Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle
|
|
- Anja Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, monipuolistamaan kasvivalikoimaa ja parantamaan maan kasvukuntoa. Sadon tuotanto on edelleen tärkein pellon käyttömuoto. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on viljelijälle tarjolla myös useita muita vaihtoehtoja. Niiden avulla viljelijä voi vaikuttaa peltojen kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesiensuojeluun. Viljelijän kannattaa valita paras vaihtoehto peltojen käytölle sekä ympäristön että tuotannon talouden kannalta. Erilaiset pellon käyttö vaihtoehdot tuovat vaikutuksia myös viherlannoitukseen, monipuolisempaan viljelykiertoon ja maaseutumaisemaan. Myös tuottavimmille pelloille voidaan miettiä ja hyödyntää talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja kerääjäkasvien viljelyä. Useilla tiloilla on tänä päivänä peltolohkoja, joilla sadontuotanto on taloudellisesti kannattamatonta. Suojavyöhyke tai monimuotoisuuspelto voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto sadontuottokyvyltään heikolla, etäällä olevalla tai peltoliikenteen kannalta hankalalla lohkolla. Samalla viljelijä vähentää vesistökuormitusriskiä, hillitsee ilmastonmuutosta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. ProAgria Oulun/ Oulun maa- ja kotitalousnaisten hallinnoiman Mikä muuttuu hankkeen kevään tuki-infotilaisuuksissa erilaiset pellon käyttövaihtoehdot herättivät kovasti kiinnostusta. Myös tilakohtaisissa NEUVO2020- käynneillä on pohdittu vaihtoehtoja pellon käyttöön viljelijöiden ja ympäristöneuvojien kesken. Ruotsinojan tilalla ympäristön huomioon ottaminen lähtee hyvässä kunnossa pidettävistä viljelysmaista Limingassa sijaitsevalla Ruotsinojan tilalla viljellään kauraa ja ohraa. Lisäksi tilan viljelymailla on valittuna vuoden 2015 tukihaussa ympäristösitoumuksen lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristönhoitonurmet ja peltoluonnon monimuotoisuus. Lohkokohtaisia toimenpiteitä on mietitty yhdessä ProAgria Oulun kasvinviljelyn asiantuntijan Juha Sohlon kanssa. Ympäristönhoitonurmista valittuina ovat luonnonhoitopeltonurmet ja suojavyöhykkeet. Nämä lohkokohtaiset toimenpiteet ovat ympäri vuoden kasvipeitteisiä alueita. Luonnonhoitopeltoja on tilalla ollut edelliselläkin ohjelmakaudella. Muutoksena tuli nyt uuden ohjelmakauden myötä luonnonhoitopellon osalta se, että Pohjois - Pohjanmaalla luonnonhoitopeltojen osuus voi olla enintään 5% tilan korvauskelpoisesta alasta. Osa edellisen ohjelmakauden luonnonhoitopeltolohkoista esimerkiksi Temmesjokivarressa, siirtyikin luontaisesti suojavyöhykkeiksi. Luonnonhoitopelto säilytetään samalla lohkolla vähintään 2 kasvukautta, suojavyöhyke säilytetään samalla lohkolla sitoumuskauden loppuun. Yleisesti ottaen ympäristönhoitonurmia perustetaan viljelyteknisesti hankalille lohkoille ja vesiensuojelun kannalta tärkeät lohkot soveltuvat hyvin ympäristönhoitonurmiksi. Ympäristönhoitonurmet vähentävät tehokkaasti peltomaan eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista
2 vesistöihin. Ne lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta ja parantavat peltomaan rakennetta. Ruotsinojan tilalla luonnonhoitopeltoina ja monimuotoisuuspeltoina ovat heikkolaatuisimmat ja kivikkoisimmat maat. Monimuotoisuuspelloilla saadaan hyviä vaikutuksia myös viherlannoitukseen ja maaparannukseen Ruotsinojan tilan isäntä on kylvämässä monimuotoisuuspeltoja osalle omasta peltopinta-alastaan. Hänelle erilaiset lohkokohtaiset vaihtoehdot ovat tuoneet mahdollisuuden monipuolistaa viljelykiertoa ja näin ollen huomioida myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä seikkoja. Ruotsinojan tilalla on ollut monimuotoisuuspeltoja myös edellisellä ohjelmakaudella. Nyt ihan uutena toimenpiteenä on kerääjäkasvikasvuston kylväminen peltoon viljelykasvin alle. Ruotsinojan tilalla kylvetään tänä keväänä monimuotoisuuspelloista riistapeltoja. Kylvötyöt ajoittuvat riistapelloilla kesäkuun 10. päivän tienoille. Monimuotoisuuspelto perustetaan aina kylvämällä ja vähintään kahden kasvin seoksella. Heinien ja apiloiden lisäksi riistapeltoon on kylvettävä myös jonkun yksivuotisen kasvin siemeniä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Pellon sijainnin mukaisesti luonnonhoitopelto on joko riistanhoidollinen, maisemanhoidollinen tai luonnon monimuotoisuutta edistävä. Monimuotoisuuspellon tukitaso on 300 /ha. Monimuotoisuuspellon korkeampi tukitaso selittyy korkeammilla perustamiskustannuksilla (kalliimpi siemen ja suurempi työmäärä). Monimuotoisten riista- ja maisemapeltojen kasvusto on säilytettävä samalla lohkolla seuraavaan kevääseen ja se on käytettävä riistan ruokintaan. Riista- ja maisemapelto voi olla samalla lohkolla yhden tai useamman kasvukauden, se on kuitenkin perustettava vuosittain. Monimuotoisuuspeltoja saa olla yhdessä luonnonhoitopeltojen kanssa 15% tilan korvauskelpoisesta pinta-alasta. Rantalan tilalla kokeillaan nyt ensimmäisen kerran kerääjä- /aluskasveja. Viljakasvuston alle kylvetään timoteikasvusto. Tarkoituksena on maan kasvukunnon parantaminen ja pintamaan suojaaminen. Aluskasvi tuo kynnökseen lisää eloperäistä ainetta ja se lisää peltoluonnon monimuotoisuutta. Timotein suositeltu kylvömäärä aluskasvina on 5-10 kg/ha. Syksyllä on mielenkiintoista nähdä miten kerääjä-/ aluskasvusto on menestynyt.
3 Seuraavassa poimittu Pellon käytön vaihtoehtoja oppaasta Ruotsinojan tilan lohkokohtaiset toimenpiteet: Ympäristönhoitonurmet: Suojavyöhyke Suojavyöhyke muuttui vuoden 2015 uudessa ympäristöjärjestelmässä lohkokohtaiseksi toimenpiteeksi. Se on aiemmin ollut ympäristötukijärjestelmässä erityistuki. Suojavyöhykkeen voi perustaa peltolohkoille jotka sijaitsevat Natura-alueella, pohjavesialueella, vesistöjen tai valtaojien varsilla tai jotka rajautuvat ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Suojavyöhykkeen voi perustaa suojaviljaan jo edellisen- kasvukautena. Ilmoittamisen jälkeen suojavyöhyketoimenpide säilytetään samalla lohkolla sitoumuskauden loppuun saakka. Suojavyöhyke on yli kolme metriä leveä, monivuotinen, lannoittamaton ja kasvinsuojeluaineilla käsittelemätön nurmi. Suojavyöhykkeillä on sadonkorjuuvelvoite. Kasvuston voi perustaa heinäkasvien siemenseoksella, joissa on enintään 20% apiloiden siementä. Myös vanhat nurmet sopivat suojavyöhykkeeksi. Suojavyöhykkeen tuki Pohjois-Pohjanmaalla 450 eur/ha/v. Ympäristönhoitonurmet: Luonnonhoitopelto Luonnonhoitopeltonurmet on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Vanhat monilajisiksi kehittyneet nurmet ja edellisellä ohjelmakaudella perustetut niittypellot soveltuvat erinomaisesti luonnonhoitopeltonurmiksi. Nurmikasvuston voi perustaa tätä tarkoitusta varten koko peruslohkolle tai kasvulohkolle. Kasvulohkoja voi perustaa myös yli kolme metriä leveinä kaistoina peltolohkon reunoille ja suurten lohkojen keskelle. Kasvuston voi perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljaan. Siemenseoksessa saa olla typensitojakasvien siemeniä enintään 20 prosenttia. Perustamisvaiheessa luonnonhoitopeltonurmea saa lannoittaa. Lohkolta saa korjata satoa ja sitä saa laiduntaa. Luonnonhoitopeltonurmen saa lopettaa toisena sitoumusvuonna aikaisintaan 15.7., jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen viljelykasvi. Muissa tapauksissa kasvuston saa päättää aikaisintaan 1.9. Mieluiten päättäminen tulisi tehdä mahdollisimman myöhään tai mieluiten vasta keväällä. Luonnonhoitopellon tuki Pohjois-Pohjanmaalla 100 eur/ha/v. Peltoluonnon monimuotoisuus: Riistapellot Riistapellon koko ja paikka tulee harkita huolella. Riistalle mieluisten erikoiskasviviljelmien läheisyyteen riistaa ei pidä houkutella. Hirvieläimille tarkoitettuja riistapeltoja ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Riistapellot myös houkuttelevat eläimiä pois alueilta, joille niiden ei toivota menevän. Lisä- ravinnon anto vähentää myös metsätalousvahinkoja. Riistakasvipellossa on kasvettava vähintään kahta tukiehtojen mukaista kasvia. Kasvit voidaan kylvää kaistoina. Kasvusto voidaan perustaa myös ensimmäistä kasvukautta edeltävänä syksynä. Heinät ja apilat maistuvat riistalle, mutta niiden lisäksi on riistakasvipeltoon vuosittain kylvettävä jonkun sellaisen yksivuotisen kasvin siemeniä, joka ei ole heinäkasvi tai apila. Linnuille perustettavaan kasvustoon kannattaa kylvää matalaa ja kukkivaa kasvustoa. Esimerkiksi apila houkuttelee runsaasti poikasten ravinnokseen tarvitsemia hyönteisiä. Korkeat heinät ja auringonkukka puolestaan tarjoavat suojaa. Viljat ovat helpoin ja halvin vaihtoehto tuottaa siemenravintoa aikuisille linnuille. Parhaimpia ovat riistapellot, joiden koko vaihtelee muutamasta aarista enintään pariin hehtaariin. Laajoilla riistapelloilla suuri osa sadosta voi jäädä mätänemään. Riistapelto on kylvettävä mennessä. Riistapeltojen hoitovaihtoehtoja on vähän. Lohkon saa
4 niittää 1.8. jälkeen, mutta sato on käytettävä riistan ruokintaan. Riistapeltoja ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Riistapellon tukitaso 300 eur/ ha/ v. Peltoluonnon monimuotoisuus: Kerääjäkasvit Kerääjäkasveja ovat viljelykasvin jälkeen kylvettävät kasvustot, jotka hyödyntävät ja pidättävät tehokkaasti satokasvilta maahan jäänyttä typpeä. Kerääjäkasvin voi kylvää jo keväällä viljelykasvin kylvön yhteydessä tai viimeistään orasvaiheessa, jolloin on kysymys aluskasvista. Lohkokohtaisessa toimessa myös aluskasvit luetaan kerääjäkasveiksi Alus- tai/ja kerääjäkasvien vaikutuksia: - vähentävät typpikuormitusta - lisäävät maahan eloperäistä ainesta - suojaavat pintamaata liettymiseltä - parantavat maan mururakennetta - parantavat maan muokkautuvuutta - pitävät rikkakasveja kurissa - lisäävät peltoluonnon monimuotoisuutta - hillitsevät pellon kuivumista poutakausina - parantavat syksyllä pellon kantavuutta Viljoilla maankasvukunnon parantaminen ja pintamaan suojaaminen ovat yleensä tärkeimmät syyt käyttää aluskasveja. Tällöin tarkoitukseen sopivat italianraiheinä, muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos. Tavanomaisesti viljelevillä tiloilla apilat voivat rajoittaa rikkakasvien torjuntaruiskutuksia. Vihannes- ja varhaisperunalohkoilla tarvitaan tehokas ja nopeakasvuinen typenkerääjä. Näillä lohkoilla typpilannoitustasot ovat korkeat ja erityisesti kaalikasvien kasvintähteet sisältävät runsaasti typpeä. Vihanneksilla valinnassa on huomioitava kasvien sukulaissuhteet, jotta kasvitautiriskit eivät lisäänny viljelykierrossa. Lisäksi kannattaa selvittää satokasvilla käytettyjen maavaikutteisten kasvinsuojeluaineiden jälkivaikutukset kylvettävälle kerääjäkasville. Kerääjäkasvit on kylvettävä viimeistään mennessä. Kerääjäkasveilla ei saa perustaa seuraavan vuoden nurmea. Kasvustoa on kylvettävä koko kasvulohkolle. Viljoilla aluskasvi on helpoin kylvää kylvön yhteydessä piensiemensäiliön avulla. Tällöin voidaan käyttää pienintä suositeltavaa siemenmäärää, sillä kosteuden osalta olosuhteet itämiselle ovat suotuisat. Jos kylvö tehdään viljelykasvin kylvön jälkeen hajakylvönä, voi itävyys jäädä heikoksi. Tällöin kannattaa siemenmäärä nostaa suositusten ylärajalle. Itämisen varmistamiseksi on tärkeää, että siemen saadaan mullattua kevyesti. Luomutiloilla kylvö onnistuu myös rikkakasviharauksen yhteydessä. Kerääjä- ja aluskasvit eivät vaadi erityistä hoitoa. Retikasta ja sinapista saattaa tulla rikkakasveja, jos ne ehtivät muodostaa itämiskykyistä siementä. Kerääjä- ja aluskasvikasvustot on suositeltavaa pitää seuraavaan kevääseen asti, jolloin saavutetaan suurimmat vesiensuojelulliset hyödyt. Kasvuston saa syksyllä muokata tai kyntää aikaisintaan Tukitaso 100 eur/ ha/ v.
5 Lisätiedot: Maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa, , Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Oulu
Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot
Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotRavinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.
Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,
LisätiedotKooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa
Kooste lohkokohtaisista toimenpiteistä ympäristökorvauksessa Yhteistä kaikille toimenpiteille: Voidaan toteuttaa ja saada korvausta ainoastaan korvauskelpoisilla pelloilla Lietelannan sijoittaminen 40
LisätiedotLOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET
LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotLuomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola
Luomuinfot Siikajoki, Jääli, Piippola Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija p. 0400 138733 anna-leena.vierimaa@proagria.fi ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Luomutuotantoon siirtymisen Tilakohtainen
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotLuomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala
Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotViherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:
Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista
LisätiedotEu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria
Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki
LisätiedotPysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo
Pysyvä nurmi Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen MTK Pohjois-Savo Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotYmpäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK
Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK Huomio - Esitys perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin luonnoksiin yms. - Yksityiskohdat annettavissa asetuksissa Muutokset mahdollisia Tärkeää osallistua
LisätiedotViljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk
Viljelijäinfo 2017 Ympäristökorvaus ja lhk Tukihakemuksen sudenkuopat asiakirjapuutteet; ajantasaiset viljavuusnäytteet ja vuosittainen viljelysuunnitelma. verkkotentti tai koulutuspäivä (30.4.17 mennessä)
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015. ellon käytön vaihtoehtoja
MAASEUTUVERKOSTON ESITE / 2015 P ellon käytön vaihtoehtoja 2 3 SISÄLLYS: YMPÄRISTÖKORVAUKSEN KOHDENTAMISALUEET -KARTTA VILJELIJÄ VALINTOJEN EDESSÄ Ympäristökorvaus koskee koko maata. Valumavesien hallintaa
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotYmpäristösitoumus. Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet
Ympäristösitoumus Tukiehtoihin muutoksia 2016 Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 20.4.2016 Pauli Pethman Haikula
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotTilakohtaisia esimerkkejä
02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan
LisätiedotM A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E. Vaihtoehtoja pellon käyttöön
2010 2009 M A A S E U T U V E R K O S T O N E S I T E Vaihtoehtoja pellon käyttöön Sisällysluettelo Viljelijä valintojen edessä...3 1. Viljelijätuet ympäristönhoitoon...4 2. Luonnonhoito ja vesiensuojelu
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotViljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat
Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen
LisätiedotTässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala
Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen
LisätiedotValtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1 luonnos 7.1.2016 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston
LisätiedotYmpäristösitoumus 2015
Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden
LisätiedotRiistan kannalta merkittävät maataloustuet
Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotMahdollisuuksia peltojen monimuotoisuuden edistämiseen
Mahdollisuuksia peltojen monimuotoisuuden edistämiseen Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen vaihtoehtoja erilaisille tiloille? LOHJA 9.10.2014 Kuvat
LisätiedotValvonnoissa koettua vuonna 2015
Valvonnoissa koettua vuonna 2015 Ympäristökorvaus, viherryttäminen ja täydentävät ehdot Leena Aarikka, Eeva Laukka ja Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Ekologinen ala (Efa-ala)
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotMaatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)
Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotKaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan
Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta
LisätiedotLUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY
LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotPysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen
Pysyvä nurmi Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen Juha Lappalainen Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015)
LisätiedotYmpäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotYmpäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus
Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,
LisätiedotLFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK
LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK Peruslohkojen korvauskelpoisuus Kasvulohkojen piirtäminen Yhteiskäyttölohkot Muutoksia ja tarkennuksia tulee Tiedot perustuu valmistelun
LisätiedotKasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo
Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotKansalliset peltotuet. Tuki-info 2015
Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotVALKUAIS- JA PALKOKASVIT
VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue
YMPÄRISTÖKORVAUS 2015 C-alue PÄIVI LAASANEN LAUKAAN YTA Uusia asioita 65 vuoden yläikäraja poistuu Sadonkorjuuvaatimus poistuu, mutta markkinakelpoinen kasvusto on oltava Tilatyypin jako kotieläin/kasvinviljely
LisätiedotKerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö
Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta 28.3.2018 Kerääjäkasvi lohkokohtaisena toimenpiteenä Uudellamaalla 2016 599 tilaa 13372ha 2017 521 tilaa 10240 ha 2 Tukiehdot valvonnan näkökulmasta Valvonnassa tehtyjen
LisätiedotPERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN PYSYVÄT NURMET KESANNOT Perustuki (Tilatuki) EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu tuki Maksetaan vain aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotViljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot
Viljelijäkoulutus Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot 11.04.2018 Mitä haussa tänä vuonna? Haussa Uusjakoalat korvauskelpoiseksi (max. 5 ha) Ympäristösopimuksia Myös
LisätiedotViherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotNurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet
LisätiedotViljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija
Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotPerustuki ja viherryttäminen. Kevät 2018
Perustuki ja viherryttäminen Kevät 2018 Tilatuki jakaantunut kolmeen tukeen Perustuki Viherryttämistuki monipuolistaminen eli kaksi kasvia pysyvät nurmet ekologinen ala, joka vaaditaan Uudellamaalla, Varsinais-
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
LisätiedotKorvauskelpoinen ala. LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto. 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy
Korvauskelpoinen ala LHK Ympäristösitoumus Luonnonmukainen tuotanto 22.3.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Korvauskelpoinen ala Korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus Säilyy vaikka lohko olisi välillä
LisätiedotMAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue
MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. MAISEMAPELTOKOHTEET 4 2. VILJELYSUUNNITELMA 7 3. YHTEENVETO LAJIKKEISTA
LisätiedotPeltotukien paperityöt Tuki-infot 2012
Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1 tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn
LisätiedotYmpäristösitoumus. Kaikilla uudet sitoumukset ja ehdot Täydentävät ehdot Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Kohdentamisalueet
Ympäristösitoumus Kaikilla uudet sitoumukset ja ehdot Täydentävät ehdot Tilakohtaiset toimenpiteet Lohkokohtaiset toimenpiteet Kohdentamisalueet 19.2.2016 P Pethman/Haikula Oy 1 Taakse jäänyttä elämää
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotMAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita
LisätiedotViherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotTilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1
Tilatuki -Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki 28.11.2014 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015 A-alue AB-alue B-C1
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotViherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotLiite B. Kasviluettelo
. Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotSeutukunnallinen koulutus Hermannin koulu
Seutukunnallinen koulutus 26.3.2019 Hermannin koulu Uutta 2019 Aktiiviviljelijävaatimus säilyy v. 2019, mutta ns. kieltolistaa ei enää sovelleta v. 2019 alkaen Sinut katsotaan viljelijätukihaussa aktiiviviljelijäksi,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Lisätiedot1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO NEUVOSTON ASETUKSEN 25 :N MUUTTAMISESTA
Ämmm.Fi LAUSUNTOPYYNTÖ 244202 1(2) 23.11.2017 1885/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIO NEUVOSTON ASETUKSEN 25 :N
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
Lisätiedot