SAMMATTI KIRKONKYLÄ LIIKEKESKUS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 9.6.2008.

SAMMATTI KIRKONKYLÄ LIIKEKESKUS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 9.6.2008. Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 14.1.2008 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 4-18.4.2008 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 9.5 9.6.2008 Hyväksytty kunnanvaltuustossa... Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sammatin Kirkonkylän keskustassa Lönnrotintien varressa. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Liikekeskus. Kaavan tarkoitus Alueella on päivittäistavarakauppa, varasto, erillinen pieni kahvila/baari sekä polttoaineen kylmäjakeluasema. Liiketontin omistava Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on ostanut nykyisen kaupan takaa lisäaluetta. Tavoitteena on purkaa nykyinen kauppara- kennus ja rakentaa alueelle uusi päivittäistavarakauppa, jonka kerrosala alkuvaiheessa on noin 1000 k-m 2. Tien pohjoispuolella sijaitseva alue on rakentamaton. Voimassa olevan asemakaavan mukaista pientalotonttia on tarkoitus laajentaa siten, että alueelle voidaan rakentaa omakotitalo riittävän kauaksi maantiestä siten, ettei se sijoitus tien viereiseen notkoon. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 AO-alue... 3 2.3 Toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Alueen yleiskuvaus... 4 3.12 Luonnonympäristö... 4 3.13 Rakennettu ympäristö... 4 3.131 Rakennettu kulttuuriympäristöympäristö...4 3.132 Rakennuskanta...5 3.133 Liikenne...6 3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät...6 3.135 Tekninen huolto...6 3.14 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.21 Maakuntakaava... 7 3.22 Yleiskaava... 7 1

3.23 Asemakaava... 7 3.25 Pohjakartta... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4 Tutkitut vaihtoehdot... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.11 Mitoitus... 9 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.31 Korttelialueet... 10 5.32 Muut alueet... 10 5.33 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet... 11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 11 6.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön... 11 6.11 Yhdyskuntarakenne... 11 6.12 Liikenne ja tekninen huolto... 11 6.13 Vesihuolto... 11 6.2 Vaikutus luonnonympäristöön... 11 6.3 Ympäristön häiriötekijät... 12 6.4 Raitin ilme ja kulttuuriympäristö... 12 6.5 Sosiaaliset vaikutukset... 12 6.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 6.7 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin... 12 7 TOETEUTTAMINEN... 13 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n ja Heinon perikunnan aloitteesta. Taajamaan tehdään yhtä aikaa useita pieniä asemakaavan muutoksia. Käsillä oleva hanke on osa niistä. Kunnanhallitus valitsi Karttaako Oy:n kaavan laatijaksi 5.2.2007. Ennen kaavoitustyön käynnistymistä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on hakenut ja saanut pur- kuluvan tontin pohjoislaidalla oleville varastorakennuksille. Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa suoritettiin maanomistajien kuuleminen 9.2.2008 Kotokontu- päivän yhteydessä ja 13.2.2008 kunnantoimistolla, joissa kaavan laatija oli tavattavissa. Lisäksi Suur-Seudun Osuuskauppaa on kuultu kirjallisesti ennen luonnoksen laatimista. Neuvottelujen tuloksena yritys on ilmoittanut luopuvansa funkkistyylisen varastorakennuksen purkamisesta ja hyväksyvänsä rakennuksen suojelun osana suunniteltua tontin kokonaisratkaisua. Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävänä 4-18.4.2008. 2

Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin 11.4.2008. Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 9.5 9.6.2008. 2.2 Asemakaava Osuuskaupan tontti Osuuskaupan omistama alue on osoitettu liike- ja toimistorakennuksille (KL). Kokonaisrakennusoikeus on 2440 kerrosala-m 2. Uuden liikerakennuksen rakennusala on osoitettu rakennuspaikan takaosaan ja sen rakennusoikeus on 2000 kerrosala-m 2. Funkkistyylinen kivinen varastorakennus on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr. Yrittäjä on lupautunut perumaan rakennuksen purkulupaa koskevan päätöksen. Olemassa olevan kahvilan ympärille on osoitettu rakennusala, jossa on rakennusoikeutta 250 kerrosala-m 2. Kaava mahdollistaa sen säilyttämisen tai tarvittaessa korvaamisen uudella suuremmalla rakennuksella. Tontin kerrosluku on kaksi. Ajoneuvoliittymiä (nuoli) on osoitettu kaksi. Olemassa olevaa polttoaineen kylmäjakeluasemaa varten ei ole osoitettu polttoaineen jakelu- koskevaa kaavamerkintää, koska kysymyksessä on tärkeä asemaa pohjavesialue. Voimassa oleva asemakaavan mukainen rivitalotontti muuttuu osittain liikealueeksi (KL). Sen toteuttamiskelvoton loppuosa on muutettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Samalla tarpeeton katuvaraus on poistettu. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai rappaus. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili tai maalattu ja saumattu pelti. AO-alue Voimassa olevan asemakaavan mukaista asuinpientalojen (AP) rakennuspaikkaa on laajennettu ja alue on osoitettu yhdeksi erillispientalon rakennuspaikaksi (AO). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Pakollinen kerrosluku on puolitoista (I u 3/4) ja kattokaltevuus 1:1,5. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai rappaus. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili tai maalattu ja saumattu pelti. 2.3 Toteuttaminen Yrittäjän tavoitteena on aloittaa rakentaminen v. 2008. 3

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti taajaman keskustassa (kohta 1.1). Alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja luonnonympäristössä hahmottuu viereisestä maastokartasta. Osuuskaupan tonttia vastapäätä maantien toisella puolella on asemakaavalla suojeltu kunnantoimisto. 3.12 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luonnonolot selvitettiin kesällä 2007 (biologi Mikko Siitonen/Karttaako Oy). Selvitysalueelta ei tavattu luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Alueen rakentamaton osa on nuorehkoa talousmetsää, rakennettu ympäristö on lähinnä asfalttikenttää. Kohde sijaitsee Sammatin keskustan korkeiden harjumuodostojen lievealueella. Osuuskaupan tontin rakentamattoman eteläosan kasvillisuus on kuivaa ja kuivahkoa kangasta (CT-VT). Alu- eella kasvaa männyn, kuusen ja koivun muodostamaa nuorta kasvatusmetsää, jota äskettäin on harvennettu. Alikasvoksena esiintyy pihlajaa, kuusta ja raitaa. Kasvillisuuden valtalajeina esiin- tyvät mustikka, puolukka, metsälauha, kanerva ja kevätpiippo. Alueella on tulokkaana pieniä tammentaimia ja mm. terttuseljaa. Maastossa on polkuja. Maantien pohjoispuolinen alue on tuoretta kangasta, jota on hoidettu talousmetsänä. Alueen pohjoisosa on hakattu paljaaksi. Lähempänä maantietä on nuorta koivikkoa, jonka seassa esiin- tyy pihlajaa, kuusta ja raitaa. Pohjavesi Alue on vedenhankinalle tärkeää pohjavesialuetta. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Rakennettu kulttuuriympäristöympäristö Sammatin Kirkonkylän keskeinen alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistorial- 1993). Julkaisussa aluetta kuvataan lisessa ympäristössä (Ympäristöministeriö ja Museovirasto: Rakennettu kulttuuriympäristö, seuraavasti: Sammatin puinen, lounaissuomalaista tyyppiä oleva pitkäkirkko rakennettiin 1754-55. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1763. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa, jossa sijaitsee mm. Elias 4

Lönnrotin muistomerkki vuodelta 1886. Kirkon kupeessa sijaitseva pitäjänmakasiini on vuodelta 1804. Kirkkomaisemaan liittyvät myös pappila ja Sammatin vanha kansakoulu vuodelta 1868, joka on nyt kirjastona. Kirkonkylän asutus sijaitsee nauhamaisesti vanhan maantien varrella. Sammatin kunnantalo on vuodelta 1908. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan liittyvät myös Vanhatalon ja Uusitalon talouskeskukset, joiden rakennuskanta on osin1700-luvun jälkipuoliskolta. Rakennuksia ympäröivällä peltomaisemalla on huomattava merkitys. Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. 3.132 Rakennuskanta Alueella on arviolta 1960-luvulla rakennettu valkotiilinen osuuskaupparakennus tontin peräosas- varastorakennus sekä polttoaineen sa, vaatimaton kahvilarakennus tontin etuosassa (kuvassa vasemmalla), arviolta 1940-luvulla rakennettu funkistyylinen kivinen varastorakennusarviolta tontin etuosassa, kevytrakenteinen jakeluasema. 5

Lännessä tontti rajautuu kevyen liikenteen väylään. Idässä tontin reunassa on puustoa. Olemassa olevan liikerakennuksen huoltopiha on rakennuksen kaakkoiskulmassa (kuvassa kuorma-auto). Puinen varasto-osa on kevytrakenteinen ja huonokuntoinen 3.133 Liikenne Lönnrotintie on yhdystieluokan maantie. 3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Lönnrotintien meluvaikutus Lönnrotintien liikennemäärä (KVL) on tällä hetkellä noin 850 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Tien liikennemäärän oletetaan kehittyvät seuraavasti: KVL ajoneuvoa Raskaan liikenteen osuus v. 2000 850 8 % v. 2020 1200 8 % Päivällä (7.00-22.00) 55 dba:n melualue ulottuu vuonna 2020 noin 20 m:n etäisyydelle ajora- dasta. Laskenta perustuu seuraaviin lähtökohtiin. v.2000 v. 2020 Liikennemäärä (KVL) 850 1200 Päiväliikenne 90 % KVL:sta 740 1080 Nopeus 50 km/t 50 km/t 3.135 Tekninen huolto Alueen ympärillä on vedenjakelu- ja viemäriverkko (kohta 6.13), johon alue voidaan edellisesti liittää. 3.14 Maanomistus 6

Liiketontti on pohjoiskulmaa (1:19) lukuunottamatat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omis- tuksessa. Liikennealue tiealueeksi lunastetun alueen mukainen. Muu osa on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.22 Yleiskaava 3.21 Maakuntakaava Alueella ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.23 Asemakaava Maakuntakaavassa (viereinen kuva) alue on osoitettu taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen (punainen neliö) alueeksi. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Kaavamuutoksella laajennetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista asuinliikekorttelia (AL) asemakaavan mukaiselle rivitaloalueelle (AR). AL-korttelin rakennusoikeus on e=0,30 ja enim- mäiskerrosluku II. Kortteliin ei kohdistu suojelumerkintöjä. Oikotietä ei ole rakennettu. Ote voimassa olevassa asemakaavasta on esitetty seuraavassa kuvassa. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan. 7

3.25 Pohjakartta Pohjakartta on täydennetty v.1990. Täydennys on hyväksytty 19.2.1991. Koordinaattijärjestelmä on vanha valtion järjestelmä ja korkeusjärjestelmäkin on vanha N43- järjestelmä. Pohjakartta on oleellisilta osin ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n ja Heinon perikunnan aloitteesta. Taajamaan tehdään yhtä aikaa useita pieniä asemakaavan muutoksia. Käsillä oleva hanke on osa niistä. Kunnanhallitus valitsi Karttaako Oy:n kaavan laatijaksi 5.2.2007. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Ennen kaavoitustyön käynnistymistä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on hakenut ja saanut pur- kuluvan tontin pohjoislaidalla oleville varastorakennuksille. Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa suoritettiin maanomistajien kuuleminen 9.2.2008 Kotokontu- päivän yhteydessä ja 13.2.2008 kunnantoimistolla, joissa kaavan laatija oli tavattavissa. Lisäksi Suur-Seudun Osuuskauppaa on kuultu kirjallisesti ennen luonnoksen laatimista. Neuvottelujen tuloksena yritys on ilmoittanut luopuvansa funkkistyylisen varastorakennuksen purkamisesta ja hyväksyvänsä rakennuksen suojelun osana suunniteltua tontin kokonaisratkaisua. Kaavaluonnos pidettiin MRA 30 mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävänä 4-18.4.2008. Yhtään huomautusta ei esitetty. Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin 11.4.2008. Ote neuvottelumuistiosta on liitteenä 3. Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 9.5 9.6.2008 ja siitä pyydettiin lau- vastineen lausuntoihin, joiden perusteella kaavaan ei tehty sunnot (MRA 28 ). Yhtään muistutusta ei jätetty. Kaavan laatija on antanut 9.6.2008 päivätyn muutoksia. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Liiketontin omistava Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on ostanut nykyisen kaupan takaa lisäalu- etta. Tavoitteena on purkaa nykyinen kaupparakennus ja rakentaa alueelle uusi päivittäistavara- kauppa, jonka kerrosala alkuvaiheessa on noin 1000 k-m 2. Tien pohjoispuolella sijaitseva alue on rakentamaton. Voimassa olevan asemakaavan mukaista pientalotonttia on tarkoitus laajentaa siten, että alueelle voidaan rakentaa omakotitalo riittävän kauaksi maantiestä siten, ettei se sijoitus tien viereiseen notkoon. 4.4 Tutkitut vaihtoehdot 8

Kaavoituksen käynnistysvaiheessa selvitettiin mahdollisuudet sijoittaa uusi liikerakennus Lönn- tavalla. Vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina selvitettiin tontin itälaita ja länsilaita. rotin viereen siten, että rakennuksen pääty sijoittuisi lähelle maantien reunaa raittia rajaavalla Kaavio sijoitusvaihtoehdoista on esitetty seuraavissa kuvissa. Uusi kauppa on kooltaan 700 k- m 2, kun yritys on asettanut ensimmäisen rakennusvaiheen tavoitteeksi 1000 k-m 2. Olemassa oleva kauppa on 500 k-m 2 Vasemmanpuoleisessa vaihtoehdossa uusi liikerakennus sulkee rakennusvaiheessa huoltoyhtey- den, edellyttää olemassa olevan liikerakennuksen osittaista purkamista sekä edellyttää kahvilan purkamista. Oikeanpuoleisessa vaihtoehdossa uusi liikerakennus sulkee rakennusvaiheessa kulkuyhteyden kauppaan, edellyttää sen osittaista purkamista ja merkitsee suojelemisen arvoisen funkkisraken- nuksen purkamista. Näistä vaihtoehdoista jouduttiin luopumaan ennen muuta sen vuoksi, että olemassa oleva liike- rakennus olisi täytynyt purkaa ennen rakennustöiden aloittamista. Yritys piti liiketoiminnan rakennusaikaista keskeyttämistä toteuttamiskelvottomana vaihtoehtona. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin siihen, että yritys luopuu funkkisvaraston purkamista koske- jolloin raitin näkymä säilyy vasta purkuluvasta ja rakennus suojellaan. Myös kahvilalle luodaan säilyttämisen edellytykset, entisellään. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Osuuskaupan omistama alue on osoitettu liike- ja toimistorakennuksille (KL). Kokonaisrakennusoikeus on 2440 kerrosala-m 2. 9

Voimassa olevan asemakaavan mukaista asuinpientalojen (AP) rakennuspaikkaa on laajennettu ja alue on osoitettu yhdeksi erillispientalon rakennuspaikaksi (AO). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luontoarvoja. Raitin maisemakuva säilyy nykyisen kaltaisena. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet KL-alue Osuuskaupan omistama alue on osoitettu liike- ja toimistorakennuksille (KL). Kokonaisrakennusoikeus on 2440 kerrosala-m 2. Uuden liikerakennuksen rakennusala on osoitet- tu rakennuspaikan takaosaan ja sen rakennusoikeus on 2000 kerrosala -m Funkkistyylinen kivinen varastorakennus on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr, jota koskee seuraava määräys: Historiallisesti arvokas ja kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ulkonäön ominaispiirteet tulee säilyttää. Ennallistavat toimenpiteet ovat sallittuja. Muutoksista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa. Olemassa olevan kahvilan ympärille on osoitettu rakennusala, jossa on rakennusoikeutta 250 kerrosala-m 2. Kaava mahdollistaa sen säilyttämisen tai tarvittaessa korvaamisen uudella suu- remmalla rakennuksella. Tontin kerrosluku on kaksi. Ajoneuvoliittymiä (nuoli) on osoitettu kaksi. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai rappaus. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili tai maalattu ja saumattu pelti. KL-alueella autopaikkoja on varattava vähintään 1 autopaikka/30 kerrosala-m 2. Maantien viereen on osoitettu istutettava puurivi. Korttelin muut reuna-alueet on osoitettu puilla ja pensailla istutettavan alueen osan merkinnällä. AO-alue Olemassa olevaa polttoaineen kylmäjakeluasemaa varten ei ole osoitettu polttoaineen jakelu- asemaa koskevaa kaavamerkintää, koska kysymyksessä on tärkeä pohjavesialue. Voimassa olevan asemakaavan mukaista asuinpientalojen (AP) rakennuspaikkaa on laajennettu ja alue on osoitettu yhdeksi erillispientalon rakennuspaikaksi (AO). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Pakollinen kerrosluku on puolitoista (I u 3/4) ja kattokal- tevuus 1:1,5. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai rappaus. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili tai maalattu ja saumattu pelti. 5.32 Muut alueet 2. 10

Maa- ja metsätalousalue (M) Voimassa oleva asemakaavan mukainen rivitalotontti muuttuu osittain liikealueeksi (KL). Sen toteuttamiskelvoton loppuosa on muutettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Samalla tarpeeton katuvaraus on poistettu. Korttelin 16 reunaan on osoitettu maatalousalue mahdollista myöhempää tieyhteyttä varten. 5.33 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet Lönnrotintie on osoitettu maantien alueeksi (LT) voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Liittymät säilyvät likimain voimassa olevan asemakaavan mukaisissa paikoissa. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 6.11 Yhdyskuntarakenne 6.12 Liikenne ja tekninen huolto Tontin länsipuolinen kevyen liikenteen väylä palvelee myös liiketontin käyttöä. Lönnrotintien vieressä on olemassa oleva kevyen liikenteen väylä, jota pitkin liiketontille on turvallinen kevyen liikenteen yhteys asuntoalueilta. 6.13 Vesihuolto Alue on vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä 6.2 Vaikutus luonnonympäristöön Luonnonympäristö Luontoselvityksen mukaan alueeseen ei liity erityisiä luontoarvoja. Pohjavesi KL-alueen käyttötarkoitus säilyy olemassa olevan tilanteen mukaisena. Alueen sijainti yhdys- kuntarakenteessa on keskeinen ja sen käytön tehostaminen on siten yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaista. Liiketontille on osoitettu kaksi liittymää, jotka turvaavat joustavan asiakasliikenteen sekä huol- toajon siten kuin havainnepiirros (liite 1) osoittaa. Huoltoliikenne ei risteä tontin sisäisen jalan- kulkuliikenteen kanssa. Koko kaava-alue, samoin kuin koko Sammatin taajama, on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesi- aluetta. Aluetta koskee seuraava kaavamääräys: Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin eikä vesistöön. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 11

6.3 Ympäristön häiriötekijät Lönnrotintien meluvaikutus ulottuu noin 20 m:n etäisyydelle ajoradasta (kohta 3.134). 6.4 Raitin ilme ja kulttuuriympäristö Kaavalla suojeltava kivinen funkkistyylin varastorakennus (sr) rajaa raittia ja muodostaa idästä lähestyttäessä pitkän näkymän päätepisteen. Rakennuksella on tärkeä merkitys maisemakuvan kannalta. Raitin (Lönnrotintie) rakennukset on perinteisesti rakennettu verrattain lähelle ajorataa. Kaavaan sisältyy seuraavat verrattain tiukat rakentamistapaa koskevat määräykset, joilla ediste- tään, että rakentamisen sopeutuu tyyliltään kulttuurihistorialliseen ympäristöön: Alueelle rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että rakennukset soveltuvat tyylil- tään alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta tai rappaus. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili tai maalattu ja saumattu pelti. Kaava merkitsee valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen ympäristön ilmeen säily- mistä nykyisen kaltaisena. 6.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaava toteuttaminen ei aiheuta kunnalle kunnallistekniikan kustannuksia. Päivittäistavarakaupan uudistaminen lisää kokemuksen mukaan asiointia kunnassa. 6.7 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edis- tää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on arvioitu kaavaratkaisun suhdetta sellaisiin erityistavoitteisiin, joilla on nähtävis- sä yhtymäkohta käsillä olevaan kaavaan. E heytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 12

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuinalueita ei tule sijoittaa irralleen olemas- olevasta sa yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toi- suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa mintoja sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alue liittyy välittömästi olemassa olevaan katuverkkoon sekä vedenjakelu- ja viemäri- verkkoon. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Lönnrotintien vieressä on kevyen liikenteen väylä, jota pitkin alueelle on turvallinen kevy- en liikenteen yhteys. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alue liitetään taajaman vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. Kulttuuri- ja luonnonperintö Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonpe- arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä rinnön koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viran- lähtökohtina. omaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun Sammatin Kirkonkylän keskeinen alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuu- rihistoriallisessa ympäristössä. Kaavan vaikutus raitin ilmeeseen on käsitelty kohdassa 6.7 Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sovel- tuvat vedenhankintaan. Pohjaveden suojelu on käsitelty kohdassa 6.2 7 TOETEUTTAMINEN Yrittäjän tavoitteena on aloittaa rakentaminen v. 2008. Kaavan havainnepiirros on esitetty liitteessä 1. 13

Helsingissä 22.4.2008 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnepiirros 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Muistio luonnosvaiheen viranomaisneuvottelusta 4. Seurantalomake 14

SAMMATTI KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOKSET Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Vireillä olevat hankkeet Sammatin keskustassa on vireillä useita asemakaavan muutoksia, jotka on käynnistetty maanomistajan tai kunnan aloitteesta. Esitettyjen muutosten johdosta suoritettiin maanomistajien kuuleminen 9.2.2008 Kotokontupäivän yhteydessä ja 13.2.2008 kunnantoimistolla (erillinen muistio). Hankkeet, joita esitetään vietäväksi eteenpäin, on rajattu ja numeroitu oheisessa kartassa. Kustakin alueesta on kuvattu maaomistajan esittämät tavoitteet ja alueista on esitetty kaavoitukseen liittyviä näkökohtia. Kaavahankkeet muodostuvat useasta erillisestä alueesta. Näitä käsitellään useana erillisenä kaavana, joita kuitenkin pyritään viemään eteenpäin samanaikaisesti. 2. Aluekohtaiset kuvaukset Alue 1 Alueella on päivittäistavarakauppa, varasto alueen länsilaidassa, erillinen pieni kahvila/baari sekä polttoaineen kylmäjakeluasema. Varastolle on purkulupa. Alueen omistaja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO on ostanut nykyisen kaupan takaa osan rakentamattomasta rivitaloalueesta (AR). Tavoitteena on rakentaa alueelle uusi päivittäis-tavarakauppa, jonka kerrosala on 1050 m 2 ja laajennus-vara 260 kerrosala-m 2. Yritys on selvittänyt liikerakennuksen vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ja on päätynyt siihen, että ainoa 1

kysymykseen tuleva ratkaisu on sijoittaa rakennus olemassa oleva liikerakennuksen taakse siten, että se sijoittuu osin AL-alueelle ja osin AR-alueelle. Vanha kaupparakennus puretaan uuden ra- kennuksen valmistumisen jälkeen. Lönnrotintien ja uuden liikerakennuksen välinen alue varataan pysäköintialueeksi ja uudehko polttoaineen kylmäjakeluasema säilytetään. Länsilaidan varastora- kennus puretaan ja sille on jo purkulupa. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla Sammatin kirkonkylän valtakunnalli- sesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Kirkonkylän raitin (Lönnrotintie) raken- tällä nukset sijaitsevat perinteisen rakentamistavan mukaisesti lähelle tietä. Tämä on vaalittavan raitin ympäristökuvan keskeinen piirre. Suunniteltu rakentaminen poikkeaa tästä oleellisesti ja johtaa alueella ratkaisuun, jossa pysäköintialue hallitsee raitin maisemaa. Lönnrotintiehen rajautuvan va- rastorakennuksen purkaminen korostaa vielä tilannetta. Kaavoituksen yhteydessä on tarpeen selvittää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden pohjalta kysymykseen tulevat vaihtoehdot. Näistä koskeva vaikutusten arvioinnin ja kuulemisten perusteella kunnanhallitus tekee päätöksen kehitettävästä vaihtoehdosta. Lönnrotintiehen rajoittuvaa varastora- kennusta ei pitäisi purkaa ennen kuin kaavallinen ratkaisu on selvinnyt, koska se voi vaikuttaa ko- konaisratkaisuun. Alue2 Jos osa rivitaloalueesta (AR) muutetaan liikerakentamisen alueeksi, jää AR-alue sillä tavalla epätar- koituksenmukaiseksi, että se ei enää täytä tarkoituksenmukaiselle rakennuspaikalle asettavia vaatimuksia. Kaava tulisi tältä osin kumota tai muuttaa esim. maa- ja metsätalousalueeksi. Alue 3 Heinon perikunnan osakas Päivi Lindstedt ilmoitti 9.2.2008 aikaisemmasta perikunnan toiveesta poiketen, että perikunnalla ei ole tarvetta uusiin tontteihin. Toiveena on, että voimassa olevan asemakaavan APtonttia, laajennetaan siinä tarkoituksessa, että alueelle voidaan rakentaa omakotitalo kauemmaksi Lönnrotintiestä. Muutos on tarkoituksenmukainen eikä aiheuta kunnallistekniikan investointitarvetta. Alue 4 Paloaseman tai koulun tuntumaan on tarkoitus sijoittaa pääosin puupohjaisella polttoaineella toimiva lämpökeskus. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään sopiva paikka oheisessa kartassa likimääräisesti rajatulta alueelta. Samassa yhteydessä yleisille rakennuksille varattua aluetta on tarkoitus laajentaa ennalta arvaamattomia tarpeita varten. Samassa yhteydessä laaditaan rakentamatonta ympäristöaluetta koskeva kaavarunko, jotta voidaan 2

varmistaa lämpökeskuksen soveltuminen ympäristön tulevaan maankäyttöön. Alue 5 Ritva Saihila esittää, että AO- tontti muutetaan asuinliiketontiksi omistajan nykyisen pienimuotoisen käsityötyyppisen yritystoiminnan turvaamiseksi. Lisärakentamisen tarve koskee autotallia ja sen yhteyteen pientä verstastilaa, joiden tarkoituksenmukainen sijoituspaikka on tontin länsiosassa. Hanke vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta, koska liiketoiminta voidaan kaavamääräyksellä rajata yrittäjän todellista tarvetta vastaavaksi. Siitä ei ole nähtävissä haittaa ympäristölle. Alue 6 Matti ranta esittää, että tarpeeton ja kunnalle kustannuksia aiheuttava Korjaamotien katuvaraus poistetaan. Tarpeen tullen jokaiselle tontille voidaan tehdä oma liittymä Korjaamotielle. Voimassa oleva asemakaavan Korjaamotien katuvaraus on tehty sillä perusteella, että olemassa olevat suorat tonttiliittymät Paikkarintielle voidaan tarvittaessa poistaa. Esitetty muutos on taloudellisesti kunnan edun mukainen. Olemassa olevien Paikkarintien liittymien säilyttämisen edellytykset selviävät kaavan kuulemisten yhteydessä. Paikkarintien viereen on tarpeen varata tilaa kevyen liikenteen väylää varten. Alue 7 Voimassa olevassa asemakaavassa on teollisuusalueen tarvetta varten osoitettu palvelutontti (ALS) ja yleinen pysäköintialue (LP). ALS-alue on myyty ja rakennettu teollisuuskäyttöön poikkeamisluvalla. LP-alue on käyttämätön ja tarpeeton. Koko alue on tarkoituksenmukaista suunnitella teollisuusalueeksi ympäristöalueiden mukaisesti. 3

3. Suunnittelun lähtökohdat, selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa (viereinen kuva) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Alue sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (turkoosi vaakaviivoitettu alue) Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan sisältö on selvitetty kohdassa 2. 3.2 Alueen olosuhteet ja selvitykset Kaavoituksen yhteydessä selvitetään kunkin alueen luonnonolot, maisema, rakennuskanta ja asema kulttuuriympäristössä. Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Muinaismuistojen osalta nojaudutaan Museoviraston selvityksiin. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimi- alaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ennen muuta: 1. Osalliset maaomistajat ja asukkaat Alueiden maanomistajat Taajaman asukkaat 2. Osalliset viranomaiset Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museoviraston esihistorian osasto Uudenmaan tiepiiri Kunnan hallintokunnat 6. Selvitettävät vaikutukset 4

Kaavan vaikutuksia arvioidaan ennen muuta seuraavien ominaisuuksien osalta. 1. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Palveluiden saatavuus. Rakentamisen suhde rakennettuun ympäristöön. 2. Taloudelliset vaikutukset. Yhdyskuntatekniikka. Palveluiden järjestäminen. Maanomistajan toteuttamisvastuu. 3. Ympäristölliset vaikutukset Vaikutus maisemakuvaan. Vaikutus luontoarvoihin. Melu. Vaikutus pohjaveteen. 4. Kulttuurivaikutukset Vaikutus rakennettuun kulttuuriympäristöön 5. Liikenteelliset vaikutukset Liittymät. Tieverkon toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet. 6. Sosiaaliset vaikutukset Turvallisuus. Viihtyisyys. 7. Kaavan käsittelyvaiheet 7.1 Työn käynnistäminen ja asemakaavaluonnos Kunnanhallitus asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen nähtävil- le 30 päivän ajaksi MRA 30 :n mukaisesti yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutos- ten kanssa (3/2008). Pyydetään lausunto osallisilta viranomaisilta. Järjestetään MRL 66 :n ja MRA 26 :n tarkoittama viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pyritään hoi- tamaan samalla kertaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutosten osalta. Todennäköinen ajan- kohta 3/2008. Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Lehdistötiedote. Kirje alueen maanomistajille. Nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleinen esittelytilaisuus yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuu- tosten kanssa. Osallisella on mahdollisuus antaa kunnanhallitukselle osoitettu kirjallinen huomautus nähtävänä- oloaikana. Kaavan laatija valmistelee vastineen esitettyihin huomautuksiin. Kunnanhallitus päättää huomautus- ten huomioon ottamisesta. 7.2 Asemakaavaehdotus 5

Kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi (4/2008). Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Tiedote ulkopaikkaikunnalla asuville alueen maanomistajille (MRA 27 3 mom.). Kaavaehdotus on nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Osallisilta viranomaisilta pyydetään lausunto (MRA 28 ). Osallisilla on mahdollisuus kirjallisen muistutuksen jättämiseen nähtävänäoloaikana. Kunnan perusteltu vastine muistutuksiin ja lausuntoihin. 7.3 Hyväksyminen Asemakaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa arviolta kesäkuussa 2008. Osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus valittaa hyväksymispäätöksestä Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 8. Yhteystiedot Kaavan laatija Sammatin kunta KARTTAAKO OY, Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 tai 0400-425390, sähköposti:phartikainen@kolumbus.fi Kunnajohtaja Hanna-Maria Grandell p. 019-3573730, 044-3573730, sähköposti: hanna-maria.grandell@sammatti.fi 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Sammatin kunnantoimistosta. Osallistu- mis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautteen kunnanjohtajalle. 6

SAMMATTI ASEMAKAAVALUONNOKSIA KOSKEVA VIRANOMAISNEUVOTTELU Liite 3 Koskee seuraavia asemakaavoja Liikekeskuksen asemakaavaluonnos Pappilanpellon asemakaavaluonnos Koulun tienoon asemakaavaluonnos Teollisuustien asemakaavaluonnos Seliöboatsin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aika 11.4.2008 klo 10.00-12.00 Paikka Uudenmaan ympäristökeskus Osanottajat Martti Pelkkikangas, ylitarkastaja, Uudenmaan ympäristökeskus Johanna Björkman, rakennustutkija, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Hannu Palmèn, maankäyttövastaava, Uudenmaan tiepiiri Hanna-Maria Grandell, kunnanjohtaja, Sammatin kunta Pertti Hartikainen, kaavan laatija, Karttaako Oy Sovittiin, että puheenjohtajana toimii Martti Pelkkikangas ja muistion laatii Pertti Hartikainen Todettiin, että Osanottajille on toimitettu etukäteen asemakaavaluonnoksia koskeva kaava-aineisto sekä Seliö Boatsin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kristiina Rinkinen Uudenmaan liitosta on antanut etukäteen sähköpostilla luonnoksia koskevat kommentit. Asemaakaavaluonnosten osalta kysymyksessä on MRL 66 :n ja MRA 26 :n tarkoittama valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu. Tähän muistioon on koottu keskeiset neuvottelussa ja jälkikäteen sähköpostitse esitetyissä täsmennyksissä esille tulleet asiat ja kannanotot. Liikekeskuksen asemakaavaluonnos Kristiina Rinkinen etukäteen sähköpostilla OAS:ssa on kuvattu osuvasti, että kirkonkylän raitin (Lönnrotintien) rakennukset sijoittuvat perinteisesti lähelle tietä ja se on raitin ympäristökuvan keskeinen piirre. Olisi toivottavaa, että pohdittaisiin vielä kerran löytyisikö sellaista ratkaisua, joka sallii funkisrakennuksen suojelun, mutta mahdollistaa uuden liiketilan sijoittamisen lähemmäksi Lönnrotintietä tai jopa siihen kiinni, toisin kuin nykyisessä kaavaluonnoksessa. Pysäköintikenttä ei vastaa kulttuuriympäristöltä tavoiteltavia arvoja. Toisaalta vallitseva tilannekaan ei ole hyvä, eli parhaassa tapauksessa kirkonkylän keskustaa voidaan uudella kaavalla huomattavasti parantaa. Grandell Kysymyksessä on kunnan kannalta tärkeä hanke, joka parantaa palvelutasoa. 1

Björkman Liikerakennuksen sijoittaminen tontin peräosaan ei toteuta taajaman perinteistä rakentamistapaa. Liikerakennus tulisi sijoittaa perinteistä rakentamistapaa noudattaen lähelle maantietä vaikka se johtaisi olemassa olevan liiketoiminnan rakennusaikaiseen vaikeutumiseen tai keskeytymiseen. Kysymyksessä on taajamakuvan kannalta merkittävä rakentamishanke, jonka vaikutukset näkyvät kymmeniä vuosia. Siihen suhteutettuna rakentamisaikainen haitta on lyhytaikainen. Funkisrakennuksen suojelu positiivinen asia. Voidaanko rakennusta käyttää hyödyksi kaupan liike-/varastotilana? Pelkkikangas Uuden päivittäistavarakaupan laajennusvara sijoitettaisiin tontin länsireunaan, niin että se olisi eteläpäädystään kiinni päivittäistavarakaupassa ja laajennuksen pohjoispääty liitettäisiin katoksella olemassa olevaan kahvilaan. Palmèn Luonnoksessa liiketontille on osoitettu kaksi ajoneuvoliittymää, joiden sijainti on luonteva. Mitkä valmiudet osuuskaupalla on hoitaa maantien varren rakentaminen ja kustannuksiin osallistuminen yhteistoiminnassa Uudenmaan tiepiirin kanssa? Hartikainen Osuuskaupan edustaja on valmisteluvaiheen neuvotteluissa ilmaissut, että sellainen vaihtoehto, joka johtaa toiminnan väliaikaiseen keskeytymiseen, ei tule kysymykseen ja johtaa rakentamishankkeesta luopumiseen. Osuuskaupan edustaja on valmisteluvaiheen neuvotteluissa ilmaissut, että yritys on valmis luopumaan funkkisrakennuksen purkamista koskevasta luvasta rakennuksen taajamakuvallisen merkityksen perusteella. Funkkisrakennus on oleellinen osa taajamakuvaa. Rakennus näkyy maantien molemmista suunnista jo kaukaa. Funkkisrakennuksen suojelu ja kahvilarakennuksen säilyttäminen merkitsevät sitä, että vanhan liikerakennuksen korvaaminen uudella tontin perälle sijoittuvalla rakennuksella ei oleellisesti muuta taajamakuvaa. Taajamakuvan kannalta on tärkeää jäsennöidä epämääräinen tontin maantien puoleinen reunaalue ja istuttaa se kaavaluonnoksen edellyttämällä tavalla. Helsinki 21.4.2008 Pertti Hartikainen 2

Asemakaavan seurantalomake Liite 4 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 737 Sammatti Täyttämispvm 23.04.2008 Kaavan nimi Liikekeskus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 14.01.2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,5246 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,1310 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3936 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,5246 100,0 2855 0,19 0,1310-117 A yhteensä 0,2768 18,2 415 0,15-0,8373-2557 K yhteensä 0,7107 46,6 2440 0,34 0,7107 2440 V yhteensä -0,0305 L yhteensä 0,0800 5,2-0,1690 M yhteensä 0,4571 30,0 0,4571 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1 190 1 190 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [km²] [e] [ha +/-] m² +/-] Tehokkuus Pinta-alan muut. Kerrosalan muut. [k- [ha] [%] Yhteensä 1,5246 100,0 2855 0,19 0,1310-117 A yhteensä 0,2768 18,2 415 0,15-0,8373-2557 AP -0,1340-264 AR -0,4623-1155 AO 0,2768 100,0 415 0,15 0,2768 415 AL -0,5178-1553 K yhteensä 0,7107 46,6 2440 0,34 0,7107 2440 KL 0,7107 100,0 2440 0,34 0,7107 2440 V yhteensä -0,0305 VP -0,0305 L yhteensä 0,0800 5,2-0,1690 Katuauk./torit -0,1690 LT 0,0800 100,0 M yhteensä 0,4571 30,0 0,4571 M 0,4571 100,0 0,4571