ASEMAKAAVAEHDOTUS. KOIVISTONKYLÄ-5393 JA -5394 YM. VEISU PUISTOA. HAUKISENKATU 2, 4, 6, 8, 10, 12. AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KARTTA NRO 8153. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä tammikuuta 2007 päivättyä ja 8. päivänä maaliskuuta 2007 ja 3. päivänä kesäkuuta 2008 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8153. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8153 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee n. 4 km etelään kaupungin keskustasta Koivistonkylän ja Veisun kaupunginosissa Haukisenkadun ja Veisunkadun varressa puiston ojaan ja Ahlmanin koulun tonttiin rajautuen. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu Ahlmanin koulun säätiön 31.5.2006 päivätystä hakemuksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.09.- 5.10.2006 väliseksi ajaksi. Suunnitelmasta jätettiin 2 mielipidettä. Asemakaavan vaihtoehtojen VE1 ja VE2 maankäyttöä on esitelty Ahlmanin koulun auditoriossa 11.12.2006 yleisölle. Palautteen jälkeen laaditut valmisteluasiakirjat 16.1.2007 on pidetty nähtävillä 9.2. 2.3.2007 ja niistä on pyydetty lausunnot. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta mielipiteitä jätettiin neljä ja lausuntoja saatiin 13. Mielipiteet ja lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaa vähäisiä tarkistuksia lukuun ottamatta. Mielipiteiden ja lausuntojen vastineet ovat vastineluettelossa liitteenä. Kaavasta ja valmisteluaineistosta on koottu kohdan 1.5 ja 1.6 mukainen liitekansio. Asemakaava Kaava-alue käsittää Koivistonkylän kaupunginosan korttelit 5393 ja 5394, puisto- ja katualuetta sekä Veisun puistoaluetta osoitteessa Haukisenkatu 2-12. Asemakaavan muutoksella on tarkoitus ajanmukaistaa kortteleiden 5393 ja 5394 käyttötarkoitukset ja laajentaa asuinaluetta yleiskaavan pohjalta sekä nimetä muita puistoalueita ja tarkistaa kaupunginosien rajausta. Voimassa olevan kaavan mukaan korttelit ovat pienteollisuuskorttelialuetta. Korttelit 5393 ja 5394 ovat rakentamatonta laidunmaata kuten niihin Ahlmanin alueella liittyvät pellot. Maatalousoppilaitos on luopunut hevostoiminnasta ja karjan laiduntaminen voidaan siirtää entiselle hevoslaitumen alueelle, jolloin pellot vapautuvat rakentamiskäyttöön. Kaava on kui-
tenkin vanhentunut ja alue on tarkoituksenmukaisempaa ympäristönkin kannalta muuttaa pienteollisuusvarauksesta pientaloasumiselle. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tullaan toteuttamaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Koivistonkylän kaupunginosan kortteleita 5393 ja 5394, puistoa, katua ja Veisun kaupunginosan puistoa ja katua. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin yhdyskuntapalvelut, suunnittelupalvelut, arkkitehti Vesa Kinttula. Dno: YPA: 4882/611/2006 Vireilletulo: Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 14.09.2006. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 4 km etelään kaupungin keskustasta Koivistonkylän ja Veisun kaupunginosissa Haukisenkadun ja Veisunkadun varressa puiston ojaan ja Ahlmanin koulun tonttiin rajautuen. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava numero 8153, Ahlmanin koulun säätiön pienteollisuusalueen ja puistoalueiden osien muuttaminen pientaloalueeksi. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan muutoshakemus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tarkistettu 8.3.2007 3. Asemakaavakartta ja havainnekuva, kaava no 8153,16.1.2007, tarkistettu 8.3.2007, 3.6.2008 4. Rakentamistapaohjeet 16.1.2007, tarkistettu 8.3.2007 5. Maankäyttösuunnitelman havainnekuvat ja leikkauspiirustukset, Arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi Oy, 1/2007 6. Vastineluettelo 8.3.2007. (OAS:n, yleisötilaisuuden ja luonnoksen mielipiteet sekä lausunnot) 7. Liikenneselvitys 2006-3/2007 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 8. Työsuunnitelma ja ohjausryhmän muistiot 2006-07 9. Veisun alueen alueraportti ja rakentamistapaohjeet 1993, ote 10. Maaperäselvitys, Geotesti Oy, 22.8.2006 11. Alustavat katusuunnitelmaluonnokset, 2006 12. Tulva- ja hulevesiselvitys, 1/2007
13. Melumittaus 3/2007 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa Veisuntien pohjoispuolella ja Haukisenkadun itäpuolella rajautuen alueen läpi virtaavan ojan varren puistoalueisiin ja Ahlmanin laidunmaihin. Alue on rakentamatonta. 3.1.2 Luonnonympäristö Paikkatiedon mukaan maaperä alueella on savea (Sa). Maaperäselvityksen mukaan moreeni ja kallioperä on syvyydellä 15-17 m. Korttelit 5393 ja 5394 ovat tasaista laidunmaata. Kortteleiden välissä on suurehko pelto-oja, joka kokoaa kuivatusvedet laajemmalta asuntoalueelta länsipuolelta purkautuvan ojarummun kautta. Veto-ojan varressa oleva puusto alkaa Ahlmanin maataloustien itäpuolelta ja jatkuu lehtomaisena puistoalueella ojan vartta myöten luoteeseen. Suunnittelualue rajautuu reunoiltaan peltoaukeita ympäröiviin metsiin ja pihaistutuksiin. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Koivistonkylässä asukkaita on noin 1900 ja Veisun alueella noin 1530. 22.9.2006 tilanteen mukaan, jolloin kasvua olisi Veisussa noin 55 henkeä. Väestön kasvua 1995 2006 alueilla on ollut yhteensä noin 364 henkeä eli noin 10%. Tilastotietoja (vuoden 2005 tilanne) Alue KOIVISTON- VEISU (TAMPERE) KYLÄ Väestö 1902 1475 (204337) Keski-ikä 41.2 37.4 (39.3) Väestönmuutokset 00-05 4-217 (8869) Väestönmuutokset 95-05 183 339 (21595) 0-6 vuotiaiden % 6.3 9.3 (6.6) 7-15 vuotiaiden % 11.5 15.5 (8.9) Yli 75 -vuotiaiden % 6.4 4.2 (7.2) Ulkomaalaiset 40 23 (5917) Ulkomaalaisten % 2.1 1.5 (2.9) Työpaikat 270 198 (106730) Työttömyysaste % 7.4 9.8 (13.2) Työttömät 71 72 (13943) Tulotaso e/vuosi 27552 25738 (21205) Akateemisesti koul. % 9.2 10.6 (8.4) Vuokra-asuntojen % 15.2 16.0 (41.6) Pientalojen % 49.9 37.3 (14.6) 1 hengen asuntok. % 30.0 24.7 (45.9) Lapsiperh % asuntok. 26.1 36.3 (20) Kaava-alue liittyy Koivistonkylän ja Veisun pientalovaltaisiin asuntoalueisiin. Pohjoispuolella on Ahlmanin maatalousoppilaitos. Haukisenkadun länsipuolella on 1975 jälkeen rakennettu kolmekerroksinen kerrostaloalue ja Veisunkadun kulmassa on vanhaa
1950 luvun omakotiasutusta sekä Veisunkadun eteläpuolella on 1960-luvun lopulla rakennettu pieni kolmekerroksinen kerrostaloalue. Ojanvarren puistoon pohjoisosassa rajautuvat korttelit on rakennettu vuosina 1953 1997. Koillispuolella sijaitsee Ahlmanin maatalousoppilaitoksen rakennukset ja tilat. Itäpuolella alue rajautuu leikkipuistoon ja Isännänkadun pääasiassa 1953 jälkeen rakennettuihin omakotitaloihin. Suunnittelualueen eteläpuolella on laajat Karkuvuoren virkistysalueet, joiden kautta on mahdollista päästä Lahdesjärven uimarannalle. Alue kuuluu Nekalan oppilasalueeseen peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta. Alueella ovat Koiviston, Nekalan ja Muotialan koulut. Steiner-koulu sijaitsee myös lähietäisyydellä. Aluetta palvelevat mm. Veisun, Koivistonkylän, Muotialan ja Nekalan päiväkodit. Lähin kauppa on vieressä Veisunkadun eteläpuolella, laajemmat kaupan palvelut ovat Taatalassa (Euromarket). Kaava-alue rajautuu etelässä kokoojakatuluokkaiseen Veisunkatuun ja lännessä asuntokatuluokkaiseen Haukisenkatuun. Pääkatuverkkoon alue yhdistyy Veisunkadun ja Nirvankadun välityksellä. Haukisenkadun varrella pysäköinti on sallittu ajoradan itäreunassa. Lisäksi Haukisenkadun päässä on erillinen pysäköintialue, joka on osoitettu voimassaolevassa asemakaavassa viereisten kerrostalotonttien (5387-16 ja -17) käyttöön. Veisunkadun eteläreunassa kulkee itä-länsisuuntaista liikkumista palveleva kevyen liikenteen väylä. Etelään Lahdesjärven suuntaan lähimmät kevyen liikenteen väylät ovat Nurmenkadun ja Hylliniitynkadun varressa. Pohjoiseen Hallilantien varteen lyhin reitti jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on epävirallisesti Lehväkadun itäpäästä Ahlmanin maataloustietä oppilaitoksen yksityisalueen läpi. Liikenneverkossa virallinen kevytliikenteen yhteys Hallilantielle on Lehvänkatua länteen Rintamäenkadulle ja edelleen Rintamäenkujan kautta Ahlmanin puiston läpi kevytväylää pohjoiseen. Veisunkatua pitkin kulkee bussilinja (nro 21) noin puolen tunnin vuorovälein. Alueen saavutettavuutta joukkoliikenteellä parantaa Hallilantietä Keskustan ja Hallilan välillä liikennöivä bussilinja (nro 12) ja osaltaan myös Hervannan kautta TAYSn ja Hatanpään sairaalan välillä liikennöivä bussilinja (nro 6). Hallilan bussin (nro 12) vuoroväli on 15-30 minuuttia ja TAYSn bussin (nro 6) vuoroväli 30 minuuttia. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Veisunkadulla lyhyen matkan päässä Haukisenkadun liittymän länsipuolella. Veisunkadun liikennemäärä on noin 1700 ajon/vrk ja Haukisenkadulla noin 200 ajon/vrk. Nopeusrajoitus Veisunkadun on 40 km/h. 3.1.4 Maanomistus
Korttelit osat puistoista omistaa Ahlmanin koulun säätiö ja osat puistoa ja katualueet omistaa Tampereen kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Seutukaava Pirkanmaan 3. seutukaava on maankäytön perussuunnitelma, jolla vahvistettiin 6.6.1997 Pirkanmaan alueidenkäytön pääperiaatteet seuraaviksi 10-15 vuodeksi. Seutukaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen sekä osin palvelujen ja hallinnon aluetta. 3.2.1.2 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. 3.2.1.3 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Siinä kaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta ja julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. 3.2.1.4 Asemakaava Koivistonkylän kaupunginosan kaava-alueella on voimassa 4.5.1953 vahvistettu asemakaava nro 373. Sen mukaan korttelit nro 5393 ja 5394 alue ovat pienteollisuuskorttelialuetta (PTK). Tonteille on pienteollisuusrakennuksen lisäksi osoitettu myös asuinrakennus, joka on sijoitettu kadun varteen. Korttelin nro 5393 pinta-ala on 6996 m2 ja rakennusoikeus 2036 k-m2 ja korttein nro 5364 koko on 3760 m2 ja kerrosalaa on 1018 k-m2. Asuinrakennus on määritelty I 1/2-kerroksiseksi ja pienteollisuusrakennus kaksikerroksiseksi. Kortteleiden välissä on kapea puistokaista veto-ojan kohdalla. Korttelit rajoittuvat pohjoisessa ja idässä puistoon, joka jatkuu myös ojanvartta luoteeseen. Pieni osa on asemakaavan nro 4346, vahvistettu 25.1.1974, kevyen liikenteen väylää. 3.2.1.5 Tonttijako Korttelien nro 5393 ja 5394 tonttijakoa ei ole hyväksytty, tontit ovat maarekisterialuetta. 3.2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja sen tarkistettu v. 2006. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve
Maanomistaja Ahlmanin koulun säätiö on tehnyt 31.5.2006 aloitteen asemakaavan muuttamiseksi siten, että pienteollisuustontit ja osa puistoa muutettaisiin erillispientaloalueeksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan maanomistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. Dno: YPA: 4882/611/2006 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Ahlmanin koulun säätiö, Lähivaikutusalueen tonttien omistajat tai haltijat, Koivistonkylän ja Veisun omakotiyhdistykset, kiinteistötoimi, ympäristö- ja rakennustoimi, pelastuslaitos, kaikki tekniset toimialat, sosiaali- ja terveystoimi, kasvatus- ja opetustoimi, Tampereen Vesi, Tampereen Sähkölaitos, Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, Tiehallinto sekä muut ilmoituksensa mukaan. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille 12.09.2006, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on pidetty nähtävillä 12.09.-5.10.2006 välisen ajan. Samalla OAS lähetettiin osallisille kirjeitse mielipiteitä varten. OAS:n nähtävilläoloaikana kaavoituksesta jätettiin 2 mielipidettä. Asemakaavan valmisteluasiakirjoja ja kaavan luonnos on käsitelty ja hyväksytty kaavan ohjausryhmässä, kaupungin kaavoituksen ja muiden toimialojen välisissä neuvotteluissa ja johtoryhmissä ennen niiden julkisesti nähtäville asettamista. Valmisteluasiakirjat on pidetty nähtävillä kohdan 4.5.5 mukaisesti kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteitä varten. Kaavan valmisteluasiakirjoista on neuvoteltu hakijan ja eri suunnittelukonsulttien kanssa. Kaupungin toimialojen lausunnot on pyydetään luonnosvaiheessa ja tarvittaessa ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa Ahlmanin oppilaitoksella 11.12.2006 klo 18-20. Tilaisuudessa tuli esille liikenteeseen liittyviä asioita. Kaavaehdotuksesta saatavat mielipiteet (muistutukset) ja viranomaisten lausunnot lisätään selostukseen, lausuntoihin vastataan tarvittaessa ja ne käsitellään eri toimielimissä ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustossa. Kaavasta esitetyt mielipiteet, muistutukset ja lausunnot on käsitelty jäljempänä kohdassa 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet: Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :ssä tarkoitettua viranomaisneuvottelua ei tarvitse järjestää, koska kaavan muutos ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita eikä kaavan muutos ei ole myöskään maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Kaavan OAS on lähetetty tiedoksi Ympäristökeskukselle ja kaavasta on pidetty työneuvottelu. Ympäristökeskukselta ja muilta viranomaisilta pyydetään lausunto kaavaehdotuksesta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot ovat muodostuneet kesällä ja syksyllä 2006. Kaavatyötä varten on perustettu ohjausryhmä ja kaavasta on laadittu työsuunnitelma aikatauluineen. Tavoitteena on sijoittaa kaava-alueelle 25 27 erillispientaloa pienteollisuustoimintojen sijaan. Laaditussa OAS:ssa on kirjattu kaavan tavoitteet tarkemmin. OAS on Liitteenä. Osallisten tavoitteet ja asemakaavan laadulliset tavoitteet sekä muut tavoitteet selviävät kohdasta 4.5.4. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavat vaihtoehdot 1-3. STV hakemusvaihtoehto A, kaavoituksen katuvaihtoehdot B1 ja B2 Kaavoitus on laatinut hakijan suunnitelman lisäksi alustavia vaihtoehtoja kaksi. Hakijan konsultti on laatinut alueen käytöstä luonnosvaihtoehtoja rinnan kaavoituksen kanssa. Vaikutuksia ei ole tarkemmin selvitetty alustavista vaihtoehdoista, vaan on haettu kaupunkirakenteellisesti parasta ratkaisua luonnosten ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta
Ohjausryhmä valitsi jatkotyöksi arkkitehtitoimisto STV:n laadittavaksi edellisistä kaksi luonnosvaihtoehtoa (ve1 ja ve2), joissa toisessa on lyhyt katuyhteys Veisunkadulta ojan eteläpuoliselle alueelle ja toisessa kulku uudelle asuinalueelle tapahtuu yksinomaan Haukisenkadun kautta. Vaihtoehdoissa on tarkasteltu tonteille eri massoitteluratkaisuja. Ahlmanilla pidetyn yleisötilaisuuden 11.12.2006 palautteen pohjalta on laadittu luonnos, jossa on huomioitu liikennesuunnittelun vaatimukset. Luonnoksessa on katuverkon rakenne on otettu ojan pohjoispuolella vaihtoehdosta 1 ja eteläpuolella vaihtoehdosta 2, jolloin katuliittymiä alueelle on yksi sekä Haukisenkadulta että Veisunkadulta. Oja jakaa alueen kahteen erillisen osaan, vaihtoehdossa 1 katu jatkui ojan yli, jolloin Veisunkadulta ei ole liittymiä ja vahtoehdossa 2 alueiden välille oli esitetty sisäinen kevyen liikenteen yhteys. Yleisötilaisuudessa esillä olleet maankäyttövaihtoehdot ve1 ja ve2. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaluonnoksen ja 0-vaihtoehtona nykyisen kaavatilanteen mukaisesti arvioidut vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Elinoloihin ei ole merkittävää vaikutusta, alueen palvelut paranevat. 0-vaihtoehdossa olot ja elinympäristö muodostuvat kaava-
muutosta haitallisemmiksi, koska alueelle voisi sijoittaa ympäristön kannalta haitallista teollisuustoimintaa. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset maaperään rajoittuvat tavanomaiseen rakennusten, liikenneväylien ja piha-alueiden rakentamiseen, kallioperään ei ole vaikutuksia. Valumavesien määrä sadevesiviemäröidyiltä liikenneväyliltä ja piha-alueilta poikkeaa nykyisestä laiduntilanteesta ja vaatii hulevesien viivytyksen tai suodatuksen, jotka voidaan rakentaa ojanvarteen. 0-vaihtoehdossa hulevedet sisältäisivät lisäksi teollisuuden haitallisia aineita. 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonarvoihin, koska alue on eläinten laidunmaata ja heinärehupeltoa. 0-vaihtoehdossa vaikutuksia ei myöskään ole. 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alue täydentää yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää olemassa olevia teknisiä verkostoja. Rakenteen tiivistyminen parantaa yhdyskunta ja energiataloutta. Liikenteen määrä kasvaa alueen katuverkolla, mutta sen merkitys on vähäinen (Haukisenkatu 220 (+70) ajon/vrk, Veisunkatu 1700 (+30) 1870 (+70) ajon/vrk). 0-vaihtoehdossa ei saavuteta yhtä hyödyllisiä vaikutuksia, koska rakentaminen ei olisi tehokasta. Liikenteelliset vaikutukset ovat merkittävämmät teollisuustoimintojen lisätessä olennaisesti alueella liikkuvan raskaan ajoneuvoliikenteen määrään. 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Alueen kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö tiivistyy ja paranee pientalovaltaisesti. Muutosalueella ei ole merkittäviä kulttuuriperintöarvoja ja rakennettu ympäristö täydentyy ja eheytyy. 0-vaihtoehdossa kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö muodostuisivat asuinympäristöön ja maisemaan sopimattomiksi. Kulttuuriperintöön kaavalla ei ole vaikutuksia. 6) muut vaikutukset Paljon kysyttyjen erillispientalotonttien lisääminen parantaa tonttitarjontaa. 0 -vaihtoehdossa pienteollisuustonteille ei ole kysyntää. 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Tutkitut vaihtoehtoiset ratkaisut, katso kohta 4.5.1. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Valittu jatkoratkaisu täyttää parhaiten kaavalle asetetut tavoitteet. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen
Mielipiteet on pyydetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. OAS on pidetty kaavoituksen vireilletulon yhteydessä nähtävillä. Ympäristökeskukselle, lähiympäristön maanomistajille ja omakotiyhdistyksille lähetettiin kirjeitse OAS mielipiteitä varten, joista saatiin 2 mielipidettä. Kaavan maankäyttöluonnoksesta pidettiin yleisötilaisuus Ahlmanin koululla 11.12.2006, josta saatiin useita mielipiteitä. Palautteen jälkeen laaditut valmisteluasiakirjat 16.1.2007 on pidetty nähtävillä 9.2. 2.3.2007 ja niistä on pyydetty lausunnot. Nähtävillä olleesta kaavaluonnoksesta mielipiteitä jätettiin neljä ja lausuntoja saatiin 13. Mielipiteiden ja lausuntojen vastineet ovat vastineluettelossa liitteenä. Kaavasta ja valmisteluaineistosta on koottu kohdan 1.5 ja 1.6 mukainen liitekansio. Saatu palaute vastineineen on kaavan liitteenä (Vastineluettelo, liite 6). Pääasiassa mielipiteissä keskityttiin alueen liikenneoloihin, kevyen liikenteen reitteihin ja kaavan sisältöön katuliittymien osalta. Osa viereisten kerrostalojen asukkaista ei halua Haukisenkadulle liittymiä ja osa ei taas halua Veisunkadulle uutta katuliittymää. Kaavaluonnoksessa esitettiin molempia kantoja lähenevä ratkaisu, jolloin kummallekaan ei kaavasta muodostuisi kohtuutonta haittaa. Vaihtoehdoista kehitetty maankäyttöluonnos on liitteenä ja arkkitehtitoimiston havainteet seuraavilla sivuilla. Maankäyttöluonnoksesta on laadittu kaavaluonnos, jonka jälkeen on tehty kaavaehdotus 16.1.2007, tark. 8.3.2007. Kaavaehdotusta on yhdyskuntalautakunnan palautuksen jälkeen 19.6.2007 tarkistettu ja sen liikenneratkaisu on muutettu siten, että esitetty Hauenkatu on siirretty suunnitelmassa liittymään Veisunkadulta. Päätös muutoksesta perustuu muistuttajien enemmistön mielipiteisiin ja yhdyskuntalautakunnan palautuspäätökseen sekä maanomistajan tarpeeseen saada alue rakentumaan nopeammin. Ajoneuvomäärät henkilöautoilla muuttuvat siten että Haukisenkadun liikenne kasvaa 30 ajon/vrk (aiemmin 70 ajon/vrk) ja Salakankuja/Hauenkatu tuottaa 65 ajon/vrk (aiemmin 25 ajon/vrk). Nykyisin Haukisenkadulla on noin 150 ajon/vrk.
1. kaavaehdotus 16.1.2007, tark. 8.3.2007, ote STV Oy:n suunnitelmasta ja 2. kaavaehdotus 16.1.2007, tark. 8.3.2007 ja 3.6.2008, ote kaavakartasta. Luonnoksen alueleikkaus.
4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Tuottajan/kaavoituksen käsittelyt: Vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ilmoitettu kuulutuksella 14.9.2006, OAS nähtävillä 14.9.-5.10.2006 alustavat vaihtoehdot 9.2.2006, ohjausryhmän neuvottelut osapuolten kesken 7.9.2006, 10 11/2006 sekä luonnoksesta saatu palautteen osalta 2/2007 Kaavoituksen johtoryhmien käsittelyt, asemakaavan valmisteluasiakirjat ja tarkistettu OAS 16.1.2007 on pidetty nähtävillä 9.2.-2.3.2007 (valmisteluvaiheen kuuleminen MRA 30 ), tiedotuskirjeet, lausunnot Asemakaavaehdotus 16.1.2007, tarkistettu 8.3.2007. Kaavoituksen johtoryhmien käsittelyt, luovutus tilaajalle Asemakaavaehdotuksen jatkovalmistelu, tarkistettu 3.6.2008 Tilaajan/viranomaisen käsittelyt (päätökset diaarissa): Yhdyskuntalautakunta asetti kaavaehdotuksen nähtäville 27.3.2007 109 Asemakaavaehdotus 16.1.2007, tarkistettu 8.3.2007, ollut nähtävillä 30.3.-30.4.2007 (ehdotusvaiheen kuuleminen MRL65, MRA 27 ), viranomaislausunnot Palautteen käsittely, muistutukset lausunnot ja vastineet. Yhdyskuntalautakunta palautti kaavan uudelleen valmisteltavaksi 19.6.2007 221 äänestyksen jälkeen Neuvottelu osallisten kesken kaavan tavoitteista ja muistutuksista 11.4.2008. Maanomistajan hyväksyntä muutoksille 5.5.2008. Tiedotuskirjeet muistuttajille 20.5.2008. Uudelleen nähtävillä pito ei ole tarpeen (MRA 32, Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville) Kaupunginhallitus, ehdotus, valtuuston hyväksyminen Kuulutus kaavan voimaan tulosta
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alue liittyy Haukisenkadun ja Veisunkadun varren asuntorakenteeseen ja pohjoispuolen puistoalueisiin, itäpuolen leikkipuistoon. Tontteja ympäröivät alueen nykyiset ojat. 5.1.1 Mitoitus Alueelle muodostuu 24 erillispientalotonttia (AO), joihin sijoittuvat tonttikohtaisesti asuinrakennus ja talousrakennus. Kaavan muutosalueen pinta-ala on yhteensä 6,2563 hehtaaria. Kaava-alueen mitoitus on seuraavassa taulukossa. Mitoitustiedot: poist. kaava lisää/vähenee yhteensä Korttelialuetta (PTK) AO 10756 m2 7596 m2 18352 m2 Puistoaluetta (P) VL 49940 m2-12559 m2 37381 m2 Suojaviheraluetta 0 m2 1437 m2 1437 m2 Katualuetta pp 94 m2 1132 m2 1226 m2 Katualuetta 1770 m2 2394 m2 4164 m2 Kaava-alue 62560 m2 0 m2 62560 m2 Kerrosala 3054 k-m2 2496 k-m2 5550 k-m2 Tehokkuus e = 0,28 -----> 0,30 Väestönkehitysarvio 18 asuk. 121 asuk. 139 asuk. Alueen työpaikat vähentyvät arviolta noin 10 kpl, 0 kpl yht. 5.1.2 Palvelut Alue kuuluu Nekalan oppilasalueeseen peruskoulun 1-6 vuosiluokkien osalta. Alueella ovat Koiviston, Nekalan ja Muotialan koulut. Steiner-koulu sijaitsee myös lähietäisyydellä. Aluetta palvelevat mm. Veisun, Koivistonkylän, Muotialan ja Nekalan päiväkodit. Lähin kauppa on vieressä Veisunkadun eteläpuolella, laajemmat kaupan palvelut ovat 1,3 km päässä Taatalassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava ohjaa alueen rakentamista kohdassa 4.4 mainittujen tavoitteiden mukaisesti tehostamalla alueen käyttöä. Kaava täydentää yhdyskuntarakennetta ja yhtenäistää ympäristökuvaa tiiviimmin rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta muutoksia luonnonympäristössä, maatalousympäristö muuttuu voimakkaasti. Kaavassa ovat rakentamistapaohjeet kaavakartalla ja selostuksen liitteenä. 5.3 Aluevaraukset Alueelle osoitetaan tontit erillispientaloille ja lähivirkistysalueet. 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueella kaksikerroksiset erillispientalot (20 kpl, á 190+40 kem2, 3 kpl á 230 kem2 ja 1 kpl 260 kem2) si-
joittuvat katujen varsille muodostaen suojaisia pihatiloja pienehköille tonteille. Talousrakennukset rakennetaan rajalla kiinni naapureihin, jotta pihatiloja säästyy ja katukuvasta saadaan parempi. Leikki- ja oleskelutilat sijoittuvat läheiselle leikkipuistoalueelle. 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueina osoitetaan ojanvarret (Haukisenmaa), leikkipuistoalue ja pohjoispuolen metsäinen ojanvarsi (Ahlmaninhaka). Virkistysalueille osoitetaan ohjeelliset kevyen liikenteen yhteydet. Katualueina osoitetaan Haukisenkatu, Lehvänkadun jatke ja uutena Salakankatu, ja Salakankuja ja kevyenliikenteen katuna Haukisenraitti. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selvitetty aiemmin kohdissa 4.5.1 ja 4.5.2. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alue on ympäristötietojen mukaan arseeniriskialuetta, joka kuitenkaan ei tässä muodostu haitalliseksi tekijäksi, koska maaperästä ei oteta talousvettä. Vuoden 2020 liikenne-ennusteen perusteella tehtyjen melulaskentojen mukaan vt 9:n aiheuttama liikennemelu ei ulotu kaava-alueelle siinä määrin, että liikennemelu ylittäisi valtioneuvoston ohjearvot pihatiloissa ja suunnitelluissa rakennuksissa. Veisunkadun varrelta tehdään varmistukseksi melumittauksia ennen kaavaehdotuksen laadintaa. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä olevassa asemakaavakartassa. 5.7 Nimistö Katujen ja puistojen nimiksi nimityöjaosto ehdottaa päätöksellään 3/06 24, kadut: Kiiskenkuja, Haukisenraitti ja Salakankatu ja Salakankuja, puistot: Haukisenmaa, Ahlmaninhaka. Haukisenmaa on paikannimistöä, josta on johdettu kala-aiheisia nimiä.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan liitteenä on havainnollistamispiirros, jonka esimerkkiratkaisu ohjaa suunnittelua yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi. Lisäksi esitetään katujen poikkileikkauksia ja alueleikkaus, jotka kuvaavat rakennusten katujulkisivua ja sijoittumisen maastoon. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttamisessa huomioitavia tekijöitä: toteutusorganisaatio yksityisten toimijoiden toimesta, kaupungin maankäyttösopimuksen ja tontinluovutuksen mukaisesti kaava ei edellytä maanhankintaa tai lunastusta, tonttijako vahvistetaan alueelle rakennetaan kunnallistekniikka kaavan voimaan tulon jälkeen noin vuoden aikana, alueen ojan ja puiston rakentamiseen ja tonttien korkeuksiin sekä luiskauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota koulu- ja päivähoitopalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi kaava-alueen ulkopuolelta tulee varautua kahden vuoden jälkeen voimaan tulosta, kun alueella asutaan rakentamissopimusten valmistelu kuuluu yksityisille kaavan toteuttamiseen liittyy rakentamistapaohjeet, jotka ovat kaavakartan määräysosassa ja liitteenä haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä, niiden estämiseksi ja vähentämiseksi ole tarpeen suunnitella erikseen toimenpiteitä Kaavan toteuttaminen vaatii aikaa noin vuoden verran yhdyskuntateknisiä suunnitelmia ja rakentamista varten, muutoin rakentamisaikataulu riippuu yksityisistä toimijoista. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan rakentamista seuraa rakennusvalvonta. Muuta toteutumista seuraavat kaupungin toimialat. Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.