavatyöt Espoon kaupungin puolella (Espoon kaupungin nettisivujen perusteella): Muuttolinnunmäki, Tutkitaan asemakaavoittamattoman pientaloalueen täydennysmahdollisuuksia. Alueen suunnitteluun liittyy kysymys Kehä II:n keventämisen selvittämisestä. FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/SuurLeppavaara/M uuttolinnunmaki_ Uusmäki pohjoinen (Uusvaara), Alueelle sijoitetaan tiivistä ja matalaa asuntorakentamista, jonka mitoitus on vielä auki. Suunnitteluun liittyvät kysymykset voimajohdon maakaapeloinnista sekä Kehä II:n linjaus ja katuyhteydet ovat vielä avoinna. Alue on osa Uusmäki, pohjoinen kaavaluonnosta, joka jaettiin luonnosvaiheen jälkeen kolmeen alueeseen (Helmipöllönmäki, Rykmentinmäki, Uusvaara). FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/SuurLeppavaara/U usvaara_uusmaki_pohjoinen_117300

9 ALUSTAVA MAAPERÄTUTKIMUS JA LISÄTUTKIMUS- TEN TARPELLISUUS HÄMEVAARA TONTIT K11040/1-15 JA K11041/1-2 Maaperä Tonteilla on tehty kesällä 2014 yleispiirteinen pohjatutkimus, jonka yhteydessä on tehty painokairauksia. Lisäksi alueilta on olemassa pintamaalajikartat. Pintamaalajikartan mukaan korttelialueen etelä- ja itäosassa on kallioinen moreenimäki ja korttelialueen pohjois- ja länsiosa ovat silttialuetta. Tontit sijaitsevat rinteessä. MAAPERÄKARTTOJEN MERKKIEN SELITYKSET Rakennusten perustaminen alustavasti Tontit K11040/9,11-15 Tontit K11040/9, sijaitsevat pintamaalajikartan mukaan kallioisella (tumma rasteri) moreenialueella (Mr). Osilla tonteista on peruskartan mukaan avokallioalueita. Painokairauksilla ollaan päästy tunkeutumaan 0,5.2,3 metrin syvyyteen maanpinnasta. Rakennukset todennäköisesti perustetaan pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan tai tasaiseksi louhitun kallion päälle rakennetun murskearinan varaan. Kalliopinta saattaa olla lähellä maanpintaa myös tonttien moreenialueilla. Lisäksi moreenialueella saattaa olla paikoitellen pinnassa 0-2m syvä hienorakeinen kerrostuma. Tontti K11040/6: Tontti K11040/6 sijaitsee pintamaalajikartan mukaan moreenialueella (Mr). Tontilla on paikoitellen pinnassa ohuehko 0-2m syvä kerrostuma silttiä/savea. Tontilla rakennus todennäköisesti perustetaan pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Kallio saattaa paikoitellen tulla lähelle maanpintaa. Tontit K11040/2,4: Tontit K11040/2 ja K11040/4 sijaitsevat rinteessä maalajien vaihtumisvyöhykkeellä. Ylärinteen puolella moreenialueella saattaa pinnassa olla paikoitellen ohuehko hienorakeinen kerrostuma (0-2m). Silttialueella kerrostuman paksuus on arviolta noin 1-2,5m. Lähiympäristön näytepis-

10 teen mukaan kerrostuma on savista silttiä. Rakennukset perustetaan tonteilla todennäköisesti pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Tontit K11040/1,3 ja 5: Tontit sijaitsevat pintamaalajikartan mukaan silttialueella. Maanäytteen mukaan pintakerrostuma on savista silttiä, sen alapuolella on hiekkamoreenikerrostuma. Tontit sijaitsevat rinteessä ja maapohjan nettokuormitusta ei voi lisätä tonteilla ilman stabiliteettiarviota. Tontin K11040/1 lähiympäristön painokairauksilla on päästy tunkeutumaan noin 3 metrin syvyyteen maanpinnasta. Hienorakeisen pintakerrostuman paksuus on tontilla arviolta noin 1,5-2,5 metriä. Alustavan arvion mukaan rakennus perustetaan tontilla siltti/savikerrostuman alapuolisen tiiviin moreenikerrostuman varaan. Myös massanvaihtoa voidaan joutua käyttämään. Rakennus voitaneen myös paaluttaa lyhyillä paaluilla. Tontilla K11040/3 pintakerrostuman (savinen siltti) arvioitu paksuus on noin 1,5-2 metriä. Rakennus perustetaan alustavasti pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Tontilla K11040/5 pintakerrostuman (savinen siltti) arvioitu paksuus on noin 1,5-2,5 metriä. Alustavan arvion mukaan rakennus perustetaan tontilla siltti/savikerrostuman alapuolisen tiiviin moreenikerrostuman varaan. Myös massanvaihtoa voidaan joutua käyttämään. Tontin koillisrajalla voi kalliopinta tulla lähelle perustamistasoa. Tontti K11040/7: Tontilla K11040/7 rakennuksen perustamistapaan vaikuttaa rakennuksen sijoittelu tontille. Tontti sijaitsee maalajien vaihtumisvyöhykkeellä. Pintamaalajikartan mukaisella kallio (tumma rasteri) ja moreenialueella (Mr) rakennus perustetaan alustavasti pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan tai tasaiseksi louhitun kallion päälle rakennetun murskearinan varaan. Tontin pohjoisnurkassa olevalla silttialueella voidaan joutua paaluttamaan. Viisaritien kairauksissa on havaittu pehmeä välisavikerrostuma. Tontti K11040/8: Tontti 11040/8 sijaitsee pintamaalajikartan mukaan maalajien vaihtumisvyöhykkeessä. Tontin eteläreuna sijaitsee moreenialueella (Mr) ja pohjoisreuna silttialueella (Si). Moreenialueella saattaa pinnassa olla 0-1m paksu hienorakeinen kerrostuma. Silttialueella hienorakeisen pintakerrostuman paksuus on arviolta1-3,5 metriä. Viittatien kairauksissa on havaittu lisäksi pehmeä välisavikerrostuma. Rakennuksen perustamistapaan tontilla vaikuttaa rakennuksen sijainti. Moreenialueella perustukset viedään todennäköisesti pintakerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Silttialueella rakennus perustetaan todennäköisesti pintakerrostuman alapuolisen kitkamaan varaan tai massanvaihdon varaan. Mikäli rakennus sijoittuu alarinteen puolelle Viittatien läheisyyteen, voidaan se /osa siitä joutua paaluttamaan. Tontin nettokuormitusta ei voi lisätä ilman stabiliteettitarkastelua ja tarkempia tutkimuksia. Tontit K11041/1-2: Tontit K11041/1-2 sijaitsevat maalajien vaihtumisvyöhykkeellä. Moreenialueella saattaa pinnassa olla paikoitellen 0-2m paksu hienorakeisempi kerrostuma. Rakennukset voitaneen perustaa alustavasti moreenialueella tämän kerrostuman alapuolisen tiiviin kitkamaan varaan. Siltti (Si)- ja hiekka (Hk)-alueiden kohdalla pintakerrostuman alapuolella on pehmeämpi savikerrostuma. Rakennukset todennäköisesti joudutaan paaluttamaan näillä alueilla. Maapohjan kuormitusta ei voi lisätä tontilla ilman stabiliteettitarkastelua. Lisätutkimusten tarpeellisuus Rakennusten perustamiseen vaikuttaa rakennuspaikan lisäksi mm. rakennuksen runkomateriaali (puu, teräs, tiili jne.) ja pihatäytön paksuus. Rakennuksen kohdalla tulisikin tehdä rakennuspaikkakohtainen pohjatutkimus silloin, kun rakentaja on päättänyt em. asioista. Rakennuspaikkakohtaisen pohjatutkimuksen perusteella määräytyy lopullinen perustamistaparatkaisu. Rinnealueella sijaitsevat savi- ja silttitontit tarvitsevat stabiliteettitarkastelun.