LEMPÄÄLÄN KUNTA, Kuljun asemakaava, Linnajärventien ympäristö

LEMPÄÄLÄN KUNTA, Kuljun asemakaava, Linnajärventien ympäristö ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot LUONNOS 2.7.2012 Kunta: Kylä: Kaava-alue: LEMPÄÄLÄ KULJU KULJU Asemakaava koskee: tiloja 9:52, 9:301, 9:303, 9:304, 9:306, 9:307, 9:308, 9:309, 9:310, 9:311, 9:312, 9:313, 9:314, 9:315, 9:318, 9:352, 9:353, 9:355, 9:357, 9:358, 9:359, 9:422, 9:423, 9:424, 9:427, 9:428, 9:458, 9:513, 9:607, 9:608, 9:691, 9:860, 9:885, 9:8869,: 9:887, 9:888, 9:915, 9:916, 9:917, 9:918, 9:949, 9:976, 9:977, 9:1023, 9:1024, 9:1025, 9:1037, 9:1091, 9:1131, 9:1146, 9:1151, 9:1152 ja 9:1153 sekä osaa tiloista 4:148, 4:191 ja 9:930 ja yleisen tien alueesta 2:10. Asemakaavan muutos koskee korttelia 405, sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Korttelit 405 ja 536-543 sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja katualueet Vireilletulosta ilmoitettu: 13.2.2012 Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö (p. 050 3833 844) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelija Lempäälän kunta, kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä p. 050 3839 656

1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuljun Rutaperällä Tampereentien, Moisionjoen, moottoritien ja Kuljun kartanon välisellä alueella. Alue on kooltaan noin 25 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa pientalopainotteisen asuinalueen rakentamisen yleiskaavan antamien lähtökohtien pohjalta. Alueelle on tarkoitus varata nykyisen päiväkodin lisäksi tontti myös uutta päiväkotia ja Kuljun koulun lisätiloja varten. Alueen kaavoitusta puoltaa sen sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Hanke vastaa myös Lempäälän kunnan nauhataajaman tiivistämistavoitetta. - 2 -

1.4. Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1. TUNNISTETIEDOT... 1 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS... 2 1.4. SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.6. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. ASEMAKAAVA... 4 2.2. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 3.1.1 Yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 3.1.5 Suunnittelutilanne... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 13 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 13 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 13 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 ALUEVARAUKSET... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 15 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 15 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin... 15 5.3.2 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 15 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 15 5.3.4 Vaikutukset asumiseen... 15 5.3.5 Vaikutukset palveluihin... 15 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen... 16 5.3.7 Taloudelliset vaikutukset... 16 5.3.8 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 16 5.3.9 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 16 5.3.10 Sosiaaliset vaikutukset... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 16-3 -

1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.1.2012 2. Meluselvitys 20.2.2012 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Asemakaavakartta 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma. Eija Teivas, Lempäälän kunta 2006 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, 2005 Tarhalan ja Haapasalmen puutarhan kasvihuonealueiden maaperän pilaantuneisuustutkimus, luonnos 5.7.2012. FCG Finnish Consulting Group Oy 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle kaksi uutta julkisten lähipalvelujen tonttia ja laajennetaan päiväkoti Mansikkamäen tonttia. Harjastien ja Tarhatien varrelle osoitetaan useita uusia pientalotontteja. Muuten asuinrakentaminen on täydennysrakentamisen luonteista. Moottoritien varressa ja lähellä Tampereentietä liikenteen melu ylittää valtioneuvoston asuinalueelle hyväksymät ohjearvot. Melualueella olemassa olevat rakennukset voidaan säilyttää, mutta uudisrakentamista rajoitetaan. Linnajärventien ja Rutaperäntien varteen varataan tilaa erillisen kevytliikenteen väylän rakentamista varten. Moisionjoen varteen varataan osayleiskaavan mukainen vihervyöhyke. 2.2. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava laaditaan yksityisten maanomistajien aloitteesta. Hanke on otettu mukaan vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan laadintaan liittyy maankäyttösopimuksia. Asemakaavan laadinnasta vastaa Lempäälän kunta. Kaavan laatii kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. Kaavoitus- ja rakennusjaosto on kokouksessaan 3.2.2012 päättänyt kaavoituksen vireilletulosta ja asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 13.2.2012 lähtien. - 4 -

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Maisemallisesti Lempäälä kuuluu Hämeen maisemamaakuntaan (Maisemamaakunnat, Maija Rautamäki-Paunila, 1982) eli Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä, 1993). Alue on Järvisuomen ja Rannikkosuomen vaihettumisvyöhykettä. Lounaisrannikosta Hämeen erottaa selvästi pitkittäisharjujen runsaus sekä merkitys maisemakuvassa ja kylien sijoittumispaikkana. Järvisuomea Häme edustaa topografialtaan vaihtelevien metsäselänteiden ja runsaan järvisyyden puolesta. Hämeen asutukselle on tyypillistä myös asutuksen sijainti kumpareilla. Vain paikoin reunavyöhykeasutus on yleisempää. Pirkanmaan maisema-alueista Lempäälä kuuluu Pirkanmaan keskiseen järvialueeseen. Suunnittelualue sijaitsee sen maisemakokonaisuuksista Moisionjokilaakson viljely- ja asuinvyöhykkeellä. Linnajärventien alue on pääosin ilman asemakaavaa syntynyttä pientaloaluetta, ja maisema on vahvasti ihmisen muokkaama. Tärkeimmät maisemaelementit ovat Moisionjoki sekä alueen molemmin puolin kulkevat suuret liikenneväylät. Alueen pohjoiskulmassa on peltoa. Asutuksen lomassa on joitakin pieniä metsikköjä. Luonnonolot Suunnittelualue on vahvasti ihmisen vaikutuksen alainen. Se muodostuu suurimmaksi osaksi nykyisistä tai entisistä pihapiireistä, kulkuväylistä tai pelloista. Moisionjoen varressa on puu- ja pensasvyöhyke ja tulvaniittyä. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita, eikä sillä ole tiedossa harvinaisten tai uhanalaisten kasvien kasvupaikkoja. Vesiolosuhteet Suunnittelualueella ei ole yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta merkittävää pohjavesialuetta. Kaava-alue on Moisionjoen valuma-aluetta, ja rajoittuu pohjoisessa Moisionjokeen. Alueella on joitakin ojia, joista runsasvetisin kulkee moottoritien itäpuolelta suunnittelualueen lounaiskulman poikki Tampereentien rummulle ja edelleen Moisionjokeen. Topografia Suunnittelualueen maasto on kumpuilevaa, mutta pääpiirteissään maasto viettää kohti Moisionjokea. Moisionjoen ranta on noin 95 m:n korkeudella meren pinnasta. Alueen korkein kohta on moottoritien varressa oleva kumpare, jonka korkeus on 108 metriä mpy. - 5 -

Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen alavimmissa kohdissa maaperä on silttiä (savea) ja korkeammilla kohdilla moreenia. Alueen pohjoisreunassa, Moisionjoen varressa on myös turvetta. Maaperäkartta. Vaaleanpunaisella merkityt alueet ovat moreenia, vaaleansiniset silttiä ja kellanruskeat turvetta tai muuta eloperäistä maalajia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa, joka on osa Lempäälän nauhataajamaa. Taajamakuva Linnajärventien alue on pääosin asemakaavoittamatta syntynyttä pientaloaluetta. Alueella on monenikäisiä rakennuksia. Vanhempien rakennusten tontit ovat enimmäkseen väljiä ja puutarhamaisia. Asuminen Suunnittelualueella on noin 60 asuntoa rivi-, pari- ja erillispientaloissa. - 6 -

Palvelut Suunnittelualueella toimii päiväkoti. Kuljun kouluun on matkaa noin kilometri. Koulussa on esikoulu ja luokat 1-6. Luokat 7-9 käyvät koulua Hakkarissa, jonne on matkaa noin seitsemän kilometriä. Kuljun koulun tilat ovat käyneet ahtaiksi jatkuvasti kasvavalle oppilasmäärälle. Koulun yhteydessä on myös seurakunnan toimintoja. Kuljun kartano on välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella. Kartanon alueella on mm. iso päivittäistavarakauppa ja halpamyymälä. Ideaparkiin on matkaa noin neljä kilometriä. Kunnan keskustaan on matkaa noin 10 kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 14 kilometriä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella toimii harjatehdas. Päiväkodissa on lastenhoitoalan ja Kuljun kartanon alueella palvelualan työpaikkoja. Noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsevat Ideapark ja Marjamäen yritysalue, joilla on satoja työpaikkoja. Virkistys Liikenne Moisionjoen varressa on rakentamaton kaista, joka jatkuu virkistysaluevyöhykkeenä Tampereentien länsipuolella. Päiväkodin koillispuolella on polku ja joen yli johtava silta. Moottoritien varressa on pieni metsäalue. Linnajärventie on kapea ja mutkainen. Aivan tien penkassa sijaitsevat rakennukset vaikeuttavat paikoitellen näkyvyyttä. Linnajärventien, Kemintien ja Rutaperäntien liittymä on nelihaaraliittymä, jollaisia ei yleisesti ottaen pidetä liikenneturvallisuuden kannalta suositeltavina. Suunnittelualue rajoittuu Tampereentiehen ja moottoritiehen (tie n:ro 3) Liikenne-ennusteen mukaan Tampereentiellä kulkee vuonna 2020 noin 6 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Linnajärventien, Kuljun asematien ja Tampereentien liittymä on vilkasliikenteisinä aikoina usein ruuhkainen. Kuljun moottoritieliittymään on suunnittelualueelta matkaa noin kaksi kilometriä. Tampereentien itäpuolella on kevyen liikenteen väylä. Paikallisliikenteen linja-autovuorot Lempäälän keskustaan ja Tampereelle ajavat Tampereentietä. Vuoroja kulkee arkisin kumpaankin suuntaan noin kolme tunnissa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisen vesihuoltoverkoston toiminta-alueella. Moisionjoen varressa on voimalinja. Kemintien eteläpuolella kulkee valtakunnallinen kaasujohto. - 7 -

Teknisen huollon verkostoja: vesijohdot on merkitty sinisellä, viemärit punaisella. Alueen eteläreunassa on katkoviivalla merkitty kaasujohto. Ympäristönsuojelu ja ympäristön häiriötekijät Tarhatien varrella on toiminut kauppapuutarha. Entisellä kasvihuonealueella on tehty pilaantuneiden maiden selvitys kesällä 2012. Selvityksessä on todettu, että maaperässä on puutarhan alueella valtioneuvoston pima-asetuksen alemman/ylemmän ohjearvotason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tehdyn riskitarkastelun perusteella kohteissa todetuille haitta-aineille (metallit, torjunta-aineet) voi altistua maan pölyämisen, maan syömisen (lapset) ja ihokosketuksen kautta. Jatkotoimenpiteenä suositellaan torjunta-aineiden tutkimista maaperän pintakerroksista niistä entisistä kasvihuoneista sekä tutkimuspisteistä, joista niitä ei tutkimuksen aikana tutkittu torjunta-aineiden osalta. Lisätutkimuspisteitä suositellaan tehtäväksi myös kaavaluonnoksen perusteella kohdennetusti asuinrakennusten ja leikkikenttien sijoittelun perusteella. Suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriö on moottoritien liikenteen aiheuttama melu. Moottoritien varteen on rakennettu meluaita. Siitä huolimatta valtioneuvoston vahvistamat melun ohjearvot ylittyvät monilla moottoritien varressa sijaitsevilla asunrakennusten rakennuspaikoilla. Lisäksi Tampereentien liikenne aiheuttaa melua alueen länsiosassa. Suunnittelualueelta on tehty meluselvitys (Ramboll 20.2.2012). Seuraavalla sivulla olevassa kartassa on päivämelun tilanne vuonna 2011. Asuinalueen ja päivähoitotilojen sekä oppilaitosten päivämelun ohjearvot ylittyvät karttaan oranssilla ja punaisella merkityillä alueilla. Ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat voimakkaasti, ja vuoteen 2030 mennessä kaava-alueen itäreunan melutasot ovat paikoin noin 2,5-5 db korkeampia kuin nykyisin. Meluselvitys on selostuksen liitteenä 2. - 8 -

Meluselvityskartta 3.1.4 Maanomistus Lempäälän kunta omistaa korttelin 405 alueen lukuun ottamatta tonttia 2. Lisäksi kunta omistaa korttelin 405 ja Moisionjoen välisen puistoalueen ja noin 17250 m²:n suuruisen määräalan tilasta 9:930. Muut alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. 3.1.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Sen itäpuolella on moottoritie ja länsipuolella Tampereentie. Alueen luoteispuolelle, Moisionjoen varteen on merkitty viheryhteystarve. Alueen eteläpuolella on vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (km1). - 9 -

Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2.4.2012 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa esitetään kolmansia kaistoja valtatielle 3 Marjamäen ja Kuljun liittymien välille. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi eri osayleiskaavaa. Kemintien ja Rutaperäntien eteläpuolella on voimassa Kuljun-Marjamäen- Moision-(Keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 25.4.2007. Osayleiskaavan mukaan Kemintien ja Rutaperäntien eteläpuolella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisena maakaasujohto (K). Tampereentie on osoitettu seututieksi (st). Sen itäpuolelle on merkitty kevyen liikenteen reitti ja meluntorjuntatarve. Suurimmalla osalla asemakaava-alueesta on voimassa Kuljun Marjamäen Moision Keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu 17.12.2001. Osayleiskaavan mukaan Linnajärventien molemmin puolin on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Linnanjärventien pohjoispuolella on maatalousvaltaista aluetta (MT) ja palvelujen ja hallinnon aluetta, jolla enintään 45% kerrosalasta saadaan varata sellaista teollisuutta ja varastointia varten, joka ei aiheuta häiriötä ympäristölle (P-1). Moisionjoen varressa ja moottoritien varressa on lähivirkistysaluetta (VL). - 10 -

Ote osayleiskaavayhdistelmästä Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa neljä eri asemakaavaa: Tampereentien ja Linnanjärventien liittymän luoteispuolella Tampereentien liikennealueella on voimassa 8.5.1987 vahvistettu asemakaava. Tampereentien liikennealueella on käytetty merkintää LYT, yleisen tien alue. Linnajärventien pohjoispuolella korttelissa 405 ja sen pohjoispuolisella virkistysalueella on voimassa3.9.1986 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan päiväkodin tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL). Tontin rakennusoikeus on 1900 kerrosalaneliömetriä. Linnanjärventien varteen ja tontin pohjoisrajalle on osoitettu puurivit. Lisäksi tontille on merkitty ohjeellisesti leikki- ja pysäköintialueet. Päiväkodin itäpuolella on yksi erillispientalon tontti (AO), jonka rakennusoikeus on 200 m² ja kerrosluku I, sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti (AR), jolla tonttitehokkuus on 0.2 ja kerrosluku I. Korttelin 405 ja Moisionjoenvälissä on puistoa (VP), jolla on ohjeellinen leikkipaikka (VK). Tampereentien ja Linnajärventien liittymän lounaispuolella Tampereentien liikennealueella on voimassa 11.2.1998 vahvistettu asemakaava, jossa tiealueella on käytetty merkintää LYS, yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen. - 11 -

Rutaperäntien länsipäässä on voimassa Kartanonpellon asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 24.11.2010. Asemakaavan mukaan Rutaperäntie on katualuetta. Ote asemakaavayhdistelmästä Lähiympäristön asemakaavat Rutaperäntien katualueella ja sen eteläpuolella on voimassa 3.6.2009 päivätty Kuljun asemakaava, jossa Rutaperäntien eteläpuolelle on osoitettu pientaloaluetta. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Pohjakartta on ajantasaistettu vuonna 2012. Kiinteistöraja-aineisto on Lempäälän kunnan ylläpitämä. Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ramboll on tehnyt suunnittelualueelle meluselvityksen alkuvuodesta 2012 (Linnajärventien asemakaava, Lempäälä, meluselvitys. Ramboll 20.2.2012). FCG Finnish Consulting Group Oy on tehnyt kesällä 2012 Tarhalan ja Haapasalmen puutarhan kasvihuonealueiden maaperän pilaantuneisuustutkimuksen (luonnos 5.7.2012). - 12 -

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton, vaikka se sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa, lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on rakentamispaineita, ja kunta omistaa alueella maata, joka on mahdollista kaavoittaa päivähoidon ja koulutuksen tarpeisiin. Nykyisen päiväkodin korttelin asemakaava on vanhentunut. Alueen liikennejärjestelyjä on tarpeen parantaa. Linnajärventien varteen tulee varata tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Linnajärventien ja Tampereentien liittymässä varaudutaan kiertoliittymän rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuusto päätti Linnajärventien alueen kaavoituksesta hyväksyessään vuoden 2012 kaavoitusohjelman. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisten vaikuttamismahdollisuuksista ja kaavoitusprosessin kulusta on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on nauhataajaman tiivistäminen, liikennejärjestelyjen parantaminen ja riittävien alueiden varaaminen kunnallisia palveluja varten. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen melutilanteesta on tehty selvitys. Tieliikenteen aiheuttama melu ylittää paikoitellen valtioneuvoston hyväksymät ohjearvot, mikä on otettava huomioon kaavamääräyksissä. Suunnittelualueen eteläreunan halki kulkee maakaasujohto. Gasum suosittelee, että korttelin rajan tulee sijaita vähintään viiden ja rakennusalan vähintään kahdeksan metrin päässä kaasujohdosta. Gasum suosittelee lisäksi, että kaasujohdon kohta kaavoitetaan virkistysalueeksi tai sellaiseksi katualueen osaksi, jota ei päällystetä. - 13 -

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueen pinta-ala jakautuu käyttötarkoituksen mukaan alla esitetyllä tavalla. Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 3. Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala Rakennusoikeus ha k-m 2 AO-23 Erillispientalojen korttelialue 7, 0046 9 460 AP-32 Asuinpientalojen korttelialue 5,8863 17 413 YL Julkisten lähipalvelurakennusten 6 601 2,4060 korttelialue M Maa- ja metsätalousalue 2,5478 VL Lähivirkistysalue 3,1387 EV Suojaviheralue 1,1704 LT Yleisen tien alue 1,5237 Katualue Yhteensä 25,8582 33 474 Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa noin 130 uutta asuntoa, jos kerrosalaa käytetään 95 m 2 asuntoa kohti. Uusia erillispientalon tontteja on luonnoksessa neljä. Arvioitu asukasluvun lisäys on noin 360 asukasta. Alueen nykyinen asukasluku on arviolta 150 henkeä. Suunnittelualueelle osoitetaan nykyisen päiväkodin lisäksi kaksi uutta julkisten lähipalvelurakennusten tonttia, joille voidaan rakentaa esim. päiväkoti ja alakoulun tiloja. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO-23) Erillispientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa asuinrakennuksia, joissa on pääasunnon lisäksi sivuasunto tai työtila. Rakennusoikeudet on osoitettu tonttikohtaisesti. Lähtökohtana on ollut, ettei yksittäisen omakotitontin rakennusoikeus ylitä 500 m², jolloin jouduttaisiin tekemän maankäyttösopimus ja kunta perisi tontin omistajalta maankäyttökorvausta. Moottoritien kupeessa melualueella rakennusoikeudet ovat muuta aluetta pienemmät. Asuinpientalojen korttelialue (AP-32) Linnajärventien uudisrakentaminen painottuu pientalojen korttelialueisiin, joille voidaan rakentaa rivitaloja, paritaloja ja erillispientaloja. Myös erillispientalojen - 14 -

rakentaminen on mahdollista. Asuinpientalojen korttelialueilla tehokkuusluku on 0.30 ja kerrosluku II. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet (YL) Uusille julkisten lähipalvelurakennusten tonteille on tarkoitus rakentaa päiväkoti ja mahdollisesti Kuljun koulun lisätiloja. 5.2.2 Muut alueet Moisionjoen varsi on osoitettu lähivirkistysalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Joen varressa oleva rakentamaton vyöhyke toimii sekä ekokäytävänä että virkistysalueena. Moottoritien varteen on osoitettu suojaviheraluetta, sillä moottoritien varsialueet ovat virkistysalueiksi liian meluisia. Tampereentie on osoitettu yleisen tien alueeksi. Tiealue on mitoitettu siten, että Linnajärventien liittymään voidaan tarvittaessa rakentaa kiertoliittymä. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin Suunnittelualueen rakentaminen on täydennysrakentamisen luonteista. Luonnontilaiset alueet on osoitettu pääasiassa virkistysalueeksi, maa- ja metsätalousalueeksi ja suojaviheralueeksi. Luonnonolojen kannalta merkittävin ratkaisu on Moisionjoen varren osoittaminen virkistys- ja maa- ja metsätalouskäyttöön. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. 5.3.2 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Linnajärventien ja Rutaperäntien katualuetta joudutaan leventämään kadun parantamisen ja erillisen pyörätien rakentamisen vuoksi. Myös katujen linjaukset muuttuvat paikoitellen hiukan. Muutosten vuoksi katujen varsilla olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta joudutaan paikoitellen poistamaan. Tampereentien varteen rakennetaan uusi julkinen rakennus. Asuntoalue tiivistyy ja sen ilme muuttuu taajamamaisemmaksi. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan toteuttaminen täydentää Tampereentien varren nauhataajamaa. 5.3.4 Vaikutukset asumiseen Asuinpientalojen korttelialueelle on mahdollista rakentaa noin 130 uutta asuntoa, jos kerrosalaa käytetään 95 m 2 asuntoa kohti. Uusia erillispientalon tontteja on luonnoksessa neljä. Arvioitu asukasluvun lisäys on noin 360 asukasta. Alueen nykyinen asukasluku on arviolta 150 henkeä. 5.3.5 Vaikutukset palveluihin Olemassa olevan päiväkodin tonttia laajennetaan. Suunnittelualueen lounaiskulmaan osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue uutta päiväkotia ja Kuljun koulun lisätiloja varten. - 15 -

Palvelujen kysyntä kasvaa asukasmäärän lisääntyessä. Alakoulun oppilasmäärän kasvu on arviolta 36 ja yläkoulun 14. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa 18 hengellä. 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavalla osoitetaan Moisionjoen varsi virkistyskäyttöön. Kevyen liikenteen verkoston parantaminen palvelee myös virkistyksen tarpeita. 5.3.7 Taloudelliset vaikutukset Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä kunnallisten palvelujen järjestäminen kasvavalle asukasmäärälle aiheuttaa kunnalle kustannuksia.. Toisaalta verotulot lisääntyvät ja kunta saa yksityisiltä maanomistajilta korvauksia kaavoituksen aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta. 5.3.8 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Asutuksen lisääntyminen ja varsinkin uuden päiväkodin rakentaminen aiheuttavat liikenteen lisääntymistä. Kasvavan liikenteen paineet tuntuvat varsinkin Linnajärventien ja Tampereentien liittymän tuntumassa. Kaavaan sisältyy myös liikenneturvallisuutta parantavia toimia kuten tilavaraus erillisen pyörätien rakentamiseksi Linnajärventien ja Rutaperäntien varteen, Kemintien ja Rutaperäntien uudet liittymäjärjestelyt sekä tilavaraus Linnajärventien ja Tampereentien kiertoliittymää varten. 5.3.9 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Kaava-alueelle osoitettu maankäyttö on asumista ja julkisia palveluja, mikä ei aiheuta erityisiä ympäristöhäiriöitä. Uudet rakennukset liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja jätevedet käsitellään keskitetysti. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa jonkin verran melua ja päästöjä ilmaan. Tarhalantien kasvihuonealueen maaperän pilaantuneisuus tutkitaan ja maaperä kunnostetaan tarvittaessa ennen uutta maankäyttöä. 5.3.10 Sosiaaliset vaikutukset Katujen parantamisen ansiosta asukkaiden liikkuminen muuttuu helpommaksi ja turvallisemmaksi. Myös päiväkoti- ja koulutilojen lisärakentaminen helpottaa lapsiperheiden arkea. Asemakaavan toteuttamisen vuoksi rakentaminen lisääntyy, vapaa-alueet vähenevät, ja liikenne lisääntyy, mikä saattaa aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia kuten melun lisääntymistä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttamista seurataan rakennuslupamenettelyjen yhteydessä. - 16 -