Janakkalan kunta Harviala ,

Transkriptio

1 Janakkalan kunta Harviala , Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma D:no KAAVA-ALUE VAIKUTUSALUE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien ja rautatien välissä. Alueen länsipuolella kulkee Alikartanontie ja itäpuolelta alue rajautuu taimiviljelmiin. KAAVAN TARVE JA TAVOITTEET Kaavoituksella määritellään kartanoalueen maankäyttö niin, että alueen tärkeimmät rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä maisemalliset arvot eivät vaarannu, mutta jatkokehittäminen on mahdollista. Lisärakentaminen kohdennetaan ensimmäisessä vaiheessa kartanon ydinalueen itä-kaakkoispuolelle. Alueelle on tarkoitus osoittaa monimuotoista asuinrakentamista: erillispientaloja, työtiloja sisältävää asuinrakentamista sekä rivitalorakentamista. Tavoitteena on vahvistaa kaavoituksen keinoin alueen identiteetin säilymistä ja kehittymistä haluttuun suuntaan. Kaavan tavoitteena on kartanoalueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisien arvojen nostaminen esiin, puisto- ja maisema-arvojen palauttaminen, rakennusten käytön mahdollistaminen rakennushistorialliset arvot säilyttäen, ympäristöön soveltuvan ja vanhan rakennuskannan käyttöä tukevan uudisrakentamisen osoittaminen, luonnonarvojen säilyttäminen ja virkistysreittien jatkuvuuden turvaaminen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman. Yhtenä velanoton vähentämiseen tähtäävänä keinona nähdään kunnalle tarpeettomien kiinteistöjen myynti, kuten mm. Harvialan kartanoalueen rakennukset.

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kunta on omistanut Harvialan taimitarhan alueet vuodesta 1989 lähtien. Kartanoalueen rakennuksissa on vuokralaisina asukkaita ja pienyrittäjiä. Rakennuksissa on myös runsaasti tyhjiä tiloja. Kartanoalueen asemakaavoitus on ollut kaavoituskatsauksessa vuodesta 2007 lähtien. Aluetta on suunniteltu ja selvityksiä tehty laajemman tarkastelualueen (n. 44 ha) osalta, mutta nyt tehtävässä ensimmäisessä asemakaavassa on kyse lähinnä kartanon ydinalueesta (n. 8,4 ha). RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Alueen ydin on kartanon päärakennus ympäristöineen. Harvialan kartanon päärakennuksen ympärillä on asuin- ja talousrakennusten muodostama kokonaisuus. Vanhimmat rakennusosat ovat vuodelta 1898 ja uusin ns. päätalo on vuodelta Rakennukset on rakennusinventoinnissa luokiteltu säilytettäviksi. Alueelle on rakennettu Janakkalan Veden vesihuoltoverkosto v Liite 1 Nykytilanne ja tekniset verkostot, Liite 3 Kartanoalueen rakennukset 2013, Liite 4 Ote Janakkalan rakennusinventoinnista, Liite 5 Ote maakunnallisesta rakennetun ympäristön inventoinnista LUONNONYMPÄRISTÖ JA ARKEOLOGISET KOHTEET Kartanoalueen pohjoispuolella kohoaa n. 20 m perustasosta metsäinen keilamainen moreenimäki. Kartanoalueen itäpuolella on Harvialan taimitarhan keskustaimisto, jossa Harviala Oy viljelee puuntaimia. Alueelle ovat leimallista taimialueiden suojaksi istutetut kuusiaidat, jotka rajaavat maisematilaa. Ydinalueella on myös runsaasti järeitä reunapuina kasvaneita mäntyjä. Kartanon lähiympäristö on puistomainen ja metsäinen. Yksittäisiä arvokkaita puita tai puuryhmiä lukuun ottamatta suunnittelualueella ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Suunnittelualueella ei ole v tehdyn selvityksen perusteella muinaismuistokohteita. Liite 2 Luontokohteet ja kiinteät muinaisjäännökset SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Asemakaavoitusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntavaltuuston hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen yhdistelmässä kartanon ydinalue on osoitettu merkinnällä Ps, palvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään.

3 Alue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen ja alueelle on osoitettu taajamajuna-asema. Lisäksi alue sisältyy maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Voimaan tullessaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. OAS oli nähtävillä helmikuussa YLEISKAAVA Alue sisältyy valtuuston v hyväksymään oikeusvaikutuksettomaan koko kunnan yleiskaavaan, jossa nyt kaavoitettava alue on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja maa- ja metsätalousalue (MT). Yleiskaava ei vanhentuneena vastaa kunnan eikä seudun kehitystavoitetta. Harvialan yleiskaavoitus on ohjelmoitu vuosille ASEMAKAAVA Alueella ei ole asemakaavaa. RAKENNEMALLI 2030 Vuonna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli on ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Suunnittelualue on osoitettu rakennemallissa reservialueeksi. SELVITYKSET Alueella on tehty seuraavat selvitykset: Harvialan luonto- ja linnustoselvitys, Metsätähti Oy 1994 Rakennusinventointi, Teija Ahola Torjunta-aineselvitys, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2004 Maisema- ja puutarhainventointi 2007 Kaavoituksen rakennettavuusselvitykset, Soilplan Ky Hannu Ahlfors 2007 Arkeologinen inventointi, Museovirasto Kreetta Lesell 2008 Lepakkoinventointi, Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry / Ari Lehtinen 2014 Maisema- ja puutarhainventointi 2007 Teknillisen korkeakoulun maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman opintojakso MA Puutarha- ja puistoinventointi järjestettiin Harvialassa lukuvuonna Kurssin pääasiallisena opettajana toimi dosentti Eeva Ruoff. Jakson tuotoksena saatiin 7 inventointia, joissa tarkasteltiin aluetta eri näkökulmista. Inventoinnit ovat tämän kaavahankkeen lähtökohta-aineistona. Eeva Ruoff esittää kurssin aikana jäsentyneet suositukset alueen kaavoitukselle ja käytölle. Suojeltavat puuvartiset yksilöt merkittiin kartalle ja mitattiin paikoilleen (merkityt puut). VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi tapahtuu osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava-aineistoon sisällytetään yleiskaavallinen tarkastelu vaikutusten arvioinnin tueksi.

4 Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa: Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne (liikenne, pysäköinti, tekninen huolto ym) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Taloudelliset vaikutukset (kiinteistön arvo, kuntatalous) Sosiaaliset vaikutukset (maanomistajat/asukkaat, ulkoilijat) OSALLISET Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Sijaintikarttaan on rajattu välitön vaikutusalue. Vaikutusalueen maanomistajat ja kaavoitettavan alueen vuokralaiset Kunnan viranomaiset: kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut, sivistystoimi ja ympäristölautakunta Janakkalan Vesi Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan kaupunki Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy AinaCom Oy Janakkalan Yrittäjät ry. Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry. Harvialan Alikartanon asukasyhdistys ry. SUUNNITTELUN KULKU Kaavoitus käynnistettiin v tarkoituksena tehdä asemakaava Marjoniemen ja kartanon alueille. Laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lisäksi teetettiin arkeologinen selvitys, maisema- ja puutarhainventointi sekä lepakkoinventointi. Harvialan kartanoalueen kaavasta käytiin viranomaisneuvottelu Marjoniemi on ohjelmoitu kaavoitettavaksi myöhemmin. TAVOITEAIKATAULU Vireille tulo, OAS nähtävillä 03/2014 Kaavaluonnos nähtävillä ja lausunnoilla 01-03/2017 Kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla 05-06/2017 Valtuusto hyväksyy asemakaavan 08-09/2017 TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille sekä muille osallisille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivulla. LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen liitto, Hämeen ELY-keskus ja Museovirasto Kanta-Hämeen pelastuslaitos Janakkalan Vesi, Elenia Oy ja Elenia Lämpö Oy YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Juttilantie 1, Turenki Kaavasuunnittelija Piia Tuokko, puh: Elinvoimapäällikkö Ismo Holstila, puh:

5 Liite 1 Nykytilanne ja tekniset verkostot

6 Liite 2 Luontokohteet ja kiinteät muinaisjäännökset

7 Liite 3 Kartanoalueen rakennukset Päätalo

8 2. Konttori 3. Autotalli

9 4. Yläpakkaamo 5. Alipuutarhurin talo

10 6. Sauna 7. Lämpökeskus Tenniskenttä

11 Janakkalan rakennusinventointi, Teija Ahola : Liite 4 Ote Janakkalan rakennusinventoinnista Rakennusinventoinnin aluerajaus (punaisella)

12 Liite 5 Ote maakunnallisesta rakennetun ympäristön inventoinnista Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: kohdekuvaukset, Janakkala. Lähde: Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Toimituskunta: Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Minna Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna Harvialan kartano ja kulttuurimaisema Harvialan kantatila on entinen rälssisäteri, johon on yhdistetty Niemenpään keskiaikainen rälssisäteri, Kurkisuvun kantatila. Harvialan lääninä tunnettu alue käsitti aikanaan puolet Vanajan pitäjästä. Oltuaan eri aatelissukujen hallinnassa Harviala siirtyi 1913 W. Rosenlew & Co. Oy:n omistukseen. Harvialassa on nykyisin suuri taimitarha. Harvialan kartanon päärakennuksen runko on vuodelta Nykyiseen klassisistiseen asuunsa se uusittiin vuonna 1941 arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten mukaan. Pihapiirissä on Valter ja Ivar Thomén piirtämä autotalli- ja asuinrakennus. Lisäksi pihapiirissä on säilynyt tiilinen sauna- ja pesutuparakennus. Kaksikerroksinen konttorirakennus, jonka alakerta on tiilinen ja yläkerta hirsinen, on vuodelta Mäellä on myös tiiliset karjasuojat vuodelta Rakennuksia ympäröi hoidettu puisto. Kartanoalueesta syrjässä, rautatien toisella puolen on tiilinen talousrakennusten ryhmä, jonka keskuksena on mahtava, 100 metrin pituinen navettarakennus. Navetan länsipuolella on Katajamäen työväen asuntoalue, joka koostuu neljästä tiilisestä, alkuaan kahden perheen asuinrakennuksesta ja huoltorakennuksesta. Ne samoin kuin navetta on rakennettu 1920-luvulla arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin piirustusten mukaan. Sama toimisto suunnitteli myös Sikopiirin rakennukset radan eteläpuolella sekä Marjoniemen radan pohjoispuolella.