1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien länsipuolella, Harvialantien ja rautatien välissä. KAAVAN TARVE JA TAVOITTEET Kaavoituksella määritellään kartanoalueen maankäyttö niin että alueen tärkeimmät rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot eivät vaarannu, mutta jatkokehittäminen on mahdollista. Kaavoituksen keinoin vahvistetaan alueen identiteetin säilymistä. Kaavan tavoitteena on kartanoalueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisien arvojen nostaminen esiin, puisto- ja maisema-arvojen palauttaminen, rakennusten käytön mahdollistaminen rakennushistorialliset arvot säilyttäen, ympäristöön soveltuvan ja vanhan rakennuskannan käyttöä tukevaa uudisrakentamisen osoittaminen, luonnonarvojen säilyttäminen ja virkistysreittien jatkuvuuden turvaaminen ja varautuminen Harvialan alakeskuksen muodostamiseen raideliikennepaikan edellytyksiä vaarantamatta.
Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman. Yhtenä velanoton vähentämiseen tähtäävänä keinona nähdään kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Tavoitteena on, että kohteet valmistellaan myytäviksi viimeistään vuonna 2014. Yhtenä kohteena ovat mm. Harvialan kartanoalueen rakennukset. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kunta on omistanut Harvialan taimitarhan alueet vuodesta 1989 lähtien. Kartanoalueen rakennuksissa on ollut vuokralaisina asukkaita ja mm. tilausravintola. Tällä hetkellä rakennuksissa on runsaasti tyhjiä tiloja. Kartanoalueen asemakaavoitus on ollut kaavoituskatsauksessa vuodesta 2007 lähtien. Nyt on kyse kartanoalueen ensimmäisestä asemakaavasta. Kartanon ydinalueen pinta-ala on n. 3,5 ha. Tarkastelualueen pinta-ala on n. 44 ha. Lopullisen asemakaavan laajuus määrittyy kaavan laadinnan aikana. KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Alueen ydin on kartanon päärakennus ympäristöineen. Kartanon itäpuolella on Harvialan taimitarhan keskustaimisto, jossa Harviala Oy viljelee puuntaimia. Janakkalan kunta omistaa alueen. Liite 1 Nykytilanne RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Harvialan kartanon päärakennuksen ympärillä on asuin- ja talousrakennusten muodostama kokonaisuus. Vanhimmat rakennusosat ovat vuodelta 1898 ja uusin ns. päätalo on vuodelta 1943. Rakennukset on rakennusinventoinnissa luokiteltu säilytettäviksi. Alueelle on rakennettu Janakkalan Veden vesihuolto v. 2007. Liite 2 Tekniset verkostot ja vuokra-alueet, Liite 4 Kartanoalueen rakennukset 2013 LUONNONYMPÄRISTÖ JA ARKEOLOGISET KOHTEET Kartanoalueen pohjoispuolella kohoaa n. 20 m perustasosta metsäinen keilamainen moreenimäki. Alueelle leimallista ovat taimialueiden suojaksi istutetut kuusiaidat, jotka rajaavat maisematilaa. Ydinalueella on runsaasti järeitä reunapuina kasvaneita mäntyjä. Kartanon lähiympäristö on puistomainen ja metsäinen. Tarkastelualueella on v. 2008 tehdyn selvityksen perusteella kaksi muinaismuistokohdetta. Lisäksi alueella on keskiaikainen kylätontti. Liite 3 Luontokohteet ja kiinteät muinaisjäännökset SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueelle ei ole asetettu alueellisesti kohdennettuja valtakunnallisia tavoitteita. 2
3 MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan ja se on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Yhdistelmässä kartanon ydinalue on merkinnällä Ps, palvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen ja alueelle on osoitettu taajamajuna-asema. Alue sisältyy maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. YLEISKAAVA Alue sisältyy valtuuston v. 1983 hyväksymään oikeusvaikutuksettomaan koko kunnan yleiskaavaan, jossa nyt kaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue, M ja maa- ja metsätalousalue, MT. Yleiskaava ei vanhentuneena vastaa kunnan eikä seudun kehitystavoitetta. Harvialan yleiskaavoitus on ohjelmoitu vuosille 2014-15. ASEMAKAAVA Alueella ei ole asemakaavaa. RAKENNEMALLI 2030 Valtuuston vuonna 2010 hyväksymä maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen reservialueeksi. SELVITYKSET Alueella on tehty seuraavat selvitykset: Harvialan luonto- ja linnustoselvitys 1994 Rakennusinventointi Teija Ahola2002-2004 Torjunta-aineselvitys Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2004 Maisema- ja puutarhainventointi 2007 Arkeologinen inventointi Museovirasto Kreetta Lesell 2008
Maisema- ja puutarhainventointi 2007 Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman opintojakso MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi järjestettiin Harvialassa lukuvuonna 2007. Kurssin pääasiallisena opettajana toimi dosentti Eeva Ruoff. Jakson tuotoksena saatiin 7 inventointia, joissa tarkasteltiin aluetta eri näkökulmista. Inventoinnit ovat tämän kaavahankkeen lähtökohta-aineistona. Eeva Ruoff esittää kurssin aikana jäsentyneet suositukset alueen kaavoitukselle ja käytölle. Suojeltavat puuvartiset yksilöt merkittiin kartalle ja mitattiin paikoilleen (merkityt puut). VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava-aineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi. Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Liikenne ja tekninen huolto Kulttuurivaikutukset (rakennettu ja kulttuuriympäristö) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta OSALLISET Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. Vaikutusalueen maanomistajat Kaavoitettavan alueen vuokralaiset Kunnan viranomaiset: kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut, sivistystoimi Ympäristölautakunta Janakkalan Vesi Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Hämeen liitto Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan kaupunki Elenia Verkko Oy AinaCom Oy Posti Janakkalan Yrittäjät ry. Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry. 4
SUUNNITTELUN KULKU Kaavoitusta käynnistettiin v. 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja kaavasta käytiin viranomaisneuvottelu sekä teetettiin arkeologinen selvitys ja maisema- ja puutarhainventointi. TAVOITEAIKATAULU Joulukuu 2013 vireilletulosta kuuluttaminen Helmikuu 2014 kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla Kesäkuu 2014 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla Marraskuu 2014 valtuusto hyväksyy asemakaavan TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä muille osallisille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa. Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla. LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ELY-keskus Museovirasto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-6801 293, etunimi.sukunimi@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki 5
6 Liite 1 Nykytilanne
Liite 2 Tekniset verkostot ja vuokra-alueet 7
8 Liite 3 Luontokohteet ja kiinteät muinaisjäännökset
Liite 4 Kartanoalueen rakennukset 2013 9
10 1. Päätalo 2. Konttori
3. Autotalli 11
12 4. Yläpakkaamo 5. Alipuutarhurin talo
13 6. Sauna 7. Lämpökeskus Tenniskenttä
14 Janakkalan rakennusinventointi, Teija Ahola: Liite 5 Ote Janakkalan rakennusinventoinnista Rakennusinventoinnin aluerajaus
15
16 Liite 6 Ote maakunnallisesta inventoinnista Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. 21 Harvialan kartano ja kulttuurimaisema Harvialan kantatila on entinen rälssisäteri, johon on yhdistetty Niemenpään keskiaikainen rälssisäteri, Kurkisuvun kantatila. Harvialan lääninä tunnettu alue käsitti aikanaan puolet Vanajan pitäjästä. Oltuaan eri aatelissukujen hallinnassa Harviala siirtyi 1913 W. Rosenlew & Co. Oy:n omistukseen. Harvialassa on nykyisin suuri taimitarha. Harvialan kartanon päärakennuksen runko on vuodelta 1861. Nykyiseen klassisistiseen asuunsa se uusittiin vuonna 1941 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Pihapiirissä on Valter ja Ivar Thomén piirtämä autotalli- ja asuinrakennus. Lisäksi pihapiirissä on säilynyt tiilinen sauna- ja pesutuparakennus. Kaksikerroksinen konttorirakennus, jonka alakerta on tiilinen ja yläkerta hirsinen, on vuodelta 1915. Mäellä on myös tiiliset karjasuojat vuodelta 1896. Rakennuksia ympäröi hoidettu puisto. Kartanoalueesta syrjässä, rautatien toisella puolen on tiilinen talousrakennusten ryhmä, jonka keskuksena on mahtava, 100 metrin pituinen navettarakennus. Navetan länsipuolella on Katajamäen työväen asuntoalue, joka koostuu neljästä tiilisestä, alkuaan kahden perheen asuinrakennuksesta ja huoltorakennuksesta. Ne samoin kuin navetta on rakennettu 1920-luvulla arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin piirustusten mukaan. Sama toimisto suunnitteli myös Sikopiirin rakennukset radan eteläpuolella sekä Marjoniemen radan pohjoispuolella.