1. Perus- ja tunnistetiedot

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Kuljun asemakaava, Linnajärventien ympäristö ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOS- TUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Päiväys , muutoksia Kunta: Kylä: Kaava-alue: LEMPÄÄLÄ KULJU KULJU Asemakaava koskee Kuljun kylän tiloja 9:301, 9:303, 9:304, 9:306, 307, 9:422, 9:423, 9:427, osaa tiloista 9: 308, 9:428 ja 9:930 sekä yleisen tien alueesta 2:10. Asemakaavan muutos koskee korttelia 405, sekä virkistys-, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 405 ja sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis- liikenne- ja katualueet Vireilletulosta ilmoitettu: Hyväksyminen Kaavoitusjaosto Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö (p ) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelija: Lempäälän kunta, kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), Lempäälä p

2 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kuljun Rutaperällä Tampereentien varressa, Moisionjoen, ja Kuljun kartanon välisellä alueella. Alue on kooltaan noin 7,5 ha. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoitus Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa uuden päiväkodin rakentamisen Lempäälän kunnan omistamalle alueelle. Samalla varataan tilaa Linnajärventien ja Tampereentien uusia liittymäjärjestelyjä ja Linnajärventien kevyen liikenteen väylää varten ja tiivistetään asuntoaluetta. Alueen kaavoitusta puoltaa sen sijainti hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Hanke vastaa myös Lempäälän kunnan nauhataajaman tiivistämistavoitetta

3 1.4. Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus

4 5.1.2 Palvelut ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset virkistykseen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Sosiaaliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUKSEN SEURANTA Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Meluselvitys 3. Katusuunnitelmaluonnos 4. Asemakaavan seurantalomake 5. Havainnekuva 6. Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot vastineineen 7. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot vastineineen Asemakaavan selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöjen selityksineen

5 1.6. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kuljun asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvä Linnajärventien esisuunnitelma, luonnos A-insinöörit Linnajärventien asemakaava, Lempäälä, meluselvitys. Ramboll Lempäälän Kuljun Linnajärventien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012, Mikroliitti Oy Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma. Eija Teivas, Lempäälän kunta 2006 Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, TIIVISTELMÄ 2.1. Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle kaksi uutta julkisten lähipalvelujen tonttia ja laajennetaan päiväkoti Mansikkamäen tonttia. Julkisten rakennusten kortteleiden lisäksi kaavoitetaan yksi erillispientalokortteli. Linnajärventien varteen varataan tilaa erillisen kevytliikenteen väylän rakentamista varten. Tampereentien kaavamerkintä ajanmukaistetaan 2.2. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavaa on alettu laatia yksityisten maanomistajien aloitteesta. Hanke on otettu mukaan vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Asemakaavan laadinnasta vastaa Lempäälän kunta. Kaavan laatii kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti kokouksessaan kaavoituksen vireilletulosta ja asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä lähtien. Ensimmäinen viranomaisten työneuvottelu pidettiin Pirkanmaa ELYkeskuksessa Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Kuljun koulussa Suunnittelualueen kaduista ja Tampereentien ja Linnajärventien liittymäjärjestelyistä teetettiin konsultilla esisuunnitelma. Katusuunnitelmaluonnoksia esiteltiin yleisötilaisuudessa Toinen viranomaisten työneuvottelu pidettiin Neuvottelun aiheena oli moottoritien lisäkaistan rakentamisen vaikutus Linnajärventien alueen kaavoitukseen. Neuvottelun tuloksena päätettiin, että alkuperäinen suunnittelualue jaetaan kahtia. Länsiosan suunnittelua viedään eteenpäin alkuperäisen aikataulun mukaisesti, jotta saadaan mahdollisimman nopeasti asemakaavoitettua tontti uutta päiväkotia varten. Alueen itäosan suunnittelua jatketaan sen jälkeen, kun moottoritien kolmannen kaistan aluevaraussuunnitelma on valmis. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Maisema Luonnonolot Vesiolosuhteet Topografia Maisemallisesti Lempäälä kuuluu Hämeen maisemamaakuntaan (Maisemamaakunnat, Maija Rautamäki-Paunila, 1982) eli Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä, 1993). Alue on Järvisuomen ja Rannikkosuomen vaihettumisvyöhykettä. Lounaisrannikosta Hämeen erottaa selvästi pitkittäisharjujen runsaus sekä merkitys maisemakuvassa ja kylien sijoittumispaikkana. Järvisuomea Häme edustaa topografialtaan vaihtelevien metsäselänteiden ja runsaan järvisyyden puolesta. Hämeen asutukselle on tyypillistä myös asutuksen sijainti kumpareilla. Vain paikoin reunavyöhykeasutus on yleisempää. Pirkanmaan maisema-alueista Lempäälä kuuluu Pirkanmaan keskiseen järvialueeseen. Suunnittelualue sijaitsee sen maisemakokonaisuuksista Moisionjokilaakson viljely- ja asuinvyöhykkeellä. Linnajärventien länsiosan huomattavin luonnonelementti on pohjoispuolella oleva Moisionjoki ranta-alueineen Suunnittelualue on vahvasti ihmisen vaikutuksen alainen. Se muodostuu suurimmaksi osaksi nykyisistä tai entisistä pihapiireistä, kulkuväylistä tai pelloista. Moisionjoen varressa on puu- ja pensasvyöhyke ja tulvaniittyä. Kemintien eteläpuolella on entistä peltoa. Linnajärventien ja Tampereentien liittymän eteläpuolella on rakentamatonta aluetta, jolla on tiheää lehtipuustoa. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita, eikä sillä ole tiedossa harvinaisten tai uhanalaisten kasvien kasvupaikkoja. Suunnittelualueella ei ole yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta merkittävää pohjavesialuetta. Kaava-alue on Moisionjoen valuma-aluetta, ja rajoittuu pohjoisessa Moisionjokeen. Alueella on joitakin ojia, joista runsasvetisin kulkee moottoritien itäpuolelta suunnittelualueen lounaiskulman poikki Tampereentien rummulle ja edelleen Moisionjokeen. Suunnittelualueen maasto on kumpuilevaa, mutta pääpiirteissään maasto viettää kohti Moisionjokea. Moisionjoen ranta on noin 95 m:n korkeudella meren pinnasta

7 Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen alavimmissa kohdissa maaperä on silttiä (savea) ja korkeammilla kohdilla moreenia. Maaperäkartta. Vaaleanpunaisella merkityt alueet ovat moreenia, vaaleansiniset silttiä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Taajamakuva Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa, joka on osa Lempäälän nauhataajamaa. Tampereentien ja Linnajärventien kulmassa on päiväkoti Mansikkamäki ja sen vieressä toinen, uudempi päiväkotirakennus. Mansikkamäen rakennus on tasakattoinen, yksikerroksinen entinen liikerakennus, jossa on toiminut pankki. ja se on muutettu päiväkodiksi vuonna Linnajärventien alkupään katutila on heikosti rajattu, sillä päiväkotien tontin kadun puoleisella reunalla on laajasti avointa tilaa, jota käytetään liikenteeseen ja pysäköintiin. Linnajärventien eteläpuolella on pieni lehtipuutiheikkö ja omakotialuetta, jonka rakennukset ovat vaihtelevan ikäisiä ja tyylisiä. Tontit ovat - 7 -

8 suurehkoja ja niillä on melko runsaasti puustoa. Kemintien kulmassa on yksittäinen uudehko rivitalo. Kaava-alueen eteläosaa on entistä peltoa, joka jo alkanut metsittyä. Linnajärventien alue lounaasta nähtynä Asuminen Suunnittelualueella on noin 20 asuntoa rivi-, pari- ja erillispientaloissa. Palvelut Suunnittelualueella toimii päiväkoti. Kuljun kouluun on matkaa noin kilometri. Koulussa on esikoulu ja luokat 1-6. Luokat 7-9 käyvät koulua Sääksjärvellä, jonne on matkaa noin viisi kilometriä. Kuljun koulun tilat ovat käyneet ahtaiksi jatkuvasti kasvavalle oppilasmäärälle. Koulun yhteydessä on myös seurakunnan toimintoja. Kuljun kartano on välittömästi suunnittelualueen eteläpuolella. Kartanon alueella on mm. iso päivittäistavarakauppa ja halpamyymälä. Ideaparkiin on matkaa noin neljä kilometriä. Kunnan keskustaan on matkaa noin 10 kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 14 kilometriä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Päiväkodissa on lastenhoitoalan ja Kuljun kartanon alueella palvelualan työpaikkoja. Noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueesta sijaitsevat Ideapark ja Marjamäen yritysalue, joilla on satoja työpaikkoja. Moisionjoen varressa on rakentamatonta aluetta, joka on kaavoitettu puistoksi. Harjastieltä johtaa polku Moisionjoen yli

9 Liikenne Linnajärventie on kapea ja mutkainen. Linnajärventien, Kemintien ja Rutaperäntien liittymä on nelihaaraliittymä, jollaisia ei yleisesti ottaen pidetä liikenneturvallisuuden kannalta suositeltavina. Liikenne-ennusteen mukaan Tampereentiellä kulkee vuonna 2020 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Linnajärventien, Kuljun asematien ja Tampereentien liittymä on vilkasliikenteisinä aikoina usein ruuhkainen. Kuljun moottoritieliittymään on suunnittelualueelta matkaa noin kaksi kilometriä. Tampereentien itäpuolella on kevyen liikenteen väylä. Paikallisliikenteen linja-autovuorot Lempäälän keskustaan ja Tampereelle ajavat Tampereentietä. Vuoroja kulkee arkisin kumpaankin suuntaan noin kolme tunnissa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Suunnittelualueella on kaksi päiväkotirakennusta ja yhdeksän asuinrakennusta, joista kaksi vanhinta on jälleenrakennuskauden ajalta. Rakennukset ovat keskenään eriikäisiä ja -tyylisiä. Alueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristön liittyviä arvoja. Suunnittelualueella on tehty muinaisjäännösinventointi syksyllä 2012 (Mikroliitti Oy). Tutkimuksen mukaan alueella ei havaittu muinaisjäännökseksi katsottavia jäännöksiä. Alueen länsiosan halki kulkenut vanha valtatie, ns. Hiidentie, on osin edelleen käytössä paikallisteinä (katuina), osin tuhoutunut. Alueen eteläpuolella on sijainnut Kuljun vanha kylätontti. Siihen liittyviä vanhoja ja arkeologisoituneita jäänteitä tai rakenteita ei tutkimusalueella havaittu. Suunnittelualue on kunnallisen vesihuoltoverkoston toiminta-alueella. Moisionjoen varressa on voimalinja. Linnajärventien reunassa korttelissa 405 on muuntamo. Kemintien eteläpuolella kulkee valtakunnallinen kaasujohto

10 Teknisen huollon verkostoja: vesijohdot on merkitty sinisellä, viemärit punaisella. Alueen eteläreunassa on katkoviivalla merkitty kaasujohto. Ympäristönsuojelu ja ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriö on Tampereentien liikenteen aiheuttama melu. Suunnittelualueelta on tehty meluselvitys (Ramboll ). Alla olevassa kartassa on päivämelun tilanne vuonna Asuinalueen ja päivähoitotilojen sekä oppilaitosten päivämelun ohjearvot ylittyvät karttaan oranssilla ja punaisella merkityillä alueilla. Ennusteen mukaan liikennemäärät kasvavat voimakkaasti.. Meluselvitys on selostuksen liitteenä

11 Meluselvityskartta, päivämelu vuonna Maanomistus Lempäälän kunta omistaa korttelin 405 alueen lukuun ottamatta tonttia 2. Lisäksi kunta omistaa korttelin 405 ja Moisionjoen välisen puistoalueen, Linnajärventien eteläpuolella olevan tilan 9:301 ja suunnittelualueen eteläosasta noin m²:n suuruisen määräalan tilasta 9:930. Muut alueen kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja valtioneuvosto on vahvistanut sen Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Sen itäpuolella on moottoritie ja länsipuolella Tampereentie. Moisionjoen varteen on merkitty viheryhteystarve. Alueen eteläpuolella on vähittäiskaupan suuryksikön merkintä (km1)

12 Osayleiskaava Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kartalle punaisella ympyrällä. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka) hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa esitetään kolmansia kaistoja valtatielle 3 Marjamäen ja Kuljun liittymien välille. Suunnittelualueella on voimassa kaksi eri osayleiskaavaa. Kemintien ja Rutaperäntien eteläpuolella on voimassa Kuljun-Marjamäen-Moision- (Keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavan mukaan Kemintien ja Rutaperäntien eteläpuolella on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) ja lähivirkistysaluetta (VL). Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisena maakaasujohto (K). Tampereentie on osoitettu seututieksi (st). Sen itäpuolelle on merkitty kevyen liikenteen reitti ja meluntorjuntatarve. Kaava-alueen pohjoisosassa on voimassa Kuljun Marjamäen Moision Keskustan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on vahvistettu Osayleiskaavan mukaan Linnajärventien ja Tampereentien liittymän kaakkoispuolella on keskustatoimintojen aluetta (C, punainen) ja koillispuolella palvelujen ja hallinnon aluetta (P) sekä pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Moisionjoen varressa on lähivirkistysaluetta (VL)

13 Ote osayleiskaavayhdistelmästä Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kolme eri asemakaavaa: Tampereentien ja Linnanjärventien liittymän luoteispuolella Tampereentien liikennealueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Tampereentien liikennealueella on käytetty merkintää LYT, yleisen tien alue. Linnajärventien pohjoispuolella korttelissa 405 ja sen pohjoispuolisella virkistysalueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jonka mukaan päiväkodin tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL). Tontin rakennusoikeus on 1900 kerrosalaneliömetriä. Linnanjärventien varteen ja tontin pohjoisrajalle on osoitettu puurivit. Lisäksi tontille on merkitty ohjeellisesti leikki- ja pysäköintialueet. Päiväkodin itäpuolella on yksi erillispientalon tontti (AO), jonka rakennusoikeus on 200 m² ja kerrosluku I, sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti (AR), jolla tonttitehokkuus on 0.2 ja kerrosluku I. Korttelin 405 ja Moisionjoenvälissä on puistoa (VP), jolla on ohjeellinen leikkipaikka (VK). Tampereentien ja Linnajärventien liittymän lounaispuolella Tampereentien liikennealueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa tiealueella on käytetty merkintää LYS, yleinen tie suoja- ja näkemäalueineen

14 Ote asemakaavayhdistelmästä Lähiympäristön asemakaavat Rakennusjärjestys Rutaperäntien katualueella ja sen eteläpuolella on voimassa päivätty Kuljun asemakaava, jossa Rutaperäntien eteläpuolelle on osoitettu pientaloaluetta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan

15 Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. Pohjakartta ja kiinteistörajat Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Pohjakartta on ajantasaistettu vuonna Kiinteistöraja-aineisto on Lempäälän kunnan ylläpitämä. Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset A-insinöörit on tehnyt suunnittelualueen kaduista esisuunnitelman, jossa on esitetty alueen liikenneratkaisut sekä katualueiden aluevaraukset (luonnos ). Katualueiden varaukset on tehty esisuunnitelman pohjalta. Katusuunnitelmaluonnos on selostuksen liitteenä 3. Mikroliitti oy on tehnyt suunnittelualueella muinaisjäännösinventoinnin loppuvuodesta (Lempäälä Kuljun Linnajärventien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012) Ramboll on tehnyt suunnittelualueelle meluselvityksen alkuvuodesta 2012 (Linnajärventien asemakaava, Lempäälä, meluselvitys. Ramboll ). Meluselvitys on selostuksen liitteenä

16 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamaton, vaikka se sijaitsee keskeisellä paikalla Kuljun taajamassa, lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lempäälän kunta omistaa alueella maata, joka on mahdollista kaavoittaa mm. päivähoidon ja koulutuksen tarpeisiin. Olemassaolevan päiväkodin korttelin asemakaava on vanhentunut. Alueen liikennejärjestelyjä on tarpeen parantaa. Linnajärventien varteen tulee varata tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Linnajärventien ja Tampereentien liittymässä varaudutaan kiertoliittymän rakentamiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuusto päätti Linnajärventien alueen kaavoituksesta hyväksyessään vuoden 2012 kaavoitusohjelman. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettely Osallisten vaikuttamismahdollisuuksista ja kaavoitusprosessin kulusta on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä Viranomaisyhteistyö ELY-keskuksen kanssa on pidetty työneuvottelut ja Ensimmäinen neuvottelu käsitteli Linnajärventien suunnittelua yleisesti ja toinen erityisesti moottoritien kolmannen kaistan rakentamisen huomioonottamista Linnajärventien asemakaavan suunnittelussa. Osallisilta viranomaisilta on pyydetty alustavat lausunnot asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on nauhataajaman tiivistäminen, liikennejärjestelyjen parantaminen ja riittävien alueiden varaaminen kunnallisia palveluja varten

17 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen melutilanteesta on tehty selvitys. Tieliikenteen aiheuttama melu ylittää paikoitellen valtioneuvoston hyväksymät ohjearvot, mikä on otettava huomioon kaavamääräyksissä. Suunnittelualueen eteläreunan halki kulkee maakaasujohto. Gasum esittää kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että päiväkodin etäisyyden maakaasuputkesta tulee olla vähintään 16 metriä ja asuinrakennuksen vähintään 8 metriä. Gasum suosittelee lisäksi, että kaasujohdon kohta kaavoitetaan virkistysalueeksi tai sellaiseksi katualueen osaksi, jota ei päällystetä

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala jakautuu käyttötarkoituksen mukaan alla esitetyllä tavalla. Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 4. Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala ha Rakennusoikeus k-m2 AO Erillispientalojen korttelialue 1, AP-32 Asuinpientalojen korttelialue 1, YL Julkisten lähipalvelurakennusten ,661 korttelialue VL Lähivirkistysalue 0,5856 LT Yleisen tien alue 1,5482 EN Energiahuollon alue 0,0142 Katualue 0,5413 Yhteensä 7, Palvelut 5.2 Aluevaraukset Suunnittelualueelle osoitetaan nykyisen päiväkodin lisäksi kaksi uutta julkisten lähipalvelurakennusten tonttia (YL), joille voidaan rakentaa esim. päiväkoti ja alakoulun tiloja. Eteläisimmän YL-tontin rakennussuunnittelu on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian asemakaavan tultua voimaan Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO-23) Erillispientalojen tonteille voidaan rakentaa kaksi asuntoa. Rakennusoikeuden määrä on mitoitettu enintään 500 neliömetriin, joten omakotitonttien omistajien kanssa ei tarvitse tehdä maankäyttösopimuksia. Pääkerroksen lisäksi saa rakentaa ullakkokerroksen, jonka kerrosala on ¾ pääkerroksen kerrosalasta. Asuinpientalojen korttelialue (AP-32) Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä asuinrakennuksia tai erillispientaloja. Asuinpientalojen korttelialueilla tehokkuusluku on 0.30 ja kerrosluku II

19 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueet (YL) Julkisten lähipalvelurakennusten tonteille voidaan rakentaa esim. päivähoitoa, opetusta tai terveydenhuoltoa palvelevia tiloja Muut alueet Moisionjoen varsi on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Tampereentie on osoitettu yleisen tien alueeksi. Liikennealue on mitoitettu siten, että Linnajärventien liittymään voidaan tarvittaessa rakentaa kiertoliittymä. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Moisionjoen ranta-alue osoitetaan edelleen virkistysalueeksi, joka toimii myös ekokäytävänä. Muutoin kaava-alue muodostuu lähinnä rakennetuista tonteista ja viljelemättä jätetystä entisestä pellosta. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Linnajärventien katualuetta joudutaan leventämään kadun parantamisen ja erillisen pyörätien rakentamisen vuoksi. Tampereentien varteen rakennetaan uusi julkinen rakennus. Asuntoalue tiivistyy ja sen ilme muuttuu taajamamaisemmaksi. Valmisteilla oleva asemakaava mahdollistaa rakentamisen kartanoalueen pohjoispuolella sijaitsevalle pellolle, joka on viimeinen kartanorakennukseen maisemallisessa yhteydessä oleva jäänne kartanon ja historiallisen Kuljun kylän pelloista. Tämä heikentää kartanon maisemallista asemaa. Kartanoalueen ympäristöarvot ovat kuitenkin jo muutenkin heikentyneet Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan toteuttaminen täydentää Tampereentien varren nauhataajamaa Vaikutukset asumiseen Asuinpientalojen korttelialueelle voidaan rakentaa noin 19 uutta asuntoa. Uusia erillispientalon tontteja on luonnoksessa yksi. Arvioitu asukasluvun lisäys on noin 40 asukasta Vaikutukset palveluihin Olemassa olevan päiväkodin tonttia laajennetaan. Suunnittelualueen lounaiskulmaan osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue uutta päiväkotia ja Kuljun koulun lisätiloja varten ja lisäksi Linnajärventien eteläpuolelle yksi reservinä oleva julkisten lähipalvelurakennusten tontti. Palvelujen kysyntä kasvaa noin neljällä alakoulun oppilaspaikalla ja 1-2 päivähoitopaikalla ja yläkoulun oppilaspaikalla

20 5.3.6 Vaikutukset virkistykseen Kevyen liikenteen verkoston parantaminen palvelee myös virkistyksen tarpeita Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset kunnallistalouteen Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä kunnallisten palvelujen järjestäminen kasvavalle asukasmäärälle aiheuttaa kunnalle kustannuksia.. Toisaalta verotulot lisääntyvät ja kunta saa yksityisiltä maanomistajilta korvauksia kaavoituksen aiheuttamasta kiinteistöjen arvonnoususta. Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin Ensimmäistä asemakaava laadittaessa maanomistajalla on velvollisuus luovuttaa ilmaiseksi maata katualueeksi, ellei katualuetta ole yli 20% maanomistajan kaavaalueella omistamasta maasta. Kunta tekee kaavoitussopimuksen ja perii 50% laskennallisesta maan arvon noususta niiltä maanomistajilta, jotka saavat kaava-alueella yli 500 m² uutta rakennusoikeutta. Yleensä tonttien arvo nousee, kun asemakaava on laadittu Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Asutuksen lisääntyminen ja varsinkin uuden päiväkodin rakentaminen aiheuttavat liikenteen lisääntymistä. Kasvavan liikenteen paineet tuntuvat varsinkin Linnajärventien ja Tampereentien liittymän tuntumassa. Asemakaavan suunnittelussa on otettu huomioon liikenneturvallisuutta parantavat muutokset kuten tilavaraus erillisen pyörätien rakentamiseksi Linnajärventien ja Kemintien varteen sekä tilavaraus Linnajärventien ja Tampereentien kiertoliittymää varten. Linnajärventien ja Kemintien liittymää on suunniteltu siirrettäväksi kauemmaksi Rutaperäntien liittymästä. Katusuunnitelmaluonnos on selostuksen liitteenä Vaikutukset tekniseen huoltoon Linnajärventien alueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta tekniseen huoltoon. Korttelin 540 tontilla 5, jätevesien johtaminen viemäriverkostoon edellyttää kiinteistökohtaista pumppausta Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Kaava-alueelle osoitettu maankäyttö on asumista ja julkisia palveluja, mikä ei aiheuta erityisiä ympäristöhäiriöitä. Uudet rakennukset liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon ja jätevedet käsitellään keskitetysti. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa jonkin verran melua ja päästöjä ilmaan Sosiaaliset vaikutukset Katujen parantamisen ansiosta asukkaiden liikkuminen muuttuu helpommaksi ja turvallisemmaksi. Päivähoitopalvelujen tarjonta lisääntyy. Asemakaavan toteuttamisen

21 vuoksi vapaa-alueet vähenevät, ja liikenne lisääntyy, mikä saattaa aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia kuten melun lisääntymistä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttamista seurataan rakennuslupamenettelyjen yhteydessä