HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 200:99 KRUUNUNHAKA KORTTELI 8, TONTTI 9 POHJOISRANTA - MERITULLINKATU 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 99 PÄIVÄTTY 2..200 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 8 tonttia 9 Kaavan nimi: Kruununhaan tontti 8/9, Pohjoisranta Meritullinkatu 3 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 9.0.2009 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 2..200 Nähtävilläolo (MRL 6 ): 9.2. 22.3.200 Kaupunkisuunnittelulautakunta: selostusta täydennetty 0.6.200 Kaupunginvaltuusto: Tullut voimaan: Alueen sijainti:
LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Asemakaavan muutoksen pienennös Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Kuvaliite suojelukohteista LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Pohjoisranta :n suojelutavoitteet, Muistio, Helsingin kaupunginmuseo,..2008 YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA arkkitehti Niklas Lähteenmäki arkkitehti Leena Makkonen suunnitteluavustaja Merit Tuomi
TIIVISTELMÄ 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos koskee tonttia /8/9 osoitteissa Pohjoisranta ja Meritullinkatu 3. Tontti on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tontilla sijaitsevissa rakennuksissa on käynnissä lukuisia rakennushankkeita. Rakennukset ovat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 836. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uudistaa tontin vanhentunut asemakaava ja suojella tontin rakennukset. Tontti on tarkoitus osoittaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla. Muutosluonnoksesta on jätetty kaksi mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutosta koskevat erityistavoitteet: alueiden käytön suunnittelussa on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät ja että viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle.
2 Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Kruununhaka on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisussa: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 993. Kruununhaka ei kaupunginosana kuulu enää..200 käyttöön otettuun uuteen Museoviraston inventointiin. Valtioneuvoston päätös (22.2.2009) ei ole vielä saanut lainvoimaa siihen liittyvän valituksen vuoksi. Ympäristöministeriön 8..2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26..2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.2.200) alue on kerrostalovaltaista asumiseen ja toimitiloja varten varattua aluetta. Lisäksi se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Tontilla voimassa oleva asemakaava nro 6 on vuodelta 836. Asemakaavassa on osoitettu vain tontin rajat. Siihen ei ole merkitty rakennusoikeutta tai käyttötarkoitusta. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 7.6.2000. Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 3 :n momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.
3 Pohjakartta Maanomistus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu 29.2.2009. Tontti on yksityisomistuksessa. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Kruununhaan kaupunginosa muodostaa Helsingin historiallisen keskustan, jonne kaupunki siirrettiin 600-luvun puolivälin tienoilla Vantaanjoen suulta. Kruununhaan nykyinen kaupunkirakenne perustuu J.A. Ehrenströmin 82 ja 87 laatimiin asemakaavoihin. Alueen rakennuskanta on pääosin 800-luvun lopulta ja 900-luvun alusta ja tämä tiiviisti rakennettu kivikaupunginosa on säilyttänyt yhtenäisen ilmeen. Kruununhaassa on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka on pääosin sijoitettu asuinrakennusten kivijalkoihin. Kruununhaassa sijaitsee myös monia julkisia virastoja ja laitoksia. Tontilla, jota asemakaavan muutos koskee, sijaitsee kaksi alun perin asuinkerrostaloksi suunniteltua rakennusta, jotka sittemmin on suurimmaksi osaksi muutettu toimistokäyttöön. Kiinteistössä on käynnissä useita käyttötarkoituksen muutoksia toimistoista takaisin asunnoiksi. Vuonna 88 valmistuneen Pohjoisranta :n on suunnitellut Theodor Höijer. Meritullinkatu 3:n on suunnitellut C.J. von Heideken ja se valmistui vuonna 860. Rakennusten. kerroksissa on liiketiloja ja ylemmät kerrokset ovat toimisto- tai asuntokäytössä. Asuinkäytössä on tällä hetkellä noin puolet rakennusten kerrosalasta. Pohjoisranta :ssä on 6 kerrosta. Meritullinkatu 3:ssa kerroksia on. Sisäpihalle on rakennettu joitakin parvekkeita, kadun puolella on yksi 2000-luvulla rakennettu parveke. Sisäpihalla sijaitsee lisäksi autotalleja, joiden ajoreitit vievät suurimman osan asfaltoidusta piha-alueesta. Jäähdytyksen vaatimia lauhduttimia on sijoitettu suurehko määrä myymälän kohdalle sisäpihajulkisivulle. Tontilla on palomuuri etelänpuoleista tonttia /8/ vasten. Palomuurissa on ikkunoita ja parvekkeita, joista on tehty seinäaukkorasite naapurin kanssa (nro 09-97-K2) vuonna 97. Aukot on huomioitu naapuritontin asemakaavassa siten, että niitä varten on osoitettu valokuilun rakennusala. Tontin itäpuolella kulkee Pohjoisranta, jossa kulkee noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Suojelukohteet Kruununhaka on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Kruununhaan rakennuskannasta suurin osa on suojeltu asemakaavalla ja lisäksi arvioitu Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (kaupunginmuseo 990 9) kuuluvaksi rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ylimpään luokkaan (luokka ). Kruununhaassa sijaitsevat Helsingin yliopiston keskustakampus, Senaatintori ympäristöineen, Suomen pankki, Säätytalo ja Kansallisarkisto ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Museovirasto 200). Tontilla, jota asemakaavan muutos koskee, sijaitsee kaksi rakennusta, joilla on korkeat rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Sekä Meritullinkatu 3 että Pohjoisranta on Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (kaupunginmuseo 990 9) arvioitu kuuluvaksi rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ylimpään luokkaan (luokka ). Theodor Höijerin suunnittelema Pohjoisranta valmistui vuonna 88 alun perin vuokrakäyttöön. Rakennus kuuluu kaupunginmuseon mukaan arkkitehti Höijerin keskeisiin töihin. Rakennus on suunniteltu ja toteutettu korkeatasoisesti. Rakennuksen julkisivumateriaaleina on rappaus ja puhtaaksimuurattu, punainen tiili. Kertaustyylisen rakennuksen koristeaiheet ovat pilastereita, listoituksia, hammastuksia ja kehystyksiä. Rakennushahmon näkyvä elementti on mittasuhteiltaan suuri, pyöreä, runsaasti koristeltu ja ulosvedetty kulmatorni. Rakennuksen julkisivut kuuluvat Helsingin parhaiten säilyneisiin 800-luvun stuccojulkisivuihin. Rakennusta on korotettu yhdellä kerroksella vuonna 92. Pohjoisranta :ssä sijaitseva A-porras suunniteltiin korkeatasoiseksi pääportaaksi. Portaaseen liittyy jo alkuperäisissä suunnitelmissa ollut lasikatettu valokuilu. Valokuilun kautta kuljetaan joihinkin asuntoihin ja osa asuntojen ikkunoista avautuu siihen. Eeva-Maija Viljon tutkimuksen mukaan rakennuksen arkkitehtuuriin on heijastunut Höijerin samanaikaisesti suunnitteleman Ateneumin ratkaisuja ja detaljeja (Viljo, Eeva- Maija, Theodor Höijer En arkitekt under den moderna storstadsarkitekturens genombrottstid i Finland från 870 till sekelskiftet, Helsinki 98). Meritullinkadun ja Kirkkokadun kulmassa olevan rakennuksen, Meritullinkatu 3:n, on suunnitellut C.J. von Heideken. Rakennus valmistui vuonna 860. Rakennus vaurioitui pahoin sodassa ja peruskorjattiin vuosina 9 8. Tässä yhteydessä ainakin B-porras rakennettiin kokonaan uudelleen 90-luvun asuun. Alun perin korkeatasoiseksi pääportaaksi suunnitellun D-portaan ilme on muuttunut suuresti 2000-
luvulla, kun portaan sisäpinnat uusittiin käyttötarkoitusmuutostyön yhteydessä täysin. Porrashuoneen alkuperäisestä asusta on jäljellä lähinnä tilasarja ja porrassyöksyjen kalkkikivipinnat. Nelikerroksisessa rakennuksessa on viistetty kulma ja yksinkertainen rustikoitu empiretyylinen julkisivu. 3 TAVOITTEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan uusiminen siten, että tontin rakennusoikeus ja käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueena osoitetaan. Tavoitteena on lisäksi arvokkaiden rakennusten suojelu. Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaat asuinrakennukset ja A-porrashuone sekä ajanmukaistaa tontin asemakaava myös muilta osin. Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Mitoitus Muutosalueen (tontin) pinta-ala on 2 38 m 2. Rakennusoikeus on 0 80 k-m 2, mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta, eli tontin rakennusoikeus ei kasva. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Suojelukohteet Tontti on asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, saa sosiaalisia palveluja sijoittaa myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta. Rakennusten ullakoille saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi 00 m 2 talon omaan käyttöön tulevaa saunatilaa. Höijerin suunnittelemaa Pohjoisranta :n rakennusta koskee määräys sr-, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kau-
6 punkikuvallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Pohjoisranta :ssä sijaitseva A-porras on arvokas sisätila ja se suojellaan. A-portaan sisäänkäyntiaulan sekä porrashuoneen alkuperäinen tilasarja, rakenteet ja porrassyöksyt sekä alkuperäiset tai niihin verrattavat porraskaiteet, lattia-, seinä- ja kattopinnat, sisäovet ja sisäikkunat, valaisimet ja muut yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Olemassa olevien hissien kunnostustyöt tulee tehdä porrashuoneiden historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen tai palauttaen. Meritullinkatu 3:n rakennusta koskee määräys sr-2, jonka mukaan se on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrkiä palauttamaan alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.
7 Piha-alueet Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueeksi ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen. Jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään. Autopaikat Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten kellarikerroksiin, autotalleihin ja maanalaisiin pysäköintitiloihin sekä yleisiin pysäköintilaitoksiin. Maanalaisen pysäköintitilan kattotaso on rakennettava ja istutettava osaksi pihakokonaisuutta. Maanalaisten autosäilytyspaikkojen poistoilmaa ei saa johtaa pihalle. Toimitilojen autopaikkojen enimmäismäärä on autopaikka/00 m 2 kerrosalaa. Asuntojen autopaikkojen vähimmäismäärä on autopaikka/0 m 2 asuinkerrosalaa. Autopaikkamäärien ohjeena on käytetty kaupunkisuunnittelulautakunnan.6.2007 hyväksymää laskentaohjetta. Asuntojen autopaikkamäärä perustuu saneerauskaavoituksessa käytettävään ohjeeseen, sillä tiloja muutetaan toimitiloista asunnoiksi. Muuta Rakennuksen seinään, joka on tontin 8/ vastaisella rajalla, voidaan avata ikkunoita. Uusien ikkunoiden tulee olla kooltaan ja materiaaleiltaan olemassa olevien ikkunoiden kaltaisia, ja ne tulee suunnitella pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan toteuttaminen säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kaupunkikuvalliset, rakennustaiteelliset ja historialliset arvot. Alueen merkitseminen asuinrakennusten korttelialueeksi mahdollistaa rakennuksen muuttamisen toimistokäytöstä sen alkuperäiseen, valmistumisajan käyttöön ja lisää siten alueen asuntotarjontaa. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
8 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.0.2009). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.0. 6..2009 ja viraston internetsivuilla. Valmistelija on ollut tavattavissa sopimuksen mukaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavan muutosluonnosta esiteltiin taloyhtiön hallitukselle kaupunkisuunnitteluvirastossa 2.9.2009. Yhteistyötä on tehty kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut viranomaislausunto kaupunginmuseolta. Kannanotto kohdistui suojelun laajuuteen sekä naapuritontin rajan vastaiseen seinään avattaviin ikkunoihin. Kaupunginmuseon lausunnon johdosta Meritullinkatu 3:n suojelumääräystä ja palomuuriin avattavien ikkunoiden määräystä on tarkennettu. Museovirasto ilmoitti kirjallisesti, että Museoviraston ei ole tarpeen olla kaavamuutoksessa osallisena, vaan kulttuuriympäristön osalta lausunnonantajana hankkeessa toimii kaupunginmuseo. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 2 mielipidettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty kaavan valmistelijalle suoraan ja puhelimitse. Saadut mielipiteet kohdistuivat naapuritontin vastaiseen seinään avattaviin ikkunoihin sekä piha- ja autopaikkajärjestelyihin. Lisäksi mielipiteet kohdistuivat Pohjoisranta :n vanhan pommisuojan käyttämiseen väestönsuojana sekä määräykseen erillisestä tontinjaosta. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että palomuuriin avattavien ikkunoiden määräystä on tarkennettu.
9 7 KÄSITTELYVAIHEET Muistutus ja lausunnot Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 9.2. 22.3.200. Ehdotuksesta on tehty yksi muistutus. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistövirasto ja kaupunginmuseon johtokunta. Muistutuksessa toistettiin ja osin täydennettiin luonnosvaiheessa jätettyä mielipidettä. Muistutus kohdistui mm. jäteastioiden ja autopaikkojen sijoittumiseen sekä saunatiloihin, erilliseen tonttijakoon, väestösuojaan, parvekkeisiin ja suojelukysymyksiin. Lisäksi rakennusalat esitettiin merkittäviksi kerrosta matalammiksi. Kiinteistövirastolla ei ollut lausunnossaan huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseon johtokunta puolsi asemakaavamuutoksen hyväksymistä. Asemakaavan muutosehdotusta ei muutettu muistutuksen eikä lausuntojen johdosta. Asemakaavan muutosehdotuksen selostusta on täydennetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevilta osin. Asemakaavan muutosehdotusta esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2..200 ja se päätti puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 0.6.200, että tehty muistutus ja annetut lausunnot eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta ja että selostusta täydennetään. Helsingissä 0.6.200 Anneli Lahti
Hankenro Kslk 2009-20 9.0.2009 Oas 906-00/09 (2) KRUUNUNHAKA, POHJOISRANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia osoitteessa Pohjoisranta / Meritullinkatu 3 (kortteli 8, tontti 9). Nykytilanne Tontti on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tontilla sijaitseva asuinja liikerakennus on merkitty valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden luetteloon. Tontin voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 836. Mitä alueelle suunnitellaan Tavoitteena on uudistaa tontin vanhentunut asemakaava ja suojella tontin rakennukset. Tontti on tarkoitus osoittaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavatilanne Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 836. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asumista ja toimitiloja varten varatuksi alueeksi. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittävä ja sitä kehitetään siten että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Muut suunnitelmat ja päätökset Kruununhaka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto, ympäristöministeriö, 993). Helsingin kaupunginmuseo on laatinut muistion..2008: Pohjoisranta :n suojelutavoitteet (/8/9). Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan valmistelun yhteydessä kaavan toteuttamisen vaikutuksia rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä asumisolosuhteisiin. Kaavan valmisteluun osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on esillä 26.0. 6..: kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3,. krs www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt"). Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.
Hankenro Kslk 2009-20 9.0.2009 Oas 906-00/09 2 (2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen viimeistään 6..2009 kirjallisesti osoitteeseen: Kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo PL 200, 00099 Helsingin kaupunki (käyntiosoite Kansakoulukatu 3) tai faksi: 30 37378 tai sähköposti: kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2009. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään (tarvittaessa) viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä keväällä 200. muut asiantuntijaviranomaiset: Museovirasto. Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelusta: www.hel.fi/ksv kohdassa Suunnitelmat kartalla. Suunnittelusta tiedotetaan kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Helsingin Sanomat -lehdessä www.hel.fi/ksv (kohdassa "Nähtävänä nyt") Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metrossa sekä viraston Internet-sivuilla (www.hel.fi/ksv). Kaavaa valmistelee arkkitehti Niklas Lähteenmäki puhelin 30 37260 sähköposti niklas.lahteenmaki(a)hel.fi Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Kruununhaka-seura, Kruununhaan asukasyhdistys Helsingin Yrittäjät kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto, talous- ja suunnittelukeskus, pelastuslaitos
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 09 Helsinki Täyttämispvm 30.2.2009 Kaavan nimi Kruununhaka, kortteli 8 tontti 9 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 9.0.2009 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 0999 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,238 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,238 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 0,238 00,0 080, A yhteensä 0,238 00,0 080, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 080 2 080
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 0,238 00,0 080, A yhteensä 0,238 00,0 080, AK 0,238 00,0 080, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 080 2 080 Asemakaava 2 080 2 080
6 0 8 6 9 7 3 0 99 / 2..200 so so 0 AK 2 3 kt rs AK 6 2a 6 6 2 0 9 6 3 kt kt kt al k kt Liiker k 33 J ma kt J ma 2b b 6 RAUHANKATU FREDSGATAN YH ark sr-2 7 YH so so so so MERITULLINKATU so so so @ 0 3 0 3 2 9 2 3 2a at ma 3 6 2 B D 9 kt AK C 8 9 G H kt ma AK @# a Kirkkokatu A AK 080 sr- so Rauhankatu 6 8 09 2 0 2 0 8 3 0 2 2 8 so KIRKKOKATU KYRKOGATAN so 0600 093 8600 8 2 POHJOISRANTA NORRA KAJEN 2 3 LV 6 6 ma 8 3 2 8 2 9 8 2 6 ma 7 7 2 J ma sr- Meritullinkatu ts k AL 2 2 0 2 7 2 7 kt 6 9 2 8 Liiker k 000 3 SJ TULLSGATAN tr k 2 Last 2 3 YK ma kt Meritullintori mr G0 2 3 AK sr-2 800 2 6 tr k 7 0 0 m :000 Ras 2 9 Helsingin kaupungin kiinteist 2 viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning 7 Pp.tie Pohjoisranta W alue/omr de: kt H3 P2 62/09 n:o/n:r kartoitus: kartl ggning: 2/2009 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 28/999 vaatimukset 8 Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 28/999 2 0 2 2 29.2.2009 dipl.ins/dipl.ing. (28/999 S 9) LVV
AK 8 9 080 @# A sr- ASEMAKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET Asuinkerrostalojen korttelialue. 2 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen tai sen osan suurimman kerrosluvun. Rakennusala. Porrashuoneen tunnus. RAKENNUSSUOJELU Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent v t rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteit. Mik li rakennuksessa on aikaisemmin tehty t llaisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess pyrki palauttamaan alkuper istoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuper iset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja v reineen sek alkuper iset arvokkaat piharakenteet tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. TILAT Kadunvarsirakennuksen ensimm isess maanp llisess kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai n i- hin verrattavia tiloja silloin, kun k ynti t llaiseen huoneistoon on j rjestetty suoraan kadulta. Mik li erityiset syyt sit vaativat, saa sosiaalisia palvelutiloja sijoittaa my s muihin kuin ensimm iseen maanp lliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta. Ullakolle saa rakentaa sallitun kerrosalan lis ksi 00 m2 talon omaan k ytt n tulevaa saunatilaa. PIHAT sr-2 Mik li rakennuksessa on aikaisemmin tehty t llaisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess palauttaa alkuper istoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuper iset tai niihin verrattavat rakenteet, julkisivut, vesikatto, ikkunat, ulko-ovet, parvekkeet ja yksityiskohdat materiaaleineen ja v reineen sek alkuper iset arvokkaat piharakenteet tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Porrashuone A on arvokas porrashuone, jonka tilasarjat, rakenteet ja porrassy k- syt sek alkuper iset tai niihin verrattavat porraskaiteet, lattia-, sein - ja kattopinnat, sis ovet ja -ikkunat, valaisimet ja muut yksityiskohdat materiaaleineen ja v reineen tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Olemassa olevien hissien kunnostusty t tulee tehd porrashuoneiden historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet s ilytt en tai palauttaen. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent v t rakennuksen historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteit. Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueiksi ymp rist n sopivia materiaaleja ja istutuksia k ytt en. J teastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sis n. AUTOPAIKAT Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten kellarikerroksiin, autotalleihin ja maanalaisiin pys k intitiloihin sek yleisiin pys k intilaitoksiin. Maanalaisen pys k intitilan kattotaso on rakennettava ja istutettava osaksi pihakokonaisuutta. Maanalaisten pys k intitilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihalle. Toimitilojen autopaikkojen enimm ism r on ap / 00 m2 kerrosalaa. Asuntojen autopaikkojen v himm ism r on ap / 0 m2 asuinkerrosalaa. MUUTA Rakennuksen sein n, joka on tontin 8/ vastaisella rajalla, voidaan avata ikkunoita. Uusien ikkunoiden tulee olla kooltaan ja materiaaleiltaan olemassa olevien ikkunoiden kaltaisia ja ne tulee suunnitella pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. T ll asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.
Ote maakuntakaavasta Kruununhaka kortteli 8 tontti 9 Liite kaavaan nro 99 / 2..200
Ote yleiskaava 2002:sta Kruununhaka kortteli 8 tontti 9 Liite kaavaan nro 99 / 2..200
32 I I I I I I I 3 3 9 9 6 8 7 2 6 7 089 69 K00 00 3 3 6 3 9 8 93 N:ton 9 3 30 62 III I 3 2 6 6 2 9 093 2 0 8 rakenteilla 9 6 09 9 3 rakenteilla 8 7 2 8 6 G0 K00 09 8P0 8Ve00 20 2 38 6 Ve00 9 IIPohjoissatama 39 6 2 0 8 2 02 Ote voimassa olevista asemakaavoista 3 8K00 8P00 G02Kruununhaka kortteli 8 tontti 9 37 Ve00 II Liite kaavaan nro 99 / 2..200 0 8K00 633 3G03 8P00
A-portaan sisäänkäynti Julkisivu Porrashuone A / Valokuilu Porrashuone A Valokuvia suojeltavista kohteista Pohjoisranta liite asemakaavaan 99
Julkisivu Porrashuone D / Sisäänkäynti Sisäpiha Valokuvia suojeltavista kohteista Meritullinkatu 3 liite asemakaavaan 99