URJALAN KUNTA, Huhti ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIIN 54

URJALAN KUNTA, Huhti ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIIN 54 Asemakaavan muutos koskee korttelin 54 tontteja 1-5 ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Urjalan kunnan Huhdin kylän korttelin 54 tontit 1-5,12, 18-22 ja kortteli 92 sekä katualuetta, lähivirkistysaluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä. KAAVASELOSTUS, 27.1.2015 Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus 24.10.2011 196 Kunnanhallitus:12.3.2012 44, 8.9.2014 145 Kaavan hyväksyminen: kunnanvaltuusto 15.6.2015 10 Kaavan voimaan tulo: 13.8.2015 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1

1. TIIVISTELMÄ Kaavaselostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 22.8.2014 Liite 2 Selvitys alueen rakennuskannasta, 26.1.2012 Liite 3 Luonnosvaiheen palauteraportti Liite 4 Ehdotusvaiheen palauteraportti Liite 5 Havainnekuvia asemakaavasta Liite 6 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Liite 7 Asemakaavan seurantalomake Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Urjalan kunta, Keskusta-alueen osayleiskaava. Selvitys rakennetusta ympäristöstä. FM Teija Ahola, Selvitystyö Ahola, 2009. Puistokuja 5, Urjala. Ympäristönäyteselvitys Taratest Oy, 2011. Urjalan kunta, Huhti, Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi 18.4.2012. Huhti, kortteli 54, tontit 6,7,8,9,10,11,13,14,15,16 ja 17, Ahventie sekä puistoalueet. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen. Urjalan kunta. Keskustaajaman arkeologinen osa-alueinventointi 2008. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö Hanna-Leena Salminen, 2008. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille Urjalan kunnanhallituksen aloitteesta. Kaavoitus käynnistyi lokakuussa 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 7.11.2011 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä 26.3.- 25.4.2012. Kaavaehdotus oli nähtävänä 3.10.-5.11.2014. Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa korttelin 54 tontit 4 ja osin tontti 5 erillispientalojen korttelialueiksi ja tarkistaa tonttien 1, 2, 3 ja 5 käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä tulevaisuuden ja ympäristön tarpeet huomioiden. Suunnittelussa huomioidaan alueen nykyinen kiinteistönmuodostus. Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on 3,2 ha. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Puistokujaan, lännessä Huhdintiehen, etelässä Mikkolankankaantiehen ja idässä koulun tonttiin sekä korttelin 54 asuintontteihin 6 ja 8. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 5485 kem². Asemakaavan muutoksessa osoitetaan yhteensä 11 uutta erillispientalojen tonttia ja 1 rivitalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Korttelin 92 tontin 6 ja korttelin 54 tonttien 1 ja 2 osalta toteuttaminen edellyttää tonteilla olevien rakennusten purkamista. 2

1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä Asemakaavan muutos koskee Urjalan kunnan Huhdin korttelin 54 tontteja 1, 2, 3, 4 ja 5. Alue sijaitsee Huhdissa Huhdintien itäpuolella, Mikkolankankaantien pohjoispuolella. Alueelle on kulkuyhteys lännessä kulkevaa Huhdintietä, pohjoisessa kulkevaa Puistokujaa ja etelässä kulkevaa Mikkolankankaantietä pitkin. Suunnittelualueella sijaitsee nykyisin omakotiasumista, Puistokujan varrella tyhjillään oleva entinen A. Laaksosen puusepänverstaan rakennus, Mikkolankankaantien puolella entinen Hämeen Sähkön rakennus ja varastorakennus sekä korttelin keskelle jäävä peltoalue. Alue on topografialtaan tasaista. Maaperä on karkeaa hietaa. Alueen historiaa ja kulttuuriympäristö Selvityksen Urjalan kunnan keskusta-alueen rakennetusta ympäristöstä on laatinut FM Teija Ahola vuonna 2009. Selvityksessä kerrotaan seuraavaa: Asema rakennettiin 1870-luvulla Sipilän peltopalstalle, keskelle Huhdin kylän viljelymaisemaa. Maatalot olivat peltoalueen reunoilla ja tilattomien asutusta oli harvakseltaan vanhojen maanteiden sekä kyläteiden varsilla. Asemarakennuksen lisäksi radan varteen tuli rautatieläisten asuntoja, joista kaikki Orikosken kiinteistöä lukuun ottamatta on purettu. Asemamiehillä oli myös omia taloja mm. harjulla sekä nykyisen Mikkolankankaantien varrella. Tämä kylätie näkyy jo Kuninkaan kartalla (1776-1805). Huhdintien itäpuolella on ryhmä pientaloja, joista lähinnä Huhdintietä olevat ovat 1930-luvulta, muutama huvilatyypin puutalo Mikkolankankaantien alkupäässä on 1920-luvulta. Taaempana jatkuva nauhamainen omakotiasutus on rakentunut vähitellen 1930- ja 40-luvuilta lähtien. Ensimmäisinä asukkaina oli mm. asemamiehiä ja kauppiaita. Alueella on myös entisiä puusepänalan tuotantorakennuksia. Puistokujan varrella on A. Laaksosen puusepänverstas 1950-60- luvulta (6:154). Mikkolankankaantien alkupäässä on funkisvaikutteinen lautavuorattu puutalo (6:144), jonka Hyrkäs rakennutti 1930-luvun loppupuolella. Hyrkkäällä oli korinsidontayritys. Seuraavalla tontilla on Urjapuun puusepänverstas 1950-luvulta. Rakennukseen muutti Urjalan Sähkö 1961 ja myöhemmin Hämeen Sähkö, joka 1970-luvulla laajensi tehdasrakennusta ja rakennutti varastorakennuksen tontin perälle. Aseman koulun rakennukset 1950-luvun koulutalo ja rivitalo sijaitsevat peltomaiden reunassa Mikkolankankaantien omakotiasutuksen takana. Pientalorakentaminen laajeni viime sotien jälkeen etäämmäksi asemalta, hiekkakankaalle, missä Mikkolasta erotetuille rintamamiestonteille rakentui yhtenäinen pientaloalue. Toisella puolen 1960-70- luvulla rakennettua Huhdintietä on ryhmä puolitoistakerroksisia, harjakattoisia puutaloja 1930- ja 40- luvuilta. Muutama huvilatyypin puutalo Mikkolankankaantien alkupäässä on säilynyt 1920-luvun asussaan. Alueen rakentaminen on tapahtunut pikku hiljaa, ja tien varrelta löytää 1900-3

luvun eri vuosikymmenille tunnusomaisia perustalotyyppejä. Tiivis tontitus ja piha-alueiden kasvillisuus ja puusto tekevät Mikkolankankaantiestä puistomaisen ja suojaisan. Huhdintien ja Mikkolankankaantien risteyksen ympäristössä sijaitsevat puutalot ovat Huhdin kyläkeskustan keskeistä rakennettua ympäristöä ja vastapainona myöhemmin rakentuneen Huhdintien väljälle liikekeskustalle. Postitalo, Maja ja ryhmä 1900-luvun alkupuolen puutaloja Mikkolankankaantien alkupäässä ovat tärkeitä kylämaiseman ajallisen kerroksisuuden kannalta. Urjalan keskusta-alueelle on laadittu arkeologinen osa-alueinventointi vuonna 2008. Inventoinnin perusteella suunnittelualueella ei ole muinaisjäännöksiä. Rakennettu ympäristö Alueen rakennuskannasta on laadittu erillinen selvitys. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Näkymä Huhdintieltä suunnittelualueelle. Vasemmalla Puistokuja. Lähde: GoogleMaps Näkymä Puistokujalle. Lähde: GoogleMaps 4

Näkymä Huhdintieltä suunnittelualueelle. Oikealla Mikkolankankaantie. Lähde: GoogleMaps Näkymä Mikkolankankaantielle. Lähde: GoogleMaps Pelto- ja metsäalue tonttien 4 ja 5 itäosassa. Taustalla vasemmalla näkyy A. Laaksosen puusepänverstaan rakennus. 5

Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonvaraisia alueita. Palvelut ja virkistys Kaavamuutosalue sijaitsee Huhdin taajamassa, josta löytyy kattavasti julkisia ja kaupallisia palveluja. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Aseman koulu. Huhdissa on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Liikenne Huhdintie on Huhdin taajaman pääväylä. Sitä pitkin Huhdin taajaman läpi on läpikulkuliikennettä, koska reittiä käytetään Tampereen suunnasta Forssan suuntaan mentäessä. Mikkolankankaantie on yksi Huhdin pääkokoojakaduista. Puistokuja on päättyvä katu. Kujan päästä tie jatkuu kevyen liikenteen väylänä Aseman koulua kohti. Kunnallistekniikka Huhdissa on vesi- ja viemäriverkko. Suunnittelualueen halki kulkee ilmasähköjohtolinjat. Ympäristöhäiriöt A. Laaksosen puusepänverstaan rakennus on ollut tyhjillään useita vuosia. Rakennuksessa on tehty ilkivaltaa ja sen kunnossapito on laiminlyöty. Tavoitteena on, että rakennus puretaan ja tilalle tulee omakotiasumista. Puusepänverstaan tontilla tehtiin ympäristönäyteselvitys mahdollisen pilaantuneen maaperän selvittämiseksi. Selvityksen laati Taratest Oy syksyllä 2011. Selvityksen mukaan otetuissa näytteissä ei todettu olevan Valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Maanomistus Tontit 1, 2, 3 ja 4 ovat kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Tontin 5 länsi- ja eteläosa ovat yksityisessä omistuksessa ja idän peltoalue kunnan omistuksessa. Asemakaavan tonttijako ei ole alueella toteutunut vaan alueen maanomistus jakautuu oheisen kartan mukaisesti. Huhdintien varren pientalotontit 6:111, 6:112, 6:113, 6:114 sekä 6:153, 6:63 ovat yksityisomistuksessa. Tavoitteena on alueen kaikkien pientalotonttien kaavoituksen muutos vastaamaan nykyistä kiinteistömuodostusta. Nykyisen asemakaavan mukaiselle yksityisomistuksessa olevalle pienteollisuus-rakennusten korttelialueelle (Rno: 6:154,6:263,6:284 ) Suunnittelualueen rajaus ja kiinteistöt. sekä kunnan omistamalle peltoalueelle (Rno: 6:283) on tarkoitus kaavoittaa pientalotontteja. Yksityisomistuksessa olevien kiinteistöjen Rno: 6:155 ja 6:161 osalta on tarkoitus mahdollistaa ympäristöä häiritsemättömän yritys- ja liiketoiminnan sekä asumisen sijoittuminen tontille. Yksityisomistuksessa oleva maa-ala 6:309 on tiealueen alla ja säilyy ennallaan. 6

1.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Voimassa oleva asemakaavatilanne ja suunnittelualueen rajaus. ALK-korttelialueen tonteilla 1 ja 2 on voimassa rakennuskaava vuodelta 1967. Molemmat tontit on osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty II. Rakennusoikeus on määritetty Urjalan kunnan rakennusjärjestyksessä tehokkuusluvulla e=0,20. Rakennusalaa ei ole kaavassa määrätty. Tonteilla 3, 4 ja 5 on voimassa rakennuskaava vuodelta 1980. Siinä tontti 3 on osoitettu omakotirakennusten tai enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu I3/4 ja rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0,20. Tontit 4 ja 5 on osoitettu pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kaavassa sallitaan kahden asunnon rakentaminen kullekin rakennuspaikalle. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty II ja rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0,30. Korttelialueen halki on osoitettu kulkevaksi voimansiirtoalue. Korttelin itäosaan on osoitettu puilla tai pensailla istutettava korttelin osa. Mikkolankankaantien puoleiselle korttelinrajalle on osoitettu liittymien paikat. Yleiskaava Alueella on voimassa 14.11.2011 hyväksytty Keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Tontit 4 ja 5 on osoitettu pienin toimenpitein kehitettäväksi alueeksi. Tontit 1 ja 2 sekä tontin 5 lounaiskulma kuuluvat kulttuuriympäristön arvoalueeseen (ka) Rautatiealue ja aseman seutua Huhdintieltä Mikkolankankaalle. Aluetta koskee kaavamääräys: Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen. 7

Ote Urjalan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) osayleiskaavasta. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla. Maakuntakaavaa varten on laadittu arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen täydennys- ja päivitysinventointi. Inventoinnissa Huhdin taajaman arvoaluetta on tarkasteltu maakunnallisesti merkittävänä kohteena. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty maanmittaushallituksessa. Rakennusjärjestys Urjalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 01.01.2012. Alueelle laaditut selvitykset Aluetta on käsitelty selvityksessä Urjalan kunta, Keskusta-alueen osayleiskaava, Selvitys rakennetusta ympäristöstä. 26.5.2009, FM Teija Ahola, Selvitystyö Ahola, Mikkeli. Siinä tontit 1 ja 2 sekä tontin 5 lounaiskulma on määritetty kyläkuvallisesti merkittäväksi alueeksi. Korttelissa 54 ei selvityksen mukaan ole yksittäisiä rakennussuojelun kannalta huomioitavia kohteita. Alueelle on laadittu selvitys alueen rakennuskannasta. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Alueelle on laadittu pilaantuneen maaperän selvitys ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Selvityksen perusteella alueen maaperässä ei todettu olevan Valtioneuvoston PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Alueella ei ole luonnonvaraisia alueita eikä tarvetta luontoselvityksen laatimiseksi siksi ole. Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Korttelin 54 itäosaan on laadittu asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi. Arvioinnin tuloksena korttelin itäosassa ei ole tarvetta asemakaavan muuttamiseksi. 8

2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laadinta on käynnistetty Urjalan kunnan aloitteesta. Kunta omistaa korttelin keskelle jäävän peltoalueen. Alueen osoittaminen asuinkäyttöön on perusteltua kunnan tonttitarpeen, alueen keskeisen sijainnin ja koulun läheisyyden vuoksi. Laaksosen entisen puusepänverstaan osalta ympäristö kaipaa siistimistä ja rakennus on nykyisellään vaarallinen mm. lasten kannalta. Ratkaisuksi on esitetty alueen muuttamista asuinkäyttöön. 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja asukkaat Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, sivistyslautakunta) Valkeakosken kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto Aluepelastuslaitos Vattenfall Oy Elisa Oyj Vireilletulo Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 24.10.2011 196. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin vaiheista ja nähtävilläolosta on tiedotettu ilmoittamalla Urjalan Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Kaava-alueen kiinteistönomistajia, asukkaita ja kaava-alueen rajanaapureita on tiedotettu kirjeitse. Suunnitelmat on pidetty nähtävänä kunnantalon teknisessä toimistossa sekä kunnan wwwsivuilla. Nähtävilläolosta on tiedotettu Urjalan Sanomissa sekä ilmoitettu kirjeitse osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 7.11.2011 alkaen koko kaavaprosessin ajaksi. Se on lähetetty viranomaisille. Kaavaluonnos on asetettu nähtäville 26.3.- 25.4.2012 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja siitä pyydettiin viranomaisten mielipiteitä. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville 3.10.-5.11.2014 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana ehdotuksesta oli mahdollista jättää kirjallinen muistutus ja siitä pyydettiin viranomaisten lausuntoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin sivistyslautakunnalta palautetta, jonka mukaan alue soveltuu hyvin asuin- ja pientaloalueeksi. Sivistyslautakunnan mukaan asemakaavoituksen muutostyössä tulee huomioida koulun välittömän läheisyyden takia erityisesti lii- 9

kenneturvallisuusnäkökohdat. Koulun pallokentän ja asutuksen väliin on myös hyvä jättää viheralue, jotta koulupäivän aikainen ja ilta-aikainen liikunta ei aiheuta haittaa mahdolliselle asutukselle. Valkeakosken ympäristöpalveluilta saadussa lausunnossa kehotetaan huomioimaan, että tontit 1 ja 2 sekä tontin 5 lounaiskulma kuuluvat kulttuuriympäristön arvoalueeseen. Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa ja alueen arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Ympäristöpalvelut esittää, että mikäli suunnittelualueelle aiotaan sijoittaa mahdollista meluhaittaa aiheuttavia toimintoja, tulee aiheutuvaa melua ja sen vaikutuksia ympäristöön arvioida. Rakennuslautakunta esitti palautteessaan, että alue pitäisi käyttää pääasiassa asuinrakentamiseen ja varata mahdollisuus myös seniorimitoituksella rakennettaviin asuntoihin. Aseman koululle johtava kevyen liikenteen väylä tulee säilyttää. Rakennuslautakunnan mielestä tulee myös tutkia mahdollisuudet nyt kaavoitettavan alueen laajentamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kaava-alueella sijaitsevat 1900-luvun alun rakennuksien säilyttämistavoitteet on syytä tutkia asemakaavoituksen yhteydessä. Olemassa olevia yleiskaavatason selvityksiä tulee museon mukaan täydentää rakennuskohtaiseksi selvitykseksi asemakaavan tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Aluepelastuslaitos ja tekninen lautakunta antoivat palautetta, jonka mukaan niillä ei ole huomautettavaa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavaluonnoksesta saatu palaute Kaavaluonnosvaiheessa nähtävillä oli kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta ja niistä tehdyt havainnekuvat sekä muu valmisteluaineisto. Kaavaluonnosvaihtoehto 1. Kaavaluonnosvaihtoehto 2. 10

Havainnekuva vaihtoehdosta 1. Havainnekuva vaihtoehdosta 2. Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta Urjalan kunnan rakennuslautakunnalta, sivistyslautakunnalta, Valkeakosken ympäristöpalveluilta ja Seija Gurneyltä. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Rakennuslautakunnan antaman palautteen perusteella kaavaehdotuksen laadinnan lähtökohdaksi otettiin luonnosvaihtoehto 2 ja kaavaan sisällytettiin rivitalotontti. Sivistyslautakunnan palautteen johdosta alueen liikenneturvallisuuden suunnitteluun kiinnitettiin erityistä huomiota ja ajoneuvoliikennettä Puistokujalle pyrittiin osoittamaan mahdollisimman vähän. Valkeakosken ympäristöpalveluiden antaman palautteen johdosta Huhdintien meluhaitan laajuutta ja melutasoa ei nähty tarpeelliseksi selvittää, koska melulle mahdollisesti alttiille alueelle ei olla osoittamassa uutta asumista. KTY-3-korttelialueen osalta kaavamääräyksen nähtiin olevan alueelle riittävä, jotta toiminnan ympäristölleen aiheuttamat häiriöt voidaan alueen toteutusvaiheessa huomioida. Kulttuuriympäristön arvoalueen osalta kaavamääräyksen nähtiin olevan alueelle riittävä, jotta alueen kulttuurihistorialliset arvot voivat säilyä. Seija Gurneyn antaman palautteen johdosta korttelin 54 tonttien 20 ja 21 eteläosiin varattiin istutettava alueen osa ja rakennusalojen rajoja tarkistettiin. Kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Elenia Oy:ltä, Pirkanmaan liitolta, Valkeakosken kaupungin ympäristöpalveluilta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Urjalan kunnan tekniseltä lautakunnalta ja Urjalan kunnan rakennuslautakunnalta. Muistutuksia ei jätetty. Palauteraportti saaduista lausunnoista on kaavaselostuksen liitteenä. Elenia Oy:n antaman lausunnon perusteella kaavaehdotukseen lisättiin ET-alue puistomuuntamon sijoittamista varten. Urjalan kunnan teknisen lautakunnan antaman lausunnon perusteella Puusepänraitin päähän lisättiin kääntöpaikka. Pirkanmaan liiton suunnitteluarkkitehti Lasse Majurin ehdotuksesta kaavaselostukseen lisättiin maininta Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditusta kulttuuriympäristöjen täydennys- ja päivitysinventoinnista. 11

2.3. Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa korttelin 54 tontit 4 ja osin tontti 5 erillispientalojen korttelialueiksi ja tarkistaa tonttien 1, 2, 3 ja 5 käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä vastaamaan alueen nykyistä maankäyttöä tulevaisuuden ja ympäristön tarpeet huomioiden. Hämeen Sähkön entisen rakennuksen tuleva toiminta on avoin ja kaavamuutoksella pyritään sallimaan rakennuksen käyttö mahdollisimman moni eri vaihtoehto huomioiden tulevaisuudessa. A.Laaksosen entisen puusepänverstaan osalta tavoitteena on, että rakennus puretaan ja kiinteistö voidaan kaavoittaa asuinkäyttöön. Tavoitteena on huomioida kaavoituksen yhteydessä alueen nykyinen kiinteistönmuodostus. Tavoitteena on huomioida kaavoituksen yhteydessä alueen kulttuurihistorialliset arvot. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueita (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) ja toimitilarakennusten korttelialue (KTY-3). Asemakaava käsittää 11 uutta erillispientalojen tonttia ja yhden rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontin. 12

Uusien asuintonttien omistus jakaantuu seuraavasti: Omistaja Tontit Tontin koko Tontin rakennusoikeus Urjalan kunta 54/12 1420 m² 180 + t50 kem² 54/18 1210 m² 180 + t50 kem² 54/19 1150 m² 180 + t50 kem² 54/20 1105 m² 180 + t50 kem² 54/21 1315 m² 180 + t50 kem² Hannu Suhonen Oy AR-tontti 2365 m² 591 kem² Myllypuu 54/1 1175 m² 180 + t50 kem² 54/2 1204 m² 180 + t50 kem² 54/3 1269 m² 180 + t50 kem² 54/4 1459 m² 180 + t50 kem² 54/22 1272 m² 180 + t50 kem² 92/6 1733 m² 180 + t50 kem² Yhteensä 1 AR-tontti ja 11 AOtonttia Keskiarvo 1305 m²/ao-tontti 3121 kem² Kaava perustuu olettamukseen, että A. Laaksosen puusepänverstaan rakennukset ja entisen Hämeen Sähkön tontin perällä oleva hallirakennus puretaan ja alueet voidaan osoittaa asuinkäyttöön. Ideana on, että alueen keskelle muodostuu yhteinen virkistysalue, jonne on kulku mahdollisimman monelta uudelta tontilta joko pihakatua tai kevyen liikenteen väylää pitkin. Liikenteen ratkaisuna on muodostettu alueelle Mikkolankankaantieltä johdettu pihakatu ( Puusepänraitti ), jonka varrelle mahdollisimman moni omakotitontti sijoittuu. Alueen keskelle on muodostettu pieni korttelipuisto. Puusepänraitilta on osoitettu yhteys Puistokujalle kevyen liikenteen väylää pitkin. Puistokujan nykyinen kevyelle liikenteelle tarkoitettu tieosuus on osoitettu alueeksi, jolta sallitaan kulku ainoastaan korttelin 54 tonteille 1 ja 2. Erillispientalojen korttelialueilla ja rivitalojen korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on I u2/3. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttien keskikoko on uusien erillispientalojen tonttien osalta n. 1300 m². Olemassa olevat asuintontit on osoitettu kaavaan kiinteistörajojen ja toteutuneen tilanteen mukaisesti. Rakennusoikeus on ilmoitettu uusien tonttien osalta kerrosalaneliömetreinä siten, että asuinrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 180 kerrosalaneliömetriä ja talousrakennukselle 50 kerrosalaneliömetriä. Rivitalotontilla rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvalla e=0,25 ja olemassa olevilla omakotitonteilla tehokkuusluvulla e=0,15. Kaavassa on osoitettu rakennusalat erikseen asuinrakentamista ja talousrakennuksen sijaintia varten. Lisäksi rakentamista on ohjattu antamalla kaavamääräys rakennusten rakentamisesta kiinni rakennusalan rajaan sekä määräämällä rakennusten harjansuunnasta. Määräysten tavoitteena on luoda alueelle yhtenäisyyttä ja luoda Puusepänraitille ja Puistokujan varteen uusista rakennuksista yhtenäistä näkymää sekä luoda katutilaa. Korttelin 54 tonteille 4, 20, 21 ja 22 sekä rivitalotontille on osoitettu istutettavat vyöhykkeet. Määräyksen tarkoituksena on luoda asuintonteille suojaa koulun kentän toiminnoilta, ottaa huomioon naapurikortteleiden asukkaiden näkymät sekä luoda suojaa KTY-korttelin toimin- 13

noilta. Korttelin 54 tonttien 4 ja 22 itäpuolelle sekä rivitalotontin eteläreunaan on lisäksi määritetty istutettavat puurivit suojausvaikutuksen tehostamiseksi. AO-korttelialueille on määrätty varattavaksi autopaikkoja 2 autopaikkaa ja AR-korttelialueille 1 autopaikka kutakin asuntoa kohden. Rivitalokorttelilla on annettu määräys autojen säilytyspaikan alueesta. Entinen Hämeen Sähkön rakennuksen alue on osoitettu toimitilarakennusten alueeksi. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuusja varastorakennuksia, myymälätiloja, näyttelytiloja, kokoontumistiloja sekä palvelujen toimitiloja. Rakennusala on osoitettu erikseen rakentamista ja pysäköintiä varten. Pysäköinnille on varattu alue tontin Mikkolankankaantien puolelta.myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 200 m². Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty nykytilanteen mukaisesti 1 kerros. Rakennuksen vesikaton ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty 7,0 m. Toimitilarakennusten korttelialue KTY-3 on määrätty aidattavaksi vähintään 120 cm, mutta korkeintaan 200 cm korkealla puuaidalla. Korttelialueen pohjoisosaan on osoitettu istutettava alueen osa. Määräyksen tarkoituksena on suojata asuintontteja korttelin toiminnoilta. Korttelialueelle ei sallita kulkua Puusepänraitin puolelta. KTY-3-korttelialueella on annettu määräys varata 1 autopaikka jokaista 60 kerrosalaneliömetriä kohden. Pihakatu, lähivirkistysalue ja ET-alue Kaavassa on osoitettu pihakatu Puusepänraitti. Pihakadulla tarkoitetaan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua aluetta. Pihakadulla saa ajaa moottoriajoneuvolla ainoastaan kadun varrella oleville kiinteistöille. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää yli 20 km/h. Ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku. Korttelialueen keskelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL) ja sen pohjoisosaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). ET-alueelle voidaan sijoittaa puistomuuntamo. Pihakadulle on suositeltavaa sijoittaa hidasteita ja istutuksia, joilla voidaan pitää ajonopeudet alhaalla ja luoda viihtyisää asuinympäristöä. Onnistunut toteuttaminen edellyttää, että katusuunnitelmassa huomioidaan pihakadun tarpeet ja lähivirkistysalue. Kulttuuriympäristön arvoalue Huhdintien varren erillispientalojen tontit ja eteläosa toimitilarakennusten korttelialueesta on osoitettu aseman seudun ja Huhdintien-Mikkolankankaan kulttuuriympäristön arvoalueeksi. Alueen kehityshistorian näkyminen maisemassa sekä kohteiden arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen vanhaan rakentamistapaan ja ympäristöä hoitaa alueen kulttuuriympäristöarvoja kunnioittaen. Rakennustapaohjeet Kaavan yleismääräyksissä määrätään, että AO- ja AR-korttelialueilla tulee rakennuslupien myöntämisen ja alueiden muun toteuttamisen yhteydessä huomioida alueelle laaditut rakennustapaohjeet. 14

3.1. Kaavan vaikutukset Havainnekuva ylhäältä nähtynä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavoitettaessa tulee arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Havainnekuva pohjoisesta nähtynä. 15

Havainnekuva etelästä nähtynä. Yleistä Asemakaavan muutos mahdollistaa 11 uuden erillispientalotontin, yhden uuden rivitalotontin ja yhden uuden toimitilarakennusten tontin toteuttamisen alueelle. Alueelle on mahdollista muuttaa noin 38 uutta asukasta. AR-korttelialue soveltuu hyvin myös vanhuksille suunnattuun asumiseen. Huhdintien varrella ja korttelin 54 tontin 5 osalta asemakaava on muodostettu olemassa olevaan, toteutuneen tilanteen mukaisesti. Kulttuuriympäristö Kaavassa on huomioitu Huhdintien-Mikkolankankaan kulttuuriympäristön arvoalue ja annettu sitä koskeva kaavamääräys. Koska alueella ei ole yksittäisiä kulttuuriympäristön kannalta merkittäviä rakennuksia, joita olisi tarpeen erikseen kaavassa huomioida esim. suojelumääräyksin, arvoalueen kaavamääräys luo riittävät edellytykset alueen arvojen säilymiselle. Kaavaa varten laadittavilla rakennustapaohjeilla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, että alueesta tulee yhtenäinen ja että uusi rakentaminen sopeutuu hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan. Liikenne Kaavan toteuttaminen edellyttää Puusepänraitin ja kevyen liikenteen väylien rakentamista. Puistokujalle aiheutuu lisäliikennettä 3 uuden omakotitontin päivittäisestä liikenteestä. Kevyen liikenteen väylän ansiosta alueelta on turvallinen ja lyhyt yhteys kävellen tai pyöräillen koulun ja Huhdin keskustan suuntaan. Kunnallistekniikka Kaavan toteuttaminen edellyttää, että alueella oleva sähköilmajohto muutetaan maanalaiseksi johdoksi. Ympäristöhäiriöt Toimitilarakennusten korttelialueelle on sallittua rakentaa toimistorakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia, myymälätiloja, näyttelytiloja, kokoontumistiloja sekä palvelujen toimitiloja. Toimintojen haitallista vaikutusta ympäröiviin 16

asuinkortteleihin on ehkäisty määräämällä kaavassa rakennusala riittävän kauaksi naapurikortteleiden rajoista, määräämällä istutettava alueen osa ja antamalla määräys korttelialueen aitaamisesta. Myös rakentamisen korkeutta on säädelty kaavamääräyksin. Aseman koulun kentän toiminnoista aiheutuvaa häiriötä on kaavassa ehkäisty osoittamalla kentän viereen suurempia tontteja sekä määräämällä kentän puoleisiin tontin osiin istutettava alueen osa ja istutettava puurivi. Tontit ovat kooltaan niin suuria, että rakentaminen ja oleskelualue voidaan toteuttaa siten, että kentän toiminnoista ei ole merkittävää häiriötä asumiselle. 3.2. Kaavamerkinnät ja -määräykset 17

Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 2 autopaikkaa kutakin asuntoa kohden ja ARkorttelialueella 1 autopaikka kutakin asuntoa kohden. AO- ja AR-korttelialueilla tulee rakennuslupien myöntämisen ja alueiden muun toteuttamisen yhteydessä huomioida alueelle laaditut rakennustapaohjeet. 18

4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS KTY-3-korttelialueella tulee rakennuslupakäsittelyssä ja muussa alueen toteuttamisessa ja valvonnassa riittävästi kiinnittää huomiota siihen, että toteutettavat toiminnot eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä ympäröiviin asuinkortteleihin. Mikäli KTY-3-alueelle tulee uusia toimintoja, tulee toiminnalle hakea tarvittaessa terveydensuojelulain 13 mukainen työtilan tai toiminnan sijoittaminen asuinalueelle/asuinrakennukseen lupa. Alueen toteuttaminen edellyttää rakennustapaohjeiden laadintaa. Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Nokialla 27.1.2015 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 19