SAARIJÄRVI KUKON KYLÄ (412)

SAARIJÄRVI KUKON KYLÄ (412) TILAT (KIMINGINJÄRVEN RANTA-ALUE) MAININKI RN:o 1:48 PUIKKARI RN:o 1:49 APAJA RN:o 1:50 VIHTARI RN:o 1:51 PISAMA RN:o 1:52 MELA RN:o 1:53 TALAS RN:o 1:55 VERKKORANTA RN:o 1:56 KUTURANTA RN:o 1:58 KUKKO RN:o 1:60 (osa tilasta) TILAT (TOHTAANJÄRVEN RANTA-ALUE) KÖYHÄRANTA RN:o 1:37 KUKONMAA RN:o 1:44 KUKONRANTA RN:o 1:45 KUKKO RN:o 1:60 (osa tilasta) KUIKKA RN:o 1:61 JUOLUKKA RN:o 1:66 KIMINGINJÄRVI TOHTAANJÄRVI KUKON RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS 7.10.2013, 30.5.2014, 4.9.2014

Tämä kaavaselostus koskee 4.9.2014 päivättyä Kukon ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen sekä osittaisen kumoamisen kaavakarttaa. 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos sekä osittainen kumoaminen Kunta: Saarijärvi (729) Kylä: Kukko (412) Kaavan laadituttajat / maanomistajat: UPM-Kymmene Oyj (Kukko RN:o 1:60, Kukonmaa RN:o 1:44, Kukonranta RN:o 1:45) Sundberg Maritta ja Stefan (Juolukka RN:o 1:66) Saarijärven kaupunki (Kuikka RN:o 1:61) Niskanen Anitta (Kuturanta RN:o 1:58) Niinikoski Marja-Liisa ja Ari (Köyhäranta RN:o 1:37) Nakari Saija ja Juha (Mela RN:o 1:53) Laaksonen Vesa ja Heidi (Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52) Kukkamo Inga-Lill ja Ahti (Maininki RN:o 1:48) Kiinteistöyhtymä Kiminginjärvi Oy (Puikkari RN:o 1:49, Apaja RN:o 1:50) Jokinen Sirpa ja Kai (Talas RN:o 1:55) Härö Kari (Verkkoranta RN:o 1:56) UPM-Kymmene Oyj yhteyshenkilö: Ilkka Nissinen, puh. 040-357 7733, ilkka.nissinen@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko puh. 040-162 9193, 040-162 9194 etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi www.ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla. Alueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston 21.4.1997 35 hyväksymä ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen 29.9.1999 (N:o LA-576) vahvistamana Kukon ranta-asemakaava lukuun ottamatta kaava-alueen osia, jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 50 ha ja siihen kuuluu 3,3 km Kiminginjärven rantaviivaa sekä 1,55 km Tohtaanjärven rantaviivaa. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee kaava-alueen osia Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (osia tilasta Kukko RN:o 1:60), jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Näillä alueilla on voimassa Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, jonka Pylkönmäen kunnanvaltuusto hyväksyi 24.9.2007. Ranta-asemakaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee paikallistien aluetta (Multia-Kukko paikallistie RN:o 729-895-1-6529). Vireille tulo: Ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin 12.9.2012. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Kaavaluonnosaineistot ovat olleet nähtävillä 31.10.- 2.12.2013. Kaavaehdotusaineistot ovat olleet nähtävillä 3.7. 15.8.2014. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan ja rantaasemakaavan muutoksen sekä osittaisen kumoamisen xx.xx.2014.. Voimaantulo: xx.xx.2014 1

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA... 4 2.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET... 8 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireille tulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 14 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 16 5.3 ALUEVARAUKSET... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2 Muut alueet... 17 5.3.3 Ajoyhteydet ja yhdyskuntatekninen huolto... 18 5.3.4 Erityispiirteet... 18 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja arkeologiaan... 19 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 19 5.4.3 Yhdyskuntarakenne... 21 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset... 21 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset... 21 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu... 22 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 22 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 22 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 LIITTEET 1. Ote Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavasta 2. Kukon 21.4.1997 hyväksytty ranta-asemakaavakartta (pienennös 1:4000) 3. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko 2010) 4. Emätilaselvitys / mitoitustaulukko 5. Asemakaavan seurantalomake 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu UPM Kymmene Oyj:n aloitteesta syksyllä 2010. 9.12.2010 järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ). Läsnä olivat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELYkeskuksen, Keski-Suomen museon, Saarijärven kaupungin ja UMP-Kymmene Oyj:n edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) Marraskuussa 2011 voimassa olevan kaava-alueen tonttien omistajille tarjottiin mahdollisuutta liittyä mukaan kaavamuutokseen. Yhdeksän tontin omistajat olivat kiinnostuneita tulemaan mukaan kaavamuutokseen. 24.11.2011 järjestettiin Saarijärven kaupungin ja UMP-Kymmene Oyj:n edustajien sekä kaavan laatijan välinen työneuvottelu (muistio) Kaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin 12.9.2012 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 12.9. 26.9.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi osallisen mielipide. Mielipide koski lähinnä Tohtaanjärveltä Kiminginjärvelle siirrettävien rakennuspaikkojen määrää. Mielipiteessä esitetään kaikkien Tohtaanjärven toteutumattomien rakennuspaikkojen siirtämistä Kiminginjärvelle. Kaavan muutosalue laajennettiin koskemaan Kiminginjärven ranta-alueen tiloja Vihtari RN:o 1:51 ja Pisama RN:o 1:52 maanomistajien 29.11.2012 tekemän esityksen perusteella. Valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Saarijärven omistajaohjauksen jaosto päätti kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta valmisteluvaiheen kuulemista varten kokouksessaan 21.10.2013 66. Kaavan luonnosvaiheen asiakirjojen nähtävillä olosta kuulutettiin 31.10.2013 ja aineistot pidettiin MRL 62 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 31.10. 2.12.2013. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana ja kaupunki pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheen aineistosta antoivat lausuntonsa Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Metsähallitus, Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ja Elenia Oy. Lisäksi kaavaluonnoksesta annettiin kaksi osallisen mielipidettä. Yhteenveto lausunnoista ja osallisten mielipiteistä sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdissa 4.3.3 ja 4.3.4. Lisäksi lausuntoihin ja osallisten mielipiteisiin on laadittu Saarijärven kaupungille osoitetut vastineet. Ehdotusvaihe Kaavaehdotusaineistot käsiteltiin Saarijärven kaupunginhallituksessa 16.6.2014 128. Kaavaehdotusaineistot päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk ajaksi osalliskuulemista varten. Kaavaehdotusaineistot pidettiin yleisesti nähtävillä 3.7. 15.8.2014. Saarijärven kaupunki pyysi viranomaisilta tarvittavat lausunnot ja osallisilla sekä kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus) kaavaehdotuksesta. Viranomaisista Keski- Suomen liitto ei nähnyt tarpeelliseksi antaa kaavaehdotuksesta lausuntoa, eikä Keski-Suomen museolla, Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimella, Pelastuslaitoksella ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Saarijärvi-Seura toteaa muistutuksessaan, ettei sillä ole lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto koski Multia-Kukko paikallistien (yhdystie 16529) kaavallista käsittelytapaa. Yhteenveto Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta sekä sen huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. Lisäksi lausuntoihin ja Saarijärvi-Seuran muistutukseen on laadittu Saarijärven kaupungille osoitetut vastineet. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella voimassa oleva ranta-asemakaava kumotaan Multia-Kukko paikallistien (yhdystie 16529, Karhilantie) osalta. Kaavaehdotukseen ei tehty muita muutoksia lausuntojen tai muistutuksen johdosta. 3

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty kaavamuutos (yleisen tiealueen kumoaminen) ei muuta kaavaehdotusta olennaisesti ja muutos on tehty tiealuetta hallinnoivan Keski-Suomen ELY-keskuksen esityksestä eikä kumoaminen koske muiden osallisten etua. Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai MRA 32 :n mukaiset kuulemiset eivät siten ole tarpeellisia. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat sopineet, että kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole tarpeen järjestää, koska ELY-keskuksen kaavaehdotusvaiheen lausunto on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa eikä muilla viranomaisilla ollut kaavaehdotusvaiheessa huomautettavaa kaavaratkaisusta. 2.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee osia tilasta Kukko RN:o 1:60. Kaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella on muutettu voimassa olevan kaavan Tohtaanjärven ranta-alueen vakituisen asumisen rakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi ja siirretty osa Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomista rakennuspaikoista Kiminginjärven rantaalueelle. Rakennuspaikkojen vesistökohtainen lukumäärä on määritelty perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Lisäksi rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k-m 2 / RA-tontti). Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Tohtaanjärven rannalle kahden loma-asuntokorttelin (RA) alueelle yhteensä 5 omarantaista loma-asuntotonttia. Tohtaanjärven ranta-alueelle muodostuu myös uimaranta-alue (VV). Kiminginjärven kolmen lomaasuntokorttelin (RA) alueille puolestaan muodostuu yhteensä 14 omarantaista loma-asuntotonttia. Kaava-alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kiminginjärven pienet saaret on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee paikallistien aluetta (Multia-Kukko paikallistie RN:o 729-895-1-6529), joka on voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M1). 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset Kiminginjärven ranta-alueen tontit sekä Tohtaanjärven itärannan tontit on lohkottu omiksi kiinteistöikseen ja ne ovat pääosin myös rakentuneet. Ranta-asemakaavan / ranta-asemakaavamuutoksen mukaiset rakentamisalueet voidaan toteuttaa uuden kaavan mukaisesti sen voimaantulon jälkeen. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (Kuva 1). Alueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston 21.4.1997 35 hyväksymä ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen 29.9.1999 (N:o LA-576) vahvistamana Kukon ranta-asemakaava lukuun ottamatta kaava-alueen osia, jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee siten kaava-alueen osia Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (osia tilasta Kukko RN:o 1:60), jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Kaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56 (Kuva 2). 4

Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 51 ha ja siihen kuuluu 3,3 km Kiminginjärven mantereen rantaviivaa sekä 1,55 km Tohtaanjärven rantaviivaa. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvissa Kiminginjärven kahdessa pienessä saaressa on rantaviivaa n. 150 m. Suunnittelualueelta on matkaa Pylkönmäen kirkonkylälle n. 8 km ja Saarijärvelle n. 30 km. PYLKÖNMÄEN KIRKONKYLÄ Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1:51 1:52 Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen rajaus. 5

3.1.2 Luonnonympäristö Luontoselvitys Kotkansiipi Oy on laatinut kaava-alueelle kesällä 2010 luontoselvityksen, jossa kuvataan alueen vesistöjä ja ranta-alueita mm. seuraavasti: Tohtaanjärvi on karu Lobelia-tyypin järvi, joka on Häyhän (2003) selvityksessä arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Tutkimusalueen rantamilla kasvaa vähän koivua ja pajuja. Suopursua on melko runsaasti, rantavyöhykkeessä kasvaa myös juolukkaa sekä pensaskerroksessa katajaa. Rantavedessä kasvaa harvakseltaan pullosaraa, järvikortetta sekä nuottaruohoa. Ylempänä rinteessä puusto on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Tutkimusalueen pohjoisosassa, lähellä päätietä, on ojitettu rämekuvio, jonka puustona kasvaa mäntyä sekä hieman koivua ja kuusta. Suolla kasvaa lisäksi mm. suomuurainta ja tupasvillaa. Kiminginjärvi on Tohtaanjärveä suurempi ja ruskeavetisempi. Järven pohjoisenpuoleisen tutkimusalueen metsät ovat mäntyvaltaisia, nuoria talousmetsiä. Rannalla on pieniä luonnontilaisen kaltaisia soita, isovarpurämeitä ja saranevoja. Suuremmat rantasuot ovat reunoiltaan ojitettuja. Luontoselvityksessä on Kiminginjärven ranta-alueelta inventoitu seuraavat arvokkaat elinympäristöt : 1. Kimingin pieni saraneva - Pieni saranevakuvio, jolla kasvaa pullosaraa, järvikortetta, raatetta, suovehkaa, terttualpia, myrkkykeisoa, maariankämmekkää, leväkköä, hieman jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, suoputkea ja riippasaraa. Nevan edustalla rantavedessä kasvaa harvaa järvikortekasvustoa sekä lumpeita kelluslehtisinä. - Kuviolla ja sen tuntumassa tavattiin monipuolinen sudenkorentolajisto: Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum kaksi koirasta ja naaras, Ruskoukonkorento Aeshna grandis kaksi yksilöä, Vaskikorento Cordulia aenea kaksi yksilöä, Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata n. 10 yksilöä, Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia 10 koirasta, Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis (Dir IV) kaksi koirasta, Alueen kurjenjalkojen kukinnoilla ruokailivat suokeltaperhonen Colias palaeno ja juolukkasinisiipi Vacciniina optilete 2. Sudenkorentojen lisääntymispaikka - Rannassa kasvaa pullosaraa. Kelluslehtisinä kasvaa runsaasti ulpukkaa ja ilmaversoisina harvaa järvikortekasvustoa. Kuvio sopii hyvin sudenkorentojen, etenkin lampikorentojen, lisääntymispaikaksi. Sillä havaittiin seuraavat lajit: Okatytönkorento, Isotytönkorento Erythromma najas viisi yksilöä, Ruskoukonkorento kaksi yksilöä, Vaskikorento viisi yksilöä, Ruskohukankorento n. 10 yksilöä, Pikkulampikorento n. 10 yksilöä, Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda yksi koiras, Lummelampikorento (Dir IV) yksi koiras, Sirolampikorento(Dir IV) Leucorrhinia albifrons kolme koirasta ja paritteleva pari 3. Pieni luoto - Pienen luodon puustona kasvaa vanhaa mäntyä sekä vähän koivua. Juolukka, kanerva ja suopursu ovat runsaita. Luodolla on merkitystä etenkin vesilintujen pesäpaikkana. 4. Kiminginjärven rämekuviot - Kaksi pohjoisinta kuviota ovat varsin edustavia isovarpurämeitä, joissa puusto on mäntyvaltaista ja suopursu kasvaa runsaana. Laajemman eteläisen melko luonnontilaisena säilyneen rämekuvion puustona kasvavat kitukasvuiset männyt. Kuvio on reunastaan ojitettu, mutta se on pysynyt märkänä ja kasvillisuudeltaan edustavana. Juolukka, tupasvilla ja suomuurain kasvavat runsaina. Paikoin löytyy myös vaivaiskoivua ja suopursua. Kuviolta lähti tutkimuspäivänä lentoon metson (L-dir, NT) koirasyksilö. Isovarpurämeet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 5. Kallosaari - Pieni puustoltaan mäntyvaltainen (koivua) saari, jonka rantamilla kasvaa pajuja. Kuviolla on merkitystä vesilintujen pesäpaikkana. Luontoselvityksen yhteenvetona todetaan, että Tohtaanjärven tutkimusalueelta ei löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta kaavaan. Kiminginjärven arvokkaat elinympäristöt ovat myös direktiivilajien elinympäristöjä, ja arvokkaat kohteet tulisi jättää hakkuiden, kaivun ja rakentamisen ulkopuolelle. Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 3. Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksessä (Teppo Häyhä, 2003) todetaan alueelta havaitun kaksi huomionarvois- 6

Luonnonsuojelu ta rannanosaa; Tohtaanjärven Lobelia-järvi, arvokas kasvisto ja Kiminginjärven rantasuo, saraluhtavyöhyke. (Ks. kohta 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Suunnittelualue ulottuu osittain Tohtaanjärven eteläpuolelta suojellulle valuma-alueelle (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA). (Ks. kohta 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Kiminginjärven länsipuolelle, suunnittelualueesta lähimmillään n. 700 metrin etäisyydelle sijoittuu Silmäsuo-Kiminginjoki -niminen Natura-alue (FI0900127). Silmäsuo on kangasmaaharjanteiden välissä sijaitseva pieni, eteläosastaan avonevainen, pohjoisosastaan rämepuustoinen suo. Suon pohjois- ja keskiosan poikki virtaa tummavetinen, Kiminginjärvestä lähtevä puro, Kiminginjoki. Puro on noin 2 m leveä, kasvillisuudeltaan melko vaatimaton, hitaasti rämemännikön keskellä virtaileva puro. Silmäsuon pohjoisosassa on tupasvillarämettä, pallosarakorpirämettä, isovarpurämettä; eteläosassa lisäksi lyhytkorsinevaa, rahkasamalrimpinevaa, karua ruopparimpinevaa ja varsinaista saranevaa. Pienialaisuudestaan huolimatta alueella on monipuolista luontoa: erilaisia suotyyppejä, luonnontilainen puro pääosin ojittamattomalla suolla sekä suon reunametsiä. (www.ymparisto.fi) Vesistöt Kiminginjärvi ja Tohtaanjärvi sijaitsevat Saarijärven kunnan Kukon kylän alueella. Suunnittelualueen osat sijaitsevat Kiminginjärven länsi- ja osin etelärannalla, sekä Tohtaanjärven etelä-, länsi-, ja itärannoilla. Järvet kuuluvat Kiminginjoen valuma-alueeseen (35.637) Kokemäenjoen päävesistössä. Kiminginjärven pinta-ala on 175 ha ja sillä on rantaviivaa yhteensä 9,7 km. Kiminginjärven vedenpinnan korkeuslukema on +208,3m (kaavan pohjakartan likim. N60). Kiminginjärvellä sijaitsee muutamia, pieniä saaria, kuten Aittosaari, Myllysaari ja Kallosaari. Järvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka keskisyvyys on 2,1 m (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA 21.2.2012). Tohtaanjärvi on karu Lobelia-tyypin järvi. Järven pinta-ala on 28 ha ja sillä on rantaviivaa yhteensä 2,6 km. Tontaanjärven vedenpinnan korkeuslukema on +213,2 m (kaavan pohjakartan likim. N60). Tohtaanjärvellä ei ole saaria. Järven keskisyvyys on 2 metriä (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA 21.2.2012). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset Kiminginjärven ranta-alueen tontit sekä Tohtaanjärven itärannan tontit on lohkottu omiksi kiinteistöikseen ja ne ovat myös pääosin rakentuneet. Kaavan muutosalue on tiestöä lukuun ottamatta rakentumatonta metsätalousaluetta. Tohtaanjärven itäpuolella sijaitsee turvetuotantoalue. Kiminginjärven ranta-alueilla sijaitsee yhteensä n. 30 vanhaa rakennuspaikkaa ja Tonhtaanjärven ranta-alueella 14 vanhaa rakennuspaikkaa. Rakentaminen on pääosin lomarakentamista, mutta vesistöjen pohjoisrannoille on muodostunut myös yksittäisiä vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Suunnittelualuetta lähimmät peruspalvelut löytyvät noin 8 km päästä Pylkönmäen kirkonkylältä. Saarijärven kaupungin keskustaan on suunnittelualueelta matkaa noin 30 km. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa yleisiä teitä pitkin. Kiminginjärven ja Tohtaanjärven pohjoispuolella kulkee seututie 633 ja järvien välistä kannasta pitkin kulkee Kukko-Multia yhdystie 16529 (Karhilantie). Voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle on myös rakentunut sisäinen tiestö. Kukon kylälle ulottuu kunnallinen vesijohtoverkosto. Jakelujännitteinen sähkölinja ulottuu Tohtaanjärveä ympäröiville loma-asunnoille. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueet eivät kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Alueella ei ole myöskään paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. 7

Kiinteät muinaisjäännökset Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin (Mikroliitti Oy 2003) mukaan suunnittelualueella sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka). Lisäksi Hämeenniemen alueella on sijainnut 3-luokan ajoittamattomia muinaisjäännöksiä, hautapaikkoja. (Ks. kohta 3.2 Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Virkistyskäyttö Tohtaanjärven lounaisrannalla Saarijärven kaupungin omistamalla tilalla Kuikka RN:o 1:61 sijaitsee yleinen uimaranta. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu uimaranta-alueen aluevaraus Tohtaanjärven itärannan niemekkeeseen. Vanhan ranta-asemakaavan mukaista uimarantavarausta ei ole kuitenkaan toteutettu uimarannaksi. Suunnittelualueen rantojen virkistyskäyttö on muutoin lähinnä jokamiehenoikeudella mahdollisesti tapahtuvaa liikkumista ranta-alueilla. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tohtaanjärven itäpuolella sijaitseva turvetuotantoalue saattaa aiheuttaa melu- ja pölyhäiriötä lähiympäristölle. Turvetuotannosta saattaa aiheutua vaikutuksia myös alueen vesistöihin. Alueelta ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähin alueen ympäristön kuormittajiin laskettava kohde on Tohtaanjärven itäpuolella Tohtaansuon turvetuotantoalueella sijaitseva polttoainevarasto. (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA 20.2.2013). 3.1.4 Maanomistus Kaavahankkeessa mukana olevien tilojen omistajat: - UPM-Kymmene Oyj (Kukko RN:o 1:60, Kukonmaa RN:o 1:44, Kukonranta RN:o 1:45) - Sundberg Maritta ja Stefan (Juolukka RN:o 1:66) - Saarijärven kaupunki (Kuikka RN:o 1:61) - Niskanen Anitta (Kuturanta RN:o 1:58) - Niinikoski Marja-Liisa ja Ari (Köyhäranta RN:o 1:37) - Nakari Saija ja Juha (Mela RN:o 1:53) - Laaksonen Vesa ja Heidi (Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52) - Kukkamo Inga-Lill ja Ahti (Maininki RN:o 1:48) - Kiinteistöyhtymä Kiminginjärvi Oy (Puikkari RN:o 1:49, Apaja RN:o 1:50) - Jokinen Sirpa ja Kai (Talas RN:o 1:55) - Härö Kari (Verkkoranta RN:o 1:56) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistaman Keski-Suomen maakuntakaavan alueeseen (Kuva 3). Suunnittelualueelle on osoitettu maakuntakaavassa: - Turvetuotantoalueen aluevaraus (Tohtaanjärven itäpuolinen turvetuotantoalue) - Muinaismuistokohde (2 kpl) Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla 1. 4. seuraavasti: - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontovarat). 20.11.2012 lainvoimaiseksi tullut toinen vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden kiviainesten riittä- 8

vyyden yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima). Maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä 3. vaihemaakuntakaava suojelee arvokkaita suoluonnon kohteita sekä osoittaa turvetuotantoalueita ja maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimapuistojen alueita. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.). Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää mm. lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavoissa uusia aluevarauksia. Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (2009). Rantayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty Pylkönmäen kunnanvaltuustossa 24.9.2007. Rantaosayleiskaavan voimaantulo on kuulutettu 22.11.2007. Suunnittelualueelle on rantayleiskaavassa osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti Tohtaanjärven läntiselle ranta-alueelle neljä omarantaista asuinrakennuspaikkaa (AO) ja viisi takamaaston asuinrakennuspaikkaa (AO) sekä itäpuolen ranta-alueelle kaksi lomarakennuspaikkaa (RA). Tohtaanjärven itärannan niemeke on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Rantayleiskaavalla on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti yhteensä 12 lomarakennuspaikkaa Kiminginjärven ranta-alueelle, joista yhdeksän sijaitsee tämän rantaasemakaavan muutoksen alueella. Kiminginjärven kaava-alueen osan pohjoisosaan on osoitettu yksi muinaismuistokohde (sm). Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Liite 1. Ote Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavasta. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston 21.4.1997 35 hyväksymä Kukon ranta-asemakaava. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut kaavan 29.9.1999 (N:o LA-576). Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu Kiminginjärvelle 12 omarantaista ja Tohtaanjärven itärannalle kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan mukaiset lomarakennuspaikat on lohkottu yksityisessä omistuksessa oleviksi kiinteistöiksi ja ne ovat myös pääosin rakentuneet. Ranta-asemakaavassa on lisäksi osoitettu Tohtaanjärven länsiosan ranta-alueelle neljä omarantaista (AO2) ja viisi takamaaston asuinrakennuspaikkaa (AO1). Kaavan mukaiset erillispientalojen tontit eivät ole rakentuneet. Tohtaanjärven itärannan niemeke on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti kaavan hyväksymiskäsittelyssä 21.4.1997 35 hyväksymättä Kiminginjärven ranta-alueelta RA- korttelin 5 kaksi tonttia ja Tohtaanjärven ranta-alueelta omarantaisten erillispientalojen AO2- korttelin tontin 5 ja takamaaston erillispientalojen AO1- korttelin tontin 6. Liite 2. Kukon ranta-asemakaava. 9

Saarijärven kaupungin määräykset Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 10.12.2011. Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009 9. Olemassa oleva selvitys- ja suunnitteluaineisto Luonnonympäristö Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA - Suunnittelualue ulottuu osittain Tohtaanjärven eteläpuolelta suojellulle valuma-alueelle; Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella (Kuvan 4 sininen viivarajaus). Kuva 4. Ote ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA:sta. Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvitys (Teppo Häyhä, 2003) - Suunnittelualueelta on havaittu kaksi huomionarvoista rannanosaa (kuvan 5 keltaiset rajaukset); Alue 35. = Tohtaanjärven Lobelia-järvi, arvokas kasvisto ja Alue 36. = Kiminginjärven rantasuo, saraluhtavyöhyke. - Tavanomaiset ranta-alueet on esitetty kuvassa 5. vihreällä viivalla. Kuva 5. Ote rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksestä. Maakuntakaavan selvitysaineistot UPM:n aineistot Rakennetun ympäristön selvitykset RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston 22.12.2009 päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. - Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaat Keski-Suomen kulttuurimaisemakokonaisuudet, Kyyjärvi, Karstula, Pylkönmäki, Saarijärvi. 1990, Keski-Suomen seutukaavaliitto. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet (1996, Keski-Suomen liitto). UPM:n aineistot 10

Arkeologiset selvitykset Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2003). - Suunnittelualueella sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE, esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi Hämeenniemen alueella on sijainnut 3-luokan ajoittamattomia muinaisjäännöksiä, hautapaikkoja. Muinaismuistojen sijainti on esitetty kuvassa 6 punaisella. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Kuva 6. Ote Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Emätilaselvitys Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan emätilaselvitys Muut selvitykset Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan muu selvitys- ja kaavaaineisto Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään 8.12.1992 hyväksyttyä 1:2 000 -mittakaavaista pohjakarttaa. Voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella lohkotut tontit ja Multia-Kukko paikallistien RN:o 729-895-1-6529 alue osoitetaan kaavamuutoksessa / kaavan kumoamisessa perustuen maanmittauslaitoksen raja-aineiston rajapyykkien / rajapisteiden koordinaattitietoon. Kaavahanketta varten laaditut selvitykset Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko 2010). Rantaosayleiskaavan emätilaselvityksen tarkistaminen (Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty päämaanomistaja UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta. Kaavamuutosta on ryhdytty valmistelemaan, koska vanhan kaavan mukaiset Tohtaanjärven asuinrakennuspaikat ovat jääneet toteutumatta. Alueella ei ole kysyntää vakituisen asumisen tonteille. Vanhan ranta-asemakaavan laatimisen jälkeen alueelle on laadittu myös rantaosayleiskaava, joka mahdollistaa ranta-asemakaavaa korkeamman tonttikohtaisen enimmäisrakennusoikeuden määrän. Rantaosayleiskaavan tonttikohtaisen enimmäiskerrosalan hyödyntäminen jo ranta-asemakaavoitetulla alueella edellyttää kerrosalan nostamista ranta-asemakaavan muutoksella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta syksyllä 2010. 11

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaiset - Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen museo - Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos - Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastaja - Saarijärven kaupungin hallintokunnat 4.3.2 Vireille tulo Kaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin 12.9.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 12.9.2012 Kuulutus ranta-asemakaavahankkeen vireilletulosta. 12.9. 26.9.2012 Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin yleisesti nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla sekä Saarijärven kaupungin Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi osallisen mielipide. Mielipide koski lähinnä Tohtaanjärveltä Kiminginjärvelle siirrettävien rakennuspaikkojen määrää. Mielipiteessä esitetään kaikkien Tohtaanjärven toteutumattomien rakennuspaikkojen siirtämistä Kiminginjärvelle. 31.10.-2.12.2013 Kaavaluonnosaineistot pidettiin yleisesti nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla sekä Saarijärven kaupungin Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi osallisen mielipidettä. Toinen mielipide koski Tohtaanjärven itäpuolisen turvetuotantoalueen mahdollisesti aiheuttamien ympäristöhaittojen esilletuomista kiinteistöjen markkinoinnissa ja toisessa esitettiin Tohtaanjärvelle osoitetun korttelin 2 pohjoisimman tontin siirtämistä luonnoksen mukaisen korttelialueen eteläpuolelle, jolloin metsäkaistale (näkösuoja) uusien ja vanhojen tonttien välissä levenisi. Esitettyjen mielipiteiden huomioiminen kaavaratkaisussa: - Turvetuotantoalueen mahdollisesti aiheuttamien ympäristöhaittojen esilletuomista käsittelevässä mielipiteessä ei esitetä muutoksia kaavaluonnokseen eikä kaavaluonnosta ole tarpeen muuttaa mielipiteen perusteella. - Korttelin 2 tontin 1 siirtäminen mielipiteenä esitetyllä tavalla ei ole tarkoituksenmukaista kaavaratkaisun kokonaisuuden kannalta. Esitetty tontin siirto johtaisi hieman epäyhtenäisempään tonttien sijoitteluun ja ko. uusi tontti sijoittuisi suoraan vastarannan jo rakentuneiden tonttien kohdalle. Lisäksi uutta rakentamista ei ole perusteltua ohjata lähemmäksi kaupungin yleistä uimarantaa. Kaavaluonnoksen mukainen uusien tonttien sijoittelu turvaa n. 90 m leveän rakentamisesta vapaan rannanosan säilymisen uusien tonttien ja mielipiteen esittäjän vanhan rakennuspaikan välissä, joten kaavaluonnoksen mukaisten uusien tonttien toteutumisesta ei aiheudu merkittävää tai kohtuutonta häiriötä vanhalle rakennuspaikalle. Kaavaluonnokseen ei tehty muutoksia esitettyjen mielipiteiden johdosta. 3.7. 15.8.2014 Kaavaehdotusaineistot pidettiin yleisesti nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla sekä Saarijärven kaupungin Internet-sivuilla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus jättää muistutus aineistosta sen nähtävilläoloaikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus, jossa Saarijärvi-Seura totesi ettei sillä ollut huomautettavaa. 12

4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 9.12.2010 Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavahankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Neuvotteluun osallistuivat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELYkeskuksen, Keski-Suomen museon ja Saarijärven kaupungin edustajat, UMP-Kymmenen edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) 31.10.-2.12.2013 Saarijärven kaupunki pyysi kaavaluonnosaineistoista tarvittavat viranomaislausunnot. Lausuntonsa antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Metsähallitus, Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi ja Elenia Oy. Lausuntojen huomioiminen kaavaratkaisussa: Keski-Suomen museolla ja Metsähallituksella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnosaineistoihin. Kaavaselostusta täydennettiin Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen jätevesiin liittyvien kommenttien osalta. Kaavakartalle lisättiin ohjeellinen muuntamoa varten varattu alueen osa Elenia Oy:n esityksen mukaisesti. Kaavaluonnosaineistoihin tehtiin seuraavat muutokset Keski-Suomen ELYkeskuksen lausunnon perusteella: - lisättiin perustelut (rantaosayleiskaava) saunojen rakennusoikeuden määrälle ja sijoittumiselle - lisättiin tiedot Silmäsuo-Kiminginjoki -Natura-alueesta ja arvio kaavamuutoksen mahdollisista vaikutuksista Natura-alueeseen - yhdystien 16529 (Karhilantie) LT-aluevarausmerkintä muutettiin M-alueeksi ja tie osoitettiin ajoyhteysmerkinnällä (ajo) - arvokkaiden luontokohteiden merkintöjä muutettiin ja yhtenäistettiin seuraavasti: Kaavaluonnoksen sl-1 (metsälakikohde Isovarpuräme) ja luo-1 (rantaluhta) yhdistettiin luo- viivamerkinnän alle, jonka kaavamääräys on muotoa Alueen puusto tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä tai muita alueen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Kaavaluonnoksen sudenkorentoalueet luo-2 muutettiin luo-1- viivamerkinnäksi (Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue), jonka kaavamääräys on muotoa; Alueella sijaitsevat sudenkorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä. Lisäksi Kiminginjärven pienet saaret osoitettiin MY-alueiksi - Saarijärven kaupungin uimaranta-alueelle (VV) lisättiin 50 k-m 2 rakennusoikeutta ja annettiin seuraava kaavamääräys: Alueelle saa sijoittaa päämaankäyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennuksia, rakennelmia, rakenteita ja laitteita. Rakennusten kerrosala saa olla korkeintaan 50 m². 3.7. 15.8.2014 Saarijärven kaupunki pyysi kaavaehdotusaineistoista tarvittavat lausunnot. Viranomaisista Keski-Suomen liitto ei nähnyt tarpeelliseksi antaa kaavaehdotuksesta lausuntoa, eikä myöskään Keski-Suomen museolla, Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimella tai Pelastuslaitoksella ollut mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto koski Multia-Kukko paikallistien (yhdystie 16529) kaavallista käsittelytapaa. Maantieverkkoon kuuluvaa tietä ei tule osoittaa ehdotuksen mukaisella ajoyhteysmerkinnällä. ELY-keskus esittää, että alueelle sijoittuva maantien (yhdystie 16529) osuusalue tulee rajata kokonaisuudessaan kaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Lausuntoihin on laadittu Saarijärven kaupungille osoitetut vastineet. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaavaehdotusta muutettiin seuraavasti: - Kaavaehdotukseen lisättiin ranta-asemakaavan kumoamiskartta, jossa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M1) osoitettu Multia-Kukko paikallistien (yhdystie 16529, Karhilantie) alue esitetään kumottavaksi kaava-alueen osaksi. Samalla paikallistien alue rajattiin maanmittauslaitoksen koordinaattitietojen perusteella kokonaan pois ranta-asemakaavan muutoskartalta. 13

- Kaavan nimi muutettiin muotoon: Kukon ranta-asemakaava ja rantaasemakaavan muutos sekä osittainen kumoaminen. - Kaavan kumoamista koskevat tiedot lisättiin kaavan nimiötietoihin; Rantaasemakaavan kumoaminen koskee paikallistien aluetta (Multia-Kukko paikallistie RN:o 729-895-1-6529). - Kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin edellä esitettyjen muutosten osalta. Lisäksi kaavaselostukseen lisättiin aluevarausten seurantalomake (Liite 5). Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty kaavamuutos (yleisen tiealueen kumoaminen) ei muuta kaavaehdotusta olennaisesti ja muutos on tehty tiealuetta hallinnoivan Keski-Suomen ELY-keskuksen esityksestä eikä kumoaminen koske muiden osallisten etua. Kaavaehdotuksen asettaminen uudelleen nähtäville tai MRA 32 :n mukaiset kuulemiset eivät siten ole tarpeellisia. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat sopineet, että kaavaehdotusvaiheen virnanomaisneuvottelua ei ole tarpeen järjestää, koska ELY-keskuksen kaavaehdotusvaiheen lausunto on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa eikä muilla viranomaisilla ollut kaavaehdotusvaiheessa huomautettavaa kaavaratkaisusta. 4.4 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää osa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa Tohtaanjärven ranta-alueelle osoitetuista toteutumattomista erillispientalojen (AO) rakennuspaikoista Kiminginjärven ranta-alueelle. Kiminginjärvelle ja Tohtaanjärvelle osoitettavien rakennuspaikkojen lukumäärä määritellään Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen lähtökohdista. Kaikki rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Lisäksi rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan alueella voimassa olevan Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k-m 2 / RA-tontti). Kaavan muutoksen laatimisen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön erityisarvot ja tarvittaessa erityisarvot turvataan ranta-asemakaavoituksen keinoin. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella on muutettu voimassa olevan kaavan Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomat vakituisen asumisen rakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi ja siirretty osa Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomista rakennuspaikoista Kiminginjärven ranta-alueelle. Rakennuspaikkojen vesistökohtainen kokonaismäärä on määritelty perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Kiminginjärvellä 17 lomarakennuspaikkaa ja Tohtaanjärvellä kuusi lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan muutoksessa on mukana yhdeksän vanhan kaavan mukaista jo lohkottua ja pääosin rakentunutta tonttia Kiminginjärven ranta-alueelta ja kaksi vanhaa tonttia Tohtaanjärven ranta-alueelta. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jää Kiminginjärvellä kolme ja Tohtaanjärvellä yksi vanhan kaavan mukainen vanha lomarakennuspaikka. Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k-m 2 / RA-tontti). Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Tohtaanjärven rannalle kahden loma-asuntokorttelin (RA) alueelle yhteensä 5 omarantaista loma-asuntotonttia. Tohtaanjärven ranta-alueelle muodostuu myös uimaranta-alue (VV). Kiminginjärven kolmen lomaasuntokorttelin (RA) alueille puolestaan muodostuu yhteensä 14 omarantaista loma-asuntotonttia. Kiminginjärven pienet saaret on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Muilta osin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee paikallistien aluetta (Multia-Kukko paikallistie RN:o 729-895-1-6529), joka on voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M1). 14

5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaavan muutoksen laatimisessa noudatetaan Saarijärven Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperiaatteita. Ranta-asemakaavan emätilaselvitys ja mitoitustarkastelut on tehty koko Kukon emätilan alueelle. Laskelmissa ovat tällöin mukana myös tämän kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt. Emätilaperiaate Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaisesti ajankohtaa 1.7.1959. Suunnittelualueen nykyiset tilat kuuluvat rantasuunnittelun emätilan KUKKO RN:o 1:11 alueeseen (rek. pvm 26.9.1934). Emätilaselvitys / mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä 4. Rantaviivan pituus Kukon emätilaan RN:o 1:11 kuuluu Kiminginjärven mannerrantaa 3,56 kilometriä ja Tohtaanjärven rantaviivaa 1,61 kilometriä. Lisäksi Kiminginjärven kahdella pienellä saarella/luodolla on rantaviivaa yhteensä n. 150m. Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu emätilan Kiminginjärven mantereen rantaviivasta 3,30 km ja Tohtaanjärven rantaviivasta 1,55 km. Kukon emätilalla on muunnettua Kiminginjärven mitoitusrantaviivaa 2,9 km ja Tohtaanjärven mitoitusrantaviivaa 1,36 km perustuen Pylkönmäen rantaosayleiskaavan rantaviivan muuntomalliin. Ranta-asemakaavan muutosalueen muunnetun rantaviivan pituus on Kiminginjärvellä 2,71 km ja Tohtaanjärvellä 1,30 km. Mitoitus Pylkönmäen rantaosayleiskaavassa on käytetty Kiminginjärven normaaleilla ranta-alueilla mitoitusarvoa 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km ja Tohtaanjärven ranta-alueella 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen mukaan Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen rakennusoikeus on 2,9 muunnettu ranta-km x 6 rp / muunnettu ranta-km = 17,4 rakennuspaikkaa ja Tohtaanjärven ranta-alueen rakennusoikeus on 1,36 muunnettu ranta-km x 4 rp / muunnettu ranta-km = 5,44 rakennuspaikkaa. Kukon emätilan rantarakennusoikeus on yhteensä 22,84 = 23 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueella on 12 vanhan kaavan mukaista jo toteutunutta lomarakennuspaikkaa. Tohtaanjärvelle on rakentunut kolme vanhan kaavan mukaista lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavalla / ranta-asemakaavan muutoksella on osoitettu Kiminginjärven rantaalueelle viisi uutta lomarakennuspaikkaa, jolloin Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Kiminginjärvellä yhteensä 17 lomarakennuspaikkaa. Tohtaanjärven ranta-alueelle on osoitettu kolme uutta lomarakennuspaikkaa, jolloin Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Tohtaanjärvellä yhteensä kuusi lomarakennuspaikkaa. Keskimääräinen mitoitus Kukon emätilan rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee ranta-asemakaavan muutoksen toteutuessa Kiminginjärvellä 4,8 rakennuspaikkaa / ranta-km todelliseen rantaviivaan suhteutettuna ja 5,9 rakennuspaikkaa / ranta-km muunnetun rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Emätilan Tohtaanjärven ranta-alueen rakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee rantaasemakaavan muutoksen toteutuessa 3,7 rakennuspaikkaa / ranta-km todelliseen rantaviivaan suhteutettuna ja 4,4 rakennuspaikkaa / ranta-km muunnetun rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Rakentamisalueiden ja rakentamisesta vapaiden rantojen osuus rantaviivasta Kukon emätilan kokonaisrantaviivasta (suunnittelualueen osalta) varautuu rakentamisalueeksi kaavamuutoksen toteutuessa 1,62 km, mikä on n. 31 % emätilan kokonaisrantaviivasta (5,17 km). Kokonaisrantaviivasta jää n. 69 % rakentamisen ulkopuolelle lähinnä maa- ja metsätalousalueiksi. Kukon emätilan Kiminginjärven rantaviivasta tulee kaavamuutoksen toteutuessa varatuksi rakentamisalueeksi 1,25 km, mikä on n. 35 % emätilan Kiminginjärven kokonaisrantaviivasta (3,56 km). 15

Kiminginjärven kokonaisrantaviivasta jää n. 65 % rakentamisen ulkopuolelle maa- ja metsätalousalueiksi. Emätilan Tohtaanjärven rantaviivasta tulee kaavamuutoksen toteutuessa varatuksi rakentamisalueeksi 0,37 km, mikä on n. 23 % emätilan Tohtaanjärven kokonaisrantaviivasta (1,61 km). Tohtaanjärven kokonaisrantaviivasta jää n. 77 % rakentamisen ulkopuolelle lähinnä maa- ja metsätalousalueiksi. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen uusi RA- kortteli 5 on sijoitettu jo toteutuneiden kahden rakentamiskorttelin väliin. Näin kaavan rakentamisalueista muodostuu varsin yhtenäinen kokonaisuus ja vastaavasti kaavalla on voitu edelleen turvata yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa säilyy yhtenäinen rakentamaton n. 1,6 km pitkä rannanosa. Lisäksi Kiminginjärven eteläranta säilyy n. 400 m leveältä osalta rakentamisesta vapaana. Kukon emätilan Tohtaanjärven rannanosalle muodostuu kaksi yhtenäistä rakentamiskorttelia. Loppuosa ranta-alueesta jää yhtenäisesti rakentamisesta vapaaksi. Järven eteläosassa säilyy maankäytöltään nykytilanteen mukainen rakentamaton n. 550 m pitkä rannanosa. Lisäksi Tohtaanjärven itärannalle jää n. 450 m pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan muutoksen laatimisen yhteydessä on selvitetty alueen ympäristön tila ja ympäristön erityisarvot on näin voitu huomioida rakentamisalueiden sijoittelussa ja alueen muun maankäytön ohjauksessa. Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön tai luonnonmaiseman arvoja. Luonnonympäristöltään arvokkaimmat Kiminginjärven rannanosat säilyvät nykyisellään maa- ja metsätalousalueina ja luontoarvojen säilyminen on huomioitu ja turvattu myös kaavamääräyksin (luo ja luo-1 -rajaukset). Lisäksi Kiminginjärven pienet saaret / luodot on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Valtioneuvoston asetus 209/2011 ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräykset määrittelevät haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat, eli ympäristön kannalta kestävälle päästötasolle on olemassa raja-arvot. Tohtaanjärvelle osoitettujen kolmen uuden lomarakennuspaikan ja Kiminginjärven ranta-alueelle osoitettujen viiden uuden lomarakennuspaikan toteutuminen ja niiden käyttö ei siten tule aiheuttamaan merkittävää vesistöjen vedenlaatuun vaikuttavaa kuormitusta. Kaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti mm. tonttien rakentamisen määrää ja rakennusten rantaetäisyyksiä. Lisäksi ympäristön laadun säilyttämiseksi kaavan yleismääräyksillä ohjataan rakentamisalueiden toteuttamista seuraavasti: - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. - RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. - RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Saarijärven kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa. - Alueen rakentamisessa noudatetaan Saarijärven kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei ranta-asemakaavassa ole toisin osoitettu. Määräykset ohjaavat osaltaan laadukkaaseen rakentamiseen, joka huomioi rakentamisen sopeutumisen ympäristöön ja naapurustoon. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Ranta-asemakaavalla muodostuu osa RA-korttelin 5 tonteista 3 ja 4, maa- ja metsätalousaluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu RA-korttelin 2 tontit 1-3, RA-korttelin 3 tontit 1 ja 2, RA-korttelin 4 tontit 1-6, RAkorttelin 5 tontit 1, 2 ja 5, RA-korttelin 6 tontit 2, 3 ja 5 sekä osa RA-korttelin 5 tonteista 3 ja 4. RAkorttelialueiden pinta-ala on yhteensä 10,06 ha. 16

RA-korttelien tonttien pinta-alat on esitetty alla olevassa taulukossa: Kortteli / tontti Pinta-ala (m²) Kortteli 2 / tontti 1 4092 Kortteli 2 / tontti 2 3678 Kortteli 2 / tontti 3 3570 Kortteli 3 / tontti 1 6266 Kortteli 3 / tontti 2 4072 Kortteli 4 / tontti 1 4827 Kortteli 4 / tontti 2 5215 Kortteli 4 / tontti 3 4014 Kortteli 4 / tontti 4 4660 Kortteli 4 / tontti 5 5305 Kortteli 4 / tontti 6 4834 Kortteli 5 / tontti 1 7521 Kortteli 5 / tontti 2 7421 Kortteli 5 / tontti 3 8179 Kortteli 5 / tontti 4 6789 Kortteli 5 / tontti 5 6216 Kortteli 6 / tontti 2 4794 Kortteli 6 / tontti 3 5073 Kortteli 6 / tontti 5 4042 RA-kortteleiden kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 200 m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa 15 m:n etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Korttelin 5 tonteille 1 ja 5 on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävän alueen osat tonttien läpi kulkevien ojien yhteyteen. Luonnonmukaisena säilytettävän alueen puusto tulee säilyttää ja alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita eikä laitureita. Nämä rakentamiseen huonosti sopivat tonttien osat toimivat luontevina tonttien välistä rakentamista rajaavina kaistaleina. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen RA-korttelialueiden rakentamista ohjaavat määräykset perustuvat soveltuvin osin alueen vanhan ranta-asemakaavan ja Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan määräyksiin. Tohtaanjärven ranta-alueen RA-korttelin 3 tontit 1 ja 2 sekä Kiminginjärven ranta-alueen RAkorttelin 4 tontit 1 6 ja RA-korttelin 6 tontit 2, 3 ja 5 on piirretty kaavaan perustuen maanmittauslaitoksen rajapyykkien koordinaattitietoon. Tohtaanjärven RA-korttelin 2 uudet tontit on piirretty maanmittauslaitoksen raja-aineiston perusteella tilan Kukonranta RN:o 1:45 alueelle. 5.3.2 Muut alueet Maa- ja metsätalousalueet (M) Rakentamiskortteleiden ulkopuoliset kaava-alueen osat on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueita on yhteensä 40,0 ha. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee paikallistien aluetta (Multia-Kukko paikallistie RN:o 729-895-1-6529), joka on voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousaluetta (M1). Kumottavan kaava-alueen pinta-ala on 5010 m 2. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Kiminginjärven pienet saaret on osoitettu MY-alueeksi linnustoarvojensa vuoksi. MY-alueiden pinta-ala on yhteensä 671 m 2. Uimaranta-alue (VV) Saarijärven kaupungin omistaman tilan Kuikka RN:o 1:61 alue on osoitettu kaavassa uimarantaalueeksi (VV). Tohtaanjärven lounaisrannalla sijaitseva alue toimii uimarantakäytössä nykyisinkin. VV-alueen pinta-ala on 0,2 ha. Alueelle saa sijoittaa päämaankäyttötarkoitusta palvelevia pieniä rakennuksia, rakennelmia, rakenteita ja laitteita, joiden kerrosala saa olla korkeintaan 50 m². Kaavan muutoksella on poistettu vanhan ranta-asemakaavan uimaranta-aluevaraus Tohtaanjärven itärannan niemekkeestä. Vanhan kaavan uimaranta-aluevarausta ei ole käytännössä toteutettu eikä varaukselle ole nykytilanteessa tarvetta. 17

5.3.3 Ajoyhteydet ja yhdyskuntatekninen huolto Ajoyhteydet (ajo) Kulkuyhteydet on osoitettu M-alueella olevien teiden osalta ajoyhteysmerkinnöin (ajo) ja uusien kulkuyhteyksien osalta ohjeellisina ajoyhteysmerkintöinä (ajo). Kulkuyhteydet Tohtaanjärven RA-kortteleiden alueelle on osoitettu tukeutuen olemassa olevaan tiestöön. Kulku länsirannan korttelialueelle 2 tapahtuu yhdystieltä nro 16529 (Karhilantie) erkanevan Tohtaanjärventien kautta. Itärannan korttelialueelle 3 kuljetaan Karhilantieltä kääntyvää Nihtiinkankaantietä pitkin. Myös Kiminginjärven ranta-alueen kortteleiden 4 ja 6 alueille on jo rakentunut tiestö. Korttelin 4 tonteille kuljetaan Karhilantieltä kääntyvää Kukonsalontietä pitkin. Korttelin 6 tonteille puolestaan kuljetaan Kukonsalontieltä erkanevaa Kukonranta nimistä tietä pitkin. Kulkuyhteydet korttelin 5 uusille tonteilla saadaan järjestettyä pistoteinä Kukonrannan tieltä sekä jatkamalla Kukonsalontietä korttelin 5 tontille 1. Vanhan ranta-asemakaavan mukainen maa- ja metsätalousaluevaraus (M1) on kumottu rantaasemakaavan kumoamisella Multia-Kukko paikallistien (yhdystie 16529, Karhilantie) alueen osalta Keski-Suomen ELY- keskuksen esityksestä. Yhdyskuntatekninen huolto RA-korttelin 5 tontin 4 itäpuolelle on osoitettu ohjeellinen muuntamoa varten varattu alueen osa et-merkinnällä. Mikäli Kukon kyläalueelle rakennetaan vesi- ja viemärijohto on siihen liittyminen erittäin suositeltavaa myös loma-asuntokortteleissa, jos rakennusten varustelutaso vastaa vakituista asuinrakentamista. Muutoin jätevedet tulee käsitellä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. 5.3.4 Erityispiirteet Luonnonympäristöltään arvokkaat alueet (luo, luo-1) Suunnittelualueen luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet sijaitsevat Kiminginjärven rantaalueilla. Kiminginjärven ranta-alueen isovarpurämekuviot ja eteläosan rantaluhta on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo), jonka säilyminen on turvattu kaavamääräyksin; Alueen puusto tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä tai muita alueen luonnontilaa muuttavia toimenpiteitä. Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitsevat sudenkorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat on rajattu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina (luo-1), joiden säilyminen on turvattu kaavamääräyksin; Alueella sijaitsevat sudenkorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä. Suojeltu valuma-alue (sva) Tohtaanjärven eteläosaan on osoitettu suojellun valuma-alueen rajaus sva-viivamerkinnällä. (Suojeltu valuma-alue; Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella). Rajaus perustuu Ympäristöhallinnon OIVA -paikkatietoaineistoon. Kiinteät muinaisjäännökset (sm) Suunnittelualueeseen kuuluvan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitseva muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka) on huomioitu kaavassa sm-viivamerkinnällä. (Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös) Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 18

5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja arkeologiaan Kukon ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutosalueen rakennettu ympäristö muodostuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisista Kiminginjärven ranta-alueen rakentuneista RA-tonteista sekä Tohtaanjärven itärannan rakentuneista lomarakennuspaikoista. Näistä tonteista neljä ei kuulu nyt muutoksen kohteena olevaan kaava-alueeseen, mutta sijaitsevat kuitenkin kaavamuutoksen välittömällä vaikutusalueella. Rakentuneiden lomarakennuspaikkojen lisäksi alueen rakennettu ympäristö muodostuu olemassa olevasta tiestöstä. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella jäsennetään vanhan ranta-asemakaavan rakentamisalueet osittain uudelleen, koska vanhan kaavan mukaiset osittain takamaastoon sijoittuvat Tohtaanjärven ranta-alueen asuinrakennuspaikat ovat jääneet toteutumatta. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja vesistökohtainen sijoittelu on määritelty kaavamuutoksella uudelleen perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteisiin. Vanhaan kaavaan nähden myös kaavan muutoksessa mukana olevien RA-alueiden tonttikohtainen rakennusoikeus on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle 200 k-m 2 /tontti. Kiminginjärven ranta-alueelle on osoitettu kaavan muutoksella rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen mukaisesti viisi omarantaista lomarakennuspaikkaa lisää. Kaavalla osoitetut uudet lomarakennuspaikat on sijoitettu Kiminginjärven itäosan ranta-alueelle jo toteutuneiden lomarakentamiskortteleiden väliin. Mahdollinen kaavan muutoksen vaikutus olevaan rakennettuun ympäristöön kohdistuu rakennuspaikkojen siirron myötä Kiminginjärven ranta-alueen vanhoihin rakentamisalueisiin. Kiminginjärven uusien rakennuspaikkojen osoittaminen on kuitenkin pyritty tekemään ympäristöarvot huomioiden ja siten, ettei uusista rakennuspaikoista aiheudu merkittävää vaikutusta jo rakentuneille naapurikiinteistöille. Uudet lomarakennuspaikat eivät rajaudu vanhoihin rakennuspaikkoihin, vaan kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen ja naapuritilojen rakentamisalueiden väliin jää maa- ja metsätalousaluetta suojavyöhykkeeksi. Uusien rakennuspaikkojen vaikutusta vastarannan rakennettuun ympäristöön ei myöskään voida pitää merkittävänä. Vastarannan rakentuneet rakennuspaikat ja rantaosayleiskaavalla osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka sijaitsevat lähimmillään n. 550 m päässä kaavamuutoksella osoitetuista uusista rakennuspaikoista. Rakentamisalueiden kulkuyhteydet tukeutuvat alueen olevaan tiestöön. Uuden tiestön rakentamistarve Kiminginjärven korttelin 5 uusille RA-tonteille on näin ollen vähäinen. Voidaan arvioida, että korttelin 5 uusien tonttien toteutumisesta ja käytöstä ei aiheudu merkittävää liikenteellistä häiriötä läheisille vanhoille lomarakennuspaikoille. Tohtaanjärven ranta-alueella rakennuspaikkojen lukumäärä vähenee yhdellä omarantaisella asuinrakennuspaikalla ja viidellä takamaaston asuinrakennuspaikalla. Kaavamuutoksen jälkeen Tohtaanjärven länsirannalle jää kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa. Voidaankin arvioida, että kaavamuutoksesta ei ole haitallista vaikutusta Tohtaanjärven ranta-alueiden rakennetun ympäristön kannalta. Kaavamuutoksella osoitettujen kolmen uuden lomarakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vanhoja rakennuspaikkoja. Lähin rakennus sijaitsee korttelin 2 pohjoispuolella hieman yli 100 m etäisyydellä lähimmästä uudesta tontista. Tontaanjärven itärannan vanhoille rakennuspaikoille on korttelin 2 uusilta tonteilta etäisyyttä n. 400 m eivätkä uudet rakennuspaikat sijoitu suoraan vastakkain itärannan vanhoihin rakennuspaikkoihin nähden. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavamuutoksesta ei aiheudu alueen ja lähiympäristön rakennettuun ympäristöön merkittäviä vaikutuksia. Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka). Muinaisjäännös sijoittuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle (M). Arkeologinen kohde on huomioitu kaavassa rajaamalla kohde sm- osa-aluerajauksella. Kaavalla määrätään, että alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Voidaan arvioida, että kaavalla osaltaan edistetään muinaismuistokohteen säilymistä. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavan muutosalueen luontoarvot on selvitetty kaavan valmisteluvaiheessa laaditussa luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy 2010). Kaavassa on näin voitu huomioida alueen luonnonympäristöön liittyvät arvot uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaavassa Kiminginjärven 19

ranta-alueelle osoitetulla uudella rakentamisalueella (RA-kortteli 5) ja Tohtaanjärven ranta-alueen uudella rakentamisalueella (RA-kortteli 2) ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Luonnonarvojen puolesta herkimmät ranta-alueet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle säilyväksi nykyisellään maa- ja metsätalousalueina. Luonnonympäristöltään arvokkaimmat Kiminginjärven rannanosat säilyvät nykyisellään maa- ja metsätalousalueina ja luontoarvojen säilyminen on huomioitu ja turvattu myös kaavamääräyksin (luo ja luo-1). Lisäksi Kiminginjärven pienet saaret on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaavan laatimishetkellä valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien puhdistusvaatimukset. Lisäksi Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan ranta-alueilla sovelletaan talousjätevesiasetuksen mukaisia tiukempia puhdistusvaatimuksia, jolloin vähimmäispuhdistusvaatimus on kiintoaineen (BHK7) osalta 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % ja kokonaistypen osalta 40 %. Ko. määräyksiä noudattamalla kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Kiminginjärven ja Tohtaanjärven vesistöjen tilaan. Kaavamuutoksen mukainen maankäyttö ei edellytä merkittäviä ruoppaustöitä eikä aiheuta paineita merkittäviin vesirakennustöihin ryhtymiseksi. Kaavan muutosta laadittaessa on kokonaisuudessaan pyritty rakennuspaikkojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla minimoimaan vaikutukset ranta-alueen luonnonympäristön nykytilaan. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueen luonnonympäristön arvokkaat kohteet sekä erityispiirteet ja kaavalla turvataan alueen luonnonympäristön arvokkaiden alueiden säilyminen. Kokonaisuutena arvioiden kaavalla edistetään alueen luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven vesistöjen tilaan. Natura 2000 -verkostoon kuuluva Silmäsuo - Kiminginjoki (FI0900127) alue Kiminginjärven länsipuolella, suunnittelualueesta lähimmillään n. 700 metrin etäisyydellä sijaitsee Silmäsuo - Kiminginjoen Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Natura-alueen kuvaus: Silmäsuo on kangasmaaharjanteiden välissä sijaitseva pieni, eteläosastaan avonevainen, pohjoisosastaan rämepuustoinen suo. Suon pohjois- ja keskiosan poikki virtaa tummavetinen, Kiminginjärvestä lähtevä puro, Kiminginjoki. Puro on noin 2 m leveä, kasvillisuudeltaan melko vaatimaton, hitaasti rämemännikön keskellä virtaileva puro. Silmäsuon pohjoisosassa on tupasvillarämettä, pallosarakorpirämettä, isovarpurämettä; eteläosassa lisäksi lyhytkorsinevaa, rahkasamalrimpinevaa, karua ruopparimpinevaa ja varsinaista saranevaa. Pienialaisuudestaan huolimatta alueella on monipuolista luontoa: erilaisia suotyyppejä, luonnontilainen puro pääosin ojittamattomalla suolla sekä suon reunametsiä. (www.ymparisto.fi) Natura-alueen suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suojeluohjelmat ja -selvitykset: Silmäsuo kuuluu 5. vaihekaavan SL-varaukseen. Suon halki virtaava Kiminginjoki on mukana Keski-Suomen arvokkaiden pienvesien inventoinnissa ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. (www.ymparisto.fi) Suojelun toteutuskeinot: Luonnonsuojelulaki (www.ymparisto.fi) Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit (% pinta-alasta): Vuorten alapuoliset tasankojoet (4 %), vaihettumissuot ja rantasuot (28 %), puustoiset suot (52 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei ole. Lintudirektiivin liitteen 1 linnut: kurki. (www.ymparisto.fi) Kaavalla on osoitettu Kiminginjärven ranta-alueelle yhteensä 14 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista yhdeksän on jo rakentuneita lomarakennuspaikkoja ja viisi uutta lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos lisää Kiminginjärven ranta-alueen rakentamisen kokonaismäärää viidellä lomarakennuspaikalla. Uusien rakennuspaikkojen määrä perustuu Kiminginjärvelle laaditun Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Uudet lomarakennuspaikat sijoittuvat lähimmillään n. 700 m etäisyydelle Silmäsuo - Kiminginjoen Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta alueesta. Kaavan rakentamisalueet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä Kiminginjoesta. Kaavan toteutumisesta aiheutuvat välittömät vaikutukset kohdistuvat siten varsin etäälle Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta alueesta. Kaavalla ei ole todennäköisesti heikentävää vaikutusta Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin; vuorten alapuoliset tasankojoet, vaihettumissuot, rantasuot, puustoiset suot, sillä kaavalla ei osoiteta itse näihin alueisiin kohdistuvaa maankäyttöä. 20

Natura-alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II eliölajien esiintymiä, eikä kaavalla siten todennäköisesti ole hävittävää tai heikentävää vaikutusta lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Kaavalla ei todennäköisesti ole välitöntä heikentävää vaikutusta lintudirektiivin liitteen 1 lintulajin (kurki) pesimäalueisiin, koska kaavalla ei osoiteta Natura-alueeseen kohdistuvaa maankäyttöä. Kaavalla ei osoiteta myöskään niin suurta määrää lisärakentamista, että se todennäköisesti lisäisi lintujen pesintää häiritsevää suolla liikkumista merkittävästi. Kokonaisuutena varsin vähäinen uusien tavanomaisten lomarakennuspaikkojen määrä ja uusien rakennuspaikkojen sijainti huomioiden kaavan toteutumisesta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä välittömiä vaikutuksia Natura 2000 -verkoston alueeseen. Kaavan toteutumisella ei ole nähtävissä myöskään sellaisia merkittäviä välillisiä vaikutuksia (esim. lisääntyvä liikkuminen Naturaalueella), jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät Natura-alueen luontotyyppiä. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen toteutuminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä Silmäsuo - Kiminginjoen luontoarvoja, joiden vuoksi se on valittu Natura 2000 -verkoston kohteeksi eikä kaavan muutoshankkeen yhteydessä siten ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. 5.4.3 Yhdyskuntarakenne Kaavan muutoksella osoitetut uudet rakennuspaikat on sijoitettu Kiminginjärvelle vanhojen rakentamiskortteleiden väliin naapurikortteleiden vanhat rakennuspaikat huomioiden. Kiminginjärvelle muodostuu kolmen rakentamiskorttelin varsin yhtenäinen kokonaisuus. Uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) ja samalla on pyritty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa säilyy yhtenäinen rakentamaton n. 1,6 km pitkä rannanosa. Lisäksi Kiminginjärven eteläranta säilyy n. 400 m leveältä osalta rakentamisesta vapaana. Tohtaanjärven uudet rakennuspaikat on sijoitettu järven länsirannalle huomioiden naapuritilojen vanhat rakennuspaikat ja myös järven itärannan jo rakentunut rakentamiskortteli. Kukon emätilan Tohtaanjärven rannanosalle muodostuu kaksi yhtenäistä rakentamiskorttelia. Loppuosa rantaalueesta jää yhtenäisesti rakentamisesta vapaaksi. Järven eteläosassa säilyy maankäytöltään nykytilanteen mukainen rakentamaton n. 550 m pitkä rannanosa. Lisäksi Tohtaanjärven itärannalle jää n. 450 m pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. Voidaan arvioida, että kaavalla osoitetut uudet rakentamisalueet tukeutuvat varsin yhtenäisesti ranta-alueille jo muodostuneeseen yhdyskuntarakenteeseen. 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjien määrän lisääntyminen. Uusien rakennuspaikkojen toteutuminen kasvattaa käyttäjien määrää alueen tiestöllä kuin myös jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön maa- ja vesialueilla. Lomarakentamisalueiden kokonaisuudet laajenevat, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Uusien tonttien sijoittelu ja rakennusalojen rajaaminen on pyritty tekemään siten, ettei uusien tonttien rakentuminen aiheuta merkittävää häiriötä alueen ja lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamaa vaikutusta ei voida kuitenkaan pois sulkea. Kyse on kuitenkin tavanomaisen lomarakentamisen ja tonttien vapaa-ajankäytön aiheuttamista vaikutuksista. Tohtaanjärvelle lounaisrannalle osoitetulla Saarijärven kaupungin uimaranta-alueella on nähtävissä myös suunnittelualuetta laajempia sosiaalisia vaikutuksia. Kaava osaltaan edistää paikallisen virkistyskäyttökohteen säilymistä ja mahdollisesti myös sen kehittämistä. 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa ranta-alueisiin liittyvät taloudelliset arvot. Voidaan arvioida, että rakennuspaikkojen siirtäminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen edistää kaavan toteutumismahdollisuuksia ja kaavamuutoksella on siten myös posi- 21

tiivisia taloudellisia vaikutuksia. Tonttikohtaisen kerrosalan lisääminen vaikuttanee positiivisesti myös kaavan muutoksessa mukana olevien vanhojen tonttien arvoon. 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen määrä ja sijoittelu perustuu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteisiin. Laaja-alaisen rantaosayleiskaavan yhtenäisten suunnitteluja mitoitusperusteiden noudattaminen turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen. Kaavan muutoksella ei vaikeuteta muiden ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavalla ja kaavan muutoksella ei aiheuteta ympäristön häiriötekijöitä alueelle. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 22

6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavojen rakentamisalueet voidaan toteuttaa maanomistajan toimesta kaavan / kaavamuutoksien voimaantulon jälkeen. Maanomistaja määrää rakentamisalueiden toteuttamisen järjestyksestä ja aikataulusta. Kaavojen rakentamisalueiden toteutumista valvoo Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa 7.10.2013, 30.5.2014, 4.9.2014 YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 23