LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 6011 Halkolan asemakaava ja asemakaavan muutos, Alatie Kunta: Kylä: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ Lempoinen Halkola Asemakaava koskee Lempoisten kylän tilaa 1:168 sekä osaa tiloista 1:167 ja 1:196 Asemakaavan muutos koskee: Korttelia 111 sekä siihen liittyvää virkistysaluetta Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Kortteli 111 sekä siihen liittyvää erityis- ja virkistysaluetta Vireilletulosta ilmoitettu: Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh sähköposti Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), Lempäälä puh

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän keskustassa kanavan pohjoisrannalla Korteseläntien, Alatien ja Turuntien välisellä alueella. Alueella on pientaloasutusta ja virkistysaluetta. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on päivittää asemakaava vastaamaan olemassa olevia kiinteistörajoja ja rakennustilannetta sekä osoittaa sille pientaloasutusta keskustan osayleiskaavan mukaisesti. 2

3 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset asumiseen

4 5.3.5 Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Havainnollistaminen ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutuminen, ajoitus ja seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavoituksen seurantalomake 3. Havainnekuva Selostukseen kuuluu asemakaavaluonnoskartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lempäälän keskusta-alueen meluselvitys, Trafix Lempäälän keskustan maisema ja viherverkko, MA-Arkkitehdit TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti antaa teknisen toimen tehtäväksi valmistella Alatien alueelle asemakaavan muutosta. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisesta kuulutettiin Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Asemakaava Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan suunnittelualueelle kaksi erillispientalon tonttia (AO), joista toinen on asemakaavassa uusi, joskin sillä on olemassa oleva asuinrakennus talousrakennuksineen. Lisäksi muutetaan asuinpientalon tontiksi (AP) erillispientalon tontti, jolla on kaksi paritaloa. Kunnan omistama alue, jolla on leikkipaikka, osoitetaan puistoksi (VP) ja suojaviheralueeksi (EV). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa katu- ja virkistysalueet. Korttelialueilla asemakaavan toteuttamisesta vastaa maanomistaja. 4

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa Halkolan pientaloaluetta. Välittömästi sen eteläpuolella on Lempäälän kanava ja itäpuolella Turuntie. Ortokuva suunnittelualueesta Luonnonympäristö Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Sen eteläpuolella on Lempäälän kanava. Kasvillisuus Suunnittelualue muodostuu asuinrakennusten pihapiireistä ja puistoalueesta, jolla on leikkipaikka. Alueella on paljon lehtipuustoa, erityisesti koivuja. Leikkipaikan ja sen eteläpuolella sijaitsevan rakennuspaikan välissä on tiheä kuusiaita Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa Halkolan pientaloaluetta ja Lempäälän nauhataajamaa. 5

6 Asuminen Suunnittelualueella on kaksi erillispientaloa. Lisäksi alueella on kaksi vuonna 2011 valmistunutta yksikerroksista paritaloa. Taajamakuva Suunnittelualue ympäristöineen on melko yhtenäistä väljähköä, vehreää puutalovaltaista pientaloaluetta. Tontit on aidattu pääosin pensasaidoilla. Alatien päässä sijaitseva talo on rintamamiestalotyyppinen. Alatien ja Korteseläntien kulmassa sijaitseva talo on todennäköisesti vanhempi. Molempien pihapiirissä on talousrakennus. Näkymä Korteseläntien ja Alatien kulmasta. Rakennusten takana näkyy Turuntie, joka on rakennettu korkealle penkalle. Alatien päässä sijaitseva rintamamiestalo 6

7 Palvelut Lempäälän keskustan palvelut ovat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Virkistys Suunnittelualueen koillisosassa on leikkipuisto. Kanavan rannassa on ulkoilijoiden käyttämä polku. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee päättyvän kadun varrella. Moottoritien liittymään on matkaa noin yksi kilometri. Tampereentiellä kulkee arkisin Lempäälän ja Tampereen välisiä busseja noin kolme kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Rautatieasemalle on matkaa noin kilometri. Suunnittelualueen eteläpuolella on Lempäälän kanava, jolla kulkevat kesäisin mm. Hopealinjan risteilyalukset. Turuntie ylittää kanavan suunnittelualueen kaakkoispuolella Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä sillä ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueella on keskitetty vesi- ja viemäriverkosto Maanomistus Suunnittelualueen koilliskulmassa olevan kiinteistön 1:196 omistaa Lempäälän kunta. Muut suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. 7

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja valtioneuvosto on vahvistanut sen Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan varteen on merkitty viheryhteystarve (vihreä viiva). Turuntie on valtatie/kantatie (musta viiva). Ote maakuntakaavasta Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Lempäälän keskustan osayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on pientalovaltaista aluetta (AP). Turuntie on seututie (st). Sen länsipuolella on kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva). Tien varteen on merkitty meluntorjunnan tarve (aaltoviiva). Alatie on osoitettu ohjeelliseksi ulkoilureitiksi (palloviiva). Ote Lempäälän keskustan osayleiskaavasta. 8

9 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Sen mukaan kortteli 111 on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolla kerrosluku on yksi ja tonttitehokkuus eli rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alan on 0,25. Tonttien kadunpuoleisessa reunassa on istutettava alueen osa. Korttelin itäpuolella on puistoa (P). Suunnittelualueen itäosa on asemakaavoittamaton Ote asemakaavasta 9 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty Lempäälän keskusta-alueen meluselvitys (Trafix ). Meluselvityksen tuloksia on esitelty tämän selostuksen kohdassa 3.3. Ympäristön häiriötekijät. MA-Arkkitehdit teki keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä vuonna 2013 Lempäälän keskustan maisema ja viherverkko -selvityksen. Selvityksessä kanavan ranta-alue on luokiteltu tärkeäksi viheralueeksi tai -yhteydeksi. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan Maanomistus Lempäälän kunta omistaa suunnittelualueen koilliskulmassa olevan tilan 1:196 Rantoila. Muuten suunnittelualueen maa on yksityisomistuksessa. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin.

10 3.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin ympäristön häiriötekijä on liikenteen aiheuttama melu. Alueen itäpuolella on Turuntie ja eteläpuolella kanava. Lempäälän keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on vuonna 2009 tehty meluselvitys, jossa on esitetty vuoden 2008 melutilanne sekä ennuste vuodeksi Vuoden 2008 päivä- ja yömelutilanne sekä meluennuste vuodelle 2030 on esitetty seuraavassa: Päivämelu 2008 Yömelu 2008 Päivämeluennuste 2030 Yömeluennuste 2030 Päivämelun ohjearvo (55 db) ylittyy kartoissa keltaisella ja oranssilla värillä merkityillä alueilla ja yön ohjearvo (50 db) tummemmalla vihreällä ja keltaisella merkityillä alueilla. Melun ohjearvot siis ylittyvät paikoitellen Turuntien ja kanavan varressa. Turuntien puolelta piha- ja virkistysalueita on vaikea suojata liikenteen aiheuttamalta melulta, koska tie kulkee kanavan läheisyydessä arviolta kolmen metrin korkuisella penkalla. Melun ohjearvot kuitenkin alittuvat osalla Turuntien varren piha- ja virkistysalueesta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava on vuodelta 1973 ja se on epäajanmukainen. Asemakaavassa on osoitettu osa rakennetusta erillispientalon rakennuspaikasta puistoksi. Kunta ei ole lunastanut puistoa, eikä maanomistaja voi asemakaavan vuoksi rakentaa maalleen, mikä on maanomistajan kannalta kohtuuton tilanne. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kiinteistöjä 1:167 ja 1:168 on tarjottu ostettavaksi Lempäälän kunnalle, mutta maanostotoimikunta päätti , ettei tarjousta tehdä. Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut yksityiseltä maanomistajalta. Kunnanhallitus päätti antaa teknisen toimen tehtäväksi asemakaavan muutoksen valmistelemisen. 10

11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä Asemakaavaluonnoksesta saatu palaute Ympäristöjaosto on todennut lausunnossaan kaavaluonnoksesta, että niillä asumiseen tarkoitetuilla alueilla, joissa päivä ja/tai yömelun ohjearvot ylittyvät, tulee olla ulkomelua rajoittavat määräykset. Luonnoksesta ei saatu muita lausuntoja tai mielipiteitä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen aluevaraukset pinta-aloineen ovat seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala / ha Rakennusoikeus / m² AP Asuinpientalojen korttelialue 0, AO Erillispientalojen korttelialue 0, EV Suojaviheralue 0,0571 VP Puisto 0,0608 Yhteensä Tarkemmat mitoitustiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi erillispientalon tonttia (AO), joista toinen on asemakaavassa uusi, joskin sillä on olemassa oleva asuinrakennus talousrakennuksineen. Lisäksi muutetaan asuinpientalon tontiksi (AP) erillispientalon tontti, jolla on kaksi paritaloa. Erillispientalon tonttien kerrosluku on I u¾. Asuinpientalon kerrosluku on I. Tehokkuusluku on kaikilla tonteilla 0,25. AP-tontilla peittoala on 25 % Muut alueet Suunnittelualueen koilliskulmassa on kunnan omistamaa aluetta, jolla on leikkipaikka. Se osoitetaan suojaviheralueeksi niiltä osin, joilla melun ohjearvot ylittyvät vuoden 2030 meluennusten mukaan. Kauempana Turuntiestä oleva alue osoitetaan puistoksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luonnonoloihin Suunnittelualue muodostuu rakennetuista tonteista ja virkistysalueesta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta luonnonoloihin. 11

12 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset palveluihin Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta palveluihin Vaikutukset asumiseen Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistavat nykyisen kaltaisen asumisen sekä rakennusoikeuden puitteissa myös uudisrakentamisen Vaikutukset virkistykseen Asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on otettu huomioon suunnittelualueella sijaitseva virkistysalue, jolla on lasten leikkipaikka Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Asemakaavamerkintä edellyttää, että lähinnä Turuntietä olevan tontin rakennukset sijoitetaan siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen melulta. Kunnan omistamasta alueesta osoitetaan suojaviheralueeksi (EV) se osa, jolla virkistysalueen melun ohjearvojen ennustetaan ylittyvän vuonna Taloudelliset vaikutukset Kunnalle ei aiheudu asemakaavan toteuttamisesta kustannuksia. Maanomistajat eivät saa asemakaavan muuttamisesta ja laajentamisesta merkittävää taloudellista hyötyä Vaikutukset tekniseen huoltoon Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta tekniseen huoltoon Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Asemakaava ja asemakaavan muutos ei vaikuta liikenteen määrään eikä liikenneturvallisuuteen. 5.4 Havainnollistaminen Asemakaavan havainnekuva on selostuksen liitteenä ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuminen, ajoitus ja seuranta Lempäälän kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Korttelialueilla asemakaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien toimista. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 12