OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]



Samankaltaiset tiedostot
YLEISTAVOITTEET

Aiesopimuksen liikenneosuus

PROJEKTISUUNNITELMA

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 201/ /2016

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

Lausuntopyyntökysely

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osayleiskaava-alue

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Suomi 100 -tukiohjelma

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Ympäristön kehittäminen arkiliikuntaan kannustavaksi

KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

Päivärinteen koulun asemakaava ja asemakaavamuutos

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI>

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe


Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Tilaaja päättää - Kunnan ohjauskeinot puun käytön edistämiseksi

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

HELSINGIN KAUPUNGIN HULEVESISTRATEGIA

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Ahvenkosken osayleiskaavan muutos

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

ILMAN SISÄÄNOTTO- JA ULOSPUHALLUSLAITTEET

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

Kaarinkorven Rujalan Keulainmetsän ranta-asemakaavojen muutokset

Tuottavuusohjelma

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Tarjottujen laitteiden tulee olla yhteensopivia lentoaseman pilottiin osoittamien laitteiden ja ohjelmistojen

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Transkriptio:

2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009]

Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4. Maankäytön tteuttamishjelman ja liikennejärjestelmän kehittämistavitteet... 6 5. Seudun yleiskaavan ja liikennejärjestelmän tteuttamisen periaatteet... 7 6. Timenpidehjelma... 11 7. Tteuttaminen ja seuranta... 12 8. Spimuksen vimassal... 13 9. Allekirjitukset... 14 Liitteet: Timenpidehjelma 2009.... 15 Kuva. Tehdäänkö valintja vai saneleek kysyntä kehityksen suunnan 2

1. Spimuksen taustaa ja tarkitus Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava vahvistui seitsemän kunnan (Hailut, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Muhs, Oulu, Oulunsal) salta vunna 2005 ja myöhemmin seutuun liittyneiden klmen kunnan (Liminka, Lumijki ja Tyrnävä) salta vunna 2007. Yleiskaavaprsessiin liittyi merkittävänä sana liikennejärjestelmäsuunnittelu. Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelma valmistui vunna 2003. Suunnitelman phjalta laadittiin Oulun seudun liikenteen aiespimus vusille 2004 2007. Oulun seudulla nähdään entistäkin tärkeämpänä maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tiivis vurvaikutus. Tämän knkretisimiseksi n päätetty laatia tämä Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiespimus. Aiespimuksen keskeisenä tavitteena n edistää seudullista maankäytön ja liikennejärjestelmän vurvaikutteista kehittämistä yhteisesti svittujen tavitteiden saavuttamiseksi. Spimuksen tavitteena n varmistaa sellaisten liikennejärjestelmän kehittämistimenpiteiden tteutuminen, jilla n useita rahittajia ja jtka vaikuttavat psitiivisesti liikennejärjestelmän timivuuteen. Aiespimuksella spijasapulet spivat Oulun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä kytkeytyneenä maankäytön tteuttamishjelmaan (seutumato). Spimuksella svitaan liikennejärjestelmän kehittämisestä myös niiltä sin, jilla ei le suraa kytkentää uusien asunt, työpaikka ja palvelualueiden tteuttamiseen. Aiespimukseen sisältyvien liikennehankkeiden valtin rahitussuus tulee liikenne ja viestintäministeriön, Tiehallinnn, ratahallintkeskuksen, merenkulkulaitksen ja lääninhallituksen (väylävirast 2010 ) käyttöön sitettavasta rahituksesta, jsta lpullisesti päättää Eduskunta valtin talusarvita käsitellessään. Kunnan rahitussuudesta päättää kukin kunta itse. Kaikki aiespimukseen kirjatut timenpiteet pyritään tteuttamaan vusien 2009 aikana. Uusien alueiden käyttööntn viivästyessä niiden tteuttamiseen kytkettyjen liikennehankkeiden tteuttaminen siirtyy. 2. Spijasapulet Tämä aiespimus n tehty seuraavien sapulien välille: - Oulun seutu - Oulun kaupunki - Haukiputaan kunta - Kiimingin kunta - Kempeleen kunta - Oulunsaln kunta - Muhksen kunta - Hailudn kunta - Limingan kunta - Tyrnävän kunta - Lumijen kunta - Phjis Phjanmaan liitt - Oulun lääninhallitus - Tiehallint, Oulun tiepiiri - Ratahallintkeskus - Liikenne ja viestintäministeriö - Merenkulkulaits - Finavia 3

3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen Maankäytön ja liikennejärjestelmän tiiviillä vurvaikutteisella suunnittelulla vähennetään liikkumistarvetta ja vaihtehtisten liikennemutjen (jukkliikenne, kevytliikenne) suutta lisätään (kuva 1). Vaikka asutus, kaupalliset palvelualueet, ja työpaikka alueet laajenevat ja vapaa ajan liikkuminen kasvaa, maankäytön, liikenteen ja asumisen timivuus turvataan ttaen humin kasvihunekaasupäästöjen vähentämistavite. Yhdyskuntarakennetta eheyttään ja tiivistetään kaikin keinin. Kuva 1. Khti kestävää kehitystä Maankäytön ja liikenteen yhteensvittamisen keskeinen tavite n liikenteen kasvutrendin katkaiseminen. Henkilöautliikenteen kasvua n hillittävä ja henkilöliikenteen painpistettä n siirrettävä ympäristöä vähiten kurmittaviin liikennemutihin kävelyyn, pyöräilyyn ja jukkliikenteeseen. Tavaraliikennettä tulee tehstaa ja siinä tulee susia meri ja raideliikenteen käyttöä. Tämä ei le mahdllista ilman määrätietista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, rautateiden ja meriväylän kehittämistä, jukkliikenteen edellytysten parantamista sekä kevyenliikenteen lsuhteiden parantamista. 4

Kuva 2. Tehdäänkö valintja vai saneleek kysyntä kehityksen suunnan (sama kuva esitetty myös liitteenä) Liikennejärjestelmän kehittämisessä n kyse valinnista (kuva 2). Js jatketaan vallalla levan autkeskeisen liikenneplitiikan linjauksin, edetään khti ympäristön sietkyvyn ylitystä. Väyläkapasiteettia lisätään aina tarpeen vaatiessa ja yhdyskuntarakenne hajautuu jatkuvasti. Passiivisen liikennemäärien kasvuun alistuvan plitiikan seurauksena syntyvä yhdyskuntarakenne estää lpulta maankäytön ja liikenteen järkevän järjestämisen, jukkliikenteen timintaedellytykset heikkenevät ja liikennennettmuudet lisääntyvät. Js liikenteen kehityksen suunta halutaan muuttaa, n tehtävä määrätietisia ja sin vaikeitakin pliittisia ratkaisuja. Itseään tteuttavien liikennekasvuennusteiden tuttaminen sekä aikasäästöihin ja liikennemäärien kasvuun perustuva pääteiden kapasiteetin kasvattaminen n lpetettava. Liikenteen ajittaista ruuhkautumista n siedettävä. Jukkliikenteen kulkumut suuden lasku n pysäytettävä. Vain liikennetarvetta vähentämällä vidaan luda eklgisesti, taludellisesti ja ssiaalisesti kestävä liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne. Nykyisten keskusten rakentamista tuetaan kaikin keinin. Asunttutant pitää hjata ensisijaisesti asemakaava alueille ja tissijaisesti yleiskaavan asuntalueille. Kaava alueiden ulkpulinen rakentaminen n hajarakentamista. Js hajarakentamista sallitaan, rakentamisen pitäisi täydentää alueita, jissa palvelut vat j lemassa. Kaupan suuryksiköiden sijaintia hjataan maakuntakaavan ja seudun yleiskaavan avulla. Suuryksiköiden sijainti määritellään yhteisesti hyväksyttyjen liikenteellisten ja kaupallisten selvitysten sekä vaikutusten arviintien perusteella. Lähipalvelujen ja päivittäistavarakaupan sijittamisessa n tärkeää, että palvelut sijittuvat lähelle asutusta ja vat saavutettavissa kevyen liikenteen keinin. 5

4. Maankäytön tteuttamishjelman ja liikennejärjestelmän kehittämistavitteet Maankäytön tteuttamishjelman tavitteet: Turvataan seudun valtakunnallisen kilpailukyvyn kannalta riittävä tnttitutant sekä riittävä tnttien luvutus. Hulehditaan maanhankinnan ja kaavituksen ikea aikaisuudesta ja riittävyydestä. Ylläpidetään riittävää tnttitarjntaa hajarakentamisen vähentämiseksi. Tuetaan ssiaalisesti ja alueellisesti tasapainisten asuntmarkkiniden timivuutta sekä ludaan edellytykset hyvälle ja khtuuhintaiselle, mnipuliselle asumiselle. Pyritään kaikissa kehitysvaiheissa eklgisesti, ssiaalisesti ja taludellisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jka tukee kuntakeskusten elinvimaa, palveluiden saavutettavuutta, virkistyskäyttöä sekä jukkliikenteen ja kevyen liikenteen hyödyntämistä. Liikennejärjestelmän kehittämistavitteet: Liikenneväyliä ylläpidetään ja kehitetään elinkeinelämän ja seudun asukkaiden tarpeet humin ttaen Tie ja katuverkn päivittäinen liikennöitävyys turvataan kk seudulla Ensisijaisesti keskitytään levan verkn ylläpitn ja sen kapasiteetin täysmittaiseen hyödyntämiseen Uusia yhteyksiä tteutetaan uusien maa alueiden käyttööntn edellyttämässä laajuudessa. Keskustjen saavutettavuus turvataan kaikilla liikennemudilla Jukkliikenteen ja kevyen liikenteen suutta kk liikenteestä kasvatetaan Liikennejärjestelmän kehittämisessä hyödynnetään telemaattisten järjestelmien kehittymisen antamat mahdllisuudet, älykäs liikenne. Infrastruktuurin kehittämisessä tetaan humin tavaraliikenteen tarpeet, lgistiikan timintaverkstn kehittäminen sekä infrmaatiteknlgian mahdllistamat uudet timintamallit Eri kulkumudista kstuvien matkaketjujen sujuvuutta parannetaan Liikenneturvallisuutta ja liikkumisen esteettömyyttä parannetaan Tavaraterminaalit sijitetaan lgistisen järjestelmän kannalta ptimaalisiin paikkihin 6

5. Seudun yleiskaavan ja liikennejärjestelmän tteuttamisen periaatteet Seudun yleiskaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmassa n esitetty tavitteita, jtka hjaavat seudullista suunnittelua. Seudun timinnassa tavitteiden tteuttamiseen pyritään seuraavin periaattein: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Pyritään rakenteeseen, jssa kävelyn ja pyöräilyn ja jukkliikenteen lisäämiselle ludaan edellytykset raideliikenteen tulevaisuuden hyödyntämismahdllisuuksia henkilöliikenteessä ei suljeta pis Uudet alueet tetaan käyttöön siinä järjestyksessä, että ne täydentävät levaa rakennetta ja tukevat yhdyskuntateknistenverkstjen, erityisesti kauklämmön hyödyntämistä Tiivistetään lemassa levaa rakennetta. Seudun tavitteena n, että asemakaava alueiden ja yleiskaavan asuntalueiden ulkpulelle sijittuvan hajarakentamisen määrän pitää jäädä pienemmäksi kuin 10% makti ja paritaltutannsta. Kävelyn ja pyöräilyn sekä jukkliikenteen käytettävyyden edistäminen Kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa arviidaan yksityiskhtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumutjen käytettävyyteen Ludaan edellytykset mahdllisimman lyhyisiin ja laadukkaisiin kävely ja pyöräily yhteyksiin asuntalueilla ja asuntalueilta palveluihin, bussipysäkeille ja seudullisille kevyen liikenteen väylille Kuntakeskusten elinvimaisuuden ja palvelujen alueellisen saavutettavuuden turvaaminen Uusien alueiden käyttööntn vaikutus palveluverkn kehittämiseen tetaan humin seuraavista näkökulmista alueiden ja yhteyksien tteuttamisen n ltava taludellista ja ikea aikaista palvelujen n ltava hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumudilla Keskustjen asukasphjaa ja palveluja lisääviä timenpiteitä tuetaan sittamalla alueet, jiden rakentaminen tai tiivistäminen lisää keskustan elinvimaa Mnipulisen ja viihtyisä elinympäristön luminen Hulehditaan, että seudulla n jatkuvasti tarjlla erityyppisiä asuntalueita Maankäyttöä tteutetaan pääsin kunnissa. Kuntien maankäytön tehtäväksi jää is sa yleiskaavassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettujen tavitteiden tteuttamisesta. Kunnissa maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tulksekas yhteensvittaminen edellyttää mm. seuraavaa. Hajarakentamisen määrän vusitavite kunnissa n enintään 10% asuntjen kknaistutannsta. Liikennejärjestelmän näkökulmasta kaikesta hajarakentamisesta pitäisi lupua. Kaikkiin kaavihin sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn sekä jukkliikenteen reitistöjen suunnittelu Kaikissa kaavahankkeissa arviidaan liikenteelliset vaikutukset ja mahdllisuudet kaikkien kulkumutjen käyttämisen salta Uusia asuntalueita tteutettaessa suunnitellut alikulut ja kevyen liikenteen väyliä rakennetaan samanaikaisesti kaavaa muutinkin tteutettaessa. Varataan asemakaavassa riittävä alue kaksisraiteelle 7

Kärkitehtävä 1 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen kaavitusyhteistyöllä Seudun yleiskaavasuunnittelua ja siihen liittyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua svitetaan yhteen maankäytön tteuttamishjelmassa, jssa sitetaan asunt, työpaikka ja palvelurakentamisen määrä, sijainti ja tteutuksen ajitus. Seudun yleiskaavan tteutumisen hjaamisen välineenä vat kuntien yleiskaavista ja merkittävistä asemakaavista sekä muista suunnitelmista annetut lausunnt, jtka seuturakennetiimi valmistelee seutuhallitukselle. Seuturakennetiimin edustaja sallistuu kuntien yleiskaavjen ja merkittävien asemakaavjen ja muiden suunnitelmien viranmaisneuvtteluihin ja tarvittaessa myös muihin suunnittelukkuksiin. Seudullisen yleiskaavituksen kehittäminen edellyttää erilaisia selvityksiä. Selvitystyön tarpeita varten perustetaan seudun yhteinen tietpankki, jssa n mm. seudun kartta aineist sekä maankäytön tteuttamishjelmatyössä kerätty palveluja kskeva tiet. Maankäytön suunnittelulla vidaan merkittävästi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuusvisin mukaan tieliikennejärjestelmä n suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kulla eikä lukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuuden kannalta n erittäin tärkeä phtia hulellisesti ja pitkäjänteisesti, miten timinnt sijittuvat. Kska kaavitus lu edellytykset timintjen sijainnille, niiden tarvitsemille yhteyksille ja hyvälle elinympäristölle, liikennesuunnittelu ei le kestävällä phjalla ilman kytkentää maankäytön suunnitteluun ja vaikutusten ennakintiin. Kärkitehtävä 2 Kävelyn, pyöräilyn ja jukkliikenteen käytön lisääminen Kävelyn ja pyöräilyn timintaedellytyksiä kehitetään seudun kevyen liikenteen strategian phjalta. Seudullisen kevyen liikenteen verkn kehittämiseksi tarvitaan yhteinen tahttila ja eritasista suunnittelua. Kytkennän kuntien maankäytön suunnitteluun sekä liikenneväylien hitn ja ylläpitn tulee lla vahva. Oulun seudun kevyen liikenteen pääverkk mudstaa seudun kevyen liikenteen rungn ja lähtökhdan kuntakhtaisille suunnitelmille. Kuntien kevyen liikenteen verkn kehittämisessä etusijalla vat seudulliseen kevyen liikenteen verkkn kuuluvat väylät. Kevyenliikenteen kknaisvaltaisen kehittämisen keskeisempiä tehtäviä aiespimuskaudella vat: kevyen liikenteen verkn täydentäminen ja lemassa levan väylästön parantaminen kevyen liikenteen hallinnan kehittäminen liikenneturvallisuuden parantaminen eri liikkujaryhmien tarpeiden humin ttaminen matkaketjujen timivuuden parantaminen esteettömyyden edistäminen hidn ja ylläpidn kehittäminen Jukkliikenteen käyttöä pyritään lisäämään niin, että sen kulkumut suus kasvaa. Jukkliikenteen palvelutasa parannetaan ja matkustamisen hinnittelussa susitaan jukkliikenteen vakikäyttöä. Jukkliikennejärjestelmän kehittämisen keskeisimpiä tehtäviä vat Oulun seudun jukkliikennerganisaatin (timivaltainen viranmainen) perustaminen, liikenteen kilpailuttamisstrategian ja palvelutastavitteiden määrittäminen sekä jukkliikennejärjestelmän kehittämishjelman laatiminen, tteuttaminen ja seuranta.

Kehittämishjelmassa käsiteltäviä asiita vat kilpailuttamisstrategian laatiminen palvelutastavitteiden asettaminen linjastn tarkistaminen lippujärjestelmän kehittäminen ja spimusten uudistaminen terminaaliverkn ja pysäkkien kehittäminen seudun terminaaliverkn kehittämissuunnitelman phjalta jukkliikenteen hallinnan kehittäminen raideliikenneselvityksen laatiminen cityliikenteen linjastn laajentamisselvitys. Kärkitehtävä 3 Liikenneverkn liikennöitävyyden turvaaminen Liikenneverkn liikennöitävyyden turvaamisessa n keskeisimmällä tilalla hit ja ylläpit. Oulun seudun liikennejärjestelmälle asetettujen liikenteellisten tavitteiden saavuttamiseksi kehitetään liikenneverkn liikenteen hallintaa. Liikenteen hallinnalla varmistetaan liikennejärjestelmän timintakykyä ja liikkumisen turvallisuutta kaikissa lsuhteissa. Liikenteen hallinnan keinin edistetään liikennejärjestelmän käytön tehkkuutta, kuten liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, yhteiskuntataludellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen hallinnan avulla nykyisen liikenneverkn kapasiteetti hyödynnetään mahdllisimman tehkkaasti. Liikennekeskuksen phjalta kehitettävällä seudullisella liikenteenhallintakeskuksella tulee lemaan keskeinen rli tieliikenteen hallinnan peratiivisena timijana Oulun seudun tieverklla ja katuverklla. Oulun seudulla liikennekeskuksen timintaa kehitetään eri timijiden yhteistyönä. Liikennekeskuksen kehittämisen edellytyksenä n ajantasainen, riittävä ja lutettava tiet liikennetilanteesta ja liikennelsuhteista. Päätiet ja pääkadut Kiireellisintä n kehittää Oulun seudun tärkeintä pääväylää, valtatietä 4. Oulun seutu pyrkii edistämään tien kehittämistä välillä Oulu Kemi, Oulun khdalla sekä välillä Oulu Jyväskylä. Oulu Kemi välillä tavitteena n tien sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen lisäämällä hituskaistja. Oulun seudun khdalla tavitteena n npean jukkliikenteen timintaedellytysten parantaminen, eritasliittymien timivuuden parantaminen ttaen humin maankäytön ja erikiskuljetusten tarpeet sekä älykkään liikenteen mahdllisuuksien hyödyntäminen. Valtatietä 22 kehitetään tureen yleissuunnitelman phjalta. Tavitteena n liikenteen sujuvuuden parantaminen Jutsentien ja Oulunlahdentien välisellä suudella. Kiireellisintä n Pikkimaantien liittymän kehittäminen ja tien kapasiteettin lisääminen Jutsentien ja Pikkimaantien välillä liittyen Pikkimaantien jatkamiseen sekä Oulunlahdentien (mt 815) liittymän kehittäminen. Valtatietä 20 n tavitteena kehittää kaksiajrataiseksi tieksi Kiiminkiin asti. Kiireellisintä n tisen ajradan jatkaminen Ylikiimingintien liittymään sekä Kiimingin kuntakeskuksen khdalla mt 848 liittymän val hjaus. Valtatien 8 liittymiä kehitetään Limingan alueella. 9

Maanteiden 847 (Limingantie) ja 816 (Lentkentäntie) liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta kehitetään liittymien liikenneval hjauksella neljän liittymän salta. Pikkimaantie jatketaan Oulujen yli Hiukkavaaraan. Kadun jatkaminen jen yli n välttämätöntä Hiukkavaaran uuden asuntalueen käyttöönttamiseksi. Hiukkavaaran alueen rakentaminen alkaa vunna. Radat ja asemat Seinäjki Oulu radan kehittämistavitteena n kaksisraide kk välille vimakkaasti kasvavan tavaraliikenteen timivuuden varmistamiseksi sekä henkilöjunaliikenteen npeuden nstamiseksi. Tavitteena n henkilöliikenteen salta matka ajan lyhentäminen Oulun ja Helsingin välillä nykyisestä kuudesta tunnista nin 4,5 tuntiin. Oulun seutu edistää saltaan tavitteen tteuttamista tekemällä aktiivista työtä hankkeen rahituksen varmistamiseksi. Seudulla varmistetaan kaikissa kaavissa kaksisraiteen tteuttamisedellytykset. Raideliikenteen kehittämisedellytyksiä palvelemaan Oulun seudun sisäistä liikkumista selvitellään. Junaliikenteen timintaa tuetaan järjestämällä hyvät liityntäyhteydet kaikista seudun kunnista aiespimuskaudella valmistuvaan Oulun matkakeskukseen. Yhdistettyjen kuljetusten terminaalin saavutettavuus päätieverklta turvataan. Pyritään kaikin keinin vaikuttamaan yhdistettyjen kuljetusten lisäämiseen. Satama ja meriväylä Oulun satamasta kehitetään Perämeren jhtava yleissatama. Sataman ympärivutinen käyttö turvataan. Satamaan jhtavaa väylää syvennetään 11, 12 tai 13 metrin syvyyteen, vastaamaan Phjis Sumen liikennetarpeita. Lentasema Oulun lentasemaa kehitetään palvelemaan kasvavia matkustajamääriä. Lentaseman kehittämisellä ludaan edellytyksiä kansainvälisen liikenteen kasvulle. Aiespimuskaudella lentaseman matkustajakapasiteettia kasvatetaan tteuttamalla kehittämissuunnitelman ensimmäinen tteutusvaihe. Liikenteenhallintakeskus Liikenteen hallinnan timintaa viedään suuntaan, jssa peratiivisia timintja n keskitetty fyysisesti yhteiseen Oulun seudun liikenteenhallintakeskukseen, Liikennehallintakeskuksessa kaikilla timijilla n pääsy yhteisiin tilannetietihin ja ennusteisiin. Liikenteenhallintakeskus hyödyntää kaikkia alueen liikenteenhallintajärjestelmiä. Timintjen keskittäminen tu hyötyjä resurssien yhteiskäytön, parempien tilannetietjen sekä saamisen kehittymisen myötä. Oulun seudun liikenteenhallintakeskus timii läheisessä yhteistyössä myös RHK:n hjaus ja infkeskusten sekä ilma ja vesiliikenteen hjauskeskusten kanssa. Lgistiikka Oulusta kehitetään valtakunnallinen lgistiikkakeskus. Lgistisia palveluja kehitetään Oritkarissa, Ruskssa ja lentaseman alueella. Oulun seudun kuntien lgistiikkayhteistyötä lisätään kuljetus ja varastintikustannusten vähentämiseksi. Oulun keskustan hultliikennejärjestelmää kehitetään. Liikenneturvallisuus ja liikkumisen esteettömyys Kunnissa tehdään aktiivista liikenneturvallisuustyötä Oulun seuturganisaatin tukemana. Liikenneturvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla ja liikenneturvallisuutta parannetaan suunnitelmissa esitetyillä pienillä timenpiteillä. Liikkumisen esteettömyyteen kiinnitetään aktiivisesti humita kaikessa liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvässä timinnassa. Ympäristö Melusujauksia tteutetaan resurssien sallimissa puitteissa vanhilla asuntalueilla. Uusien alueiden suunnittelussa pyritään välttämään melulle altistumista. 10

6. Timenpidehjelma Oulun seudun yleiskaavassa ja Oulun seudun liikenne 2020 suunnitelmassa n esitetty seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen kehittämisen suuntaviivat vuteen 2020. Oulun seudun maankäytön tteuttamishjelmassa (seutumato) määritellään uusien asuntalueiden käyttöönttajat. Tämän aiespimuksen timenpidehjelmassa esitetään seutumato humin ttaen maankäytön kehittämistä, kaavitusta ja liikennejärjestelmän kehittämistä kskevat, spimuksen tekhetkellä tiedssa levat timenpiteet vusille 2009 Kärkihankeiksi n nstettu seuraavat: Seudun yleiskaavan tarkistus maankäytön ja kaavituksen tietpankin perustaminen yleiskaavan tarkistamista palvelevien selvitysten laatiminen mm. seudun kauppapaikkaselvitys maankäytön tteuttamishjelman (seutumato) ajan tasalla pitäminen Seinäjki Oulu rata Rahituksen varmistaminen, jtta saadaan kaksisraide vaiheittain kk välille tasristeykset pis henkilöjunien huippunpeus 200 km/h tavaraliikenteessä 100 km/h npeus 25 tnnin akselipainlla Valtatie 4 Oulu Kemi Oulun khta yleissuunnitelman vaiheen 1 timenpiteiden tteuttaminen npean jukkliikenteen timintaedellytysten parantaminen eritasliittymien (Kempeleen, Zatelliitin, Ouluntullin, Kaakkuri, Lintulan, Oulun, Laanilan, Iskn, Linnanmaan ja Pateniemen) parantaminen ttaen humin jukkliikenteen ja erikiskuljetusten tarpeet sekä maankäytön ratkaisut mukaan lukien kaupalliset hankkeet, jtka perustuvat hyväksyttyihin kaavihin sekä tehtyihin liikenteellisiin ja kaupallisiin selvityksiin telemaattiset ratkaisut Phjis Ii Maksniemi rahituksen varmistaminen hituskaistien saamiseksi kk välille Oulun satama Lentasema länsilaiturin hankesuunnitelman laatiminen, maa alueen riittävyyden turvaaminen (knttikentän laajentaminen, sisääntultien uusi linjaus), meriväylän leventäminen ja syventäminen laajennuksen ensimmäisen vaiheen tteuttaminen: matkustajaterminaalin ja asematasn laajennukset, maaliikennejärjestelyt ja rahtitiminnan tilat Oulun keskusta Kalliparkin tteuttaminen krtteleiden kehittäminen kävelyalueen laajentaminen hult ja jakeluliikenteen järjestelyjen kehittäminen (Citylgistiikka) 11

Jukkliikennejärjestelmä seudullisen jukkliikennerganisaatin perustaminen jukkliikenteen kehittämishjelman laatiminen kilpailuttamisstrategian laatiminen palvelutastavitteiden asettaminen ja linjastn tarkistaminen lippujärjestelmän kehittäminen ja spimusten uudistaminen terminaaliverkn ja pysäkkien kehittäminen seudun terminaaliverkn kehittämissuunnitelman phjalta cityliikenteen linjastn laajentaminen. Liikenneturvallisuus asukkaiden liikkumisasenteisiin vaikutetaan tteuttamalla erilaisia liikennekampanjita Kevyen liikenteen järjestelmä kuntakhtaisten kevyen liikenteen suunnitelmien laatiminen kevyen liikenteen väylien hitlukituksen yhdenmukaistaminen seudulla kevyen liikenteen hjaussuunnitelmien laatiminen. Hailudn liikenneyhteyden kehittäminen tteutetaan kaavallinen ja liikenteellinen valmius yhteyden kehittämiseen Pikkimaantien jatkaminen siltayhteys tteutetaan Älykästä liikennettä Oulun seudulla liikenteen hallinnan peratiiviset timinnt keskitetään fyysisesti yhteiseen Oulun seudun liikenteenhallintakeskukseen Yksityiskhtainen timenpidehjelma n spimuksen liitteenä. Timenpiteittäin n svittu alustavasti tteuttamisen vastuutaht sekä ajitus. Spijasapulet situtuvat timenpiteiden edistämiseen mien timivaltjensa ja rahitusraamiensa puitteissa. 7. Tteuttaminen ja seuranta Tteuttaminen Seuturakennetiimi ja liikennejärjestelmätyöryhmä Seudullista yhteistyötä kaavituksessa, maankäytön ja liikenteen suunnittelussa jatketaan. Yhteistyön frumeina käytetään seuturakennetiimiä ja liikennejärjestelmätyöryhmää. Liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjhtaja ja sihteeri sallistuvat seuturakennetiimin timintaan ja seuturakennetiimistä seutusuunnittelija sekä klme kuntaedustajaa sallistuvat liikennejärjestelmätyöryhmän timintaan. Seuturakennetiimi käsittelee seudun maankäytön tteuttamishjelman mukaiset kaavitusasiat valmistellen niistä lausunnt tarpeen mukaan. Liikennejärjestelmätyöryhmä vastaa lausunnissa liikenneasiista. 12

Jukkliikennetyöryhmä Jukkliikennejärjestelmän kehittämisestä vastaa seudun jukkliikennetyöryhmä. Kussakin kunnassa tulee lisäksi timimaan aktiivinen kuljetustyöryhmä, jnka timinnasta vastaa kuntaan nimetty jukkliikennevastaava. Jukkliikennetyöryhmä ttaa kantaa kaavitushankkeisiin liikennejärjestelmätyöryhmän kautta. Liikenneturvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustyöstä vastaa seudun liikenneturvallisuustyöryhmä. Kussakin kunnassa tulee lisäksi timimaan aktiivinen liikenneturvallisuustyöryhmä, jnka timinnasta vastaa kuntaan nimetty liikenneturvallisuusvastaava. Liikenteenhallintatyöryhmä Liikenteenhallintatyöryhmä vastaa liikennemallijärjestelmän päivittämisestä ja ylläpidsta. Lgistiikkatyöryhmä Oulun lgistiikkatyöryhmän timinta käynnistetään uudelleen. Lgistiikkatyöryhmä vastaa Oulun seudulle vunna 2006 määritellyn Oulun seudun lgistiikkastrategian tteuttamisesta strategiassa esitettyjen hankekrien tteuttamisen kautta. Seuranta Yhteistilaisuus Seuturakennetiimi, liikennejärjestelmätyöryhmä, jukkliikennetyöryhmä, liikenneturvallisuustyöryhmä, liikenteenhallintatyöryhmä ja lgistiikkatyöryhmä pitävät yhteistilaisuuden kerran vudessa alkusyksystä. Tilaisuudessa käsitellään aiespimuksen tteutumisen tilanne sekä keskustellaan valmisteltujen esitysten phjalta seudun keskeisistä maankäyttöön, kaavitukseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä asiista ja teemista. Tilaisuudesta laaditaan muisti, jssa svitaan seutuhallitukselle raprtitavista asiista. Raprtinti Seuturakennetiimi ja tekninen tiimi (liikennejärjestelmätyöryhmä valmistelee) raprtivat yhteisesti aiespimuksen tteutumistilanteesta seutuhallitukselle kerran vudessa talusarvin valmistelun yhteydessä. Seutuhallitukselle tehdään tällöin esitys seuraavan vuden timenpiteistä, jihin seudun rahitusta tarvitaan. Spimuksen muutstarpeet vivat kskea timenpiteiden aikataulutarkistuksia sekä uusien hankkeiden mukaan ttamista spimukseen. 8. Spimuksen vimassal Spimus uusitaan neljän vuden välein. 13

9. Allekirjitukset Oulussa xx.xx.2009 Oulun seutu Oulun kaupunki Haukiputaan kunta Kiimingin kunta Kempeleen kunta Oulunsaln kunta Muhksen kunta Hailudn kunta Limingan kunta Lumijen kunta Tyrnävän kunta Phjis Phjanmaan liitt Liikenne ja viestintäministeriö Tiehallint, Oulun tiepiiri Ratahallintkeskus Oulun lääninhallitus Merenkulkulaits Finavia 14

Liitteet: Timenpidehjelma 2009 15

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS 2009 Kuva. Tehdäänkö valintja vai saneleek kysyntä kehityksen suunnan 16