Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla



Samankaltaiset tiedostot
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Maatalous ja ympäristö

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vesistövaikutusten arviointi

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Kerääjä- ja aluskasvit

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

Huomio maan kasvukuntoon

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Nurmien fosforilannoitus

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

TEHO:ssa tuumasta toimeen

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Maan kasvukunnon korjaaminen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Biohiili ja ravinteet

Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta. Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

MegaLab tuloksia 2017

Reijo Käki Luomuasiantuntija

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Ravinnetaselaskelmat viljelijän ja neuvojan työkaluna

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Transkriptio:

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta 2.12.2013 2 1

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK- Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto Motivoisivatko eurot: älä tuhlaa! Panosten tarkka kotiuttaminen Ravinteet Energia Panokset kannattaa laittaa sinne missä ne parhaiten saadaan kotiutettua 4 2

Ravinnetaseet - ravinteiden kotiuttamisen mittari Kuva: Ville Heimala Ravinteita pelloille: lannoitteet, lanta Ravinteita pelloilta: pääja sivusato Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) jäänyt peltoon Mitkä vaikuttavat ravinnetaseeseen? Kasvukauden sääolot Lannoitus vs. kasvin ravinteiden tarve Liian korkean satotason havittelu Maan sadontuottokyky Lannoituksen ravinteet satoon Lannan syyslevitys, syysviljan syksyinen typpilannoitus, jaettu typpilannoitus Ravinnetaseita kannattaa seurata useampia vuosia peräkkäin lohkokohtaisesti 3

Mikä on hyvä ravinnetase? Voiko 0-taseeseen päästä? Maatalouskalenterissa peltotaseen arviointi Typpitase (kg/ha) Tyydyttävä: alle 31 Välttävä: 31-49 Huononlainen/huono: yli 49 Tarvittaisiin lajikohtaiset taseet esim. TEHO Plus hankkeen ravinnetaseet Typpi vs. fosfori Typpitaseen tarkastelu yksinkertaisempaa kuin fosforitaseen Typpeä lisätään joka vuosi peltoon Fosforilannoituksen sanelee maan viljavuusluokka Fosforitase on aina negatiivinen, jos fosforia ei anneta mutta satoa saadaan Kuvaako fosforitase ympäristöhyötyä? Esim: Maahan, jonka P-luku on 30 mg/l (korkea, savimaa), ei lisätä fosforia ja ohraa saadaan 5000 kg/ha, poistuu sadon mukana 17 kg P/ha. Tase -17 kg/ha Maahan, jonka P-luku on 11 mg/l (tyydyttävä, savimaa), lisätään fosforia 14 kg/ha ja ohraa saadaan 5000 kg/ha, poistuu sadon mukana 17 kg P/ha. Tase -3 kg/ha 4

Hyväksikäyttöaste Hyväksikäyttöaste (%) = Sadossa poistunut * 100 Lannoituksessa annettu Ravinnetase ei yksistään kerro lohkon kasvukunnosta Hyväksikäyttöasteen laskemisella saadaan selville kuinka hyvin annetut ravinteet saatiin sadon mukana takaisin Tyydyttävä, jos yli 70 % (Rajala, J.) Ravinnetaselaskuri: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/teho_plus/laskurit Kokonaisuus ratkaisee Hyvä maan rakenne vaikuttaa Sadon määrään ja laatuun Pellon typpitalouteen Maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön (mm. fosfori) Poudan kestävyyteen Märkyyden sietoon Maan hyvä kasvukunto vähentää tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. Peltotöiden oikea-aikainen suorittaminen maan rakenteen kannalta olennaista. 5

Maan rakenne Juuren pitää päästä ravinteiden luo, sillä ravinteet eivät tule juuren luo Hyvä maan rakenne mahdollistaa juurten riittävän veden ja ravinteiden saannin Tiivistynyt ja huonorakenteinen maa Pintavirtailut ja eroosio, ravinteita kulkeutuu vesistöön Ravinteinen hyväksikäyttö huonompaa ravinteita jää käyttämättä Orgaaninen aines Luokittelu Vielä hajoamattomana oleva aines Eri hajoamisasteilla oleva aines Uudelleen syntetisoitunut aines eli humus Hajoava orgaaninen aines Ravinteiden kierto Mikrobiaktiivisuus (maan rakenne) Humus Muuttumaton, kestää mikrobien hajotusta Puskuroi happamuutta vastaan Pidättää ravinteita ja vettä (huuhtoutuminen, eroosio) Humuspitoisuuden nosto vaikeaa 6

Viljelykierto hillitsee monta ongelmaa Sääoloihin on vain sopeuduttava TEHO Plus-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 Turku Puh. 050 433 9906 janne.heikkinen@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus 7