ULLANLINNAN JA PUNAVUOREN KUUDEN TONTIN RAKENNUSSUOJELU

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO 0:085 ULLANLINNAN JA PUNAVUOREN KUUDEN TONTIN RAKENNUSSUOJELU ULLANLINNAN TONTIT 04/5, 09/7, 6/9 ja 9/9 sekä PUNAVUOREN TONTIT /8 ja /4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO 085 (kartat A E) PÄIVÄTTY 7..0 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin 04 tonttia 5, korttelin 09 tonttia 7, korttelin 6 tonttia 9 ja korttelin 9 tonttia 9 sekä 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin tontteja 8 ja 4 Hankenumero: 08_9 HEL Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 7..0 Nähtävilläolo (MRL 65 ): Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

3 Alueen sijainti: Tontit sijaitsevat Ullanlinnan ja Punavuoren kaupunginosissa osoitteissa Kasarmikatu 0, Jääkärinkatu 6b, Tehtaankatu 9, Laivanvarustajankatu 9, Merimiehenkatu 0 ja Merimiehenkatu 4.

4 i LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake Asemakaavan muutoksen pienennös Ote maakuntakaavasta Ote Yleiskaava 00:sta Ote ajantasa-asemakaavasta Kuvaliite suojelukohteista LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Kaupunginmuseon selvitys: Helsingin niemen (kaupunginosat 9) puurakennukset YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto: toimistopäällikkö Satu Tyynilä arkkitehtiharjoittelija Sinikka Wasastjerna (kaavan valmistelu) arkkitehti Riitta Salastie (rakennussuojelu) arkkitehti Arja Kasanen (Ullanlinnan alue) arkkitehti Pia Kilpinen (Punavuoren alue) diplomi-insinööri Matti Neuvonen (teknistaloudelliset asiat) liikenneinsinööri Mika Kaalikoski (liikenneasiat) vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen (vuorovaikutus) suunnitteluavustaja Merit Tuomi

5 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kuudella tontilla sijaitsevien rakennusten suojelu. Kaikilla tonteilla sijaitsee vanhoja puutaloja, jotka edustavat lukujen vaihteen Helsingistä melkein kokonaan hävinnyttä puutalokantaa. Kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 997 laatimassa selvityksessä kyseiset rakennukset todettiin historiallisesti arvokkaiksi ja tontit asetettiin rakennuskieltoon asemakaavan tarkistamista varten. Puutalojen lisäksi myös muut tonteilla sijaitsevat rakennukset ovat historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti arvokkaita ja voimassaolevat asemakaavat ovat myös niiden suojelun osalta vanhentuneet. Lähtökohtana on suojella tonteilla sijaitsevat rakennukset julkisivujen, vesikattojen ja tarvittaessa arvokkaiden porrashuoneiden sekä muiden historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusosien osalta. Kaavamuutoksessa määritellään mahdollisten korjaus- ja muutos- ja lisärakentamistöiden periaatteet sekä piha-alueiden järjestelyjä koskevat määräykset. Rakennusalojen rajat sekä rakennusoikeudet osoitetaan nykytilanteen mukaiseksi, eikä lisärakennusoikeutta esitetä. Autopaikkavaatimukset sekä liikennemelun torjuntaa koskevat vaatimukset on määritelty tarpeellisin osin uudelleen. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme kirjallista mielipidettä. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 3), kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla sekä viraston internetsivuilla. Muutosluonnoksesta on jätetty kaksi mielipidettä, jotka on otettu kaavoitustyössä huomioon.

6 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat Asemakaavan muutoksella pyritään edistämään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä, mikä kuuluu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Kuudesta tontista kaksi rajautuu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 009), joiden arvojen säilyminen on turvattava. Tontti 7/04/5 rajautuu Kirurgisen sairaalan RKYalueeseen ja tontti 7/6/9 rajautuu Eiran kaupunginosan, Huvilakadun kortteleiden ja Mikael Agricolan kirkon RKY-alueeseen. Tavoitteiden huomioon ottamista selostetaan tarkemmin kohdassa Asemakaavan muutoksen kuvaus, suojelukohteet. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama- ja keskustatoimintojen aluetta. Lisäksi se on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Nyt laadittava asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Helsingin yleiskaava 00:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) alue on kerrostalovaltaista asumisen ja toimitilojen aluetta. Alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Nyt laadittava asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa asemakaavat nro 775 (vahvistettu..977), 7377 (vahvistettu..976), 7775 (vahvistettu ) ja 7948 (vahvistettu.0.98). Kaavojen mukaan kaikki tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK tai AKe). Osaan rakennuksista saa tai tulee sijoittaa myös maantasokerroksessa sijaitsevia liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- ja pienteollisuus- tai näihin verrattavia tiloja. Neljä kadunvarren kivitaloa on suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokkaina kohtei-

7 3 Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskielto na S 0 -merkinnällä. Muita rakennuksia ei ole suojeltu. Kaavassa sallittu rakennusoikeus on suurimmalla osalla tonteista ylitetty. Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Kaupunginvaltuusto päätti , että näiden tonttien asemakaavaa muutetaan, ja asetti tontit rakennuslain 4 :n momentin 3 kohdan mukaiseen rakennuskieltoon. Kaupunginhallitus on viimeksi jatkanut rakennuskieltoaikaa saakka kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n momentin perusteella. Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Maanomistus Asemakaavan muutos perustuu kaupunginmuseon johtokunnan kaupunginhallitukselle tämän kehotuksesta tekemään esitykseen ( ), jossa vaaditaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puurakennusten säilyttämistä asemakaavan suojelumerkinnällä ja tonttien asettamista rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu Kaikki tontit ovat yksityisomistuksessa. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Tontit sijaitsevat Punavuoren ja Ullanlinnan kaupunginosissa. Aluetta leimaavat eteläiselle kantakaupungille tyypilliset pääosin 5 7-kerroksisista asuinrakennuksista muodostuvat umpikorttelit ja pienet kaupunkipuistot. Monien asuinrakennusten maantasokerroksissa sijaitsee liiketiloja.

8 4 Ympäristössä on säilynyt paljon lukujen vaihteen uusrenessanssi- ja jugendtaloja sekä ennen sotia, 90- ja 930-luvuilla rakennettuja taloja. Tätä uudempi rakennuskanta koostuu pääosin 950- ja 960-luvun rakennuksista. Asemakaavan muutoksen kohteena olevilla tonteilla sijaitsevat asuintalot on rakennettu vuosien 886 ja 93 välisenä aikana. Tonttien vanhinta rakennuskantaa edustavat Merimiehenkadun, Kasarmikadun ja Jääkärinkadun puutalot, jotka on rakennettu 880- ja 890-luvuilla. Suunnittelijoina on toiminut nimekkäitä arkkitehteja ja rakennusmestareita kuten Kiseleff & Heikel ja Selim A. Lindqvist, E. Sihvola ja A. Jakobsson. Nämä vanhimmatkin puutalot ovat hyvässä kunnossa. Myös rakennusten sisällä on hyvin säilyneitä tiloja, kuten esimerkiksi Merimiehenkatu 0:n asunto ja Kasarmikatu 0:n porrashuoneet. Tehtaankadun tontilla sijaitsevan kokonaisuuden (kivitalo, puutalo ja varasto) on suunnitellut rakennusmestari Paul Björk vuonna 903. Tontti on kokonaisuutena huomattavan arvokas. Kadunvarren kivitalo on myös kaupunkikuvallisesti tärkeä kansallisromanttisine aiheineen. Rakennukset ovat säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan ja esimerkiksi kaikki porrashuoneet sekä kivi- että puutalossa on toteutettu samalla tyylillä. Laivanvarustajankatu 9:n kivitalon ja puutalon on suunnitellut rakennusmestari J.W. Tikka vuonna 906. Talot ovat ulkoasultaan yksinkertaisempia eikä tontti ole kokonaisuutena säilynyt yhtä hyvin kuin esimerkiksi Tehtaankatu 9 kokonaisuus, mutta rakennukset edustavat kuitenkin hyvin 900-luvun alun jugend-tyylistä rakennusmestariarkkitehtuuria. Arkkitehti G.W. Nybergin 909 suunnittelema Merimiehenkatu 0:n kivitalo on julkisivuiltaan detaljoidumpi. Jugend-tyylisen kerrostalon katujulkisivun ikkunat ovat osittain alkuperäiset. Yhdessä kadunvarren puutalon kanssa ne ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita ja eri rakennustapojen historiallinen kerroksellisuus on selvästi näkyvissä. Arkkitehti Eino Forsmanin 9 9 suunnittelema Kasarmikatu 0:n kadunvarren kivitalo on yksityiskohdiltaan huomattavan rikas. Esimerkiksi ikkunat, maalauskoristelut ja porrashuoneet ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan ja kadulta pihalle johtava porttikäytävä on tilasarjana vaikuttava. Vanhan puutalon kanssa rakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaan ja

9 5 ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden. Myös sisäpiha on hyvin hoidettu. Uusinta rakennuskantaa tonteilla edustavat Matti Finellin vuonna 93 suunnittelema Merimiehenkatu 4:n kadunvarsirakennus ja arkkitehti Artur Kullmanin vuonna 93 suunnittelema Jääkärinkatu 6b:n kadunvarsirakennus. Molempien rakennusten kadunpuolen julkisivuissa on taidokkaita yksityiskohtia kuten alkuperäiset, puiset ulko-ovet. Rappauspintaa on elävöitetty erilaisilla käsittelyillä. Jääkärinkadulla julkisivun terastirappaus on hyvin säilynyt. Palvelut Luonnonympäristö Suojelukohteet Ydinkeskustan monipuoliset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Punavuoresta ja Ullanlinnasta löytyy lisäksi paljon ravintoloita ja pieniä kauppoja. Alueella on myös muun muassa useita kouluja, päiväkoteja ja poliisilaitos. Tonteilla, joita asemankaavan muutos koskee, on myös useita pieniä liikkeitä ja toimistoja maantasokerroksessa. Kaikkien tonttien sisäpihat ovat pieniä. Läheiset puistot ja rannat ovat yleisessä virkistyskäytössä. Voimassa olevissa asemakaavoissa neljä kadunvarren kivitaloa on suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokkaina. Puutaloilla tai muilla rakennuksilla sen sijaan ei ole suojelumerkintää. Tonttien lähiympäristössä on myös useita valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 009) luokiteltuja alueita arvokkaine julkisine rakennuksineen, kuten ) Eiran kaupunginosa, Huvilakadun korttelit ja Mikael Agricolan kirkko, ) Johanneksen kirkko ympäristöineen, 3) Kirurginen sairaala sekä 4) Kaartin kasarmi. Tontit 7/6/9 (Tehtaankatu 9) ja 7/04/5 (Kasarmikatu 0) rajautuvat suoraan Huvilakadun ja Kirurgisen sairaalan RKY-alueisiin. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

10 6 3 TAVOITTEET Ympäristöhäiriöt 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Tontit 7/6/9 (Tehtaankatu 9) ja 7/04/5 (Kasarmikatu 0) sijaitsevat melko vilkasliikenteisten katujen varsilla. Liikennemelu voi ajoittain aiheuttaa häiriötä kadunpuoleisten talojen asuintiloissa. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tonteilla sijaitsevien asuinrakennusten suojeleminen ja siten kaupunkiympäristön kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen turvaaminen. Kaavamuutoksen lähtökohtana on nykytilanteen säilyttäminen ja asumisolosuhteiden turvaaminen. Rakennusten käyttötarkoitus pysyy samana ja kaavassa sallitut rakennusoikeudet vastaavat tämänhetkistä tilannetta. Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Asemakaavan muutoksessa rakennuksille on lisätty suojelumerkinnät. Rakennusoikeudet on päivitetty vastaamaan toteutunutta kerrosalaa ja rakennusalojen rajat on merkitty olemassa olevien rakennusten mukaan. Muutosalueen pinta-ala on 7 73 m². Rakennusoikeutta tonteille on merkitty yhteensä 6 70 m². Tonttitehokkuus vaihtelee e =,6:sta e =,67:ään. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Kaikki tontit sijaitsevat asuinkerrostalojen korttelialueilla. Kaikilla tonteilla kadunvarsirakennuksessa saa asuntojen lisäksi sijaita liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Tonteilla 7/09/7 ja 5//4 tällaisia tiloja saa olla myös sisäpihan puolella. Kaavamuutoksessa ei rajoiteta ullakkotilojen asuinkäyttöön ottamista muutoin kuin vesikattoon kohdistuvien muutosten osalta, sillä ullakkorakentamista koskevat periaatteet on määritelty ullakkorakentamisen alueellisessa poikkeamispäätöksessä.

11 7 Liikenne Alueen liikennejärjestelyihin ei ole esitetty muutoksia. Autopaikkoja saa sijoittaa tonteille enintään ap/800 m² kerrosalaa. Palvelut Suojelukohteet Tonteilla nykyisin sijaitsevien liiketilojen säilymistä paikallaan pyritään tukemaan osoittamalla kaavassa niiden paikat merkinnällä e, joka sallii liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja rakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa. Puutalojen suojelu perustuu selvitykseen Helsingin niemen puutalojen suojelutarpeesta, jonka kaupunginmuseo ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat vuonna 997 kaupunginhallituksen kehotuksesta. Inventoinnin seurauksena kyseessä olevat tontit asetettiin vuonna 998 rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä suoritetuilla maastokäynneillä todettiin, että voimassaolevissa asemakaavoissa suojelumääräykset ovat puutteellisia myös muiden tonteilla sijaitsevien rakennusten osalta. Tässä asemakaavan muutoksessa suojellaan kaikki kyseisillä kuudella tontilla sijaitsevat rakennukset: kuusi puista lukujen vaihteen asuinrakennusta sekä seitsemän muuta asuinrakennusta ja kaksi talousrakennusta. Suojelulla pyritään säilyttämään rakennusten arvo julkisivujen, vesikattojen ja porrashuoneiden sekä muiden alkuperäisten rakenteiden ja yksityiskohtien osalta. Erityisesti tontit 7/04/5 ja 7/6/9 muodostavat rakennustaiteellisesti eheät ja historiallisesti arvokkaat kokonaisuudet. Kaikkien tonttien puutalot ovat hyvin säilyneitä. Matalat, puiset asuinrakennukset edustavat vielä 800-luvulla Helsingissä tyypillistä, mutta sittemmin jo melkein hävinnyttä rakennustyyppiä. Myös kivisissä kadunvarsirakennuksissa on säilynyt paljon arvokkaita yksityiskohtia, kuten porrashuoneita, ikkunoita, ulko-ovia ja takorautaportteja. Julkisivujen pintakäsittelyt ja koristeaiheet ovat joissain kivitaloissa erityisen hienoja. Osa kadunvarsirakennuksista on myös kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäviä. Kaikki rakennukset on osoitettu suojeltaviksi rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja/tai historiallisesti arvokkaina merkinnällä sr- tai huomattavan arvokkaina merkinnällä sr-. Lisäksi toinen talousraken-

12 8 nuksista on suojeltu historiallisesti huomattavan arvokkaana rakennuksena merkinnällä sr-t. sr--merkinnällä suojeltuja rakennuksia ovat: tontilla 5//4 kadunvarren puutalo tontilla 7/04/5 kadunvarren kivitalo ja sisäpihan puutalo tontilla 7/6/9 kadunvarren kivitalo ja sisäpihan puutalo sr--merkinnällä suojeltuja rakennuksia ovat: tontilla 5//8 kadunvarren kivitalo ja sisäpihan puutalo tontilla 5//4 kadunvarren ja sisäpihan kivitalot tontilla 7/04/5 sisäpihan varastorakennus tontilla 7/09/7 kadunvarren kivitalo ja sisäpihan puutalo tontilla 7/9/9 kadunvarren kivitalo ja sisäpihan puutalo sr-t-merkinnällä suojeltu rakennus on: tontilla 7/6/9 sisäpihan varastorakennus sr- Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä tai sen arvokkaissa porrashuoneissa tai porttikäytävissä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa tai porttikäytävissä on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset rakenteet, julkisivut, vesikatto, puuikkunat, ulko-ovet, hissit ja parvekkeet yksityiskohtineen, pintakäsittelyineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen vesikatto on säilytettävä eheänä, eikä katolle saa sijoittaa uusia ikkuna-aukkoja. Vesikaton muotoa ei saa muuttaa eikä sen yläpuolelle saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia.

13 9 Rakennuksen arvokkaiden porrashuoneiden ja porttikäytävien alkuperäiset tilasarjat, rakenteet, porrassyöksyt, kaiteet, lattiapinnat, ovet, sisäikkunat ja valaisimet yksityiskohtineen, pintakäsittelyineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Uusien ikkunoiden tulee olla puupuitteisia. Kadunvarsirakennuksen pihan puolelle sekä naapurien suostumuksella myös rakennuksen päätyyn saa tehdä uusia teräspinnakaideparvekkeita rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. sr- Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja/tai historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä tai sen arvokkaissa porrashuoneissa saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuperäiset rakenteet, julkisivut, vesikatto, puuikkunat, ulko-ovet, hissit ja parvekkeet yksityiskohtineen, pintakäsittelyineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen arvokkaiden porrashuoneiden alkuperäiset tilasarjat, rakenteet, porrassyöksyt, kaiteet, lattiapinnat, ovet, sisäikkunat ja valaisimet yksityiskohtineen, pintakäsittelyineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Uusien ikkunoiden tulee olla puupuitteisia.

14 0 Suojeltujen puutalojen vesikatto on säilytettävä eheänä, eikä katolle saa sijoittaa uusia ikkuna-aukkoja. Vesikaton muotoa ei saa muuttaa eikä sen yläpuolelle saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia. Kadunvarsirakennuksen pihan puolelle saa tehdä uusia teräspinnakaideparvekkeita rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. sr-t Historiallisesti arvokas talousrakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennuksen alkuperäiset rakenteet, pihan puolen julkisivu, vesikatto ja ulko-ovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti. Arvokkaita porrashuoneita ovat: tontilla 5//8 porrashuoneet C ja D tontilla 5//4 porrashuone B tontilla 7/04/5 porrashuoneet A, B, C, D, E, F, X ja Y tontilla 7/09/7 porrashuoneet A, B ja E tontilla 7/6/9 porrashuoneet A, B, C, D, E, F, G, H ja I Arvokkaita porttikäytäviä ovat: tontin 7/04/5 kadunvarsitalon porttikäytävä tilasarjana. Hissien rakentaminen: Arvokkaaseen porrashuoneeseen ei saa sijoittaa uutta hissiä, mikäli se heikentää porrashuoneen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Hissin rakentamisesta arvokkaaseen porrashuoneeseen on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto. Uuden hissin saa rakentaa kerrosalan lisäksi porrashuoneen viereiseen asuin- tai aputilaan. Muissa kuin arvokkaiksi luokitelluissa porrashuoneissa hissin saa rakentaa myös porrashuonetilaan sen ominaispiirteet huomioon ottaen.

15 Ympäristöhäiriöt Liikennemelulle alttiina olevien rakennusten kadunpuolen ulkoseinille on määritelty ääneneristävyyden vähimmäistaso. Tontilla 7/6/9 (Tehtaankatu 9) vähimmäistasoksi on määritelty 35 dba, tontilla 7/04/5 (Kasarmikatu 0) 3 dba ja tontilla 7/09/7 (Jääkärinkatu 6b) 30 dba. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa tonteilla sijaitsevien rakennusten säilymisen ja korjaamisen niin, että rakennusten ja ympäristön kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät ja vahvistuvat. Rakennusten käyttötarkoitus pysyy ennallaan ja tonttien rakennusoikeus on merkitty vastaamaan nykytilannetta, joten asemakaavan muutoksen toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia asumisolosuhteisiin. Myös liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 7.3.0). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 0 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa.4.0. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 3), kaupunkisuunnitteluvirastossa ja kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla sekä viraston internetsivuilla.

16 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet 7 KÄSITTELYVAIHEET Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Helsingin kaupunginmuseo on antanut lausunnon ja kiinteistöviraston tilakeskus on antanut kannanoton asemakaavan muutosluonnoksesta. Helsingin kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan muutosluonnosta ja toteaa, että seikkaperäisillä määräyksillä voidaan varmistaa rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen. Kiinteistöviraston tilakeskus totesi, ettei asemakaavan muutoksella ole vaikutusta tontin 7/6/9 naapurissa (7/6/) sijaitsevan koulun toimintaan tai järjestelyihin sen tontilla. Tilakeskus haluaa lisäksi varmistaa, että asemakaavan muutos sallii nykyisen tai nykyistä vastaavan aidan tonttien välisellä rajalla. Asemakaavan muutoksessa ei edellytetä nykyisen aidan purkamista eikä estetä uuden, nykyistä vastaavan aidan rakentamista. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse viisi mielipidettä, joista kolme koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Mielipiteet kohdistuivat suojelumääräyksistä mahdollisesti aiheutuviin lisäkustannuksiin muutos- ja korjaustöiden yhteydessä sekä suojelun vaikutuksiin mm. hissien rakentamisen ja ullakkorakentamisen suhteen. Joidenkin julkisivujen ja katonlappeiden osalta pyydettiin keventämään suojelumääräyksiä sallimalla uusien ikkuna-aukkojen ja parvekkeiden tekeminen. Esille nousi myös mahdollisuus ulottaa suojelumääräykset koskemaan porrashuoneiden lisäksi muita yhteistiloja, kuten kellareita ja ullakoita. Tontille 7/6/9 esitettiin myös osoitettavaksi lisärakennusoikeutta. Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 7..0 ja se päätti...

17 3 Helsingissä Olavi Veltheim

18 Hankenro 08_9 Kslk Oas 98-00/ (4) ULLANLINNAN JA PUNAVUOREN KUUDEN TONTIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee kuutta tonttia, joista kaksi sijaitsee Punavuoren ja neljä Ullanlinnan kaupunginosassa. Punavuoressa tontit sijaitsevat osoitteissa Merimiehenkatu 4 (kortteli, tontti 8) ja Merimiehenkatu 0 (kortteli, tontti 4). Ullanlinnassa tontit sijaitsevat osoitteissa Kasarmikatu 0 (kortteli 04, tontti 5), Jääkärinkatu 6b (kortteli 09, tontti 7), Tehtaankatu 9 (kortteli 6, tontti 9) ja Laivanvarustajankatu 9 (kortteli 9, tontti 9). Nykytilanne Tontit ovat rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tonteilla sijaitsevat puutalot on todettu kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston laatimassa inventoinnissa historiallisesti arvokkaiksi, mutta tämänhetkisissä asemakaavoissa niitä ei ole suojeltu. Muista tonteilla sijaitsevista rakennuksista osa on suojeltu kaupunkikuvallisesti arvokkaina rakennuksina. Mitä alueelle suunnitellaan Sijaintikartta (tontit oranssilla, suojeltavat puutalot punaisella) Tavoitteena on tonteilla olevien rakennusten suojelumääräysten tarkistaminen ja täydentäminen siten, että ne ovat riittävän kattavat sekä ulko- että sisätilojen suhteen ja vastaavat rakennusten kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja kaupun-

19 Hankenro 08_9 Kslk Oas 98-00/ (4) kikuvallista arvoa. Lähtökohtana on erityisesti arvokkaiksi todettujen puutalojen suojelu. Suojelumääräykset ovat kuitenkin vanhentuneita myös samoilla tonteilla sijaitsevien kivitalojen osalta ja niitäkin täydennetään. Samassa yhteydessä määritellään mahdollisten korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden suorittamisen periaatteet. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta. Maanomistus Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa. Kaavatilanne Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 976, 977, 98 ja 98. Kaikki tontit sijaitsevat asuinkerrostalojen korttelialueilla. Osaan rakennuksista sallitaan kaavassa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja kadunvarsirakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Puutaloja ei ole suojeltu kaavassa. Kivisistä kadunvarsirakennuksista neljä on suojeltu julkisivujen ja vesikaton osalta s 0 -merkinnällä. Yleiskaava 00:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asumista ja toimitiloja varten varatuksi alueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaikilla tonteilla on voimassa rakennuskielto, joka on voimassa syyskuuhun 0 asti. Tehdyt selvitykset Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä: Maastokäynnillä tehty inventointi koskien kuutta suojeltavaksi aiottua puista asuinrakennusta (Kaupunkisuunnitteluvirasto, ) Helsingin niemen (kaupunginosat 9) puurakennukset, selvitys (Helsingin kaupunginmuseo, Helena Mattila 997) Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistus, (Kaupunkisuunnitteluvirasto, ) Vaikutusten arviointi Kaupunkisuunnitteluvirasto ja muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin sekä asumisolosuhteisiin kaavan valmistelun yhteydessä. Kaavan valmisteluun osallistuminen Aloitusvaihe Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee esittää viimeistään Keskustelutilaisuus asemakaavan muutoksen sisällöstä järjestetään.4.0 klo kaupunkisuunnitteluviraston infokeskus Laiturilla, osoitteessa Narinkka. Keskustelutilaisuudessa käsitellään muun muassa suojeluesityksen perusteita, sekä kaavoituksen aikataulua. Lisäksi käydään tonttikohtaisesti läpi yksittäisten rakennusten ja rakennusosien suojelun tarve. Kaavan valmistelija on lisäksi tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

20 Hankenro 08_9 Kslk Oas 98-00/ 3 (4) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä : kaupunkisuunnitteluviraston infokeskus Laiturilla, Narinkka, entisen linja-autoaseman rakennuksessa kaupungin ilmoitustaululla, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 3 (kohdassa Nähtävänä nyt). Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos laaditaan syksyn 0 aikana. Luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksella sekä viraston internet-sivuilla ja siitä on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Tavoitteena on, että ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle talvella 0 0. Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Ketkä ovat osallisia Alueen suunnittelussa osallisia ovat: alueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat ja yritykset Eteläiset Kaupunginosat ry, Punavuoriseura ry, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry ja Pro Eira ry Helsingin Yrittäjät kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto, pelastuslaitos Mistä saa tietoa Suunnittelun etenemistä voi seurata kaupunkisuunnitteluviraston internet-palvelusta: kohdassa Suunnitelmat kartalla. Suunnittelun etenemisestä sekä osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kirjeillä osallisille (asunto-osakeyhtiöiden kirjeet lähetetään isännöitsijöille, joiden toivotaan toimittavan tiedon osakkaille ja asukkaille) Helsingin Uutiset -lehdessä (kohdassa Nähtävänä nyt) Helsingin kaavoituskatsauksessa. Asemakaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metrossa sekä viraston internet-sivuilla ( Mielipiteet Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa osoitteeseen: Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 0, HELSINGIN KAUPUNKI (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 3) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo(a)hel.fi tai faksilla (09) Mielipiteensä voi esittää myös suullisesti kaavan valmistelijalle.

21 Hankenro 08_9 Kslk Oas 98-00/ 4 (4) Kaavaa valmistelee arkkitehtiharjoittelija Sinikka Wasastjerna (kaavan valmistelu) puhelin sähköposti sinikka.wasastjerna(a)hel.fi arkkitehti Riitta Salastie (suojeluasiat) puhelin sähköposti riitta.salastie(a)hel.fi arkkitehti Arja Kasanen (Ullanlinnan alue) puhelin sähköposti arja.kasanen(a)hel.fi arkkitehti Pia Kilpinen (Punavuoren alue) puhelin sähköposti pia.kilpinen(a)hel.fi

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 09 Helsinki Täyttämispvm 0..0 Kaavan nimi Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,773 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,008 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,773 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,773 00,0 670,6 0, A yhteensä 0,773 00,0 670,6 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala tilat [ha] [%] Yhteensä 0,008,7 Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,773 00,0 670,6 0, A yhteensä 0,773 00,0 670,6 0, AK 0,773 00,0 670,6 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Yhteensä 0,008,7 ma 0,008 00,0 Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

24 7 085 / OSA A tr k tr ma ma I I alue/omr de: 6 G T Merimiehenkatu 6 3 ma AK 3 6 A J ma kt K at ma kt kt 3 B ## MERIMIEHENKATU SJ MANSGATAN 5 #@ sr- e AK 00 D 8 Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning kartoitus: kartl ggning: 5 m Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/999 ## kt :500 Plankoordinatsystem: Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusj rjestelm : NN H jdsystem: NN 0/0 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset 470 C K 4 sr sr- 65 #@ e 60 e #@ 3 5 AK 4 45 #@ tr 4 AL sr- kt 3 6 ma 3 tr PURSIMIEHENKATU B TMANSGATAN rs n:o/n:r 43A/ dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) 7

25 I I I 3 ilm 085 / 7..0 OSA B I 8 8 PUNANOTKONKATU R DD LDSGATAN I 9 7 kt ma 7 4 Liiker k I tr k 9 tr YH 0 04 A ar F E ## sr- L D C kt 0 7 sr- # tr k 65 4 X AK kt t t a 5 5 Y sr A B 30dB(A) 3dBA kt 3 AK KASARMIKATU KASERNGATAN 97 YS Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning 5 m Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto 04 :500 Plankoordinatsystem: Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusj rjestelm : NN H jdsystem: NN 6 alue/omr de: G T4 kartoitus: kartl ggning: 0/0 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/999 7 n:o/n:r 5 43B/ dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) 7 0

26 085 / 7..0 OSA C 9 5 tr k rs a kt AKe 08 J K RINKATU J GAREGATAN B 485 6b 30dBA A sr- 6a 7 3 at ma map im max ## E e 7 tr k ar p AK e 5 5 rs 09 ma kt 5 at ma kt AKe kt kt 750 alue/omr de: G T4 n:o/n:r 43C/ Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning 0 5 m :500 Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto Plankoordinatsystem: Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusj rjestelm : NN H jdsystem: NN kartoitus: kartl ggning: 5 3 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/ dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) / VUORIMIEHENKATU BERGMANSGATAN 4 3

27 0 085 / 7..0 I I OSA D 700 I I 9 0 LAIVURINKATU 6 SKEPPAREGATAN at ma AK Laivurinkatu sr-t H ## 4 tr k 5 # rs a G sr- 45 F I tr k E var 6 0 alue/omr de: G T4 n:o/n:r 43D/ I kt I I I 5 85 AK 5 m kt 6 Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning YS kartoitus: kartl ggning: 0/0 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/999 dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) ar 9 9 A B sr kt 35dBA Huvilakatu 7 a AK C AKe 745 D #@ e I I YOS TEHTAANKATU FABRIKSGATAN :500 Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto Plankoordinatsystem: Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusj rjestelm : NN H jdsystem: NN YS 440 VILLAGATAN HUVILAKATU 80 k K t

28 0 085 / OSA E 4 PIETARINKATU PETERSGATAN tr k 3 tr k 4 AK kt tr k all rs tr k 0 9 kt AK 9 ar sr- 05 ### 9 9 ma ma alue/omr de: G T3 n:o/n:r 43E/ Helsingin kaupungin kiinteist viraston kaupunkimittausosasto Helsingfors stads fastighetskontors stadsm tningsavdelning 0 5 m :500 Tasokoordinaatisto: Helsingin kaupungin erilliskoordinaatisto Plankoordinatsystem: Helsingfors stads lokala koordinatsystem Korkeusj rjestelm : NN H jdsystem: NN kartoitus: kartl ggning: Baskartan fyller f reskrifterna i f rordningen n:r 84/ ma sr- 9 9 kr 3 tr k 35 8b 3 tr k 8a 7 LAIVANVARUSTAJANKATU SKEPPSREDAREGATAN dipl.ins/dipl.ing. (84/999 S 9) 0/0 Pohjakartta t ytt asetuksen n:o 84/999 vaatimukset AK 30 var 7 var

29 AK X X 4 45 #@ D e ma 3dBA sr- ASEMAKAAVAMERKINN T JA -M R YKSET Asuinkerrostalojen korttelialue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Risti merkinn n p ll osoittaa merkinn n poistamista. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneli metrein. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Porrashuoneen tunnus. Rakennusala, jolla saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai n ihin verrattavia tiloja rakennuksen ensimm isess maanp llisess kerroksessa silloin, kun k ynti t llaiseen huoneistoon on j rjestetty suoraan kadulta. Tonteilla 5//4 ja 7/09/7 k ynti t llaiseen huoneistoon voidaan poikkeuksellisesti j rjest my s sis pihan puolelta. Maanalainen tila. Merkint osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sek ikkunoiden ja muiden rakenteiden nenerist vyyden liikennemelua vastaan on oltava v hint n lukeman osoittamalla tasolla dba. Rakennuksen rakenteellinen meluntorjunta tulee toteuttaa rakennussuojelulliset n k kohdat huomioon ottaen. RAKENNUSSUOJELU Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti huomattavan arvokas rakennus. sr- taiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteit. Mik li rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa tai porttik yt viss on aikaisemmin tehty t llaisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess palauttaa alkuper istoteutuksen mukaisiksi. Rakennuksen alkuper iset rakenteet, julkisivut, vesikatto, puuikkunat, ulko-ovet, hissit ja parvekkeet yksityiskohtineen, pintak sittelyineen, materiaaleineen ja v - reineen tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Rakennuksen vesikatto on s ilytett v ehe n, eik katolle saa sijoittaa uusia ikkuna-aukkoja. Vesikaton muotoa ei saa muuttaa eik sen yl puolelle saa sijoittaa teknisi laitteita tai muita rakennelmia. Rakennuksen arvokkaiden porrashuoneiden ja porttik yt vien alkuper iset tilasarjat, rakenteet, porrassy ksyt, kaiteet, lattiapinnat, ovet, sis ikkunat ja valaisimet yksityiskohtineen, pintak sittelyineen, materiaaleineen ja v reineen tulee s i- lytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li alkuper isi rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Uusien ikkunoiden tulee olla puupuitteisia. Kadunvarsirakennuksen pihan puolelle sek naapurien suostumuksella my s rakennuksen p tyyn saa tehd uusia ter spinnakaideparvekkeita rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja/tai historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin tai sen arvokkaissa porrashuoneissa saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent - v t rakennustaiteellisia, historiallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteit. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin tai sen arvokkaissa porrashuoneissa tai porttik yt viss saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent v t rakennus- Mik li rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa on aikaisemmin tehty t l- laisia toimenpiteit, tulee ne korjaus- ja muutost iden yhteydess palauttaa alkuper istoteutuksen mukaisiksi.

30 Rakennuksen alkuper iset rakenteet, julkisivut, vesikatto, puuikkunat, ulko-ovet, hissit ja parvekkeet yksityiskohtineen, pintak sittelyineen, materiaaleineen ja v reineen tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Arvokkaita porttik yt vi ovat: tontin 7/04/5 kadunvarsirakennuksen porttik yt v tilasarjana. Hissien rakentaminen: sr-t Rakennuksen arvokkaiden porrashuoneiden alkuper iset tilasarjat, rakenteet, porrassy ksyt, kaiteet, lattiapinnat, ovet, sis ikkunat ja valaisimet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja v reineen tulee s ilytt ja niiden tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Mik li alkuper isi rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Uusien ikkunoiden tulee olla puupuitteisia. Suojeltujen puutalojen vesikatto on s ilytett v ehe n, eik katolle saa sijoittaa uusia ikkuna-aukkoja. Vesikaton muotoa ei saa muuttaa eik sen yl puolelle saa sijoittaa teknisi laitteita tai muita rakennelmia. Kadunvarsirakennuksen pihan puolelle saa tehd uusia ter spinnakaideparvekkeita rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. Historiallisesti arvokas talousrakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eik siin saa tehd sellaisia korjaus-, muutos- tai lis rakentamist it, jotka heikent v t historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteit. Rakennuksen alkuper iset rakenteet, pihan puolen julkisivu, vesikatto ja ulkoovet yksityiskohtineen, materiaaleineen ja v reineen neen tulee s ilytt, mink tulee olla korjaust iden l ht kohtana. Arvokkaaseen porrashuoneeseen ei saa sijoittaa uutta hissi, mik li se heikent porrashuoneen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Hissin rakentamisesta arvokkaaseen porrashuoneeseen on pyydett v kaupunginmuseon lausunto. Uuden hissin saa rakentaa kerrosalan lis ksi porrashuoneen viereiseen asuintai aputilaan. Muissa kuin arvokkaiksi luokitelluissa porrashuoneissa hissin saa rakentaa my s porrashuonetilaan sen ominaispiirteet huomioon ottaen. PIHAT Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueiksi ymp rist n sopivia materiaaleja ja istutuksia k ytt en. Betonikivet eiv t ole sallittuja. J teastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sis n. Mik li t m ei ole mahdollista, tulee j teastioille rakentaa ymp rist n sopiva katos tai aitaus. AUTOPAIKAT Autopaikkoja ei saa sijoittaa pihalle. Autopaikkoja saa sijoittaa rakennusten kellarikerroksiin, autotalleihin ja maanalaisiin pys k intitiloihin. Maanalaisen pys k intitilan kattotaso on rakennettava ja istutettava osaksi pihakokonaisuutta. Mik li alkuper isi rakennusosia joudutaan pakottavista syist uusimaan, se tulee tehd alkuper istoteutuksen mukaisesti. Arvokkaita porrashuoneita ovat: Maanalaisten pys k intitilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihalle. Tonteille saa sijoittaa enint n ap / 800 m kerrosalaa. tontilla 5//8 porrashuoneet C ja D tontilla 5//4 porrashuone B tontilla 7/04/5 porrashuoneet A, B, C, D, E, F, X ja Y tontilla 7/09/7 porrashuoneet A, B ja E tontilla 7/6/9 porrashuoneet A, B, C, D, E, F, G, H ja I T ll asemakaava-alueella korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako.

31 Ote maakuntakaavasta Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu Liite kaavaan nro 085/ 7..0

32 Ote yleiskaava 00:sta Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu Liite kaavaan nro 085/ 7..0

33 Ote voimassa olevista asemakaavoista Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu Liite kaavaan nro 085 / 7..0

34 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA //8 Merimiehenkatu 4 sisäpihan puutalo, K. Kiseleff & E. Heikel kadunvarren kivitalo, M. Finell 93 sisäpihan puutalon porrashuone C 0:085 HEL SIVU /6

35 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA //4 Merimiehenkatu 0 kadunvarren puutalo, E. Sihvola 886 kadunvarren kivitalo, G. W. Nyberg 909 kivitalo sisäpihan puolelta 0:085 HEL SIVU /6

36 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA /04/5 Kasarmikatu 0 kadunvarren kivitalo, E. Forsman 9 9 sisäpihan puutalo, A. Jakobsson89 sisäpihan puutalon porrashuone E kivitalon porttikäytävä kadulta sisäpihalle 0:085 HEL SIVU 3/6

37 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA /09/7 Jääkärinkatu 6b sisäpihan puutalo, E. Heikel ja S. A. Lindqvist kadunvarren kivitalo, A. Kullman 93 kadunvarren kivitalon porrashuone A 0:085 HEL SIVU 4/6

38 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA /6/9 Tehtaankatu 9 sisäpihan puutalo, P. Björk 903 kaduvarren kivitalon porrashuone E, (kaikki porrashuoneet noudattavat samaa tyyliä) kadunvarren kivitalo, P. Björk 903 sisäpihan varastorakennus, P. Björk 903 0:085 HEL SIVU 5/6

39 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin rakennussuojelu asemakaavan muutosehdotus, selostuksen liite VALOKUVIA SUOJELTAVISTA RAKENNUKSISTA /9/9 Laivanvarustajankatu 9 sisäpihan puutalo, J. W. Tikka 906 kadunvarren kivitalo, J. W. Tikka 906 0:085 HEL SIVU 6/6