KUKON RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KIMINGINJÄRVI TOHTAANJÄRVI SAARIJÄRVI KUKON KYLÄ (412)

Transkriptio

1 SAARIJÄRVI KUKON KYLÄ (412) TILAT (KIMINGINJÄRVEN RANTA-ALUE) MAININKI RN:o 1:48 PUIKKARI RN:o 1:49 APAJA RN:o 1:50 VIHTARI RN:o 1:51 PISAMA RN:o 1:52 MELA RN:o 1:53 TALAS RN:o 1:55 VERKKORANTA RN:o 1:56 KUTURANTA RN:o 1:58 KUKKO RN:o 1:60 (osa tilasta) TILAT (TOHTAANJÄRVEN RANTA-ALUE) KÖYHÄRANTA RN:o 1:37 KUKONMAA RN:o 1:44 KUKONRANTA RN:o 1:45 KUKKO RN:o 1:60 (osa tilasta) KUIKKA RN:o 1:61 JUOLUKKA RN:o 1:66 KIMINGINJÄRVI TOHTAANJÄRVI KUKON RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

2 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kukon ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Kunta: Saarijärvi (729) Kylä: Kukko (412) Kaavan laadituttajat / maanomistajat: UPM-Kymmene Oyj (Kukko RN:o 1:60, Kukonmaa RN:o 1:44, Kukonranta RN:o 1:45) Sundberg Maritta ja Stefan (Juolukka RN:o 1:66) Saarijärven kaupunki (Kuikka RN:o 1:61) Niskanen Anitta (Kuturanta RN:o 1:58) Niinikoski Marja-Liisa ja Ari (Köyhäranta RN:o 1:37) Nakari Saija ja Juha (Mela RN:o 1:53) Laaksonen Vesa ja Heidi (Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52) Kukkamo Inga-Lill ja Ahti (Maininki RN:o 1:48) Kiinteistöyhtymä Kiminginjärvi Oy (Puikkari RN:o 1:49, Apaja RN:o 1:50) Jokinen Sirpa ja Kai (Talas RN:o 1:55) Härö Kari (Verkkoranta RN:o 1:56) UPM-Kymmene Oyj yhteyshenkilöt : Jaakko Moilanen, p , Jaakko.Moilanen@upm.com Reijo Turunen, p , Reijo.Turunen@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö Arto Remes p , fax arto.remes@ymparisto.inet.fi Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla. Alueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston hyväksymä ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen (N:o LA-576) vahvistamana Kukon ranta-asemakaava lukuun ottamatta kaava-alueen osia, jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee kaava-alueen osia Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (osia tilasta Kukko RN:o 1:60), jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Kaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56. Alue on hyvin saavutettavissa yleisiä teitä pitkin. Kiminginjärven ja Tohtaanjärven pohjoispuolella kulkee seututie 633 ja järvien välistä kannasta pitkin kulkee Kukko-Multia yhdystie (Karhilantie). Voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle on myös rakentunut sisäinen tiestö. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 51 ha ja siihen kuuluu 3,3 km Kiminginjärven rantaviivaa sekä 1,55 km Tohtaanjärven rantaviivaa. Suunnittelualueelta on matkaa Pylkönmäen kirkonkylälle n. 8 km ja Saarijärvelle n. 30 km. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset Kiminginjärven ranta-alueen tontit sekä Tohtaanjärven itärannan tontit on lohkottu omiksi kiinteistöikseen ja ne ovat myös pääosin rakentuneet. Kaavan muutosalue on tiestöä lukuun ottamatta rakentumatonta metsätalousaluetta. Tohtaanjärven itäpuolella sijaitsee turvetuotantoalue. 1

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet ja ajoyhteydet Erityispiirteet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja arkeologiaan Yhdyskuntarakenne Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Maanomistajien tasapuolinen kohtelu YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 LIITTEET 1. Ote Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavasta. 2. Kukon hyväksytty ranta-asemakaavakartta 3. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko 2010) 4. Emätilaselvitys / mitoitustaulukko 5. Asemakaavan seurantalomake (puuttuu luonnosvaiheessa) 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu UPM Kymmene Oyj:n aloitteesta syksyllä järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ). Läsnä olivat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELYkeskuksen, Keski-Suomen museon, Saarijärven kaupungin ja UMP-Kymmene Oyj:n edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) Marraskuussa 2011 voimassa olevan kaava-alueen tonttien omistajille tarjottiin mahdollisuutta liittyä mukaan kaavamuutokseen. Yhdeksän tontin omistajat olivat kiinnostuneita tulemaan mukaan kaavamuutokseen järjestettiin Saarijärven kaupungin ja UMP-Kymmene Oyj:n edustajien sekä kaavan laatijan välinen työneuvottelu(muistio) Kaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi osallisen mielipide. Mielipide koski lähinnä Tohtaanjärveltä Kiminginjärvelle siirrettävien rakennuspaikkojen määrää. Mielipiteessä esitetään kaikkien Tohtaanjärven toteutumattomien rakennuspaikkojen siirtämistä Kiminginjärvelle. Kaavan muutosalue laajennettiin koskemaan Kiminginjärven ranta-alueen tiloja Vihtari RN:o 1:51 ja Pisama RN:o 1:52 maanomistajien tekemän esityksen perusteella. 2.2 Ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee osia tilasta Kukko RN:o 1:60. Kaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 51 ha ja siihen kuuluu 3,3 km Kiminginjärven mantereen rantaviivaa sekä 1,55 km Tohtaanjärven rantaviivaa. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella on muutettu voimassa olevan kaavan Tohtaanjärven ranta-alueen vakituisen asumisen rakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi ja siirretty osa Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomista rakennuspaikoista Kiminginjärven rantaalueelle. Rakennuspaikkojen vesistökohtainen lukumäärä on määritelty perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Lisäksi rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k-m 2 / RA-tontti). Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Tohtaanjärven rannalle kahden loma-asuntokorttelin (RA) alueelle yhteensä 5 omarantaista loma-asuntotonttia. Tohtaanjärven ranta-alueelle muodostuu myös uimaranta-alue (VV). Kiminginjärven kolmen lomaasuntokorttelin (RA) alueille puolestaan muodostuu yhteensä 14 omarantaista loma-asuntotonttia. Lisäksi Kukko-Multia yhdystie on osoitettu kaava-alueen osalta yleisen tien alueena (LT). Muilta osin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 3

5 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset Kiminginjärven ranta-alueen tontit sekä Tohtaanjärven itärannan tontit on lohkottu omiksi kiinteistöikseen ja ne ovat pääosin myös rakentuneet. Ranta-asemakaavan / ranta-asemakaavamuutoksen mukaiset rakentamisalueet voidaan toteuttaa uuden kaavan mukaisesti sen voimaantulon jälkeen. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Saarijärven kaupungin länsi/lounaisosassa Kukon kylässä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (Kuva 1). Alueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston hyväksymä ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen (N:o LA-576) vahvistamana Kukon ranta-asemakaava lukuun ottamatta kaava-alueen osia, jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Ranta-asemakaavan laatiminen koskee siten kaava-alueen osia Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-alueilla (osia tilasta Kukko RN:o 1:60), jotka Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti hyväksymättä kaavan hyväksymiskäsittelyssä. Kaavan muutos koskee tiloja Kukko RN:o 1:60 (osaa tilasta), Kukonranta RN:o 1:45, Kukonmaa RN:o 1:44, Apaja RN:o 1:50, Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52, Juolukka RN:o 1:66, Kuikka RN:o 1:61, Kuturanta RN:o 1:58, Köyhäranta RN:o 1:37, Maininki RN:o 1:48, Mela RN:o 1:53, Puikkari RN:o 1:49, Talas RN:o 1:55 ja Verkkoranta RN:o 1:56 (Kuva 2). Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n. 51 ha ja siihen kuuluu 3,3 km Kiminginjärven mantereen rantaviivaa sekä 1,55 km Tohtaanjärven rantaviivaa. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvissa Kiminginjärven kahdessa pienessä saaressa on rantaviivaa n. 150 m. Suunnittelualueelta on matkaa Pylkönmäen kirkonkylälle n. 8 km ja Saarijärvelle n. 30 km. Tohtaanjärven itäpuolella sijaitsee turvetuotantoalue. PYLKÖNMÄEN KIRKONKYLÄ Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 4

6 1:51 1:52 Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen rajaus Luonnonympäristö Luontoselvitys Kotkansiipi Oy on laatinut kaava-alueelle kesällä 2010 luontoselvityksen, jossa kuvataan alueen vesistöjä ja ranta-alueita mm. seuraavasti: Tohtaanjärvi on karu Lobelia-tyypin järvi, joka on Häyhän (2003) selvityksessä arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Tutkimusalueen rantamilla kasvaa vähän koivua ja pajuja. Suopursua on melko runsaasti, rantavyöhykkeessä kasvaa myös juolukkaa sekä pensaskerroksessa katajaa. Rantavedessä kasvaa harvakseltaan pullosaraa, järvikortetta sekä nuottaruohoa --. Ylempänä rinteessä puusto on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Tutkimusalueen pohjoisosassa, lähellä päätietä, on ojitettu rämekuvio, jonka puustona kasvaa mäntyä sekä hieman koivua ja kuusta. Suolla kasvaa lisäksi mm. suomuurainta ja tupasvillaa. Kiminginjärvi on Tohtaanjärveä suurempi ja ruskeavetisempi. Järven pohjoisenpuoleisen tutkimusalueen metsät ovat mäntyvaltaisia, nuoria talousmetsiä. Rannalla on pieniä luonnontilaisen kaltaisia soita, isovarpurämeitä ja saranevoja. Suuremmat rantasuot ovat reunoiltaan ojitettuja. Luontoselvityksessä on Kiminginjärven ranta-alueelta inventoitu seuraavat arvokkaat elinympäristöt : 1. Kimingin pieni saraneva - Pieni saranevakuvio, jolla kasvaa pullosaraa, järvikortetta, raatetta, suovehkaa, terttualpia, myrkkykeisoa, maariankämmekkää, leväkköä, hieman jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, suoputkea ja riippasaraa. Nevan edustalla rantavedessä kasvaa harvaa järvikortekasvustoa sekä lumpeita kelluslehtisinä. - Kuviolla ja sen tuntumassa tavattiin monipuolinen sudenkorentolajisto: 5

7 Luonnonsuojelu Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum kaksi koirasta ja naaras, Ruskoukonkorento Aeshna grandis kaksi yksilöä, Vaskikorento Cordulia aenea kaksi yksilöä, Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata n. 10 yksilöä, Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia 10 koirasta, Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis (Dir IV) kaksi koirasta, Alueen kurjenjalkojen kukinnoilla ruokailivat suokeltaperhonen Colias palaeno ja juolukkasinisiipi Vacciniina optilete 2. Sudenkorentojen lisääntymispaikka - Rannassa kasvaa pullosaraa. Kelluslehtisinä kasvaa runsaasti ulpukkaa ja ilmaversoisina harvaa järvikortekasvustoa. Kuvio sopii hyvin sudenkorentojen, etenkin lampikorentojen, lisääntymispaikaksi. Sillä havaittiin seuraavat lajit: Okatytönkorento, Isotytönkorento Erythromma najas viisi yksilöä, Ruskoukonkorento kaksi yksilöä, Vaskikorento viisi yksilöä, Ruskohukankorento n. 10 yksilöä, Pikkulampikorento n. 10 yksilöä, Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda yksi koiras, Lummelampikorento (Dir IV) yksi koiras, Sirolampikorento(Dir IV) Leucorrhinia albifrons kolme koirasta ja paritteleva pari 3. Pieni luoto - Pienen luodon puustona kasvaa vanhaa mäntyä sekä vähän koivua. Juolukka, kanerva ja suopursu ovat runsaita. Luodolla on merkitystä etenkin vesilintujen pesäpaikkana. 4. Kiminginjärven rämekuviot - Kaksi pohjoisinta kuviota ovat varsin edustavia isovarpurämeitä, joissa puusto on mäntyvaltaista ja suopursu kasvaa runsaana. Laajemman eteläisen melko luonnontilaisena säilyneen rämekuvion puustona kasvavat kitukasvuiset männyt. Kuvio on reunastaan ojitettu, mutta se on pysynyt märkänä ja kasvillisuudeltaan edustavana. Juolukka, tupasvilla ja suomuurain kasvavat runsaina. Paikoin löytyy myös vaivaiskoivua ja suopursua. Kuviolta lähti tutkimuspäivänä lentoon metson (L-dir, NT) koirasyksilö. Isovarpurämeet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 5. Kallosaari - Pieni puustoltaan mäntyvaltainen (koivua) saari, jonka rantamilla kasvaa pajuja. Kuviolla on merkitystä vesilintujen pesäpaikkana. Luontoselvityksen yhteenvetona todetaan, että Tohtaanjärven tutkimusalueelta ei löytynyt sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta kaavaan. Kiminginjärven arvokkaat elinympäristöt ovat myös direktiivilajien elinympäristöjä, ja arvokkaat kohteet tulisi jättää hakkuiden, kaivun ja rakentamisen ulkopuolelle Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 3. Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksessä (Teppo Häyhä, 2003) todetaan alueelta havaitun kaksi huomionarvoista rannanosaa; Tohtaanjärven Lobelia-järvi, arvokas kasvisto ja Kiminginjärven rantasuo, saraluhtavyöhyke. (Ks. kohta 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Suunnittelualue ulottuu osittain Tohtaanjärven eteläpuolelta suojellulle valuma-alueelle (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA). (Ks. kohta 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Vesistöt Kiminginjärvi ja Tohtaanjärvi sijaitsevat Saarijärven kunnan Kukon kylän alueella. Suunnittelualueen osat sijaitsevat Kiminginjärven länsi- ja osin etelärannalla, sekä Tohtaanjärven etelä-, länsi-, ja itärannoilla. Kiminginjärvi kuuluu Kiminginjoen valuma-alueeseen Kokemäenjoen päävesistössä. Järven pinta-ala on 175 ha ja sillä on rantaviivaa yhteensä 9,7 km. Kiminginjärven vedenpinnan korkeuslukema on +208,3m (kaavan pohjakartan likim. N60). Kiminginjärvellä sijaitsee muutamia, pieniä saaria, kuten Aittosaari, Myllysaari ja Kallosaari. Järvi on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka syvyys on 2,1 m (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA ). Tohtaanjärvi on karu Lobelia-tyypin järvi. Tohtaanjärvi kuuluu Kiminginjoen valuma-alueeseen Kokemäenjoen päävesistössä. Järven pinta-ala on 28 ha ja sillä on rantaviivaa yhteensä 2,6 km. 6

8 Tontaanjärven vedenpinnan korkeuslukema on +213,2 m (kaavan pohjakartan likim. N60). Tohtaanjärvellä ei ole saaria. Järven syvyys on 2 metriä (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA ) Rakennettu ympäristö Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset Kiminginjärven ranta-alueen tontit sekä Tohtaanjärven itärannan tontit ovat pääosin rakentuneita. Kiminginjärven ranta-alueilla sijaitsee yhteensä n. 30 vanhaa rakennuspaikkaa ja Tonhtaanjärven ranta-alueella 14 vanhaa rakennuspaikkaa. Rakentaminen on pääosin lomarakentamista, mutta vesistöjen pohjoisrannoille on muodostunut myös yksittäisiä vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Suunnittelualuetta lähimmät peruspalvelut löytyvät noin 8 km päästä Pylkönmäen kirkonkylältä. Saarijärven kaupungin keskustaan on suunnittelualueelta matkaa noin 30 km. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa yleisiä teitä pitkin. Kiminginjärven ja Tohtaanjärven pohjoispuolella kulkee seututie 633 ja järvien välistä kannasta pitkin kulkee Kukko-Multia yhdystie (Karhilantie). Voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle on myös rakentunut sisäinen tiestö. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat lähinnä metsätalouskäytössä. Tohtaanjärven itäpuolella sijaitsee turvetuotantoalue. Kukon kylälle ulottuu kunnallinen vesijohtoverkosto ja jakelujännitteinen sähkölinja. Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueet eivät kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Alueella ei ole myöskään paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kiinteät muinaisjäännökset Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin (Mikroliitti Oy 2003) mukaan suunnittelualueella sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka). Lisäksi Hämeenniemen alueella on sijainnut 3-luokan ajoittamattomia muinaisjäännöksiä, hautapaikkoja. (Ks. kohta 3.2 Kaavaaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset). Virkistyskäyttö Tohtaanjärven lounaisrannalla Saarijärven kaupungin omistamalla tilalla Kuikka RN:o 1:61 sijaitsee yleinen uimaranta. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu uimaranta-alueen aluevaraus Tohtaanjärven itärannan niemekkeeseen. Vanhan ranta-asemakaavan mukaista uimarantavarausta ei ole kuitenkaan toteutettu uimarannaksi. Suunnittelualueen rantojen virkistyskäyttö on muutoin lähinnä jokamiehenoikeudella mahdollisesti tapahtuvaa liikkumista ranta-alueilla. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tohtaanjärven itäpuolella sijaitsevan turvetuotantoalue saattaa aiheuttaa melu- ja pölyhäiriötä lähiympäristölle. Turvetuotannosta saattaa aiheutua vaikutuksia myös alueen vesistöihin. Alueelta ei tunneta mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Lähin alueen ympäristön kuormittajiin laskettava kohde on Tohtaanjärven itäpuolella Tohtaansuon turvetuotantoalueella sijaitseva polttoainevarasto. (Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA ). 7

9 3.1.4 Maanomistus Kaavahankkeessa mukana olevien tilojen omistajat: - UPM-Kymmene Oyj (Kukko RN:o 1:60, Kukonmaa RN:o 1:44, Kukonranta RN:o 1:45) - Sundberg Maritta ja Stefan (Juolukka RN:o 1:66) - Saarijärven kaupunki (Kuikka RN:o 1:61) - Niskanen Anitta (Kuturanta RN:o 1:58) - Niinikoski Marja-Liisa ja Ari (Köyhäranta RN:o 1:37) - Nakari Saija ja Juha (Mela RN:o 1:53) - Laaksonen Vesa ja Heidi (Vihtari RN:o 1:51, Pisama RN:o 1:52) - Kukkamo Inga-Lill ja Ahti (Maininki RN:o 1:48) - Kiinteistöyhtymä Kiminginjärvi Oy (Puikkari RN:o 1:49, Apaja RN:o 1:50) - Jokinen Sirpa ja Kai (Talas RN:o 1:55) - Härö Kari (Verkkoranta RN:o 1:56) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu ympäristöministeriön vahvistaman Keski-Suomen maakuntakaavan alueeseen. Suunnittelualueelle on osoitettu maakuntakaavassa: Turvetuotantoalueen aluevaraus (Tohtaanjärven itäpuolinen turvetuotantoalue) Muinaismuistokohde Maakuntakaavaa on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla seuraavasti : - Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. - Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontovarat). Ympäristöministeriön vahvistama ja KHO:n päätöksellä lainvoiman saanut toinen vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa, sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden kiviainesten riittävyyden yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. - Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima). Maakuntavaltuuston hyväksymä kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 3. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu vastaava turvetuotantoalueen merkintä suunnittelualueelle kuin vuonna 2009 vahvistetussa maakuntakaavassa. - Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava (kaupallinen palveluverkko ym.). Maakuntavaltuuston hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava päivittää mm. lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle varauksia. 8

10 Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (2009). Rantayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty Pylkönmäen kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaavan voimaantulo on kuulutettu Suunnittelualueelle on rantayleiskaavassa osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti Tohtaanjärven läntiselle ranta-alueelle neljä omarantaista asuinrakennuspaikkaa (AO) ja viisi takamaaston asuinrakennuspaikkaa (AO) sekä itäpuolen ranta-alueelle kaksi lomarakennuspaikkaa (RA). Tohtaanjärven itärannan niemeke on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Rantayleiskaavalla on osoitettu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti yhteensä 12 lomarakennuspaikkaa Kiminginjärven ranta-alueelle, joista yhdeksän sijaitsee tämän rantaasemakaavan muutoksen alueella. Kiminginjärven kaava-alueen osan pohjoisosaan on osoitettu yksi muinaismuistokohde (sm). Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Liite 1. Ote Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavasta. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Pylkönmäen kunnanvaltuuston hyväksymä Kukon ranta-asemakaava. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut kaavan (N:o LA-576). Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu Kiminginjärvelle 12 omarantaista ja Tohtaanjärven itärannalle kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan mukaiset lomarakennuspaikat on lohkottu yksityisessä omistuksessa oleviksi kiinteistöiksi ja ne ovat myös pääosin rakentuneet. Ranta-asemakaavassa on lisäksi osoitettu Tohtaanjärven länsiosan ranta-alueelle neljä omarantaista (AO2) ja viisi takamaaston asuinrakennuspaikkaa (AO1). Kaavan mukaiset erillispientalojen tontit eivät ole rakentuneet. Tohtaanjärven itärannan niemeke on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Muutoin alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Pylkönmäen kunnanvaltuusto jätti kaavan hyväksymiskäsittelyssä hyväksymättä Kiminginjärven ranta-alueelta RA- korttelin 5 kaksi tonttia ja Tohtaanjärven ranta-alueelta omarantaisten erillispientalojen AO2- korttelin tontin 5 ja takamaaston erillispientalojen AO1- korttelin tontin 6. Liite 2. Kukon ranta-asemakaava. 9

11 Olemassa oleva selvitys- ja suunnitteluaineisto Luonnonympäristö Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA - Suunnittelualue ulottuu osittain Tohtaanjärven eteläpuolelta suojellulle valuma-alueelle; Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella (Kuvan 4 sininen viivarajaus). Kuva 4. Ote ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA:sta. Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvitys (Teppo Häyhä, 2003) - Suunnittelualueelta on havaittu kaksi huomionarvoista rannanosaa (kuvan 5 keltaiset rajaukset); Alue 35. = Tohtaanjärven Lobelia-järvi, arvokas kasvisto ja Alue 36. = Kiminginjärven rantasuo, saraluhtavyöhyke. - Tavanomaiset ranta-alueet on esitetty kuvassa 5. vihreällä viivalla. Kuva 5. Ote rantaosayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvityksestä Maakuntakaavan selvitysaineistot UPM:n aineistot Rakennetun ympäristön selvitykset RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. - Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaat Keski-Suomen kulttuurimaisemakokonaisuudet, Kyyjärvi, Karstula, Pylkönmäki, Saarijärvi. 1990, Keski-Suomen seutukaavaliitto. Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet (1996, Keski-Suomen liitto). UPM:n aineistot 10

12 Arkeologiset selvitykset Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2003). - Suunnittelualueella sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE, esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi Hämeenniemen alueella on sijainnut 3-luokan ajoittamattomia muinaisjäännöksiä, hautapaikkoja. Muinaismuistojen sijainti on esitetty kuvassa 6 punaisella. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri Kuva 6. Ote Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Emätilaselvitys Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan emätilaselvitys Muut selvitykset Pylkönmäen kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan muu selvitys- ja kaavaaineisto Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään hyväksyttyä 1:2 000 mittakaavaista pohjakarttaa. - Voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella lohkotut tontit piirretään kaavamuutokseen perustuen maanmittauslaitoksen raja-aineiston rajapyykkien koordinaattitietoon. Kaavahanketta varten laaditut selvitykset Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko 2010). Rantaosayleiskaavan emätilaselvityksen tarkistaminen (Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty päämaanomistaja UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta. Kaavamuutosta on ryhdytty valmistelemaan, koska vanhan kaavan mukaiset Tohtaanjärven asuinrakennuspaikat ovat jääneet toteutumatta. Alueella ei ole kysyntää vakituisen asumisen tonteille. Vanhan ranta-asemakaavan laatimisen jälkeen alueelle on laadittu myös rantaosayleiskaava, joka mahdollistaa ranta-asemakaavaa korkeamman tonttikohtaisen enimmäisrakennusoikeuden määrän. Rantaosayleiskaavan tonttikohtaisen enimmäiskerrosalan hyödyntäminen jo ranta-asemakaavoitetulla alueella edellyttää kerrosalan nostamista ranta-asemakaavan muutoksella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta syksyllä

13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaiset - Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo - Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos - Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen terveystarkastaja - Saarijärven kaupungin hallintokunnat: tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Vireille tulo Kaavahankkeen vireilletulosta kuulutettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus ranta-asemakaavahankkeen vireilletulosta Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin yleisesti nähtävillä Saarijärven kaupungin ilmoitustaululla sekä Saarijärven kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi osallisen mielipide. Mielipide koski lähinnä Tohtaanjärveltä Kiminginjärvelle siirrettävien rakennuspaikkojen määrää. Mielipiteessä esitetään kaikkien Tohtaanjärven toteutumattomien rakennuspaikkojen siirtämistä Kiminginjärvelle Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavahankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Neuvotteluun osallistuivat Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen ELYkeskuksen, Keski-Suomen museon ja Saarijärven kaupungin edustajat, UMP-Kymmenen edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) 4.4 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää osa voimassa olevassa ranta-asemakaavassa Tohtaanjärven ranta-alueelle osoitetuista toteutumattomista erillispientalojen (AO) rakennuspaikoista Kiminginjärven ranta-alueelle. Kiminginjärvelle ja Tohtaanjärvelle osoitettavien rakennuspaikkojen lukumäärä määritellään Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen lähtökohdista. Kaikki rakennuspaikat osoitetaan omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Lisäksi rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan alueella voimassa olevan Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k- m 2 / RA-tontti). Kaavan muutoksen laatimisen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön erityisarvot ja tarvittaessa erityisarvot turvataan ranta-asemakaavoituksen keinoin. 12

14 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella on muutettu voimassa olevan kaavan Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomat vakituisen asumisen rakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi ja siirretty osa Tohtaanjärven ranta-alueen toteutumattomista rakennuspaikoista Kiminginjärven ranta-alueelle. Rakennuspaikkojen vesistökohtainen kokonaismäärä on määritelty perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Kiminginjärvellä 17 lomarakennuspaikkaa ja Tohtaanjärvellä kuusi lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan muutoksessa on mukana yhdeksän vanhan kaavan mukaista jo lohkottua ja pääosin rakentunutta tonttia Kiminginjärven ranta-alueelta ja kaksi vanhaa tonttia Tohtaanjärven ranta-alueelta. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jää Kiminginjärvellä kolme ja Tohtaanjärvellä yksi vanhan kaavan mukainen vanha lomarakennuspaikka. Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle (200 k-m 2 / RA-tontti). Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Tohtaanjärven rannalle kahden loma-asuntokorttelin (RA) alueelle yhteensä 5 omarantaista loma-asuntotonttia. Tohtaanjärven ranta-alueelle muodostuu myös uimaranta-alue (VV). Kiminginjärven kolmen lomaasuntokorttelin (RA) alueille puolestaan muodostuu yhteensä 14 omarantaista loma-asuntotonttia. Lisäksi Kukko-Multia yhdystie on osoitettu kaava-alueen osalta yleisen tien alueena (LT). Muilta osin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M) Mitoitus Ranta-asemakaavan muutoksen laatimisessa noudatetaan Saarijärven Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperiaatteita. Ranta-asemakaavan emätilaselvitys ja mitoitustarkastelut on tehty koko Kukon emätilan alueelle. Laskelmissa ovat mukana myös tämän kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt. Emätilaperiaate Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaisesti ajankohtaa Suunnittelualueen nykyiset tilat kuuluvat rantasuunnittelun emätilan KUKKO RN:o 1:11 alueeseen (rek. pvm ). Emätilaselvitys on selostuksen liitteenä 4. Rantaviivan pituus Kukon emätilaan RN:o 1:11 kuuluu Kiminginjärven mannerrantaa 3,56 kilometriä ja Tohtaanjärven rantaviivaa 1,61 kilometriä. Lisäksi Kiminginjärven kahdella pienellä saarella/luodolla on rantaviivaa yhteensä n. 150m. Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu emätilan Kiminginjärven mantereen rantaviivasta 3,30 km ja Tohtaanjärven rantaviivasta 1,55 km. Kukon emätilalla on muunnettua Kiminginjärven mitoitusrantaviivaa 2,9 km ja Tohtaanjärven mitoitusrantaviivaa 1,36 km perustuen Pylkönmäen rantaosayleiskaavan rantaviivan muuntomalliin. Ranta-asemakaavan muutosalueen muunnetun rantaviivan pituus on Kiminginjärvellä 2,71 km ja Tohtaanjärvellä 1,30 km. Emätilaselvitys / mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä 4. 13

15 Mitoitus Pylkönmäen rantaosayleiskaavassa on käytetty Kiminginjärven normaaleilla ranta-alueilla mitoitusarvoa 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km ja Tohtaanjärven ranta-alueella 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen mukaan Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen rakennusoikeus on 2,9 muunnettu ranta-km X 6 rp / muunnettu ranta-km = 17,4 rakennuspaikkaa ja Tohtaanjärven ranta-alueen rakennusoikeus on 1,36 muunnettu ranta-km X 4 rp / muunnettu ranta-km = 5,44 rakennuspaikkaa. Kukon emätilan rantarakennusoikeus on yhteensä 22,84 = 23 rakennuspaikkaa. Emätilaselvitys / mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä 4. Rakennuspaikkojen lukumäärä Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueella on 12 vanhan kaavan mukaista jo toteutunutta lomarakennuspaikkaa. Tohtaanjärvelle on rakentunut kolme vanhan kaavan mukaista lomarakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavalla / ranta-asemakaavan muutoksella on osoitettu Kiminginjärven rantaalueelle viisi uutta lomarakennuspaikkaa, jolloin Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Kiminginjärvellä yhteensä 17 lomarakennuspaikkaa. Tohtaanjärven ranta-alueelle on osoitettu kolme uutta lomarakennuspaikkaa, jolloin Kukon emätilan rakennuspaikkojen kokonaismääräksi tulee Tohtaanjärvellä yhteensä kuusi lomarakennuspaikkaa. Keskimääräinen mitoitus Kukon emätilan rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee ranta-asemakaavan muutoksen toteutuessa Kiminginjärvellä 4,8 rakennuspaikkaa / ranta-km todelliseen rantaviivaan suhteutettuna ja 5,9 rakennuspaikkaa / ranta-km muunnetun rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Emätilan Tohtaanjärven ranta-alueen rakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee rantaasemakaavan muutoksen toteutuessa 3,7 rakennuspaikkaa / ranta-km todelliseen rantaviivaan suhteutettuna ja 4,4 rakennuspaikkaa / ranta-km muunnetun rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Rakentamisalueiden ja rakentamisesta vapaiden rantojen osuus rantaviivasta Kukon emätilan kokonaisrantaviivasta (suunnittelualueen osalta) varautuu rakentamisalueeksi kaavamuutoksen toteutuessa 1,62 km, mikä on n. 31 % emätilan kokonaisrantaviivasta (5,17 km). Kokonaisrantaviivasta jää n. 69 % rakentamisen ulkopuolelle lähinnä maa- ja metsätalousalueiksi. Kukon emätilan Kiminginjärven rantaviivasta tulee kaavamuutoksen toteutuessa varatuksi rakentamisalueeksi 1,25 km, mikä on n. 35 % emätilan Kiminginjärven kokonaisrantaviivasta (3,56 km). Kiminginjärven kokonaisrantaviivasta jää n. 65 % rakentamisen ulkopuolelle maa- ja metsätalousalueiksi. Emätilan Tohtaanjärven rantaviivasta tulee kaavamuutoksen toteutuessa varatuksi rakentamisalueeksi 0,37 km, mikä on n. 23 % emätilan Tohtaanjärven kokonaisrantaviivasta (1,61 km). Tohtaanjärven kokonaisrantaviivasta jää n. 77 % rakentamisen ulkopuolelle lähinnä maa- ja metsätalousalueiksi. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen uusi RA- kortteli 5 on sijoitettu jo toteutuneiden kahden rakentamiskorttelin väliin. Näin kaavan rakentamisalueista muodostuu varsin yhtenäinen kokonaisuus ja vastaavasti kaavalla on voitu edelleen turvata yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa säilyy yhtenäinen rakentamaton n. 1,6 km pitkä rannanosa. Lisäksi Kiminginjärven eteläranta säilyy n. 400 m leveältä osalta rakentamisesta vapaana. Kukon emätilan Tohtaanjärven rannanosalle muodostuu kaksi yhtenäistä rakentamiskorttelia. Loppuosa ranta-alueesta jää yhtenäisesti rakentamisesta vapaaksi. Järven eteläosassa säilyy maankäytöltään nykytilanteen mukainen rakentamaton n. 550 m pitkä rannanosa. Lisäksi Tohtaanjärven itärannalle jää n. 450 m pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. 14

16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan muutoksen laatimisen yhteydessä on selvitetty alueen ympäristön tila ja ympäristön erityisarvot on näin voitu huomioida rakentamisalueiden sijoittelussa ja alueen muun maankäytön ohjauksessa. Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön tai luonnonmaiseman arvoja. Luonnonympäristöltään arvokkaimmat Kiminginjärven rannanosat säilyvät nykyisellään maa- ja metsätalousalueina ja luontoarvojen säilyminen on huomioitu ja turvattu myös kaavamääräyksin (luo-1, luo-2 ja sl-1- rajaukset). Lisäksi Kiminginjärven pienet saaret / luodot jäävät maa- ja metsätalousalueiksi. Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen jätevesipäästöjen enimmäisrajat, eli ympäristön kannalta kestävälle päästötasolle on olemassa rajaarvot. Tohtaanjärvelle osoitettujen kolmen uuden lomarakennuspaikan ja Kiminginjärven rantaalueelle osoitettujen viiden uuden lomarakennuspaikan toteutuminen ja niiden käyttö ei siten tule aiheuttamaan merkittävää vesistöjen vedenlaatuun vaikuttavaa kuormitusta. Kaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti mm. tonttien rakentamisen määrää ja rakennusten rantaetäisyyksiä. Lisäksi ympäristön laadun säilyttämiseksi kaavan yleismääräyksillä ohjataan rakentamisalueiden toteuttamista seuraavasti: - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. - RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. - RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Saarijärven kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa. Määräykset ohjaavat osaltaan laadukkaaseen rakentamiseen, joka huomioi rakentamisen sopeutumisen ympäristöön ja naapurustoon. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Tohtaanjärven ranta-alueelle RA-korttelin 2 tontit 1 3 sekä RA- korttelin 3 tontit 1 ja 2. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu Kiminginjärven ranta-alueelle RA- korttelin 4 tontit 1 6, RA-korttelin 5 tontit 1 5 sekä RA- korttelin 6 tontit 2, 3 ja 5. RA- korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 10,06 ha. RA-korttelien tonttien pinta-alat on esitetty alla olevassa taulukossa: Kortteli / tontti Pinta-ala (m²) Kortteli 2 / tontti Kortteli 2 / tontti Kortteli 2 / tontti Kortteli 3 / tontti Kortteli 3 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 4 / tontti Kortteli 5 / tontti Kortteli 5 / tontti Kortteli 5 / tontti Kortteli 5 / tontti Kortteli 5 / tontti Kortteli 6 / tontti Kortteli 6 / tontti Kortteli 6 / tontti

17 RA-kortteleiden kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 200 m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 30 m² suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa 15 m:n etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Korttelin 5 tonteille 1 ja 5 on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävän alueen osat tonttien läpi kulkevien ojien yhteyteen. Luonnonmukaisena säilytettävän alueen puusto tulee säilyttää ja alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita eikä laitureita. Nämä rakentamiseen huonosti sopivat tonttien osat toimivat luontevina tonttien välistä rakentamista rajaavina kaistaleina. Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen RA-korttelialueiden rakentamista ohjaavat määräykset perustuvat soveltuvin osin alueen vanhan ranta-asemakaavan ja Pylkönmäen Itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan määräyksiin. Tohtaanjärven ranta-alueen RA-korttelin 3 tontit 1 ja 2 sekä Kiminginjärven ranta-alueen RAkorttelin 4 tontit 1 6 ja RA-korttelin 6 tontit 2, 3 ja 5 on piirretty kaavaan perustuen maanmittauslaitoksen rajapyykkien koordinaattitietoon. Tohtaanjärven RA-korttelin 2 uudet tontit on piirretty maanmittauslaitoksen raja-aineiston perusteella tilan Kukonranta RN:o 1:45 alueelle Muut alueet ja ajoyhteydet Maa- ja metsätalousalueet (M) Rakentamiskortteleiden ulkopuoliset kaava-alueen osat on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueita on yhteensä 40,02 ha. Uimaranta-alue (VV) Saarijärven kaupungin omistaman tilan Kuikka RN:o 1:61 alue on osoitettu kaavassa uimarantaalueeksi (VV). Tohtaanjärven lounaisrannalla sijaitseva alue toimii uimarantakäytössä nykyisinkin. VV-alueen pinta-ala on 0,20 ha. Kaavan muutoksella on poistettu vanhan ranta-asemakaavan uimaranta-aluevaraus Tohtaanjärven itärannan niemekkeestä. Vanhan kaavan uimaranta-aluevarausta ei ole käytännössä toteutettu eikä varaukselle ole nykytilanteessa tarvetta. Yleisen tien alue (LT) Kaava-alueen halki kulkeva yhdystie nro (Karhilantie) on osoitettu kaavassa yleisen tien alueena (LT). LT- alueen pinta-ala on 0,49 ha. Ajoyhteydet Kulkuyhteydet on osoitettu M-alueella olevien teiden osalta ajoyhteysmerkinnöin (ajo) ja uusien kulkuyhteyksien osalta ohjeellisina ajoyhteysmerkintöinä (ajo). Kulkuyhteydet Tohtaanjärven RA- kortteleiden alueelle on osoitettu tukeutuen olemassa olevaan tiestöön. Kulku länsirannan korttelialueelle 2 tapahtuu yhdystieltä nro (Karhilantie) erkanevan Tohtaanjärventien kautta. Itärannan korttelialueelle 3 kuljetaan yhdystieltä nro (Karhilantie) kääntyvää Nihtiinkankaantietä pitkin. Myös Kiminginjärven ranta-alueen kortteleiden 4 ja 6 alueille on jo rakentunut tiestö. Korttelin 4 tonteille kuljetaan yhdystieltä nro (Karhilantie) kääntyvää Kukonsalontietä pitkin. Korttelin 6 tonteille puolestaan kuljetaan Kukonsalontieltä erkanevaa Kukonranta- nimistä tietä pitkin. Kulkuyhteydet korttelin 5 uusille tonteilla saadaan järjestettyä pistoteinä Kukonranta- nimiseltä tieltä sekä jatkamalla Kukonsalontietä korttelin 5 tontille Erityispiirteet Luonnonympäristöltään arvokkaat alueet Suunnittelualueen luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet sijaitsevat Kiminginjärven rantaalueilla. Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitsevat sudenkorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat on rajattu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina (luo-2), 16

18 joiden säilyminen on pyritty turvaamaan kaavamääräyksin; Alueella sijaitsevat sudenkorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä. Kiminginjärven ranta-alueen isovarpurämekuviot on osoitettu kaavassa sl-1- viivamerkinnöin (Alueen osa, jolla sijaitsee metsälain 10 :n mukainen isovarpuräme). sl-1- alueille on annettu kaavamääräys; Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Alueen puusto tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Kiminginjärven eteläosan rantaluhta on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo-1), jonka säilyminen on pyritty turvaamaan kaavamääräyksin; Alueen rantaluhta tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa täyttämis-, kaivamis- tai ruoppaustoimenpiteitä. Suojeltu valuma-alue Tohtaanjärven eteläosaan on osoitettu suojellun valuma-alueen rajaus sva-viivamerkinnällä. (Suojeltu valuma-alue; Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella) Kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueeseen kuuluvan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitseva muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka) on huomioitu kaavassa sm- viivamerkinnällä. (Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös) Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kukon ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutosalueen rakennettu ympäristö muodostuu voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisista Kiminginjärven ranta-alueen rakentuneista RA-tonteista sekä Tohtaanjärven itärannan rakentuneista lomarakennuspaikoista. Näistä tonteista neljä ei kuulu nyt muutoksen kohteena olevaan kaava-alueeseen, mutta sijaitsevat kuitenkin kaavamuutoksen välittömällä vaikutusalueella. Rakentuneiden lomarakennuspaikkojen lisäksi alueen rakennettu ympäristö muodostuu olemassa olevasta tiestöstä. Ranta-asemakaavalla ja ranta-asemakaavan muutoksella jäsennetään vanhan rantaasemakaavan rakentamisalueet osittain uudelleen, koska vanhan kaavan mukaiset osittain takamaastoon sijoittuvat Tohtaanjärven ranta-alueen asuinrakennuspaikat ovat jääneet toteutumatta. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja vesistökohtainen sijoittelu on määritelty kaavamuutoksella uudelleen perustuen Pylkönmäen itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteisiin. Vanhaan kaavaan nähden myös kaavan muutoksessa mukana olevien RA- alueiden tonttikohtainen rakennusoikeus on nostettu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mukaiselle tasolle 200 k-m 2 /tontti. Kiminginjärven ranta-alueelle on osoitettu kaavan muutoksella rantaosayleiskaavan mitoitusperusteen mukaisesti viisi omarantaista lomarakennuspaikkaa lisää. Kaavalla osoitetut uudet lomarakennuspaikat on sijoitettu Kiminginjärven itäosan ranta-alueelle jo toteutuneiden lomarakentamiskortteleiden väliin. Mahdollinen kaavan muutoksen vaikutus olevaan rakennettuun ympäristöön kohdistuu rakennuspaikkojen siirron myötä Kiminginjärven ranta-alueen vanhoihin rakentamisalueisiin. Kiminginjärven uusien rakennuspaikkojen osoittaminen on kuitenkin pyritty tekemään ympäristöarvot huomioiden ja siten, ettei uusista rakennuspaikoista aiheudu merkittävää vaikutusta jo rakentuneille naapurikiinteistöille. Uudet lomarakennuspaikat eivät rajaudu vanhoihin rakennuspaikkoihin, vaan kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen ja naapuritilojen rakentamisalueiden väliin jää maa- ja metsätalousaluetta suojavyöhykkeeksi. Uusien rakennuspaikkojen vaikutusta vastarannan rakennettuun ympäristöön ei myöskään voida pitää merkittävänä. Vastarannan rakentuneet rakennuspaikat ja rantaosayleiskaavalla osoitettu yksi uusi lomarakennuspaikka sijaitsevat lähimmillään n. 550 m päässä kaavamuutoksella osoitetuista uusista rakennuspaikoista. 17

19 Rakentamisalueiden kulkuyhteydet tukeutuvat alueen olevaan tiestöön. Uuden tiestön rakentamistarve Kiminginjärven korttelin 5 uusille RA- tonteille on näin ollen vähäinen. Voidaan arvioida, että korttelin 5 uusien tonttien toteutumisesta ja käytöstä ei aiheudu merkittävää liikenteellistä häiriötä läheisille vanhoille lomarakennuspaikoille. Tohtaanjärven ranta-alueella rakennuspaikkojen lukumäärä vähenee yhdellä omarantaisella asuinrakennuspaikalla ja viidellä takamaaston asuinrakennuspaikalla. Kaavamuutoksen jälkeen Tohtaanjärven länsirannalle jää kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa. Voidaan arvioida, että kaavamuutoksesta ei ole ainakaan haitallista vaikutusta Tontaanjärven ranta-alueiden rakennetun ympäristön kannalta. Kaavan muutoksella osoitettujen kolmen uuden lomarakennuspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vanhoja rakennuspaikkoja. Lähin vanha rakennuspaikka sijaitsee korttelin 2 pohjoispuolella hieman yli 100 m etäisyydellä lähimmästä uudesta tontista. Tontaanjärven itärannan vanhoille rakennuspaikoille on korttelin 2 uusilta tonteilta etäisyyttä n. 400 m eivätkä uudet rakennuspaikat sijoitu suoraan vastakkain itärannan vanhoihin rakennuspaikkoihin nähden. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavamuutoksesta ei aiheudu alueen ja lähiympäristön rakennettuun ympäristöön merkittäviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön ja arkeologiaan Kaavan muutosalueen luontoarvot on selvitetty kaavan valmisteluvaiheessa laaditussa luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy 2010). Kaavassa on näin voitu huomioida alueen luonnonympäristöön liittyvät arvot uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaavassa Kiminginjärven ranta-alueelle osoitetulla uudella rakentamisalueella (RA-kortteli 5) ja Tohtaanjärven ranta-alueen uudella rakentamisalueella (RA- kortteli 2) ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Luonnonarvojen puolesta herkimmät ranta-alueet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle säilyväksi nykyisellään maa- ja metsätalousalueina. Luonnonympäristöltään arvokkaimmat Kiminginjärven rannanosat säilyvät nykyisellään maa- ja metsätalousalueina ja luontoarvojen säilyminen on huomioitu ja turvattu myös kaavamääräyksin (luo-1, luo-2 ja sl-1- rajaukset). Kaavan laatimishetkellä valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien puhdistusvaatimukset, joita noudattamalla kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Kiminginjärven ja Tohtaanjärven vesistöjen tilaan. Kaavamuutoksen mukainen maankäyttö ei edellytä merkittäviä ruoppaustöitä eikä aiheuta paineita merkittäviin vesirakennustöihin ryhtymiseksi. Kaavan muutosta laadittaessa on kokonaisuudessaan pyritty rakennuspaikkojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla minimoimaan vaikutukset ranta-alueen luonnonympäristön nykytilaan. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueen luonnonympäristön arvokkaat kohteet sekä erityispiirteet ja kaavalla turvataan alueen luonnonympäristön arvokkaiden alueiden säilyminen. Kokonaisuutena arvioiden kaavalla edistetään alueen luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Kiminginjärven ja Tohtaanjärven vesistöjen tilaan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa sijaitsee yksi muinaismuistolain mukainen kiinteä muinaisjäännös: Kiminginjärvi NE (esihistoriallinen asuinpaikka). Muinaisjäännös sijoittuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle (M). Arkeologinen kohde on huomioitu kaavassa rajaamalla kohde sm- osa-aluerajauksella. Kaavalla määrätään, että alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Voidaan arvioida, että kaavalla osaltaan edistetään muinaismuistokohteen säilymistä Yhdyskuntarakenne Kaavan muutoksella osoitetut uudet rakennuspaikat on sijoitettu Kiminginjärvelle vanhojen rakentamiskortteleiden väliin naapurikortteleiden vanhat rakennuspaikat huomioiden. Kiminginjärvelle muodostuu kolmen rakentamiskorttelin varsin yhtenäinen kokonaisuus. Uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (vanhat rakennuspaikat, tiestö) ja samalla on pyritty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säi- 18

20 lyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Kukon emätilan Kiminginjärven ranta-alueen pohjoisosassa säilyy yhtenäinen rakentamaton n. 1,6 km pitkä rannanosa. Lisäksi Kiminginjärven eteläranta säilyy n. 400 m leveältä osalta rakentamisesta vapaana. Tohtaanjärven uudet rakennuspaikat on sijoitettu järven länsirannalle huomioiden naapuritilojen vanhat rakennuspaikat ja myös järven itärannan jo rakentunut rakentamiskortteli. Kukon emätilan Tohtaanjärven rannanosalle muodostuu kaksi yhtenäistä rakentamiskorttelia. Loppuosa rantaalueesta jää yhtenäisesti rakentamisesta vapaaksi. Järven eteläosassa säilyy maankäytöltään nykytilanteen mukainen rakentamaton n. 550 m pitkä rannanosa. Lisäksi Tohtaanjärven itärannalle jää n. 450 m pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. Voidaan arvioida, että kaavalla osoitetut uudet rakentamisalueet tukeutuvat varsin yhtenäisesti ranta-alueille jo muodostuneeseen yhdyskuntarakenteeseen Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutumisen sosiaalisia vaikutuksia voidaan ennustaa olevan alueen käyttäjien määrän lisääntyminen. Uusien rakennuspaikkojen toteutuminen kasvattaa käyttäjien määrää alueen tiestöllä kuin myös jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön maa- ja vesialueilla. Lomarakentamisalueiden kokonaisuudet laajenevat, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Uusien tonttien sijoittelu ja rakennusalojen rajaaminen on pyritty tekemään siten, ettei uusien tonttien rakentuminen aiheuta merkittävää häiriötä alueen ja lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamaa vaikutusta ei voida kuitenkaan pois sulkea. Kyse on kuitenkin tavanomaisen lomarakentamisen ja tonttien vapaa-ajankäytön aiheuttamista vaikutuksista. Tohtaanjärvelle lounaisrannalle osoitetulla Saarijärven kaupungin uimaranta-alueella on nähtävissä myös suunnittelualuetta laajempia sosiaalisia vaikutuksia. Kaava osaltaan edistää paikallisen virkistyskäyttökohteen säilymistä ja mahdollisesti myös sen kehittämistä Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa ranta-alueisiin liittyvät taloudelliset arvot. Voidaan arvioida, että rakennuspaikkojen siirtäminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen edistää kaavan toteutumismahdollisuuksia ja kaavamuutoksella on siten myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Tonttikohtaisen kerrosalan lisääminen vaikuttanee positiivisesti myös kaavan muutoksessa mukana olevien vanhojen tonttien arvoon Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen määrä ja sijoittelu perustuu Pylkönmäen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteisiin. Laaja-alaisen rantaosayleiskaavan yhtenäisten suunnitteluja mitoitusperusteiden noudattaminen turvaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen. Kaavan muutoksella ei vaikeuteta muiden ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavalla ja kaavan muutoksella ei aiheuteta ympäristön häiriötekijöitä alueelle. 19

21 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 20

22 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavojen rakentamisalueet voidaan toteuttaa maanomistajan toimesta kaavan / kaavamuutoksien voimaantulon jälkeen. Maanomistaja määrää rakentamisalueiden toteuttamisen järjestyksestä ja aikataulusta. Kaavojen rakentamisalueiden toteutumista valvoo Saarijärven kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Ranta-asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 21

23 Mäntysalo 21:4 21:2 21:1 57:0 Kotiranta! 30:0 ) ukko ) M ) RA/2 Yht. M 41:7 AO/1 M M! 34:14 34:10 41:2 ) 41:4 ) 41:1 RA/3 34:12 RA/1 AO/1 Mäkilampi 1:43 RA/2 RA/1!! AM ) sm Ritoniemi W M RA/2 Yht. 876:1 Kiminki-Kukon jakokunta nat 28:9 28:2 28:5 28:1 1:3 AO/5 1:6 Turvetuotantoalue M Tohtaanjärvi Humppila AO/ W 1:60 1:46 ) Yht. 876:1 1:37 ' 1:45 Kiminki-Kukon jakokunta RA/3 ' 1:47 ' 1:12 Rannila 1:26 VV RA/2 M 1:25 RA/4 AO/1 AO/1 1:43! 28:7 ' ' ' ' 1:44 ' ' 1:20 1:17 Nihtiinkangas 1:19 M 1:61 Yht. 876:1 1:60 W M 1:63! M 48:0 RA/1 1:42 LIITE 1 1:26 Sillanpää AO/1 M 34:15! AO/1! 28:6 Kiviranta 1:43 34: Kukko! 41:6 AO/1 RA/2 Yht AO/1 Lepola 401 Kukko 220! 34:4 9 AO/1 Mäkiharju 52 16! 8:3 Kukko W Mäkilampi Saloranta :5 1:60 M 1:62RA/1 Kiminginjärvi M :43 Kallosaari nat 1:43 Kiminki-Kukon jakokunta SL joki ingin Kim ) 1:50 ) 1:51 1:60 17:11 M RA/6 1:53 Kukonaho Tervah. 17:6 401 Kukko 1:52 17:1 17:2 ) 1:49 Palkkikangas Haapakangas ) 1:48 RA/6 Myllysaari 215 Kiminki 1:60 Aittosaari Kaakkosuo 1:60 W Rantala ) 17:12 Pitkäkangas 1:43 M 220 oski M 401 Kukko 17:9 Silmäsuo Myllykangas 17: RA/6 sm!! :60 1:54 ) 1:55 ) 1:56 M M WYht.Kaakkolampi ) 1:57 Kaakkorinne ) 1:58 ) 1:59 M 402 Kuoppala 402 Kuoppala 17. 1: Itä 1:10 000

24

25

26

27 Petri Parkko

28 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja Menetelmät ja aineisto Selvitysalueen yleiskuvaus Arvokkaat elinympäristöt EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien elinalueet Lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis lisääntymis- ja levähdyspaikat Sirolampikorennon Leucorrhinia albifrons lisääntymis- ja levähdyspaikat Päätelmiä ja suosituksia Lähteet...12

29 3 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys Selvityksen taustoja Tämä selvitys liittyy Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven ranta-asemakaavan muutokseen. Alueen asemakaavoitusta varten tarvittiin tietoja sen luontoarvoista. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa tilasi luontoselvityksen Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin , jolloin tutkimusalueet (1 3) kuljettiin kokonaan jalkaisin läpi. Tarkemmat tutkimukset keskitettiin rantavyöhykkeelle, sillä tutkimusalueiden nuorissa metsissä merkittävien luontoarvojen esiintyminen on epätodennäköistä. Ympäristösuunnittelu Oy:n rajaamilla ranta-alueilla (kartta 1) selvitettiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain ja muut arvokkaat elinympäristöt) sekä uhanalaislajiston ja EU:n luontodirektiivin eliölajien esiintymiä. Samalla arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymismahdollisuutta sekä linnustoarvoja. Rannoilla tutkittiin sudenkorentolajistoa aikuishavainnointina, sillä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis ja sirolampikorennon L. albifrons lentoaika on heinäkuun alkupuolella parhaimmillaan. Sää aikuisten sudenkorentojen havainnointiin oli melko hyvä: +23 C, pilvisyys 6/8, heikkoa tuulta, ajoittain aurinkoista. Sudenkorennot olivat melko aktiivisesti lennossa. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Luontotietoja tutkimusalueesta saatiin Pylkönmäen kunnan Itäisten ja läntisten vesistöjen rantayleiskaavan luonto- ja kulttuurimaisemaselvitysraportista (Häyhä 2003). Raportissa esiteltyjen putkilokasvien nimistö perustuu Suuri Pohjolan kasvio -kirjaan (Mossberg & Stenberg 2005). Lajien uhanalaisuus on uusimman uhanalaisuusarvioinnin (Rassi ym. 2010) mukainen. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys on Karjalaisen (2010) mukaan. Raportissa käytetyt lyhenteet: NT = uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä, Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji ja L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji.

30 4 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys Selvitysalueen yleiskuvaus Tohtaanjärvi on karu Lobelia-tyypin järvi, joka on Häyhän (2003) selvityksessä arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Tutkimusalueen rantamilla kasvaa vähän koivua ja pajuja. Suopursua on melko runsas, rantavyöhykkeessä kasvaa myös juolukkaa sekä pensaskerroksessa katajaa. Rantavedessä kasvaa harvakseltaan pullosaraa, järvikortetta sekä nuottaruohoa Lobelia dortmanna (raportin kansikuva). Ylempänä rinteessä puusto on nuorta mäntyvalaista kasvatusmetsää. Tutkimusalueen pohjoisosassa, lähellä päätietä, on ojitettu rämekuvio, jonka puustona kasvaa mäntyä sekä hieman koivua ja kuusta. Lisäksi suolla kasvaa suopursua, juolukkaa, suomuurainta, mustikkaa ja tupasvillaa. Kuviolla havaittiin linnuista metsäkirvispoikue, räkättirastas, punarinta ja vihervarpunen. Kuva 1. Tohtaanjärven rantametsät ovat nuoria mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä Petri Parkko Tohtaanjärvellä pesii kuikka Gavia arctica (L-dir), jonka pari ja maastopoikanen havaittiin maastotöissä. Lisäksi järvellä kalasteli kolme kalatiiraa Sterna hirundo (L-dir). Tutkimusalueen sudenkorentolajistoon kuuluvat okatytönkorento Enallagma cyathigerum,

31 5 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 ruskoukonkorento, vaskikorento ja välkekorento. Okatytönkorento oli havaituista lajeista runsain: alueella havaittiin yksilöä. Havaitut lajit ovat yleisiä kaikenlaisten vesistöjen lajeja. Kuva 2. Tohtaanjärven rantaa heinäkuussa 2010 Petri Parkko Kiminginjärvi on Tohtaanjärveä suurempi ja ruskeavetisempi järvi. Järvellä on kaksi erillistä tutkimusaluetta, joista pohjoisemman metsät ovat mäntyvaltaisia ja ikärakenteeltaan nuoria talousmetsiä. Rannoilla on pienialaisia luonnontilaisen kaltaisia soita, isovarpurämeitä ja saranevoja. Suuremmat rantasuot ovat reunoiltaan ojitettuja. Eteläisemmän tutkimusalueen pohjoisosassa kasvaa nuorta harvennettua mäntyvaltaista metsää, jonka pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja kenttäkerroksessa mustikkaa ja puolukkaa. Tämän eteläpuolella on hieman rantaan tulevan mökkitien pohjoispuolella ojitettua varttunutta mäntyä, koivua ja kuusta kasvavaa talousmetsää. Mökkitien ja rannan välissä puusto on nuorta mäntyä, pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja varpuina suopursua, juolukkaa, kanervaa sekä mustikkaa.

32 6 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Kuva 3. Kiminginjärven pohjoisemman tutkimusalueen eteläosan metsäkortetta kasvavaa metsää. Aivan tutkimusalueen eteläosassa on kosteapohjaista koivuvaltaista metsää, jossa kasvaa myös hieman kuusta. Alueen kenttäkerroksen kasvillisuus on lehtomaista: runsaasti nuokkuhelmikkää ja metsäkastikkaa, huopaohdaketta sekä paikoin hiirenporraskasvustoja. Rantavedessä kasvaa sara- ja järvikortekasvustoja sekä nuottaruohoa. Kiminginjärvellä havaittiin tutkimuspäivänä viiden kuikan (L-dir) parvi. Alueen suolla tavattiin metson Tetrao urogallus (L-Dir, NT) koirasyksilö. Muuten järven rantametsien linnusto on tavanomaista metsälinnustoa. Kiminginjärvi on sudenkorentolajistoltaan selvästi Tohtaanjärveä monipuolisempi. Lajistoon kuuluu tavallisten lajien lisäksi kaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajia: lummelampikorento Leucorrhinia caudalis ja sirolampikorento L. albifrons.

33 7 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Kartta 1. Tutkimusalueen arvokkaita luontokohteita Arvokkaat elinympäristöt Kiminginjärven pieni saraneva (kartta 1, kuvio 1, kuva 4) Pieni saranevakuvio, jolla kasvaa pullosaraa, järvikortetta, raatetta, suovehkaa, terttualpia, myrkkykeisoa, maariankämmekkää, leväkköä, hieman jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, suoputkea ja riippasaraa. Nevan edustalla rantavedessä kasvaa harvaa järvikortekasvustoa sekä lumpeita kelluslehtisinä.

34 8 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Kuva 4. Kiminginjärven rantasuota, jonka edustalla on lummelampikorennon lisääntymispaikka Petri Parkko Kuviolla ja sen tuntumassa tavattiin monipuolinen sudenkorentolajisto: Keihästytönkorento Coenagrion hastulatum kaksi koirasta ja naaras Ruskoukonkorento Aeshna grandis kaksi yksilöä Vaskikorento Cordulia aenea kaksi yksilöä Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata n. 10 yksilöä Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia 10 koirasta Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis (Dir IV) kaksi koirasta Alueen kurjenjalkojen kukinnoilla ruokailivat suokeltaperhonen Colias palaeno (kuva 6) ja juolukkasinisiipi Vacciniina optilete (kuva 5).

35 9 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Pienen saranevan perhoslajistoa: Kuva 5 (vas.). Juolukkasinisiipi. Kuva 6 (oik.). Suokeltaperhonen. Kiminginjärvi Petri Parkko Sudenkorentojen lisääntymispaikka (kartta 1, kuvio 2) Rannassa kasvaa pullosaraa. Kelluslehtisinä kasvaa runsaasti ulpukkaa ja ilmaversoisina harvaa järvikortekasvustoa. Kuvio sopii hyvin sudenkorentojen, etenkin lampikorentojen, lisääntymispaikaksi. Sillä havaittiin seuraavat lajit: Okatytönkorento Isotytönkorento Erythromma najas viisi yksilöä Ruskoukonkorento kaksi yksilöä Vaskikorento viisi yksilöä Ruskohukankorento n. 10 yksilöä Pikkulampikorento n. 10 yksilöä Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda yksi koiras Lummelampikorento (Dir IV) yksi koiras Sirolampikorento(Dir IV) Leucorrhinia albifrons kolme koirasta ja paritteleva pari

36 10 Saarijärven Kiminginjärven ja Tohtaanjärven luontoselvitys 2010 Kuva 7. Lummelampikorennon koirasyksilö Kiminginjärvellä Petri Parkko Pieni luoto (kartta 1, kuvio 3) Pienen luodon puustona kasvaa vanhaa mäntyä sekä vähän koivua. Juolukka, kanerva ja suopursu ovat runsaita. Luodolla on merkitystä etenkin vesilintujen pesäpaikkana. Kiminginjärven rämekuviot (kartta 1, kuviot 4) Kaksi pohjoisinta kuviota ovat varsin edustavia isovarpurämeitä, joissa puusto on mäntyvaltaista ja suopursu kasvaa runsaana. Laajemman eteläisen melko luonnontilaisena säilyneen rämekuvion puustona kasvavat kitukasvuiset männyt. Kuvio on reunastaan ojitettu, mutta se on pysynyt märkänä ja kasvillisuudeltaan edustavana. Juolukka, tupasvilla ja suomuurain kasvavat runsaina. Paikoin löytyy myös vaivaiskoivua ja suopursua. Kuviolta lähti tutkimuspäivänä lentoon metson (L-dir, NT) koirasyksilö. Isovarpurämeet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.