Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Transkriptio

1 Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal Maan laatu Huuhtoutuminen Kasvihuonekaasut Kasvien lannoitus Nurmibiomassa ja oljet energiaksi 1

2 Baltic Deal A GREENER AGRICULTURE FOR A BLUER BALTIC SEA - TIEDOLLA JA NEUVONNALLA ETEENPÄIN Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen Kustannustehokkaat ja kilpailukykyiset menetelmät Viljelijät ja neuvonta yhdessä Toiminta ja tulokset Tiedonvaihto ja neuvonta Opintomatkat, seminaarit jne. Työkalupakit netissä Julkaisut Uusien menetelmien ja käytäntöjen kokeilu tiloilla Yhdessä maassa laajasti käytetty voi toisessa olla melko tuntematon Yli 100 tilan esittelytilaverkosto Menetelmät, käytännöt ja ympäristöinvestoinnit Kuva: S. Kaasinen 2

3 Maan laatu Biologinen tila Elävä osa maasta Maan pieneliöt (mikrobit) Maan eläimet (mm. lierot) Kasvien juurtet Maan kasvukunto & ympäristö Kemiallinen tila Kasvinravinteet ja muut kemialliset yhdisteet (myös haitallisia) Happamuus Eloperäinen aines Fysikaalinen tila Maan rakenne Lämpö- ja vesitalous 3

4 Ravinteiden huuhtoutuminen Maa ei pysy pellossa -> ehjät pientareet Maahiukkasten pinnalle sitoutuneet ravinteet (eroosio) Maanesteeseen liuenneiden ravinteiden huuhtoutuminen Kuvat: A. Kulmala Kasvihuonekaasut Hiilidioksidi CO 2 Polttoprosessit (mm. energian tuotanto) Maankäytön muutokset (mm. raivaus) Kalkitus Sitoutuu maaperään kasvijätteiden ja eläinten lannan mukana, puustoon ja muuhun kasvillisuuteen Metaania CH 4 Vapautuu, kun orgaaninen aines hajoaa hapettomissa olosuhteissa Kotieläinten ruoansulatus (märehtijät), lanta Luonnontilaiset suot ja kosteikot, vesistöjen pohjakerrokset, jätevesien käsittely Polttoprosessit Hapekas maa voi toimia metaaninieluna Dityppioksidi (N 2 O) Vapautuu maaperästä ja kotieläinten lannasta mikrobitoiminnan seurauksena.(nitrifikaatio ja denitrifikaatio) Polttoprosessit 4

5 Peltokasvien lannoitus Orgaaniset ja epäorgaansiet lannoitteet, biologinen N 2 -sidonta Ravinteet kasvin tarpeen mukaan Sadon määrä ja laatu Ravinteen määrä, muoto, aika, paikka Ravinne-ionit kiertävät maaperän pidätyspaikkojen ja orgaanisen aineksen/ mikrobiston kautta Kun maan viljavuutta ei tarvitse nostaa, niin lannoituksella korvataan sadossa poisviedyt ravinteet Viljelyn ja lannoituksen vaikutus maan hiilipitoisuuteen Menetelmä C lasku vuodessa Mineraalilannoitus % Lannan käyttö (5 t/ha) % Olkien lisäys (3 t/ha) % Menetelmä C nousu vuodessa Aluskasvit 0.2 % Olkien lisäys (12 t/ha) 0.3 % Lannan käyttö (35 t/ha) 0.4 % Yhdyskuntaliete 0.9 % Miscanthus (norsuheinät) 1.5 % Lähde: Policy brief from the Soilservice project Projectin sivut: 5

6 Nurmibiomassa energiaksi (1/3) Viljellyt nurmet: vastaa muuta nurmiviljelyä, lajivalikoima voi olla ehkä vielä monipuolisempi Luonnonhoitopellot yms.: hyvin erilaisia esim. lajistoltaan Viljelyn monipuolistaminen viljaalueilla (maan rakenne, kasvinsuojelu, lumo) Nurmiviljelyssä vähemmän muokkaustarvetta (erit. org. maat, org. aineen säilyminen) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Nurmibiomassa energiaksi (2/3) Laaja juuristo sitoo paljon hiiltä itseensä Nurmet lisäävät peltojen kasvipeitteisyyttä kasvukauden ulkopuolella (eroosio) Pellolta poisviedyt ravinteet korvattava, sillä nurmi käyttää paljon ravinteita (myös arv. korkeiden P-lukujen alentaminen) Lannoitus pintaan -> liukoisen P kertyminen 6

7 Nurmibiomassa energiaksi (3/3) Luonnonhoitopelloilla, suojavyöhykkeillä yms. rajoituksia mm. lannoituksessa (myös biol. typensidonta) ja niittoajankohdissa Lyhyaikaiset ja pitkäaikaiset -> massan tuotto Joskus tavoitteena maan köyhdyttäminen (esim. suojavyöhyke) Heikompilaatuisellekin nurmelle käyttöä (suojavyöhykeet yms.) Oljet energiaksi Oljet viljanviljelyn sivutuote ainakin tähän asti Muokkaus ja suorakylvö voivat helpottua Kasvustojätteissä talvehtivat kasvitaudit voivat vähentyä (suorakylvö, monokulttuuri) Pellolta poisviedyt ravinteet korvattava Poistuneen orgaanisen aineksen korvaaminen esim. org. lannoitteilla Vuosittainen muokkaus (org. aineen hajoaminen, muokkauksen vähentäminen) Maan rakenne (mm. org. aines ja mururakenteen kehittyminen) Pellon vesitalous oltava kunnossa (syyssateet ja olkien korjuu) 7

8 Paljonko peltobiomassaa voidaan poistaa maan kasvukunnon heikentymättä? Ei ole suoraa vastausta, koska riippuu täysin tilanteesta, mm. Viljavuuden lähtötilanne, kuinka monta vuotta Miten ravinteet ja org. aines korvataan Missä muodossa biomassaa poistetaan Oleellista on jättää mikrobien ruoaksi kariketta, viljelykasvien juuristo ei yksin riitä Maan orgaanisen aineksen lisääminen kestää pari vuosikymmentä ennen kuin tuotto tulee takaisin parantuneina satoina Pellon viljavuudesta huolehtiminen on ympäristöinvestointi tulevaisuuteen Kiitos mielenkiinnosta! 8