Jyväskylän maalaiskunta. Oravasaaren ja Ilmopohjan osayleiskaava

Jyväskylän maalaiskunta Oravasaaren ja Ilmopohjan osayleiskaava 26.6.2007

Jyväskylän maalaiskunta Oravasaaren ja Ilmopohjan osayleiskaava Viite 82116264 Pvm 26.6.2007 Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 020 755 7827 www.ramboll.fi 1

Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Oravasaaren osayleiskaavan tarkoitus... 6 1.4 Selostuksen liitteet... 7 1.5 Lähteet... 7 1.5.1 Kaavan liiteselvitykset... 7 1.5.2 Lähdekirjallisuus... 7 1.1.3 Kaavaa koskeva muu lähdemateriaali... 7 2. TIIVISTELMÄ... 8 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 8 2.2 Osayleiskaava... 8 2.3 Toteuttaminen... 8 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Luonnonympäristö... 8 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.3 Liikenne... 10 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö... 12 3.1.5 Muinaismuistot... 13 3.1.6 Tekninen huolto ja erityistoiminnat... 13 3.1.7 Asuminen, väestön rakenne ja kehitys... 13 3.1.8 Palvelut... 14 3.1.9 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 14 3.1.10 Virkistys... 14 3.1.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 15 3.1.12 Sosiaalinen ympäristö... 15 3.1.13 Maanomistus... 15 3.2 Suunnittelutilanne... 16 3.2.1 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 16 3.2.2 Maakuntakaava... 16 3.2.3 Seutukaava... 17 3.2.4 Yleiskaava... 18 3.2.5 Asemakaava... 18 3.2.6 Rakennusjärjestys... 18 3.2.7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 19 3.2.8 Pohjakartta... 21 3.2.9 Rakennuskiellot... 21 3.2.10 Suojelupäätökset... 21 3.2.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat... 21 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve... 22 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 22 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet... 22 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 22 4.4.2 Osayleiskaavan laadulliset tavoitteet... 23 4.4.3. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 23 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 24 5.1 Kaavan rakenne... 24 5.1.1 Taajama-alueen yleiskaavoitus... 24 5.1.2 Ranta-alueen yleiskaavoitus... 24 5.1.3 Mitoitusperusteet... 24 5.1.4 Palvelut... 26 2

5.2 Aluevaraukset... 26 5.2.1 Korttelialueet... 26 5.2.2 Asuinalueet... 27 5.2.3 Palvelurakennusten korttelialueet... 27 5.2.4 Virkistys... 28 5.2.5 Loma-asuminen... 28 5.2.6 Liikenne... 28 5.2.7 Suojelu... 28 5.2.8 Maa- ja metsätalous... 28 5.3 Kaavan vaikutukset... 29 5.3.1 Taajama rakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 29 5.3.2 Taloudelliset vaikutukset... 29 5.3.3 Liikenteelliset vaikutukset... 29 5.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan.... 30 5.3.5 Vaikutukset virkistykseen... 31 5.3.6 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin... 31 5.3.7 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 31 5.4 Ympäristön häiriötekijät... 31 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 31 6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 35 YHTEYSTIEDOT... 35 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Oravasaaren ja Ilmopohjan osayleiskaavan selostus, joka koskee 26. päivänä kesäkokuuta 2007 päivättyä kaavakarttaa. Osayleiskaava koskee: Jyväskylän maalaiskunnan Oravasaaren ja Ilmopohjan ympäristöä. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020755 7800 Vireilletulo Osayleiskaava laaditaan Jyväskylän maalaiskunnan aloitteesta. Kunnanhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta hyväksyessään kaavoituskatsauksen ja -ohjelman vuonna 2005. Kaavoituksen vireilletulosta on tiedotettu 30.11.2006 kunnan joka talouteen jaetavassa kumppanit lehdessä. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan _._.200_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.200_. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustasta noin 10 km kaakkoon, alue on kooltaan noin 17 km2. Alueen rakennuskanta on kylämäistä asuin- ja maatalousrakentamista, joka on sijoittunut pääasiassa valtatien 4 varteen. Rantaviivaa suunnittelualueella on noin 15 kilometriä. 4

Kuva 1.1 Kaava-alueen rajaus. 5

Kuva 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Oravasaaren osayleiskaavan tarkoitus Yleiskaavasta on tarkoitus tulla oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisesti järjestää alueen maankäyttö yhteen sovittaen laaditut muut suunnitelmat ja turvata arvokkaat ympäristöarvot. Tavoitteena on esittää erilaisten maankäyttömuotojen sijaintia, laajuuksia ja ominaisuuksia. Lähinnä tällaisia ovat asuinrakentaminen, palvelut, liikenne, loma-asutus ja suojelu. Täydennysrakentamisen suhteen tavoitteena on maltillinen palveluiden järjestämisen, infrastruktuurin ja maiseman huomioiva maankäyttöratkaisu. Lähtötiedoiksi alueelta kootaan, luonto- maisema-, kulttuurihistoria, ym. ympäristöarvot, maaperätiedot, osallisten toiveet sekä infrastruktuuri. Näiden asioiden tarkoituksenmukainen ja järkevä yhteensovittaminen vuorovaikutuksessa eriosapuolten kanssa tulee olemaan tärkeää tavoitteen saavuttamisessa. Suunnittelualueen ranta-alueille lasketaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti rantarakennusoikeudet tasapuolisesti. 6

1.4 Selostuksen liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Maaperäkartta 3. Arvokkaat luontokohteet 4. Rakennukset 5. Kulttuurihistoria- maisema ja muinaismuistot - - a. Yleiskartta b. Ote: Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet - c. Jyväskylän mlk:n tekemä rakennusinventointi 6. Vesihuoltoverkosto 7. Kyläsuunnitelma 8. Asukaskysely 9. Oravasaari Kanavuori tiesuunnitelman esittely 10. Kantatilat ja muunnetturantaviiva 11. Rakennusoikeuslaskelma 12. Uudet lomarakennukset Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 1.5 Lähteet 1.5.1 Kaavan liiteselvitykset Lappalainen, T. 2004: Oravasaaren osayleiskaavan kasvillisuus ja liito-oravaselvitys. Jyväskylän maalaiskunta, kaavoitus ja ympäristöpalvelut. 32 s. Oravasaaren yleiskaavan luontoselvitys: Täydennysosa Ilmopohjan alueelta. 6 s. Sepänmaa T. & Jussila T. 2006: Oravasaaren muinaisjäännösinventointi. Jyväskylän maalaiskunta. 12 s. 1.5.2 Lähdekirjallisuus Alanen, T. & Kepsu, S. 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki. 397 s. Mäkinen V. 2001: Oravasaarenkylähistoria. Oravasaaren kyläyhdistys ry. 362 s. Horrpila-Jämsä, L Salminen, M 1996. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Keski-Suomen liitto. 1.1.3 Kaavaa koskeva muu lähdemateriaali Oravasaaren kyläyhdistys ry 2002: Oravasaaren kyläsuunnitelma. Oravasaaren kyläyhdistys ry. 17 s. Jyväskylän maalaiskunnan toimesta alueelta kartoitetut arvokkaat rakennukset Keski-Suomen ympäristökeskus (www.ymparisto.fi) Jyväskylän Maalaiskunnan paikkatietoaineistot 1. Rakennus- ja huoneistorekisteri (2005) 2. Luontoselvitysten aineisto 3. Maaperäkartta (1:20 000) 4. Vesi- ja viemärilinjat Oravasaaren kyläyhdistys (www.oravasaari.net) Valtatien 4 parantaminen välillä Oravasaari Kanavuori, Jyväskylän maalaiskunta, Tiesuunnitelma ja siihen liittyvät selvitykset. 7

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Viranomaisneuvottelu: 7.2.2007 K-S ympäristökeskus 2.2 Osayleiskaava Osayleiskaavalla selkeytetään alueen maankäyttöä ja luodaan suuntaviivat kylän kehitykselle. Kaavoituksen yhteydessä nivotaan yhteen alueen maankäyttöön liittyvät suunnitelmat. Yleiskaavaa ohjaa yleispiirteisesti alueen maankäyttöä. Kaavan avulla suojellaan myös arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriakohteita sekä turvataan yhteiskäyttö ja virkistyskäyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. 2.3 Toteuttaminen Yleiskaava vahvistuu oikeusvaikutteisena koko kaava-alueella. Ranta-alueilla on laskettu rantojen rakennusoikeus kantatilakohtaisesti ja näin ollen yleiskaava oikeuttaa ranta-alueille suoraan rakennuslupaan uusien rakennuspaikkojen osalta. Osa yleiskaava-alueesta tullaan toteuttamaan asemakaavoilla. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Oravasaaren kylä on maalaismainen kylä, jossa on 4 eri asutus tihentymää. Alueella on omakotitalo rakentamista sekä maatiloja. Alue sijaitsee 2 6 kilometriä leveällä vesistöjen ympäröimällä mannerkaistaleella. Erityinen suunnittelutyössä huomioon otettava seikka on uusi nelostien linjaus, joka tulee kulkemaan nykyisestä väylästä keskimäärin 500 metriä länteen. Osayleiskaavan suunnittelutyö tulee suurelta osin olemaan tämän linjausmuutoksen vaikutusten ymmärtämistä ja hyödyntämistä maankäytönsuunnittelun kannalta mahdollisimman järkevästi ympäristöarvot huomioiden. 3.1.1 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Aluetta rajaa idässä Leppävesi ja lounaisrajalla Päijänne. Muita vesistöjä alueella on vähän. Etelässä kaava-alueen rajana on Jyväskylän maalaiskunnan ja Toivakan kunnan välinen raja. Osayleiskaava-alueen metsäisten alueiden maaperä on pääasiassa moreenia ja avokalliota. Alueen pellot ovat hietaa, hienoa hietaa, hiesua ja savea. Soita alueella on erittäin vähän ja alueen halki kulkee peltojen välissä pohjavesialueen suuntainen matala hiekkaselänne (liite 2). Oravasaaren osayleiskaava-alue kuuluu Kymijoen valuma-alueeseen ja se sijaitsee Leppäveden ja Ristiselän välisellä kannaksella. Valtaosa suunnittelualueesta sijoittuu Leppäveden valuma-alueelle, josta vedet virtaavat Vaajakosken kautta Päijänteeseen. Osayleiskaava-alueen lounaiskulma sijoittuu Ristiselän alueen Ilmojärvien valuma-alueeseen, jonka vedet laskevat Päijänteeseen Ilmojärvien kautta. Osayleiskaava-alue sijoittuu osittain Oravasaaren 2 luokan pohjavesialueelle (0918007). Suunnittelualueella on kaksi valtakunnallisiin suojeluohjelmiin ja/tai strategioihin kuuluvaa aluetta: pohjoisosassa sijaitsee 167 hehtaarinen suuruinen Haukkavuoren-Hintusvuoren arvokas kallioalue (KAO090059, arvoluokka 4) ja alueen eteläosassa pienialainen Isojoen lehmusmetsikkö (Hyppyriäisen laskupuro, LTA090015). 8

Osayleiskaava-alueelta on tehty erillinen luontoselvitys (Lappalainen 2004 ja 2006). Selvitystyön yhteydessä alueelta on löydetty arvokkaita luontokohteita, mm. reheviä puronvarsilehtoja, rantaluhtia ja luonnontilaisia lähteitä sekä uhanalaisten ja/tai huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymiä. Lisäksi osayleiskaava-alueella on tehty useita merkittäviä liito-oravahavaintoja. Osayleiskaavaalueen luonnonsuojelualueet ja luontoselvityksessä arvokkaiksi arvioidut alueet on esitetty liitteessä 3. Kuva 3.1 Päijänteen kivikkoista rantaa. Kuva 3.2 Leppäveden rehevää rantaa. 9

3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on noin 200 asuinrakennusta, joista miltei puolet on rakennettu vuoden 1989 jälkeen. Lomarakennuksia on rakennettu 103, joista suurin osa sijaitsee Leppäveden rannoilla. Asuinrakennukset sijoittuvat neljään eri osa-alueeseen, jotka ovat: Kairahta, Laajaranta, Oravasaari ja Ilmopohja. Eniten asutusta on Oravasaaressa ja tihein asutus on Kairahdasa, kaava-alueen pohjoisosassa (LIITE 4). Kuva 3.3 Kairahta 3.1.3 Liikenne Alueen halkaisee pohjois-eteläsuunnassa valtatie 4, jonka linjausta on suunniteltu siirrettäväksi noin 500 metriä länteen. Oravasaaren kylän kohdalla valtatie 4 kulkee monessa paikoin lähellä olemassa olevaa asutusta. Oravasaaren kohdalla valtatiellä 4 on laadukkaat kevyenliikenteen yhteydet. Ongelmana on yhteyksien jatkuvuus, sillä Oravasaaren kylästä Laajarantaan ei ole kevyenliikenteen yhteyttä, vaikka suuri osa suunnittelualueen väestöstä asuu Oravasaaressa ja Ilmopohjassa Vaajakosken kevyenliikenteen väylien ulottumattomissa. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi liittymäjärjestely valtateiden 4 ja 9 risteykseen. Viimeisten suunnitelmien mukaan alueelle rakennetaan liikenneympyrä valtatien 4 yläpuolelle, johon liitytään rampeilla. 10

Kuva 3.4 Kevyenliikenteen väylät. 11

Kuva 3.5 Liikennemäärät 3.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö Oravasaaren vanhan kyläkeskus kokonaisuudessaan omaa kulttuurimaisemallisia arvoja, mutta tätä ei ole luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi, joten se jätetty mm. merkitsemättä maakuntakaavaan. Alueen kulttuurimaisemaan kuuluu neljä erityistä pihapiiriä, joiden arvot ovat lähinnä rakennuksissa. (LIITE 5). Keski-Suomen ympäristökeskuksen kuntakohtaisissa kulttuuriympäristönkohdelistoissa alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on kuvattu seurasti: Knuutila Knuutilan puutarhamaiseen pihapiiriin sijoittuu kartanotyyppinen, vuonna 1928 valmistunut, klassinen kivitalo. Lisäksi pihapiirissä on myös sementtitiilistä rakennettu, alueelle tyypillinen harjakattoinen navetta 1920-luvun lopusta, 1900- luvun alun riviaitta, vilja-aitta 1700-luvulta sekä hirsinen pajarakennus ja 1800- luvulla tehty riihi. Puura Puuran neliönmuotoisessa pihapiirissä sijaitsevat edustava 1700-luvun lopulla valmistunut päärakennus, entinen syytinkirakennus 1700-luvun lopulta, 1880- luvulla rakennettu hirsi navetta, vaateaitta 1860-luvulta, kaksi aittariviä 1700-1800-luvuilta sekä sivummalla olkitalli ja lato. Oravasaaren koulu on klassistiseen tyyliin suunniteltu punatiilinen koulurakennus. Se valmistui 1920-luvulla rakennusmestari V. F. Peltosen suunnitelmien mukaisesti. 12

Harjula Harjulan pihapiiri sijaitsee Puuran tilaa vastapäätä nelostien toisella puolella. Harjulan tilaan kuuluvat vuonna 1902 valmistunut päärakennus, sementtitiilinen, katon päädyistä aumattu navetta vuodelta 1927, vanha punamullattu luhtiaitta, kotitarvemylly, leikkimökki, aitta, lato sekä muutama varastorakennus. Koulu Koulun pihapiirissä on lisäksi talousrakennus ja sauna 1890-luvulta. Koulu on edelleen toiminnassa. Oravasaaren kylä on ollut mukana Keski-Suomen Liiton tekemässä selvityksessä: Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. (LIITE 5-2). Selvityksessä on kuvattu kylän erityispiirteitä ja arvoja. Oravasaaren kylälle on tehty lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan toimesta maastoinventointeja, joissa on kartoitettu kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. (LIITE 5-3) 3.1.5 Muinaismuistot Alueelle on tehty erillinen muinaismuistoselvitys. Karttaliitteessä 5-1 on esitetty alueelle sijoittuvat muinaismuistot. 3.1.6 Tekninen huolto ja erityistoiminnat Oravasaaren vesiosuuskunta on perustettu vuonna 1996 ja osuuskunnan toimesta suunnittelualueelle on rakennettu osuuskuntamuotoinen vesi- ja viemärijohto (LIITE 6). Verkosto kattaa lähes koko suunnittelualueen asuinkiinteistöt, joita on noin 200 kpl. Alueella on noin 50 lomarakennusta, joita ei ole liitetty vesihuoltoverkkoon. Alueen läpi kulkeva runkolinja on paineviemäri ja on kooltaan 140 mm ja näin ollen sen kapasiteetti on karkeasti arvioituna noin 250-300 kiinteistöä. Kaava-alueen keskivaiheilla Loilonvuoren eteläpuolella on 4,7 hehtaarin kokoinen kalliomurskeen ottoalue. Maa-aines ottoluvan mukaan alueelta on lupa ottaa kalliokiviainesta 30.11.2011 saakka. Kuva 3.6 Loilonvuoren eteläpuolinen kalliomurskeenottoalue. 3.1.7 Asuminen, väestön rakenne ja kehitys Kyläsuunnitelman mukaan Oravasaaren väestönrakenne on seuraava: alle kouluikäisiä 42 kouluikäisiä 83 työikäisiä 239 Yli 65 v 75 13

Luvuissa ei ole mukana Kairahdan asukkaita, koska kyläsuunnitelmassa Oravasaaren kylän toiminnallinen rajaus oli rajattu siten. Oravasaaressa on kesäasukkaita noin 300 (LIITE 7). 3.1.8 Palvelut Alue on kyläaluetta, jossa ei ole erityisiä palveluita. Oravasaaressa on kuitenkin toimiva kyläyhdistys, joka luo kyläläisille omia palveluitaan. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee liikennemyymälä, jossa on myös päivittäistavarakauppa. Kuva 3.7 Liikennemyymälä Koulut Oravasaaressa on kyläkoulu, jossa on 83 oppilasta. Koulun lakkauttamisesta on käyty keskusteluja, mutta toistaiseksi koulu jatkaa Oravasaaressa. Kyläläiset pitävät koulua tarpeellisena ja kunnan edustajien mukaan erillinen koulu aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Kaupalliset palvelut Kylällä ei ole kauppaa. Tehdyn asukaskyselyn perusteella päivittäiset elintarvikkeet ja ostokset tehdään joko Jyväskylästä, Vaajakoskelta tai aivan alueen pohjoispuolella sijaitsevalta liikenneasemalta (LIITE 8). 3.1.9 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Työpaikkoja ja elinkeinotoimintaa on pääasiassa maatiloilla. Oravasaaressa on 7 päätoimista maataloustuotannossa olevaa maatilaa sekä sivutoimisia tiloja 3 kpl. Maatilojen toiminta on keskittynyt heinän- ja viljanviljelyyn, sikatalouteen ja lihakarjan kasvatukseen. Alueella on myös 4 rakennuspalveluja tarjoavaa yritystä sekä kuljetus ja matkailutoimintaa. Suuri loma-asutuksen määrä tarjoaa työtä teiden kunnossapidossa, polttopuidenteossa sekä muissa kunnostustöissä vuodenajasta riippumatta. Omassa kylässä töissä on noin 20 henkilöä. (LIITE 7). 3.1.10 Virkistys Oravasaaren luonnonympäristö tarjoaa hyvät virkistysmahdollisuudet luonnossa. Suunnittelualueella ei ole yhtenäisiä perustettuja luontopolkuja ja kyläläiset ovatkin nähneet sen selkeänä puutteena. Kyläyhdistyksen toimesta luontopolkuja on ollut suunnitteilla. Ilmopohjassa Päijänteellä on uimaranta. 14

Kuva 3.8 Ilmopohjan uimaranta. 3.1.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen keskivaiheilla Aijasahon tilalla sijaitsee sikala, jossa on tällä hetkellä 800 lihasikaa. Jyväskylän maalaiskunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt sikalalle ympäristöluvan, jotta sikala voisi laajentua 1360 lihasian sikalaksi. Tosin ympäristölupa ei ole saanut vielä lainvoimaa. Toiminta on sijoitettu kahteen lietelantalaperiaatteella toimivaan ja osaritiläkarsinoin varustettuun eläinsuojaan. Lietelanta varastoidaan kahdessa lietesäiliössä yhteiseltä tilavuudeltaan 1850 m 3 ; lietekuiluineen tilavuudeltaan 1950 m 3. 3.1.12 Sosiaalinen ympäristö Oravasaaressa on toimiva ja aikaansaava kyläyhdistys kokoaa asukkaat toimimaan yhdessä elinympäristönsä parhaaksi sekä järjestää virkistys ym. toimintaa. Oravasaaren kyläyhdistys on tehnyt ns. SWOT-analyysin, jonka tarkoituksena kiteyttää uhkia, mahdollisuuksia, heikkouksia, vahvuuksia. Analyysin sisältö on seuraava: Uhkatekijöinä koko kylän kannalta on koulun säilyminen, liikenne ja kuntaliitosasiat. Mahdollisuuksina on hallittu kasvu, ympäristö sekä halu rakentaa ja muuttaa alueelle. Heikkoutena ovat kaavoitustilanne, peruspalvelujen vähyys, hajanaisuus, julkinen liikenne, merkityt luontoreitit. Vahvuuksia ovat miljöö ja puhdas luonto, kaupungin ja pääväylän läheisyys, vesihuoltoverkostot, kyläkoulu, toimivat yhdistykset, kylähenki ja osaaminen. 3.1.13 Maanomistus Alueen omistavat pääasiassa yksityiset maanomistajat. Jyväskylän maalaiskunta omistaa Laajarannassa noin 10 hehtaarin maa-alueen ja koko Jääskelän alueen joka on kooltaan noin 250 hehtaaria, osa tästä tilasta on kaava-alueella. Lisäksi kunta omistaa Oravasaaren koulun tontin. Valtio omistaa alueella 4 pienialaista maa-aluetta. 15

3.2 Suunnittelutilanne Yleiskaavatyötä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ylemmän asteen maankäytönsuunnitelmat, joita ovat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä seutu- ja maakuntakaava. Tämän lisäksi suunnitteluun vaikuttavat myös yksityiskohtaisemmat kaavat sekä muut suunnittelualueelle sekä sen läheisyyteen tehdyt suunnitelmat. Alla on kuvattu suunnitelmat, jotka huomioidaan yleiskaavaa laadittaessa. 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on kesken. Yleiskaavan vireilletulo vaiheessa Keski-Suomen maakuntakaava (25.10.2006) oli ehdotusvaiheessa ja se oli tarkoitus viedä maakuntavaltuustoon hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2007. Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen on kuitenkin viivästyttänyt maakuntakaavan etenemistä. Tästä syystä Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 20.12.2006, että Jyväskylänseudun uusi jätteenkäsittelykeskus irrotetaan maakuntakaavaehdotuksesta omaksi vaihekaavakseen. Vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on löytää jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntakaavaehdotus on maakuntahallituksen 21.3.2007 hyväksymä. Oleellisin muutos nykytilanteeseen maakuntakaavaehdotuksessa on valtatien 4:n linjaus noin 500 metriä länteen nykyisestä linjauksesta ja muutos moottoritieksi. Moottoritie on lisäksi merkitty joukkoliikenteen laatuväylänä. Eritasoliittymä on merkitty Ilmopohjaan käännyttäessä. Vanha valtatie on merkitty yhdystieksi. Kanavuoren liikenneympyrästä etelään on merkitty taajamarakenteen seudullisesti merkittävä laajenemissuunta. Merkinnän määräys on seuraava: Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa taajamarakennetta on ohjattava niin, että se sijoittuu olemassa olevan asutuksen, palvelujen, paikallisliikenneverkon ja sen liityntäpisteiden sekä tietoliikenneyhteyksien yhteyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää joukkoliikenteen edellytysten turvaamiseen. Kanavuoren liikenneympyrän kohdalle on lisäksi merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka määräys on seuraava: Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään 2 000 kerros-m2. Lisäksi alueen pohjoisosassa on laaja koko Jyväskylän lähialueet peittävä matkailun- ja virkistyksen kohdealue. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. 16

Tämän lisäksi on muita merkintöjä, jotka toteavat enemmänkin olemassa olevaa tilannetta. Tällaisia ovat suunnittelualueen pohjoisosan lävitse kulkeva voimajohtolinjan varaus, alueen eteläosiin on merkitty pohjavesialue, 3 muinaismuistokohdetta ja moottorikelkkareitti. Kuva 3.9 Ote maakuntakaavaehdotuksesta. 3.2.3 Seutukaava Keski-Suomen seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999 4.3.2005. Seutukaava on voimassa kunnes Maakuntakaava tulee voimaan. Oleellista seutukaavassa on valtatien 4:n linjaus noin 500 metriä länteen kuten nykyisissä tiesuunnitelmissa. Kaavaa poikkeaa maakuntakaavaehdotuksesta (21.3.2007) seuraavasti: Seutukaavassa on merkitty eritasoliittymä laajarantaan Uusi nelostie on merkitty valtatienä eikä moottoritienä kuten maakuntakaavassa. Lisäksi linjaus suunnittelualueen eteläosassa poikkeaa hieman maakuntakaavan linjauksesta. Pohjavesialueelle on merkitty AT-merkintä kuvaamaan Oravasaaren kyläasutusta. Matkailun- ja virkistyksen kohdealuetta ei ole merkitty Moottorikelkkareittä ei ole merkitty kaavaan. 17

Kuva 3.10 Ote seutukaavasta. 3.2.4 Yleiskaava Osalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton Päijänne-Leppävesi rantayleiskaava. 3.2.5 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 1999 vahvistettu ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava alkaa Möngönniemestä ja jatkuu noin 1,3 kilometriä etelään noin 200 metrin ranta-vyöhykkeellä. Toinen voimassa olva ranta-asemakaava sijaitsee kaava-alueen eteläosassa Virmuniemessä. 3.2.6 Rakennusjärjestys Jyväskylän maalaiskunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 30.9.2002. Rakennusjärjestyksen mukaan kaava-alueella valtatie 4:n molemmin puolin on merkitty suunnittelutarvealue. 18

3.2.7 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Tiehallinnon suunnitelmat Valtietä 4 on tarkoitus parantaa välillä Lusi Vaajakosi. Välille Viisarinmäki Oravasaari on tehty yleissuunnitelma ja välille Oravasaari Kanavuori on tehty tiesuunnitelma, joka on hyväksytty 25.1.2007. Tiesuunnitelman mukaan valtatien 4 linjausta on tarkoitus muuttaa Oravasaaren kohdalla noin 500 metriä länteen. (LIITE 9). Kuva 3.11 Ote Lusi Vaajakoski välin tiejärjestelyistä. 19

Kuva 3.12 Valtatien 4 uusi linjaus Oravasaari Kanavuori tiesuunnitelman mukaan. Suunnittelualueen pohjoispuolella sekä osaksi suunnittelualueella on suunnitteilla valtateiden 4 ja 9 liittymäjärjestelyjen uusiminen. Samalla myös valta-ietä 9 aiotaan parantaa. Oravasaaren kyläsuunnitelma 2002 Kyläsuunnitelmassa on kuvattu kyläläisten näkökulmasta alueen erityisarvot sekä tulevaisuuden visiot. 20

Ympäristölupapäätös Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Jyväskylän maalaiskunnassa, Oravasaaren kylässä, sijaitsevalle Aijasaho-nimiselle tilalle RN:o 7:61. Lupa on myönnetty yhteensä 1360 lihasialle. Sikala sijaitsee Oravasaaren koulusta 550 metriä pohjoiseen. 3.2.8 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen toimittamaa rasterimuotoista peruskarttaa 1:10 000 sekä Jyväskylän maalaiskunnasta saatuja kiinteistönrajaaineistoja. 3.2.9 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja 3.2.10 Suojelupäätökset Alueella sijaitsee Haukkavuori Hintusvuori kallioalue, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Muita suojelupäätöksiin perustuvia suojelualueita ei ole. 3.2.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen pohjoispuolelle on suunnitteilla Ruokosaari - Kanavuori Kairahta osayleiskaava. Kaava on lähtenyt vireille 20.1.2007. Kaavaehdotus saataneen nähtäville vuoden 2007 lopulla ja valtuuston käsittelyyn yleiskaava saadaan aikaisintaan vuoden 2008 alkupuolella. Kuva 3.13 Ruokosaari Kanavuori Kairahta osayleiskaavan rajaus. 21

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueen sijainti, tiesuunnitelmat sekä rakentamispaineet ovat asettaneet alueelle tarpeen suunnitella maankäyttöä yleiskaavatasolla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite kaavan laatimiseen on lähtenyt Jyväskylän maalaiskunnalta. Konsultin valinta tehtiin tarjouskilpailulla ja konsultiksi valittiin insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, joka on 1.4.2007 lähtien Ramboll Finland Oy. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. Riittävän ja hyvän vuorovaikutuksen turvaamiseksi suunnittelualueen maanomistajille lähetettiin vuoden 2007 alussa asukaskysely, jonka tuloksia on tarkasteltu liitteessä 8. Pääpiirteissään kyselystä selvisi, että kaavoitushankkeeseen sekä valtatien 4 linjauksen muutokseen suhtaudutaan melko positiivisesti. Kaavoituksella odotetaan myös maltillista asutuksen lisäämistä. Yleiskaavaprosessin ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin 7.2.2007. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa pidetään lisäksi viranomaisten kanssa työneuvotteluja. 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Työ tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset vaatimukset täyttäen. Lähtötiedoiksi alueelta kootaan, luonto- maisema-, kulttuurihistoria, ym. ympäristöarvot, maaperätiedot, osallisten toiveet sekä infrastruktuuri. Näiden asioiden tarkoituksenmukainen ja järkevä yhteensovittaminen vuorovaikutuksessa eriosapuolten kanssa tulee olemaan tärkeää tavoitteen saavuttamisessa. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Yleiskaavasta on tarkoitus tulla oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisesti järjestää alueen maankäyttö yhteen sovittaen laaditut muut suunnitelmat ja turvata arvokkaat ympäristöarvot. Tavoitteena on esittää erilaisten maankäyttömuotojen sijaintia, laajuuksia ja ominaisuuksia. Lähinnä tällaisia ovat asuinrakentaminen, palvelut, liikenne, loma-asutus ja suojelu. Täydennysrakentamisen suhteen tavoitteena on maltillinen palveluiden järjestämisen, infrastruktuurin ja maiseman huomioiva maankäyttöratkaisu. Suunnittelualueen ranta-alueille lasketaan sovittujen mitoitusperiaatteiden mukaisesti rantarakennusoikeudet. Kyläläisten asettamat tavoitteet Kyläläisten tavoitteita on kartoitettu Oravasaaren kyläsuunnitelmasta, kylällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sekä maanomistajakyselyn avulla. Kyläsuunnitelmassa olleita yleiskaavoitukseen liittyviä tavoitteita ovat kylänkaavoitus ja saada tiesuunnitelmat valtatien 4 osalta valmiiksi. Kaavoituksella tahdotaan mahdollistettavan asuinrakennusten rakentaminen järkevästi suhteessa tiesuunnitelmiin. Lisäksi kevyenliikenteenväylän rakentaminen Lepäslahdesta koululle nähdään kyläläisten mielestä tärkeänä. Kyselyn tulokset ovat liitteenä 8. 22

Suojelualueet ja ohjelmat Suojelualueet ja ohjelmat huomioidaan osayleiskaavoituksessa. Alueelle on lisäksi tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys. Selvitystä on tulkinnut osayleiskaavatyötä varten biologi, joka on arvottanut alueen luontoarvot ja ne on huomioitu uuden toiminnan sijoittelussa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Yleiskaavoituksessa kunnioitetaan seutukaavan ja maakuntakaavan merkintöjä ja otetaan ne huomioon uutta maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen suunnitelmat eivät ole ristiriidassa keskenään, eikä ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Kaavoituksen tavoitteena on näiden suunnitelmien yhteen nivominen sekä toimivan maankäyttöratkaisun löytäminen alueen suunnitelmien kanssa. Alueelle tehty tiesuunnitelma otetaan huomioon kaavaa laadittaessa ja tarvittaessa sovitaan tarkempia erityisiä liikennejärjestelyjä tiehallinnon kanssa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Erityistä suunnittelualueella on maalaismaisen kylän läpi kulkevat hyvät liikenneyhteydet. Uusi tielinjaus 500 metriä länteen tuo lisäarvoa nykyisen valtatien 4 varrella oleville maa-alueille, sillä liikenteen nopeus ja liikenne määrät pienenevät huomattavasti, samassa määrin pienenee myös meluvaikutus ja turvallisuusriskit. Näin rauhoittuvat alueet sopivat erityisen hyvin asuinympäristöksi. Alue soveltuu myös virkistyskäyttöön luonnonläheisyytensä, topografian sekä maisemallisesti arvokkaiden peltojen ansioista. 4.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asukaskyselyn perusteella vahvistui se, että uutta asuinrakentamista lisätään maltillisesti ja että tämä asutus sijoitetaan Laajarantaan tiivimpänä kuin muualle. 23

5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueeseen kuuluu sekä kylä- ja ranta-alueita. Tästä johtuen osayleiskaavoitusta on tehty sekä kylä että ranta-alueiden yleiskaavoituksen periaatteita noudattaen. Kaavalla pyritään sovittamaan yhteen kylän sisäiset toiminnot toimivaksi kokonaisuudeksi sekä sovittaa ne yhteen alueen ulkopuolisten toimintojen kanssa. Kaavaratkaisu perustuu olemassa oleviin suunnitelmiin, tehtyihin selvityksiin, viranomaisyhteistyöhön, vesihuolto-, maaperä- ja ympäristö -alojen asiantuntijoiden tarkasteluihin sekä osallisten mielipiteisiin ja muistutuksiin. Työ on tehty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa (MRL 1 ). 5.1.1 Taajama-alueen yleiskaavoitus Taajama-alueiden yleiskaavoituksen tarkoituksena on linjata suuntaviivat kylän tulevalle rakentamiselle, asutukselle, liikenteelle, suojelulle sekä virkistykselle. Asutuksen suhteen alueella on jo nyt jonkin verran kasvupaineita. Tulevaisuudessa kasvupaineet lisääntyvät johtuen alueen arvostuksen kohoamisesta valtatielinjauksen siirron seurauksena. Yleiskaavatyössä suurimpia asioita on näihin kasvupaineisiin vastaaminen tässä tilanteessa ja tämän asutusmassan sijoittaminen kaavaan ja tästä aiheutuvien vaikutusten arviointi. Alueelle tehtyjen luonto-, maisema ja kulttuurihistoriaselvitysten tuloksia tarkastellaan, turvataan ja tarvittaessa suojellaan alueella olevia arvokkaita kohteita ja alueita. 5.1.2 Ranta-alueen yleiskaavoitus Ranta-alueiden yleiskaavoitus on pienipiirteisempää, kuin taajamanyleiskaavoitus. Ranta-alueiden yleiskaavoituksessa pääpaino on lomarakentamisen järjestämisessä siten, että säilytetään luonto- ja virkistysarvot. Ranta-alueille laaditaan mitoitusperiaatteet, joiden tarkoituksena on jakaa rakennusoikeus rantakiinteistöille tasapuolisesti. Mitoitettavaa rantaa kaava-alueella on yhteensä 19 km (LIITE 10). Rantarakennusoikeutta muodostuu ainoastaan rantaan rajoittuville kiinteistöille rantaviivan pituuden mukaan. Mitoitusperiaatteista voidaan poiketa, mikäli maankäyttö alueella on normaalista loma- ja asuinrakentamisesta merkittävästi poikkeavaa. Tällainen poikkeustapaus voi tulla kysymykseen esimerkiksi matkailupalvelu-, asuin tai työpaikkaalueilla. 5.1.3 Mitoitusperusteet Mitoitusperusteilla tarkoitetaan periaatteita, joilla rantarakentamisen rakennusoikeus jaetaan tasapuolisesti maanomistajien kesken. Mitoitusperusteita määritettäessä otetaan huomioon luonnonolosuhteet ja kaavan yleiset tavoitteet. Seuraavassa on esitetty mitoitusperiaatteet eli kuinka rantarakennusoikeus on määritelty Kantatilaperiaate Rantarakennusoikeus jaetaan kantatiloittain. Kantatilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna 1959. Kantatilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät kantatilalle rakennetut 100 metrin rantavyöhykkeellä sijaitsevat lomaasunnot ja vakituiset asunnot sekä kantatilasta loma- tai asuinkäyttöön 1959 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden kantatilojen vielä käyttämättä olevaa rakennus- 24

oikeutta. Karttaliitteessä 10 on esitetty mitoitettavan alueen kantatilat. Rakennusoikeus muodostuu kantatilan muunnetunrantaviivan pituudesta. Muunnettu rantaviiva Rantaviivalle määritellään muuntokertoimet, jottei rakentamista tulisi rakentamiseen soveltumattomille alueille. Muuntokertoimet määritellään Etelä-Savon maakuntaliiton laatimien muuntoperiaatteiden mukaisesti, joita on sovellettu valtakunnallisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa. Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan. Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön tarvittavien etäisyyksien takia. (LIITE 10). Kuva 5.1 Periaatepiirros Etelä-Savon maakuntaliiton rantaviivan muuntoperiaatteista. Kaava-alueen muunnetun rantaviivan mukainen rakennusoikeus on laskettu seuraavien taulukoiden mukaisesti: MUUNNETUN RANTAVIIVAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Rannan muoto ja vesistön leveys Rantaviivakerroin Alle 50 metriä leveät niemet, kannakset Kannan pituus 50 100 metriä leveät niemet, kannakset 0,5 100 150 metriä leveät niemet, kannakset 0,75 Alle 100 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,25 100 200 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,5 200 300 metriä leveät lahdekkeet ja salmet 0,75 Muualla 1 25

Rannan laatu Rannanlaatu voi aiheuttaa poikkeuksia rakennusoikeuden määrittämisessä. Esimerkiksi suot, louhikot, jyrkänteet, tai rakennettu infrastruktuuri, kuten tiet sähkölinjat tai muut vastaavat ovat paikkoja, joissa rakennusoikeutta ei merkitä normaalisti. Tällöin harkitaan tapauskohtaisesti onko rakennusoikeutta tarkoituksenmukaista merkitä kaavaan. Rakennusoikeutta ei myöskään merkitä mikäli ympäristöarvot, kuten maisema, luonto ja virkistysarvot olennaisesti heikkenevät. Tällaisilla alueilla rakennusoikeus korvataan. Mitoitusluku Mitoitusluku kertoo kuinka monta asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle. Suunnittelualueella on käytetty mitoituslukuja 5 ja 6 asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Oravasaaren kylän kohdalla olevilla peltoaukeilla, jotka ulottuvat miltei rantaan saakka on käytetty mitoituslukua 5. Muutoin koko alueella on käytetty lukua 6. Poikkeuksia Erillinen saunarakennus vastaa ½ rakennusoikeuden määrästä verrattuna asuinja lomarakennukseen. Samoin kun rakennuspaikka ei ulotu rantaan saakka ja päärakennus sijaitsee 50-100 metrin etäisyydellä rannasta, lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi 0,5 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaava tai rantakaavaalueilla noudatetaan kyseisiä kaavoja. Alle 2 ha:n saaria ja lampia ei huomioida rantarakennusoikeutta määritettäessä. Näillä alueilla kuitenkin merkitään olemassa olevat rakennukset, ellei siihen ole muuta estettä. 5.1.4 Palvelut Alueen palvelut sijoittuvat kylämäisen ympäristön takia pääosin suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaupat ja virastopalvelut ovat joko Jyväskylässä tai Vaajakoskella. Kaavassa osoitetun noin 250 talouden asutuksen takia alueelle on tarkoituksen mukaista osoittaa varaus palvelutoiminnoille. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 26

5.2.2 Asuinalueet Odotetuista kasvupaineista huolimatta alueelle ei ole tarkoitus osoittaa massiivisia asuinalueita, vaan pyrkimyksenä on säilyttää alueen kylämäinen luonne. Oravasaaren kulttuurihistorialliset ominaispiirteet tulevat parhaiten esiin valtatieltä 4 katsottuna Haukkamaan risteyksen ja Oravasaaren koulun välillä. Yleiskaavaan on merkitty tiiveimmät asuinalueet kaava-alueen pohjoisosiin olemassa olevan valtatien molemmin puolin. Nämä alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Oravasaaren kylään ja Ilmopohjaan osoitettu uusi rakentaminen on nykyisen asutuksen tiivistämistä tai lievää laajentamista. Ratkaisulla on haluttu turvata Oravasaaren kylän kulttuurihistoriallista maisemaa sekä osoittaa tiivistä rakentamista kaava-alueen pohjoisosaan lähemmäksi monipuolisempia palveluja. Uutta asuinrakentamista on pyritty ohjaamaan alueille, joissa on valmiina rakennettua infrastruktuuria, joista tärkeimpinä ovat viemäriverkostot, liikenne ja sähköyhteydet. Asutuksen sijoittamisessa on otettu huomioon ympäristöhäiriöt (melu, haju), palvelujen saatavuus sekä etäisyydet olemassa oleviin kouluihin, jolloin saadaan säästöjä esimerkiksi koulukyydityksissä. Aluetta on tarkasteltu myös rakennettavuuden kannalta ja asutus on pyritty sijoittamaan siten, että toteutuskustannukset ja maaperätyöt eivät muodostu kohtuuttoman suuriksi. Samalla on otettu huomioon myös edullisten viemärilinjausten rakentaminen. Rakentamista on pyrittu osoitettamaan alueelle siten, että rakentaminen ei vaaranna merkittävästi ympäristö-, maisema- ja kulttuurihistoria-arvoja. Tiiveimmät asuinalueet on merkitty merkinnällä AP-1 ja väljemmät kylämäiset asuinalueet merkinnällä AT. AP-1-alueet on sijoitettu Kairahtaan sekä Laajarantaan, alueille on ajateltu kaavalla osoitettavan yhteensä 54 kpl uusia asuinrakennuspaikkoja. AT alueita on sijoitettu kylämäisille alueille Oravasaaren kylään sekä Ilmophjaan. Alueiden rajaukset on rajattu noudattelemaan olemassa olevaa asutusta ja lisäksi joillakin paikoin osoitettu pieniä asutuksen laajenemissuuntia. AT Alueille uusia asuinrakennuksia on osoitettu maksimissaan 26 kpl. Kuva 5.2 Laajarannan asutukseen suunniteltu alue. 5.2.3 Palvelurakennusten korttelialueet Ilmopohjan eritasoliittymän on osoitettu varaus palvelutoiminnoille. Merkintä on osoitettu hyvien kulkuyhteyksien päähän ja sen on tarkoitus palvella sekä kylän sisäisiä että ulkoisia tarpeita. Asukkaiden kannalta toivottavaa olisi, jos alueelle tulisi esim. päivittäistavara kauppa. 27

5.2.4 Virkistys Yleiskaavaan merkitään asukaskyselyn toivomusten perusteella uimarantamerkintä. Paras paikka uimarannalle on sijainniltaan ja saavutettavuudeltaan Oravasaaren koulun korkeudella. Tässä paikalla uimaranta on myös muiden yleisten palveluiden yhteydessä. Kuva 5.3 Koulun uimaranta-alue. 5.2.5 Loma-asuminen Alueelle on osoitettu rakennusoikeuslaskelman mukaisesti 35 kpl uusia lomarakennuspaikkoja. Lomarakennukset on sijoitettu ympäristö- ja maisema-arvot huomioiden siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. (LIITE 11). 5.2.6 Liikenne Merkittävin kaavassa osoitettu muutos nykyiseen tilanteeseen on tiesuunnitelman mukainen valtatie 4:n siirtäminen noin 500 metriä länteen ja siitä aiheutuva tiejärjestelyt. Osoitetut valtatien 4 alitukset ym. tiesuunnitelman mukaiset asiat on osoitettu kaavassa tiesuunnitelman mukaisesti. Kevyen liikenteen kannalta oleellista on kevyenliikenteen yhteystarpeen osoittaminen Laajarannan ja Oravasaaren välille. Suunnittelualueen pohjoisosaan on varattu alue uudelle valtateiden 4 ja 9 liittymäjärjetelyille. 5.2.7 Suojelu Kaavaan on merkitty suojealue (SL) merkintää Liaslahteen sekä Pekonmäkeen. Muutoin suojelumerkinnät ovat merkitty luo-merkinnällä. Alueella ei ole MY-merkinnällä merkittäviä alueita, koska suojeltavat kohteet ovat suojelu-statukseltaan vahvempia, joten ne merkitty joko SL tai luo-merkinnöillä. Suojelukohteet on merkitty luontoselvityksen tietojen perusteella, joita biologi on tarkastellut suhteessa kaavaratkaisuun. 5.2.8 Maa- ja metsätalous Merkittäväosa kaava-alueesta normaalia maa-ja metsätalousmaata M. AM-merkinnällä on lisäksi merkitty kolme maatalouskeskusta, jotka harjoittavat alueella eniten maataloutta. Ilmopohjaan on osa pelloista merkitty merkinnällä MA. Merkinnän pyritään turvaamaan erityisen näyttävän peltomaiseman säilymistä 28

5.3 Kaavan vaikutukset Yleiskaavalla arvioidaan merkittävät vaikutukset, jotka syntyvät yleiskaavan täydellisesti toteutuessa verrattuna olemassa olevaan tilanteeseen. Merkittävimmät vaikutukset syntyvät kun valtatie 4 siirretään tiesuunnitelman mukaisesti noin 500 metriä länteen. Tiesuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia arvioitaessa on käytetty hyväksi tiesuunnitelman aineistoa. Vaikutuksia syntyy myös alueilla, jonne on osoitettu uutta rakentamista tai on havaittu erityisiä ympäristöarvoja. 5.3.1 Taajama rakenteeseen kohdistuvat vaikutukset Etenkin Oravasaaren kylän kohdalla ja muutoinkin vanhan valtatien ympäristössä asuinolosuhteet paranevat huomattavasti valtatien siirtyessä. Alueella on nykyisin 280 asuinrakennusta, kaavalla sallitaan alueelle yhteensä noin 264 kpl asuinrakennuksia. Tällöin alueen asukasluku karkeasti kasvaa 40 prosentilla. 5.3.2 Taloudelliset vaikutukset Uusien asuinrakennusten rakentamisen myötä kuntaan tulee mahdollisesti uusia veronmaksajia. Lisäksi tonttien myyminen tuo maanomistajille taloudellista hyötyä. Valtatie 4:n rakentaminen maksaa valtiolle välille Toivakka Vaajakoski noin 33 miljoonaa ja kaava-alueelle noin 19 miljoonaa. 5.3.3 Liikenteelliset vaikutukset Tiesuunnitelman liikenteellisessä tarkastelussa on arvioitu, että noin 90 % nykyisestä liikenteestä ohjautuu uudelle valtatielle. Vanhalle tielle jäävä liikenne koostuu lähiliikenteestä sekä Oravasaaren kylän sisäisestä liikenteestä. Vanha valtatie jää rinnakkaistieksi ja on poikkeustilanteissa käytössä myöhemmin myös valtatienä. Uudelle valtatielle rakennetaan Ilmopohjan risteykseen eritasoliittymä, josta on pääsy Oravasaaren kylälle. Kylän sisäinen liikenne helpottuu, koska nykyiset liittymät vanhalla valtatielle säilyvät ja tien liikenne vähenee. Kaavaalueella on uuden valtatien ali suunniteltu 10 alikulkua, joista liikkuminen onnistuu poikittaissuunnassa tien molemmin puolin. 5.3.4 Vaikutukset julkisiin palveluihin Vaikutuksia tarkastellaan kaavaprosessin edetessä. 5.3.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutuksia tarkastellaan kaavaprosessin edetessä. 29

Kuva 5.4 Liikenne-ennuste vuodelle 2020. Liikenne-ennusteessa ei ole huomioitu osayleiskaavassa osoitettua asutuksen 40% kasvua. 5.3.6 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Uusi tielinjaus kulkee pääosin melko koskemattomassa luonnonympäristössä, mikä aiheuttaa alueelle muutoksia. Tiesuunnitelman YVA:n luontoselvityksen riskitarkastelun perusteella uuden tielinjauksen kohdalle sijoittuu suurempialaisia kallioalueita sekä luonnonmaisemia. Näitä ovat pohjoisesta etelään mentäessä Hintusvuori, Pekonmäki ja Haukkavuori, jotka ovat osa valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Linjauksen kulkiessa Haukkavuoren ja Pekonmäen välistä muuttuu alueen luonnontila ja maisemakuva merkittävästi. Toinen tielinjauksesta aiheutuva lajiston kannalta haitallinen vaikutus kohdistuu Lepäslammen kohdalle, jossa on useita liito-oravahavaintoja. Kaavassa esitetyn ratkaisun toteutuessa lajin elinympäristö kyseisellä paikalla jää melko kapea-alaiseksi Leppäveden ja uuden tien väliin. Samantyyppinen tilanne syntyy myös Siltajoella. Tosin Siltajoella on tilaa Leppäveden suuntaan huomattavasti enemmän ja tällöin mahdollisuudet lajin liikkumiseen ja elämiseen alueelle ovat paremmat. Tielinjaus aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Iso- ja Pienijoen pienvesi ekosysteemien ekologiaan. Esimerkiksi uhanalaisen lehtopalsamin esiintymät häviävät. Tielinjauksen muuttumisen seurauksena on todennäköistä, että eläinlajisto muuttaa reviirejään uudesta tielinjauksesta joko länteen tai itään. Varsinkin nykyisen valtatien alueella tulee merkittäviä muutoksia melun, pölyn ja pakokaasujen vähenemisen seurauksena. Tällöin eläimistölle tulee soveltuvia alueita nykyisten peltojen ympärille lähemmäksi asutusta. 30

Myös maisemalliset vaikutukset ovat sekä negatiivisia, että positiivisia. Esimerkiksi Oravasaaren kylällä ei tarvitse enää ottaa huomioon valtatiestä aiheutuvia rajoitteita, vaan rakentamisessa voidaan nostaa suurempaan arvoon myös maisemalliset asiat. Kaavalla on pyritty turvaamaan Oravasaaren kylän maisemalliset arvot rajoittamalla peltoaukeille tapahtuvaa rakentamista sekä osoittamalla alue, jolla tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemallisiin arvoihin. Uusi rakentaminen on sijoitettu kaavassa siten, että rakentaminen ei uhkaa tiedossa olevia ympäristöarvoja. 5.3.7 Vaikutukset virkistykseen Uuden tielinjauksen läheisyydessä virkistys- ja retkeilymahdollisuudet heikkenevät merkittävästi melun sekä maastoa jakavan väylän seurauksena. Virkistysmahdollisuudet toisaalta paranevat asutuksen läheisyydessä, koska liikenne poistuu. Kaavalla ei ole osoitettu uusia virkistysreittejä, eikä varsinaisia alueita. Oravasaaren koulun rantaan on merkitty uimaranta. Uimarannan puuttuminen Leppäveden puolelta on ollut alueella selkeä puute, vaikka alue sijaitsee vesistöjen äärellä. 5.3.8 Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin Kaavassa on huomioitu alueen arvokkaat kulttuurihistoriakohteet. Arvot si-joittuvat Oravasaaren kylän ympäristöön, johon on merkitty neljä suojelta-vaksi tarkoitettua rakennusta. Uusi asutus on lisäksi sijoitettu Oravasaaren kylän ulkopuolelle, pientä tiivistämistä lukuun ottamatta. 5.3.9 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Alueella on Oravasaaren pohjavesialue, joka on luokkaa 2. Alueelle on osoitettu eritasoliittymä sekä hieman mahdollisuutta tiivistää olemassa olevaa rakentamista. Tiesuunnitelman YVA:n riskiarvioinnin mukaan Oravasaaren pohjavesi varanto voi tielinjauksen rakentamisvaiheessa saastua ja myös vaarallisten aineiden kuljetukset ovat uhkana tien käyttövaiheessa. Kuitenkin suuri osa Suomessa rakennetuista valtateistä menee pohjavesialueiden lävitse, useasti jopa niiden mukaisesti. Esimerkkinä VT 12 Hollolasta Kouvolaan sekä VT 6 Kouvolasta Imatralle. Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ei puhkaista maakerroksia, jotka suojaavat pohjavettä ja järjestetään suojaus myös tienkäyttövaiheeseen. Vanha valtatie 4 kulki pidemmän matkan pohjavesialueella kuin uusi, joten voidaan olettaa, että pohjavesien osalta kaavassa osoitettu ratkaisu on tien käyttövaiheessa parempi. Uusi valtatie kulkee aivan Lepäslammen vierestä, jolloin melun, pölyn osalta lampeen kohdistuu hieman vaikutuksia. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä ympäristönhäiriötekijöitä. Suurin häiriötä aiheuttava tekijä on liikenteen aiheuttama melu. Lisäksi asukaskyselyn myötä nousi esiin, että alueella oleva sikala aiheuttaa jonkin verran hajuhaittaa ympärisöön. Uudet maankäyttövaraukset on pyritty sijoittamaan siten, että melulle herkät toiminnot sijoittuva riittävän etäälle melua, hajua aiheuttavista toiminnoista. Kaavaan on merkitty sikalan ympärille 700 metrin vyöhyke, jonne asuinrakentaminen on mahdollista vasta kun voidaan osoittaa, että sikalan hajuhaittaa ei enää ole. 31

5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kyläalue (AT) Suunnittelu- ja rakentamismääräys Aluetta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Alue varataan kyläasutukselle sekä sen tarvitsemille palvelu- ja työtiloille. Uudis- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Alueella sijaitseville peltoaukeille ei tule sijoittaa uudisrakentamista. Alueella on sallittua asuinrakennusten rakentaminen, oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen sekä maatilatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkinnän yläpuolella oleva numero osoittaa montako rakennuspaikkaa alueelle maksimissaan voidaan sijoittaa. Pientalovaltainen asuntoalue (AP) Suunnittelu- ja rakentamismääräys Alue sijaitsee rantavyöhykkeellä ja on varattu asuinrakentamiseen. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0,05. Maksimi rakennusoikeus on kuitenkin 200 k-m2. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-1) Suunnittelu- ja rakentamismääräys Alue on varattu asuinrakentamiseen. Alueelle saa sijoittaa myös virkistysalueita sekä sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0,05. Maksimi rakennusoikeus on kuitenkin 300 k-m2. Uudet rakennuspaikat tulee liittää olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon.. Merkinnän yläpuolella oleva numero osoittaa montako rakennuspaikkaa alueelle maksimissaan voidaan sijoittaa. Maatilan talouskeskus (AM) Alueella harjoitetaan ympäristöään enemmän maatilatoimintaa. Alueella on mahdollista rakentaa 2 kaksikerroksista asuinrakennusta sekä tilatoimintaa palvelevia talousrakennuksia. Palvelujen ja hallinnon alue (P) Alueelle on mahdollista sijoittaa yksityisiä tai julkisia palveluja. Alueen rakennusoikeus määräytyy asemakaavoituksen yhteydessä. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) Alue on tarkoitettu koulu ja seuratoimintaa varten. Lähivirkistysalue (VL) Alueelle saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuksia. Erityisalue (E) Ranta-asemakaavassa osoitettu erityisalue. Maa-aineistenottoalue(EO) Alueella on sallittu maa-ainestenotto. Loma-asuntoalue (RA) Alueelle voidaan sijoittaa lomarakennuksia ja niitä palvelevia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy tehokkuudella 0.05. Maksimi rakennusoikeus on kuitenkin 200 k-m2. 32