Euroopan unonn L 161 vrallnen leht Suomenkelnen latos Lansäädäntö 62. vuoskerta 18. kesäkuuta 2019 Ssältö I Lansäätämsärestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komsson delegotu asetus (EU) 2019/981, annettu 8 pävänä maalskuuta 2019, vakuutus- a älleenvakuutustomnnan alottamsesta a harottamsesta annetun Euroopan parlamentn a neuvoston drektvn 2009/138/EU täydentämsestä annetun delegodun asetuksen (EU) 2015/35 (Solvenss II) muuttamsesta ( 1 )... 1 ( 1 ) ETA:n kannalta merktyksellnen tekst. Säädökset, oden otskot on panettu lahalla krasntyypllä, ovat maatalouspoltkan alaan kuuluva uokseven asoden hotoon lttyvä säädöksä, oden vomassaoloaka on yleensä raotettu. Kakken muden säädösten otskot on panettu lhavalla krasntyypllä a merktty tähdellä.
18.6.2019 L 161/1 I (Lansäätämsärestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/981, annettu 8 pävänä maalskuuta 2019, vakuutus- a älleenvakuutustomnnan alottamsesta a harottamsesta annetun Euroopan parlamentn a neuvoston drektvn 2009/138/EU täydentämsestä annetun delegodun asetuksen (EU) 2015/35 (Solvenss II) muuttamsesta (ETA:n kannalta merktyksellnen tekst) EUROOPAN KOMISSIO, oka ottaa huomoon Euroopan unonn tomnnasta tehdyn sopmuksen, ottaa huomoon vakuutus- a älleenvakuutustomnnan alottamsesta a harottamsesta 25 pävänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentn a neuvoston drektvn 2009/138/EY (Solvenss II) ( 1 ) a ertysest sen 35 artklan 9 kohdan, 50 artklan 1 kohdan a alakohdan, 56 artklan, 86 artklan 1 kohdan a a b alakohdan, 97 artklan 1 kohdan, 111 artklan 1 kohdan a, b, c, e, f, f a,,, k a l alakohdan, 211 artklan 2 kohdan a 234 artklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten drektvn 2009/138/EY ensmmästen soveltamsvuosen akana saama kokemuksa ols hyödynnettävä vakavarasuuspääomavaatmuksen standardkaavan mukasessa laskennassa käytettäven menetelmen, oletusten a standardparametren tarkastelussa. (2) Komsson ehdotuksella InvestEU-ohelman perustamsta koskevaks uudeks asetukseks ( 2 ) pyrtään ennen kakkea puuttumaan EU:n laausn markknoden tomntapuuttesn a optmaalsta hekompn nvestonttlantesn. Ehdotuksen mukaan on määrä perustaa InvestEU-neuvontakeskus, onka ols tuettava vahvan nvestonthankeatkumon kehttämstä, sekä InvestEU-portaal, oka taroaa sottalle helpost saatavlla olevan a käyttääystävällsen nvestonthanketetokannan. Sten InvestEU-ohelmalla tuetaan sotuksa penten a kesksuurten yrtysten rahottamseen, oka tapahtuu oukkovelkakralanoen, lanoen ta ykstysten pääomasotusten sekä muden ptkäakasten osakesotusten muodossa. Standardkaavan mukaseen vakavarasuuspääomavaatmuksen laskentaan e lty ertysä sääntöä, otka koskevat sotuksa suletulle sottaaoukolle suunnattuhn velkanstrumenttehn, ykstysä pääomasotuksa a ptkäakasa osakesotuksa. Tällaset ertyssäännöt ols otettava käyttöön, kun otetaan huomoon tällasten sotusten saatavuuden odotettavssa oleva paranemnen InvestEU-portaaln myötä. Ottaen myös huomoon 30 pävänä syyskuuta 2015 hyväksytty pääomamarkknaunonn luomsta koskeva tomntasuunntelma ols edstettävä nvestonten lsäämstä Euroopassa a helpotettava eurooppalasten penten a kesksuurten yrtysten oman pääoman ehtosen rahotuksen a velkarahotuksen saanta. Sks ols muutettava ykstysten pääomasotusten a suletulle sottaaoukolle suunnattuen velkanstrumentten vakavarasuuskohtelua, otta votasn postaa perusteettomat esteet, otka vakeuttavat kysesn omasuuseräluokkn suuntautuva sotuksa. (3) Talouden tomolle ols vakuutusalalla a mulla fnanssalolla varmstettava tasapuolset tomntaedellytykset mukauttamalla otakn vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksn sovellettava säännöksä nn, että ne ovat lnassa luotto- a rahotuslatoksa koskeven säännösten kanssa. Mukautus ols toteutettava okeasuhtesest ottaen huomoon kysesten aloen erlaset lketomntamallt. ( 1 ) EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1. ( 2 ) COM(2018) 439 fnal.
L 161/2 18.6.2019 (4) Ehdot täyttävn keskusvastapuoln lttyvssä kaupankäyntvastussa hyödytään tällasten keskusvastapuolten taroamsta monenvälsstä nettoutus- a tapponakomekansmesta. Kysesn kaupankäyntvastusn kohdstuu penemp vastapuolrsk, mnkä vuoks nhn ols sovellettava levempää pääomavaatmusta kun vastusn, otka kohdstuvat sellasn vastapuoln, otka evät vo hyödyntää keskusvastapuolten mekansmea. Drektvn 2009/138/EY 111 artklan 1 kohdan f a alakohdassa säädetään, että vastapuolrskä standardkaavalla laskettaessa ehdot täyttävn keskusvastapuoln lttyvä vastuta ols kästeltävä tavalla, oka on ohdonmukanen luottolatoksn a rahotuslatoksn tällasten vastuden osalta sovellettaven pääomavaatmusten kanssa. (5) Jotta tuettasn ptkän akaväln kestävää kasvua koskevaa unonn tavotetta, ols helpotettava vakuutuksenantaen sotuksa suletulle sottaaoukolle suunnattuhn velkanstrumenttehn. Tätä varten ols määrtettävä krteert, oden täyttyessä luottoluokkaan 2 ta 3 vodaan luoktella oukkovelkakralanat a lanat, olle e ole saatavssa nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta, vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen oman ssäsen luottoluoktuksen perusteella. (6) Olennaset muutokset tedossa, ota käytetään asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen, vovat ohtaa tlanteeseen, ossa aemmn käytettyä tetolähtetä e enää ole saatavlla. Tosaalta tetoen saatavuuden parantumnen vo merktä stä, että asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen käytetyt teknkat vanhentuvat. Jos markknaolosuhteet muuttuvat olennasest, saattaa olla tarpeen arvoda uudelleen parametrea, mukaan luken korkokäyrän päätekorko, rskttömen korkoen ekstrapolonnn lähtökohta ta lähentymsakso päätekorkoon. Sen vuoks ols vahvstettava edellytykset sen arvomseks, ovatko potentaalset muutokset tedossa a teknkossa, ota käytetään asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämsessä, okeassa suhteessa asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen käytetylle menetelmlle asetettuen läpnäkyvyys-, varovasuus-, luotettavuus- a ohdonmukasuustavotteden kanssa er akona. Tätä varten EVLEVn ols tomtettava komssolle arvont muutettuen teknkoden, tetomäärtysten ta parametren vakutukssta a muutoksen okeasuhtesuudesta tedossa tapahtunesn merkttävn muutoksn nähden. (7) Asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen käytetylle menetelmlle asetettua läpnäkyvyys-, varovasuus-, luotettavuus- a ohdonmukasuustavotteta er akona ols sovellettava myös komponentten a ertysest volatlteettkorauksen tasolla. Jotta varmstetaan läpnäkyvyys, varovasuus, luotettavuus a ohdonmukasuus er akona, Euroopan vakuutus- a lsäeläkevranomasen (EVLEV) soveltamaa volatlteettkorausta koskeven teknsten tetoen määrttämsmenetelmää, ertysest drektvn 2009/138/EY 77 d artklan 4 kohdan mukasta maakomponentn aktvonta, ols tarkasteltava uudelleen, os on näyttöä stä, että menetelmällä e saavuteta tavotteta, sekä osana drektvn 2009/138/EY 77 f artklan 3 kohdan mukasta komsson uudelleentarkastelua. (8) Oman varallsuuden erät, kuten maksettu etuokeudeltaan huonomp äsenten kesknänen rahasto, maksetut etuokeutetut osakkeet a nhn lttyvä ylkurssrahasto, sekä maksetut etuokeudeltaan huonommat velat vovat tarota osttasen pääasallsen tappoden vamennusvakutusmekansmn sellasssa tapauksssa, ossa vakavarasuuspääomavaatmusta rkotaan kolmen peräkkäsen kuukauden aan. Ols vahvstettava perusteet, olla täsmennetään, mssä määrn tällaset erät katsotaan luokan 1 omaks varallsuudeks. (9) Jos pääasallsen tappoden vamennusmekansmn käynnstymnen ohtaa verovakutuksn, ols vältettävä oman perusvarallsuuden tappota. Sen vuoks vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä ols oltava mahdollsuus pyytää vapautusta kysesen mekansmn soveltamsesta. Ennen vapautuksen myöntämstä valvontavranomasten ols kutenkn arvotava, vodaanko suurella todennäkösyydellä a luotettavast olettaa, että mekansmn verovakutukset vovat merkttäväst hekentää vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen vakavarasuusasemaa. (10) Vakuutusalan a muden fnanssaloen tomolle ols varmstettava tasapuolset tomntaedellytykset. Vakuutusa älleenvakuutusyrtyksllä ols sen vuoks oltava mahdollsuus maksaa takasn ta lunastaa oman varallsuuden erä ensmmästen vden vuoden kuluessa sen lkkeeseenlaskusta, os erän luoktusta koskevassa sääntelyssä tapahtuu odottamaton muutos, onka ohdosta erä todennäkösest sulettasn oman varallsuuden ulkopuolelle, ta os erän verotuskohtelussa tapahtuu odottamaton muutos. (11) Läpkatsomsperaatteen ols varmstettava, että vakuutus- ta älleenvakuutusyrtykseen kohdstuvat rskt otetaan asanmukasest huomoon yrtyksen sotusrakentesta rppumatta. Peraatetta ols nän ollen sovellettava vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen sdosyrtyksn, oden päätarkotuksena on sälyttää a hotaa varoa kysesen vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen puolesta.
18.6.2019 L 161/3 (12) Jos läpkatsomsperaatetta e voda soveltaa yhtestä sotustomntaa harottavn yrtyksn ta rahastomuotosn sotuksn, vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksllä ols oltava mahdollsuus käyttää yksnkertastettua menetelmää, oka perustuu yhtestä sotustomntaa harottavan yrtyksen ta rahaston tuorempaan raportotuun sotusakaumaan, os käytettävä yksnkertastettu menetelmä on okeassa suhteessa kysesten rsken luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen. (13) Raukeamsalarskosot edellyttävät montahosa laskelma yksttästen vakuutusten tasolla. Jos laskennan montahosuus e ole okeassa suhteessa kysesn alarskosohn kuuluven rsken luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen, ols oltava mahdollsta perustaa kysesten alarskosoden laskelmat ryhmteltyhn vakuutuksn yksttästen vakuutusten asemasta, pats os tällanen ryhmttely vo ohtaa olennaseen vrheeseen. (14) Standardkaavan luonnonkatastrofrskä koskevassa laskelmassa ols otettava huomoon vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen kysesen rskaltstuman luonne, laauus a monmutkasuus. Standardkaavan luonnonkatastrofrskä koskevassa laskelmassa edellytetään, että vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset suorttavat kuvauksen vakuutusmäärästään er rskvyöhykkellä. Kaklla vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä e ole kysesen laskennan edellyttämä rskvyöhyketason tetoa ssässsä ärestelmssään, a tetoen tuottamnen vo olla kallsta. Kysesten yrtysten ols sen vuoks votava käyttää laskelmssaan ryhmteltyä rskvyöhykketä, os ryhmttely on perusteltua a okeassa suhteessa altstumaan. (15) Standardkaavan tulpaloalarskoson pääomavaatmuksen laskenta edellyttää, että vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset määrttävät suurmman tulpalorskkeskttymän. Laskennasta aheutuvan rastuksen raottamseks vakuutus- ta älleenvakuutusyrtysten ols votava raata suurmman tulpalorskkeskttymän määrtysprosessnsa suurmpen tulpalorskaltstumensa alueelle edellyttäen, että kysenen lähestymstapa on okeassa suhteessa vakuutus- ta älleenvakuutusyrtysten tulpalorskaltstuman luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen. (16) Standardkaavan henk- a sarausvakuutukseen lttyvän kuolevuusrskn alarskosoden pääomavaatmuksen yksnkertastettua laskentaa ols muutettava sen huomoon ottamseks, että vakuutusten rsksumma vo vahdella aan kuluessa. (17) Standardkaavalla tapahtuvaa vakavarasuuspääomavaatmuksen laskentaa varten tarvttaven luottoluoktusten hankntakustannusten ols oltava okeassa suhteessa kysesten omasuuseren rsken luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten, otka ovat nmenneet ulkosen luottoluoktuslatoksen, ols sen vuoks votava soveltaa yksnkertastettua laskentaa nden velkasalkun osen kohdalla, osta kysenen ulkonen luottoluoktuslatos e ole antanut ulkosa luottoluoktuksa. (18) Vastapuolrskn vakavarasuuspääomavaatmuksen laskenta standardkaavalla edellyttää, että vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset ottavat huomoon sen, kunka suureen osuuteen vastapuolen omasuuserstä sovelletaan vakuusärestelyä. Standardkaavalla tapahtuvasta laskennasta e sas aheutua kohtuutonta rastusta. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten, otka käyttävät standardkaavaa vastapuolrskn vakavarasuuspääomavaatmuksen laskentaan, ols votava laskea vastapuolrskn vakavarasuuspääomavaatmus sllä oletuksella, että yl 60 prosenttn vastapuolen omasuuserstä sovelletaan vakuusärestelyä. (19) Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten, otka käyttävät standardkaavaa vastapuolrskn vakavarasuuspääomavaatmuksen laskentaan, kuuluu käyttää ertystä kaavaa tyypn 1 altstumen vastapuolrskn pääomavaatmuksen laskennassa, os tyypn 1 altstumen tappoakauman keskhaonta on penemp kun 7 prosentta. Kysesen vaatmuksen laskennasta e sas aheutua kohtuutonta rastusta. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä ols nän ollen oltava mahdollsuus laskea tyypn 1 altstumen vastapuolrskn pääomavaatmus samalla kaavalla, ota sovelletaan, kun tyypn 1 altstumen tappoakauman keskhaonta on 7 20 prosentta. (20) Laskenta, ossa määrtetään rskä vähentävä vakutus vakuutusrskn, on montahonen, a se saattaa aheuttaa kohtuutonta rastusta vahnkovakuutuslaen saralla tomvlle vakuutus- a älleenvakuutusyrtykslle. Sks on aheellsta antaa vakuutus- a älleenvakuutusyrtykslle mahdollsuus käyttää yksnkertastettua kaavaa edellyttäen, että kysesen yksnkertastetun kaavan käyttö on okeassa suhteessa yrtysten vastapuolrskprofln luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen.
L 161/4 18.6.2019 (21) Tulevn sopmuksn lttyvän vakuutusmaksurskn pääomavaatmuksella e ptäs perusteettomast rangasta sopmuksa, oden alkuperänen vomassaoloaka on pdemp kun yks vuos, otta vodaan ottaa huomoon pdempakasten sopmusten tulevn vakuutusmaksuhn lttyvät penemmät rskt. Sellasten tuleven sopmusten tapauksessa, oden vomassaoloaka on pdemp kun yks vuos, vahnkovakuutuksen ta NSLTsarausvakuutuksen vakuutusmaksu- a vastuuvelkarskn volyymmtan ols oltava van 30 prosentta tulevsta vakuutusmaksusta. (22) Yrtyksen tosasallnen rsk, oka lttyy luonnonkatastrofrskn vakavarasuuspääomavaatmuksen laskentaan, ols otettava huomoon laskettaessa vakavarasuuspääomavaatmusta standardkaavalla. Standardkaavan mukasta katastrofrskä koskevan vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennassa ols sen vuoks otettava huomoon luonnonkatastrofen ohdosta maksettaven korvausten sopmusperusteset raotukset. (23) Ihmsen aheuttaman katastrofrskn vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennassa ols otettava huomoon rskt, olle vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset altstuvat. Mer-, lmalu- a tulpalorskn kysesen vaatmuksen skenaaropohasssa laskennossa ols sen vuoks käytettävä perustana suurmpa altstuma sen älkeen, kun nstä on vähennetty älleenvakuutuksesta ta erllsyhtöltä olevat saamset. (24) Meralarskoson sälölavan törmäysskenaarota e ole aheellsta soveltaa huvaluksn ta äykkn lmatäyttesn venesn. Skenaarota ols sovellettava van sellasn aluksn, oden vakuutusmäärä on vähntään 250 000 euroa. (25) Vakuutuksenantaen suorat sotukset lstaamattomn osakkesn vovat tukea ptkän akaväln kestävää kasvua koskevaa unonn tavotetta. Nätä nvestontea ols sen vuoks helpotettava. Kun osakerskn pääomavaatmusta lasketaan standardkaavalla, laadukkasta lstaamattomsta osakkesta muodostuvn sotussalkkuhn ptäs voda soveltaa samaa kohtelua kun säännellyllä markknolla lstattuhn osakkesn. Ols vahvstettava krteert, olla varmstetaan, että laadukkasta lstaamattomsta osakkesta koostuvalla salkulla on rttävän pen ärestelmärsk. (26) Vakuutuksenantalla on merkttävä rool ptkäakasna sottana, a osakesotukset ovat tärketä reaaltalouden rahottamsen kannalta. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten ptkäakasa osakesotuksa ols sen vuoks kannustettava yhdenmukastamalla ptkäakasten osakesotusten a strategsten osakesotusten kästtely, kun lasketaan vakavarasuuspääomavaatmusta standardkaavan mukasest, mukaan luken korrelaatomatrst. Jotta varmstetaan, että sotukset ovat luonteeltaan ptkäakasa, osakerskä koskevaan alarskosoon ols ssällytettävä sotussalkku, oka koostuu ptkän akaväln osakesotukssta a musta omasuuserstä, otka vastaavat selkeäst määrteltyä vakuutus- ta älleenvakuutusvelvotteden kantaa. Jotta vältetään sääntelyn katvealueden hyväkskäyttö, omasuuseren salkkuen a velvotteden kannan arvoen ols vastattava tosaan, a kummankn osuus sas olla enntään puolet vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen taseen loppusummasta. (27) Yksttäsä ETA-alueella lstattua osakketa a tetyntyyppsten rahastoen kautta tehtyä sotuksa ols kohdeltava samalla tavalla. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä ols sen vuoks oltava mahdollsuus soveltaa sääntöä, ota sovelletaan ptkän akaväln sotuksn vaatmukset täyttäven yhteskunnallseen yrttäyyteen erkostuneden rahastoen, vaatmukset täyttäven rskpääomarahastoen, sulettuen a vvuttamattomen vahtoehtosten sotusrahastoen ta eurooppalasten ptkäakassotusrahastoen tasolla edellyttäen, että rahastonhotaa on saanut tomluvan ETA:ssa. (28) Korkomargnaalrskn alarskoson pääomavaatmuksen laskenta standardkaavalla e sas estää vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksä sottamasta laadukkasn suunnattuen anten nstrumenttehn, otka ovat usen luokttelemattoma. Vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys on vonut tehdä luottolatoksen ta sotuspalveluyrtyksen kanssa sopmuksen yhdessä tehtävstä sotukssta oukkovelkakralanohn a lanohn, olle e ole saatavssa nmetyn ulkosen luottoluoktuslatoksen antamaa luottoluoktusta. Snä tapauksessa vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen ols votava käyttää kysesen luottolatoksen ta sotuspalveluyrtyksen hyväksytyn ssästen luottoluoktusten menetelmän tuloksa vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennassa edellyttäen, että kysesen luottolatoksen ta sotuspalveluyrtyksen päätompakka on Euroopan talousalueella. Samaa peraatetta ols sovellettava myös sllon, kun vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys on tehnyt sopmuksen sellasen tosen vakuutusta älleenvakuutusyrtyksen kanssa, oka käyttää drektvn 2009/138/EY 100 artklan mukasta hyväksyttyä ssästä malla. (29) Fnanssalan lansäädännön ols oltava ohdonmukasta, mutta snä ols myös otettava huomoon er aloen lketomntamallen erot, pääomavaatmusten määrttämseen lttyvät tosstaan pokkeavat tekät ta muut perusteet. Sen vuoks vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksn sovellettavat säännöt, otka koskevat aluehallntoen a pakallsvranomasten antamen takausten huomoon ottamsta, ols yhdenmukastettava luottolatoksn a sotuspalveluyrtyksn sovellettaven sääntöen kanssa.
18.6.2019 L 161/5 (30) Johdannaset altstavat vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vastapuolrsklle rppumatta stä, pdetäänkö ohdannasa hallussa suoaus- va kenottelutarkotuksessa. Sen vuoks kakka ohdannasa ols kästeltävä tyypn 1 altstumna standardkaavan vastapuolrskosossa. (31) Kun markknarskkeskttymen pääomavaatmusta lasketaan, ols vältettävä laskentaärestyksen pokkeama. Ensn ols suortettava yksttästen altstumen kuvaus luottoluokken a suhteellsten ylaltstuman kynnysarvoen mukaan, mnkä älkeen ols sovellettava rskkertoma yksttäsn altstumn. (32) Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten e ptäs käyttää lan optmstsa oletuksa ennakodessaan tuleva verotettava tuloa pokkeuksellsen tapposkenaaron älkeen. Kun vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset laskevat laskennallsn verohn lttyvää tappoden vamennusvakutusta standardkaavalla, nden ols nän ollen otettava huomoon taloudellnen asemansa a vakavarasuusasemansa välttömän tappon älkeen sekä suuremp epävarmuus tuleven verotettaven tuloen ennakomsessa. Oletusten, ota käytetään ennakotaessa tuleva verotettava tuloa välttömän tappon älkeen, mukaan luken vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen sotusten tuottoprosentt, e ptäs olla suotusampa kun ne, ota käytetään laskennallsten veroen arvostamseen taseessa, ekä uuden lketomnnan ennakotu kokonasmäärä sas ylttää lketomnnan suunnttelun yhteydessä arvotua määrää. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten ols votava käyttää suurempa tuotto-oletuksa kun asaankuuluvasta rskttömästä korkokäyrästä on ohdettavssa van, os ne pystyvät osottamaan, että kyseset tuotot toteutuvat välttömän tappon älkeen. (33) Standardkaavan mukasen vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennassa ols otettava huomoon rskenhallntakäytäntöen kehtys, ertysest rskenvähentämsteknkoden käytössä. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä ptäs sen vuoks olla mahdollsuus ottaa huomoon rskenvähentämsteknkoden vakutus, myös sllon kun kyseset teknkat korvataan vomassaolon päättyessä samankaltasella ärestelyllä ta kun nhn tehdään mukautus, oka kuvastaa nden kattaman rskn muutoksa. Tämä edellyttää, että korvaamnen ta mukauttamnen tehdään enntään kerran vkossa. Standardkaavassa ols myös oltava mahdollsta ottaa huomoon ohdannasten a suoausstrategoden välset nettoutusärestelyt, kun useat sopmusärestelyt saavat yhdessä akaan rsknvähentämsteknkkaan rnnastettavan vakutuksen. Yrtyksen omaan rsk- a vakavarasuusarvoon ols ssällytettävä mahdollset pokkeamat yhtäältä standardkaavan mukasen rskä vähentävän vakutuksen a tosaalta tosasallsen rskä vähentävän vakutuksen välllä sekä perusterskn arvont. (34) Vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksä e sas rangasta kohtuuttomast sllon, kun älleenvakuutusvastapuol e enää täytä vakavarasuuspääomavaatmustaan mutta täyttää edelleen vähmmäspääomavaatmuksen. Sen vuoks ols sallttava, että vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat enntään kuuden kuukauden aan ottaa osttan huomoon kysesen älleenvakuutusvastapuolen kanssa tehtyen älleenvakuutusärestelyen rskä vähentävän vakutuksen. Jos älleenvakuutusvastapuol lakkaa täyttämästä vähmmäspääomavaatmuksensa, vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen e ptäs enää ottaa huomoon kysesen vastapuolen kanssa tehtyen älleenvakuutusärestelyen rskä vähentävää vakutusta. (35) Kun vakavarasuuspääomavaatmus lasketaan standardkaavalla, kokonasylvahnkoälleenvakuutussopmuksn ols sovellettava samanlasta kohtelua kun yksttäsylvahnkoälleenvakuutussopmuksn. Vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä ols sen vuoks oltava mahdollsuus ottaa huomoon kokonasylvahnkoälleenvakuutussopmukssta ohtuva rskä vähentävä vakutus standardkaavaan perustuvassa vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennassa yrtyskohtaslla parametrella nn, että ne vahvstavat standardmenetelmän, olla lasketaan esuhteellsen älleenvakuutuksen standardparametrn korvaava yrtyskohtanen parametr. (36) Laskennallsn verohn lttyvä tappoden vamennusvakutus vakuttaa merkttäväst vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten vakavarasuusasemaan. Sen vuoks vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten hallnto-, ohto- ta valvontaelmen ols hyväksyttävä laskennallsn verohn lttyvät rskenhallntaperaatteet, ossa otetaan huomoon kysesten laskennallsten veroen tappota vamentava vakutus. Kysesssä peraattessa ols ertysest määrtettävä velvollsuudet, otka koskevat tuleven verotettaven tuloen ennakonnssa sovellettaven perusoletusten arvonta. (37) Vakavarasuuspääomavaatmuksen laskennan ols oltava ohdonmukasta yksttästen yrtysten a ryhmän tasolla. Jos läpkatsomsperaatetta sovelletaan yhtestä sotustomntaa harottavn yrtyksn ta rahastomuotosn sotuksn, otka ovat osakasyrtyksenä olevan vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen sdosyrtyksä, yksttästen yrtysten tasolla, stä ols sovellettava myös ryhmätasolla. Jos kyseset yhtestä sotustomntaa harottavat yrtykset ta rahastot ovat vakuutus- ta älleenvakuutusryhmän tytäryrtyksä, vakavarasuuspääomavaatmuksen laskemsen ols perustuttava oletukseen täydestä haauttamsesta muden konsoldotuen varoen a velkoen kanssa.
L 161/6 18.6.2019 (38) Kun ryhmälle lasketaan valuuttarskn pääomavaatmus, ols otettava huomoon kysesen ryhmän taloudellnen tlanne varsnkn sellasssa tapauksssa, ossa vakuutus- ta älleenvakuutustomnta on er valuuttoen määrästä. Osakasyrtyksenä olevlla vakuutus- a älleenvakuutusyrtyksllä, vakuutushallntayhtöllä ta rahotusalan sekaholdngyhtöllä ols tästä syystä oltava mahdollsuus valta vtevaluutta, oka on muu kun konsoldodun tlnpäätöksen laadnnassa käytettävä valuutta, kun ryhmän konsoldodun vakavarasuuspääomavaatmuksen valuuttarsk lasketaan standardkaavan perusteella. Valnnan ols perustuttava obektvsn krteerehn, kuten shen, mnkä valuutan määränen ryhmän vakuutusteknnen vastuuvelka ta oma varallsuus on olennaselta osaltaan. (39) Vahnkovakuutuksen vakuutusmaksu- a vastuuvelka-alarskosoden, NSLT-sarausvakuutuksen vakuutusmaksua vastuuvelka-alarskosoden sekä luonnonkatastrofalarskoson standardkaavalaskentaa ols muutettava nn, että se vastaa vakuutusmaksuvastuusta a korvausvastuusta saatua tuoretta emprstä näyttöä. (40) Massatapaturmaa a tapaturmakeskttymää koskevan pääomavaatmuksen laskenta on monmutkasta, mnkä vuoks se ols suhteutettava sen rskn luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen, olle sarausvakuutusta taroavat yrtykset altstuvat. Tästä laskennasta ols sen vuoks postettava tapaturman aheuttamaa, 10 vuotta kestävää työkyvyttömyyttä koskeva tapahtumatyypp. (41) Komsson delegodussa asetuksessa (EU) 2015/35 ( 1 ) on otakn krotusvrhetä, kuten väärä ssäsä rstvttauksa, otka ols korattava. (42) Jotta vältyttäsn aheuttamasta härötä vahnko- a sarausvakuutusmarkknolla a varsnkn sellasten vakuutusa älleenvakuutusyrtysten keskuudessa, otka tomvat van yhden vakuutuslan saralla, vakuutus- a älleenvakuutusyrtykslle ols annettava rttäväst akaa, otta ne vovat valmstautua muutoksn vahnko- a sarausvakuutuksen vakuutusmaksu- a vastuuvelkarskn laskennassa. Nätä muutoksa e ptäs nän ollen soveltaa ennen 1 pävää tammkuuta 2020. (43) Sen vuoks delegotua asetusta (EU) 2015/35 ols muutettava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: Muutetaan delegotu asetus (EU) 2015/35 seuraavast: 1) Lsätään 1 artklaan 59 63 alakohta seuraavast: 1 artkla Delegodun asetuksen (EU) 2015/35 muuttamnen 59. keskusvastapuolella Euroopan parlamentn a neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (*) 2 artklan 1 alakohdassa määrteltyä keskusvastapuolta; 60. konkurssokeudellsest erllsellä suhteessa asakkaan omasuusern, että käytössä on tehokkaat ärestelyt, olla varmstetaan, ettevät kyseset omasuuserät ole keskusvastapuolen ta määrtysosapuolen velkoen saatavlla, os kysenen keskusvastapuol ta määrtysosapuol tulee maksukyvyttömäks, ta että omasuuserät evät ole määrtysosapuolen saatavlla nden tappoden kattamseks, ota slle on aheutunut muun asakkaan ta muden asakkaden kun omasuuserät taronneden asakkaden maksukyvyttömyydestä; 61. asakkaalla asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artklan 15 alakohdassa määrteltyä asakasta ta yrtystä, oka on ottanut käyttöön epäsuora määrtysmenettelyä määrtysosapuolen kanssa kysesen asetuksen 4 artklan 3 kohdan mukasest; 62. määrtysosapuolella asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artklan 14 alakohdassa määrteltyä määrtysosapuolta; 63. keskusvastapuoleen lttyvällä lketomella asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artklan 1 kohdassa manttua, asakkaan a määrtysosapuolen välstä sopmusta ta lketomea, oka lttyy suoraan kysesessä kohdassa manttuun määrtysosapuolen a keskusvastapuolen välseen sopmukseen ta lketomeen. (*) Euroopan parlamentn a neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 pävänä henäkuuta 2012, OTCohdannassta, keskusvastapuolsta a kauppatetoreksterestä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1). ( 1 ) Komsson delegotu asetus (EU) 2015/35, annettu 10 pävänä lokakuuta 2014, vakuutus- a älleenvakuutustomnnan alottamsesta a harottamsesta annetun Euroopan parlamentn a neuvoston drektvn 2009/138/EU täydentämsestä (Solvenss II) (EUVL L 12, 17.1.2015, s. 1).
18.6.2019 L 161/7 2) Muutetaan 18 artkla seuraavast: a) korvataan 5 kohdan ensmmänen alakohta seuraavast: Velvotteet, otka evät lty o maksettuhn vakuutusmaksuhn, evät kuulu vakuutus- ta älleenvakuutussopmukseen, os kakk seuraavat vaatmukset täyttyvät: a) sopmus e korvaa määrteltyä epävarmaa tapahtumaa, olla on epäsuotusa vakutus vakuutettuun henklöön; b) sopmus e ssällä taloudellsta takuuta etuukssta; c) yrtys e vo velvottaa vakuutuksenottaaa maksamaan kysesn velvottesn lttyvää tulevaa vakuutusmaksua. ; b) korvataan 6 kohta seuraavast: 6. Jos vakuutus- ta älleenvakuutussopmus vodaan erottaa kahteen osaan a tonen nästä ossta täyttää 5 kohdan a, b a c alakohdan vaatmukset, velvotteet, otka evät lty kysesen osan o maksettuhn vakuutusmaksuhn, evät kuulu sopmukseen. 3) Korvataan 43 artkla seuraavast: 43 artkla Yleset säännökset 1. Rskttömän korkokäyrän korkoen on täytettävä kakk seuraavat krteert: a) vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat käytännössä saada korkotuoton rskttömällä tavalla; b) korot määrtetään luotettavast nden rahotusnstrumentten perusteella, olla käydään kauppaa syvllä, lkvdellä a läpnäkyvllä rahotusmarkknolla. Asaankuuluvan rskttömän korkokäyrän korot lasketaan erkseen kullekn valuutalle a maturteetlle kaken kyseseen valuuttaan a maturteettn lttyvän asaankuuluvan tedon perusteella. 2. Menetelmen, tetomäärtysten a parametren, ota käytetään drektvn 2009/138/EY 77 e artklan 1 kohdassa tarkotettuen asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen, mukaan luettuna korkokäyrän päätekorko, vmenen maturteett, olle asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää e ekstrapoloda, a aka, onka sen lähestymnen koht korkokäyrän päätearvoa, kestää, on oltava läpnäkyvä, turvaava, luotettava a obektvsa a pysyttävä yhdenmukasna er akona. 3. EVLEV lmottaa komssolle kaksta olennassta muutokssta tedossa, ota käytetään asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää koskeven teknsten tetoen määrttämseen. Olennasella muutoksella tarkotetaan mtä tahansa muutosta, onka vuoks menetelmät, tetomäärtykset ta parametrt evät enää päde, mukaan luettuna korkokäyrän päätekorko, vmenen maturteett, olle rsktöntä korkokäyrää e ekstrapoloda, a aka, onka sen lähestymnen koht korkokäyrän päätearvoa kestää. 4. Jos tedossa tapahtuu 3 kohdassa tarkotettu olennanen muutos, EVLEV vo tomttaa komssolle ehdotuksen, oka ssältää menetelmä, tetomäärtyksä ta parametrea koskevat muutokset, otka tarvtaan pätemättömyyden koraamseks a otka ovat okeassa suhteessa kyseseen olennaseen muutokseen. Ehdotukseen on ltettävä arvont ehdotettuen muutosten asanmukasuudesta a vakutukssta. 5. EVLEV muuttaa komsson pyynnöstä menetelmää, tetomäärtystä ta parametra, mukaan luettuna korkokäyrän päätekorko, vmenen maturteett, olle asaankuuluvaa rsktöntä korkokäyrää e ekstrapoloda, a aka, onka sen lähestymnen koht korkokäyrän päätearvoa kestää, sen varmstamseks, että asaankuuluvan rskttömän korkokäyrän korot määrtetään läpnäkyvällä, turvaavalla, luotettavalla a obektvsella tavalla, oka pysyy yhdenmukasena er akona. 4) Muutetaan 71 artkla seuraavast: a) korvataan 1 kohdan e alakohdan a alakohta seuraavast: ) oman perusvarallsuuden erän nmellsmäärä ta pääoman määrä merktään 5 a 5 a kohdan mukasest; ) oman perusvarallsuuden erä muuntuu automaattsest yhdeks 69 artklan a alakohdan ta alakohdassa luetellusta oman perusvarallsuuden erstä tämän artklan 6 a 6 a kohdan mukasest; ;
L 161/8 18.6.2019 b) lsätään 5 a kohta seuraavast: 5 a. Sovellettaessa 1 kohdan e alakohdan alakohtaa oman perusvarallsuuden erän nmellsmäärän ta pääoman määrän arvonalennusta koskevssa säännössä on säädettävä kakesta seuraavasta: a) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan c alakohdassa kuvatussa olosuhtessa a osttanen arvonalennus rttäs palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsen, nmellsmäärän ta pääoman määrän arvoa alennetaan osttan määrällä, oka rttää anakn palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsen; b) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan c alakohdassa kuvatussa olosuhtessa a osttanen arvonalennus e rttäs palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsta, oman perusvarallsuuden erän alkuperäsen lkkeeseenlaskun aankohtana määrtetyn nmellsmäärän ta pääoman määrän arvoa alennetaan anakn lneaarsest sten, että täys arvonalennus toteutuu, kun vakavarasuuspääomavaatmus katetaan 75-prosenttsest, ta stä ennen; c) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa, nmellsmäärän ta pääoman määrän arvo alennetaan kokonaan; d) tämän kohdan b alakohdan mukasen arvonalennuksen, älempänä alkuperänen arvonalennus, älkeen: ) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma toteutuu myöhemmn kysesen kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa, nmellsmäärän ta pääoman määrän arvo alennetaan kokonaan; ) olle kolmen kuukauden kuluttua pävästä, ona alkuperäseen arvonalennukseen ohtanut laukaseva tapahtuma toteutu, ole toteutunut laukasevaa tapahtumaa 8 kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa mutta vakavarasuussuhdeluku on hekentynyt edelleen, oman perusvarallsuuden erän alkuperäsen lkkeeseenlaskun aankohtana määrtetyn nmellsmäärän ta pääoman määrän arvoa alennetaan tämän kohdan b alakohdan mukasest edelleen, otta se lmentäs vakavarasuussuhdeluvun atkunutta hekentymstä; ) uus arvonalennus tehdään alakohdan mukasest vakavarasuussuhdeluvun okasen seuraavan hekentymsen perusteella kunkn seuraavan kolmen kuukauden ptusen akson päättyessä, kunnes vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys täyttää älleen vakavarasuuspääomavaatmuksen. Sovellettaessa tätä kohtaa vakavarasuussuhdeluvulla tarkotetaan vakavarasuuspääomavaatmuksen kattamseen hyväksyttävän oman varallsuuden a vakavarasuuspääomavaatmuksen välstä suhdelukua, oka lasketaan käyttämällä tuorempa saatavlla oleva arvoa. ; c) lsätään 6 a kohta seuraavast: 6 a. Sovellettaessa 1 kohdan e alakohdan alakohtaa säännöksssä, otka koskevat muuntamsta okskn 69 artklan a alakohdan ta alakohdassa mantuks oman perusvarallsuuden eräks, on säädettävä kakesta seuraavasta: a) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan c alakohdassa kuvatussa olosuhtessa a osttanen muuntamnen rttäs palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsen, erä muunnetaan osttan sellasella määrällä, oka rttää anakn palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsen; b) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan c alakohdassa kuvatussa olosuhtessa a osttanen muuntamnen e rttäs palauttamaan vakavarasuuspääomavaatmuksen noudattamsta, erä muunnetaan sten, että erän älelle äävä nmellsmäärä ta pääoman määrä vähenee anakn lneaarsest sten, että täys muuntamnen toteutuu, kun vakavarasuuspääomavaatmus katetaan 75-prosenttsest, ta stä ennen; c) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma on toteutunut kysesen kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa, erä muunnetaan kokonaan;
18.6.2019 L 161/9 d) tämän kohdan b alakohdan mukasen muuntamsen, älempänä alkuperänen muuntamnen, älkeen: ) os 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma toteutuu myöhemmn kysesen kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa, erä muunnetaan kokonaan; ) olle kolmen kuukauden kuluttua pävästä, ona alkuperäseen muuntamseen ohtanut laukaseva tapahtuma toteutu, ole toteutunut laukasevaa tapahtumaa 8 kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa mutta vakavarasuussuhdeluku on hekentynyt edelleen, erää muunnetaan edelleen tämän kohdan b alakohdan mukasest, otta se lmentäs vakavarasuussuhdeluvun atkunutta hekentymstä; ) uus muuntamnen tehdään alakohdan mukasest vakavarasuussuhdeluvun okasen seuraavan hekentymsen perusteella kunkn seuraavan kolmen kuukauden ptusen akson päättyessä, kunnes vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys täyttää älleen vakavarasuuspääomavaatmuksen. Sovellettaessa tätä kohtaa vakavarasuussuhdeluvulla tarkotetaan samaa kun sovellettaessa 5 a kohtaa. ; d) lsätään 10 a 11 kohta seuraavast: 10. Huolmatta 1 kohdan e alakohdan vaatmuksesta, oka koskee pääasallsta tappoden vamennusvakutusmekansma, onka käynnstää 8 kohdassa määrtetty laukaseva tapahtuma, tällanen tapahtuma e välttämättä käynnstä oman perusvarallsuuden erään lttyvää pääasallsta tappoden vamennusvakutusmekansma, os kakk seuraavat edellytykset täyttyvät: a) laukaseva tapahtuma toteutuu 8 kohdan tosen alakohdan c alakohdassa kuvatussa olosuhtessa; b) kysesen kohdan tosen alakohdan a ta b alakohdassa kuvatussa olosuhtessa e ole aemmn toteutunut laukaseva tapahtuma; c) valvontavranomanen hyväksyy pokkeuksellsest vapautuksen pääasallsen tappoden vamennusvakutusmekansmn käynnstämsestä molempen seuraaven tetoen perusteella: ) ennusteet, otka vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys antaa valvontavranomaselle tomttaessaan slle drektvn 2009/138/EY 138 artklan 2 kohdassa vaadtun tervehdyttämssuunntelman, oka osottaa, että pääasallsen tappoden vamennusvakutusmekansmn käynnstämnen kysesessä tapauksessa ohtas hyvn todennäkösest verovelkaan, olla ols merkttävä epäsuotusa vakutus yrtyksen vakavarasuusasemaan; ) yrtyksen laksäätesten tlntarkastaen antama todstus, ossa vahvstetaan, että kakk ennustessa käytetyt oletukset ovat realstsa. 11. Huolmatta 1 kohdan f alakohdan alakohdan vaatmuksesta, oman perusvarallsuuden erä vodaan maksaa takasn ta lunastaa ennen kysesen aanakson päättymstä, os kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: a) yrtyksen vakavarasuuspääomavaatmus ylttyy takasnmaksun ta lunastuksen älkeen rttävällä margnaallla, kun otetaan huomoon yrtyksen vakavarasuusasema, mukaan luettuna sen keskptkän akaväln pääomanhallntasuunntelma; b) olosuhteet ovat ta alakohdan mukaset: ) oman perusvarallsuuden erän luoktusta koskevassa sääntelyssä tapahtuu muutos, onka ohdosta erä todennäkösest sulettasn oman varallsuuden ulkopuolelle ta luokteltasn uudelleen alemman luokan omaks varallsuudeks, a kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: valvontavranomanen katsoo muutoksen olevan rttävän varma; yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla, että oman perusvarallsuuden erän sääntelyn mukasta uudelleenluoktusta e votu kohtuudella ennakoda aankohtana, ona se laskettn lkkeeseen; ) oman perusvarallsuuden erän verotuskohtelussa tapahtuu muutos, onka yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla olevan olennanen a oka e ollut kohtuudella ennakotavssa aankohtana, ona erä laskettn lkkeeseen.
L 161/10 18.6.2019 5) Lsätään 73 artklaan 5 kohta seuraavast: 5. Huolmatta 1 kohdan c alakohdan vaatmuksesta oman perusvarallsuuden erä vodaan maksaa takasn ta lunastaa ennen vden vuoden aanakson päättymstä, os kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: a) yrtyksen vakavarasuuspääomavaatmus ylttyy takasnmaksun ta lunastuksen älkeen rttävällä margnaallla, kun otetaan huomoon yrtyksen vakavarasuusasema, mukaan luettuna sen keskptkän akaväln pääomanhallntasuunntelma; b) olosuhteet ovat ta alakohdan mukaset: ) oman perusvarallsuuden erän luoktusta koskevassa sääntelyssä tapahtuu muutos, onka ohdosta erä todennäkösest sulettasn oman varallsuuden ulkopuolelle ta luokteltasn uudelleen alemman luokan omaks varallsuudeks, a kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: valvontavranomanen katsoo muutoksen olevan rttävän varma; yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla, että oman perusvarallsuuden erän sääntelyn mukasta uudelleenluoktusta e votu kohtuudella ennakoda aankohtana, ona se laskettn lkkeeseen; ) oman perusvarallsuuden erän verotuskohtelussa tapahtuu muutos, onka yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla olevan olennanen a oka e ollut kohtuudella ennakotavssa aankohtana, ona erä laskettn lkkeeseen. 6) Lsätään 77 artklaan 5 kohta seuraavast: 5. Huolmatta 1 kohdan c alakohdan vaatmuksesta oman perusvarallsuuden erä vodaan maksaa takasn ta lunastaa ennen kun vs vuotta on kulunut lkkeeseenlaskusta, os kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: a) yrtyksen vakavarasuuspääomavaatmus ylttyy takasnmaksun ta lunastuksen älkeen rttävällä margnaallla, kun otetaan huomoon yrtyksen vakavarasuusasema, mukaan luettuna sen keskptkän akaväln pääomanhallntasuunntelma; b) olosuhteet ovat ta alakohdan mukaset: ) oman perusvarallsuuden erän luoktusta koskevassa sääntelyssä tapahtuu muutos, onka ohdosta erä todennäkösest sulettasn oman varallsuuden ulkopuolelle, a kummatkn seuraavsta edellytyksstä täyttyvät: valvontavranomanen katsoo muutoksen olevan rttävän varma; yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla, että oman perusvarallsuuden erän sääntelyn mukasta uudelleenluoktusta e votu kohtuudella ennakoda aankohtana, ona se laskettn lkkeeseen; ) oman perusvarallsuuden erän verotuskohtelussa tapahtuu muutos, onka yrtys osottaa valvontavranomasta tyydyttävällä tavalla olevan olennanen a oka e ollut kohtuudella ennakotavssa aankohtana, ona erä laskettn lkkeeseen. 7) Muutetaan 84 artkla seuraavast: a) korvataan 3 kohta seuraavast: 3. Jos 88 artklan vaatmukset täyttyvät ekä läpkatsomsperaatetta voda soveltaa yhtestä sotustomntaa harottavn yrtyksn ta rahastomuotosn sotuksn, vakavarasuuspääomavaatmus vodaan laskea yhtestä sotustomntaa harottavan yrtyksen ta rahaston kohde-etuutena oleven omasuuseren tavoteakauman perusteella ta, os tavoteakauma e ole yrtyksen käytettävssä, tuoremman raportodun sotusakauman perusteella edellyttäen, että kohde-etuutena oleva omasuuserä hodetaan kummassakn tapauksessa tavoteakauman ta tarvttaessa tuoremman raportodun sotusakauman mukasest ekä altstumen a rsken odoteta vahtelevan olennasest lyhyen aanakson akana. Laskennassa vodaan käyttää tetoryhmä edellyttäen, että standardkaavan kakk merktyksellset alaosot a skenaarot vodaan laskea turvaavast nden avulla a ntä sovelletaan enntään 20 %:n vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen varoen kokonasarvosta. ;
18.6.2019 L 161/11 b) lsätään 3 a kohta seuraavast: 3 a. Määrttäessään nden varoen prosenttosuutta, oden yhteydessä käytetään 3 kohdan mukasest tetoryhmä, vakuutus- ta älleenvakuutusyrtykset evät saa ottaa huomoon yhtestä sotustomntaa harottaven yrtysten ta rahastomuotosten sotusten kohde-etuutena oleva omasuuserä, otka ovat sellasten sotus- ta ndekssdonnasten velvotteden vakuutena, oden osalta vakuutuksenottaat kantavat markknarskn. ; c) korvataan 4 kohta seuraavast: 4. Edellä oleva 1 a 2 kohtaa e sovelleta sdosyrtyksssä olevn sotuksn, lukuun ottamatta sotuksa, oden osalta täyttyvät kakk seuraavat edellytykset: a) sdosyrtyksen päätarkotuksena on sälyttää a hotaa varoa osakasyrtyksen puolesta; b) sdosyrtys tukee sotustomntaan lttyvä osakasyrtyksen tomntoa ertysen a dokumentodun sotustomeksannon mukasest; c) sdosyrtys e harota muuta merkttävää lketomntaa kun sottamsta osakasyrtyksen hyväks. Tässä kohdassa sdosyrtyksellä a osakasyrtyksellä tarkotetaan samaa kun drektvn 2009/138/EY 212 artklan 1 a 2 kohdan määrtelmssä. 8) Muutetaan 88 artkla seuraavast: a) korvataan 1 kohdan ohdantokappale seuraavast: Sovellettaessa drektvn 2009/138/EY 109 artklaa vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten on määrtettävä, onko yksnkertastettu laskenta okeassa suhteessa rsken luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen, suorttamalla arvont, ohon ssältyvät ; b) korvataan 2 kohta seuraavast: 2. Yksnkertastetun laskennan e katsota olevan okeassa suhteessa rsken luonteeseen, laauuteen a monmutkasuuteen, kun 1 kohdan b alakohdassa tarkotettu vrhe ohtaa vakavarasuuspääomavaatmuksen vrheeseen, olla vo olla vakutus vakavarasuuspääomavaatmukseen lttyvän tedon käyttään päätöksentekoon ta arvontn, olle yksnkertastettu laskenta ohda vakavarasuuspääomavaatmukseen, oka ylttää standardlaskennan tuloksena saatavan vakavarasuuspääomavaatmuksen. 9) Lsätään 90 a, 90 b a 90 c artkla seuraavast: 90 a artkla Vakuutusten epäatkuvuuden yksnkertastettu laskenta vahnkovakuutuksen raukeamsalarskosossa Sovellettaessa 118 artklan 1 kohdan a alakohtaa vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat täyttäessään 88 artklan vaatmukset määrttää vakuutukset, oden epäatkuvuus ohtas vakuutusteknsen vastuuvelan kasvamseen lman rskmargnaala, vakuutusryhmen perusteella edellyttäen, että ryhmttely täyttää 35 artklan a, b a c alakohdan vaatmukset. 90 b artkla Luonnonkatastrofrsken vakuutusmäärän yksnkertastettu laskenta 1. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 121 artklan 6 kohdan b alakohdassa a 7 kohdassa tarkotetun myrskytuulrskn vakuutusmäärän rskvyöhykeryhmen perusteella. Jokasen ryhmään kuuluvan rskvyöhykkeen on sattava yhdellä a samalla ltteessä V määrtetyllä alueella. Jos 121 artklan 6 kohdan b alakohdassa tarkotettu myrskytuulrskn vakuutusmäärä lasketaan rskvyöhykeryhmän perusteella, 121 artklan 6 kohdan a alakohdassa tarkotettu myrskytuulrskn rskpano on myrskytuulrskn rskpano sllä kyseseen ryhmään kuuluvalla rskvyöhykkeellä, olle on määrtetty suurn myrskytuulrskn rskpano ltteessä X. 2. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 122 artklan 3 kohdan b alakohdassa a 4 kohdassa tarkotetun maanärstysrskn vakuutusmäärän rskvyöhykeryhmen perusteella. Jokasen ryhmään kuuluvan rskvyöhykkeen on sattava yhdellä a samalla ltteessä VI määrtetyllä alueella. Jos 122 artklan 3 kohdan b alakohdassa tarkotettu maanärstysrskn vakuutusmäärä lasketaan rskvyöhykeryhmän perusteella, 122 artklan 3 kohdan a alakohdassa tarkotettu maanärstysrskn rskpano on maanärstysrskn rskpano sllä kyseseen ryhmään kuuluvalla rskvyöhykkeellä, olle on määrtetty suurn maanärstysrskn rskpano ltteessä X.
L 161/12 18.6.2019 3. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 123 artklan 6 kohdan b alakohdassa a 7 kohdassa tarkotetun tulvarskn vakuutusmäärän rskvyöhykeryhmen perusteella. Jokasen ryhmään kuuluvan rskvyöhykkeen on sattava yhdellä a samalla ltteessä VII määrtetyllä alueella. Jos 123 artklan 6 kohdan b alakohdassa tarkotettu tulvarskn vakuutusmäärä lasketaan rskvyöhykeryhmän perusteella, 123 artklan 6 kohdan a alakohdassa tarkotettu tulvarskn rskpano on tulvarskn rskpano sllä kyseseen ryhmään kuuluvalla rskvyöhykkeellä, olle on määrtetty suurn tulvarskn rskpano ltteessä X. 4. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 124 artklan 6 kohdan b alakohdassa a 7 kohdassa tarkotetun raesaderskn vakuutusmäärän rskvyöhykeryhmen perusteella. Jokasen ryhmään kuuluvan rskvyöhykkeen on sattava yhdellä a samalla ltteessä VIII määrtetyllä alueella. Jos 124 artklan 6 kohdan b alakohdassa tarkotettu raesaderskn vakuutusmäärä lasketaan rskvyöhykeryhmän perusteella, 124 artklan 6 kohdan a alakohdassa tarkotettu raesaderskn rskpano on raesaderskn rskpano sllä kyseseen ryhmään kuuluvalla rskvyöhykkeellä, olle on määrtetty suurn raesaderskn rskpano ltteessä X. 5. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 125 artklan 2 kohdassa tarkotetun maansortumarskn vakuutusmäärän rskvyöhykeryhmen perusteella. Jos 125 artklan 2 kohdassa tarkotettu vakuutusmäärä lasketaan rskvyöhykeryhmän perusteella, 125 artklan 2 kohdassa tarkotettu maansortumarskn rskpano on maansortumarskn rskpano sllä kyseseen ryhmään kuuluvalla rskvyöhykkeellä, olle on määrtetty suurn maansortumarskn rskpano ltteessä X. 90 c artkla Tulpalorskn pääomavaatmuksen yksnkertastettu laskenta 1. Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- ta älleenvakuutusyrtykset vovat laskea 132 artklan 1 kohdassa tarkotetun tulpalorskn pääomavaatmuksen seuraavast: mssä SCR fre = max(scr fre ; SCR frec ; SCR frer ) a) SCR fre tarkottaa suurnta teollsta tulpalorskkeskttymää; b) SCR frec tarkottaa suurnta kaupallsta tulpalorskkeskttymää; c) SCR frer tarkottaa suurnta asumseen lttyvää tulpalorskkeskttymää. 2. Vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen suurn teollnen tulpalorskkeskttymä on yhtä kun: SCR fre = max(e 1, ; E 2, ; E 3, ; E 4, ; E 5, ) mssä E k, tarkottaa kokonasaltstumaa k:nneks suurmman teollsen tulpalorskaltstuman säteellä. 3. Vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen suurn kaupallnen tulpalorskkeskttymä on yhtä kun: SCR frec = max(e 1,c ; E 2,c ; E 3,c ; E 4,c ; E 5,c ) mssä E k,c tarkottaa kokonasaltstumaa k:nneks suurmman kaupallsen tulpalorskaltstuman säteellä. 4. Vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen suurn asumseen lttyvä tulpalorskkeskttymä on yhtä kun: mssä SCR frer = max(e 1,r ; E 2,r ; E 3,r ; E 4,r ; E 5,r ; θ) a) E k,r tarkottaa kokonasaltstumaa k:nneks suurmman asumseen lttyvän tulpalorskaltstuman säteellä; b) θ tarkottaa markknaosuusperustesta asumseen lttyvää tulpalorskaltstumaa. 5. Sovellettaessa 2, 3 a 4 kohtaa vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen kokonasaltstuma k:nneks suurmman teollsen, kaupallsen ta asumseen lttyvän tulpalorskaltstuman säteellä on määrä, osta vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys on vakuuttanut rakennusryhmän kakken seuraaven edellytysten mukasest: a) vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksellä on kunkn rakennuksen osalta sellasa velvotteta ltteessä I määrtetyssä vakuutuslaessa 7 a 19, otka kattavat tulpalosta ta räähdyksestä aheutuvat vahngot, terrortekoen seurauksena syntyneet vahngot mukaan luettuna;
18.6.2019 L 161/13 b) okanen rakennus satsee osttan ta kokonaan 200 metrn säteen ssäpuolella teollsuus-, lke- ta asunrakennuksesta, onka vakuutusmäärä on k:nneks suurn sen älkeen, kun stä on vähennetty saamset älleenvakuutussopmukssta a erllsyhtöltä. Määrttäessään rakennuksen vakuutusmäärää vakuutus- a älleenvakuutusyrtysten on otettava huomoon kakk älleenvakuutussopmukset a erllsyhtöt, osta maksettasn rakennukseen lttyvä vakuutuskorvauksa. Jälleenvakuutussopmuksa a erllsyhtötä, ohn sovellettavat ehdot evät lty rakennukseen, e saa ottaa huomoon. 6. Markknaosuusperustenen asumseen lttyvä tulpalorskaltstuma on yhtä kun: mssä θ = SI av 500 max(0,05; max c (marketshare c )) a) SI av on keskmääränen vakuutusmäärä, osta vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys on vakuuttanut asunkntestön; b) c tarkottaa kakka mata, ossa vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksellä on sellasa velvotteta ltteessä I määrtetyssä vakuutuslaessa 7 a 19, otka kattavat asunkntestöä; c) marketshare c on sellasn kysesssä vakuutuslaessa olevn velvottesn lttyvä vakuutus- ta älleenvakuutusyrtyksen markknaosuus maassa c, otka kattavat asunkntestöä. 10) Muutetaan 91 artkla seuraavast: a) korvataan kaava seuraavast: b) korvataan a alakohta seuraavast: SCR mortalty ¼ 0,15 q X n CAR ð1 qþ k 1 k¼1 k ð1 þ k Þ k 0,5 ; a) CAR k tarkottaa kokonasrsksummaa vuonna k el summaa, oka saadaan laskemalla yhteen kakken sopmusten osalta seuraaven määren välnen erotus ta nolla, os on erotus on negatvnen: ) seuraaven lukuen summa: määrä, onka vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys vuonna k maksas sopmuksessa vakuutettuen henklöden kuoleman ohdosta sen älkeen, kun on vähennetty älleenvakuutussopmukssta a erllsyhtöltä olevat saamset; nden määren odotettu nykyarvo, ota edellnen luetelmakohta e kata a otka vakuutus- ta älleenvakuutusyrtys vuoden k älkeen maksas sopmuksessa vakuutettuen henklöden välttömän kuoleman ohdosta sen älkeen, kun on vähennetty älleenvakuutussopmukssta a erllsyhtöltä olevat saamset; ) paras estmaatt vastaavsta velvottesta vuonna k sen älkeen, kun on vähennetty älleenvakuutussopmukssta a erllsyhtöltä olevat saamset; ; c) korvataan b alakohta seuraavast: b) q tarkottaa odotettavssa olevaa kuolevuutta kakken vakuutettuen henklöden a kakken tuleven vuosen osalta, vakuutusmäärällä panotettuna;. 11) Lsätään 95 a artkla seuraavast: 95 a artkla Rsken pääomavaatmuksen yksnkertastettu laskenta henkvakuutuksen raukeamsalarskosossa Täyttäessään 88 artklan vaatmukset vakuutus- a älleenvakuutusyrtykset vovat laskea okasen seuraavsta pääomavaatmukssta vakuutusryhmen perusteella edellyttäen, että ryhmttely täyttää 35 artklan a, b a c alakohdan vaatmukset: a) 142 artklan 2 kohdassa tarkotettu raukeavuuden pysyvään nousuun lttyvän rskn pääomavaatmus; b) 142 artklan 3 kohdassa tarkotettu raukeavuuden pysyvään laskuun lttyvän rskn pääomavaatmus; c) 142 artklan 6 kohdassa tarkotettu massaraukeamsrskn pääomavaatmus.