1 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

RT 18-10760 KH 90-00293 LVI 01-01324 ohjetiedosto lokakuu 2001 1 (20) ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO TILAAJAN OHJE asuintalot, kuntoarvio bostadshus, bedömning av skicket residential buildings, assessment on condition, instructions for the client Tämä asuinkiinteistön kuntoarvion tilaajan ohje perustuu ympäristöministeriön kehityshankkeeseen, jossa päivitettiin asuinkerrostalojen kuntoarvioinnin tilaajan ohje, suoritusohje ja malliraportti. Ohjeet on tarkoitettu asuinkerrostalolle ja rivitalolle riippumatta yhtiö- ja omistusmuodosta. EJS, TSt, RH/1/lokakuu 2001/4000/Vla/Rakennustieto Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 2 KUNTOARVION TAVOITTEET 3 KUNTOARVION KÄYTTÖ 3.1 Kunnossapitosuunnitelma 3.2 Korjausohjelma 3.3 Kuntoarvion ja korjausohjelman päivitys 3.4 Kuntoarvion tiedot isännöitsijäntodistuksen liitteenä 3.5 Huoltokirjan laadinta ja ylläpito 4 KUNTOARVION SISÄLTÖ JA LAAJUUS 5 KUNTOARVION SUHDE KUNTOTUTKIMUKSIIN JA MUIHIN SELVITYKSIIN 6 KUNTOARVION TILAAMINEN 6.1 Tarjouspyynnön laatiminen 6.2 Kuntoarvion suorittajan valinta 6.3 Kuntoarviosopimus 6.4 Tilaajan velvoitteet ja vastuut 6.5 Kuntoarvion tekijän velvoitteet ja vastuut KIRJALLISUUTTA LIITTEET 1 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Asuinkiinteistön kuntoarviota käsittelevissä ohjekorteissa on käytetty seuraavia kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen käsitteitä ja määritelmiä. Kiinteistönpito, kunnossapito ja kiinteistönhoito Kiinteistö Rajattu maanpinnan osa sillä olevine rakennuksineen ja laitteineen sekä kasvustoineen. Kiinteistönpito Juridiseen oikeuteen tai velvollisuuteen perustuva vastaaminen kiinteistöstä ja sen omaisuudesta. Kiinteistönpitoon kuuluu mm. teknisten järjestelmien hoitoa ja ylläpitoa, asiakaspalvelua sekä talous- ja henkilöstöhallintoa. Siihen voi kuulua myös rakentamista ja rakennusten purkua. Kiinteistön ylläpito Se osa kiinteistönpitoa, johon kuuluvien toimintojen tarkoituksena on kunnon, arvon, käytettävyyden ja koettavuuden säilyttäminen. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat mm. kiinteistönhoito ja kunnossapito. Kiinteistönhoito Kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistössä halutut olot. Kiinteistönhoitoon kuuluu laitejärjestelmien, rakenteiden tms. hoito, kiinteistönhuolto, korjaus, siivous ja ulkoalueiden hoito (lumi- ja kasvityöt, puhtaanapito). Kunnossapito; kunnostava korjausrakentaminen Korjausrakentaminen, jossa kohteen käytettävyys ja koettavuus pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu. Kunnossapitojakso Aikaväli, jonka jälkeen rakennusosassa

RT 18-10760 ohjetiedosto 2 joudutaan suorittamaan tietty kunnossapitotoimenpide. Käyttäjä Kiinteistössä asuva tai työskentelevä henkilö, tilojen käyttäjä. Huoltokirja Maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittu rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) Kiinteistönpitoa tukeva kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus. Se sisältää suunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa päätetyt kiinteistön elinkaaren perusteet. Käyttö- ja huolto-ohje on väline kiinteistön elinkaaren hallintaan, ja se tukee ympäristötaseiden laatimista. Sen avulla voidaan saavuttaa ylläpidon tavoitteet kiinteistön taloudellisen käyttöiän ajan. Siihen kootaan kiinteistön hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet sekä asukkaille ja tilojen käyttäjille annettavat ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeessa johdetaan rakennusosien ja laitteiden käyttöikätavoitteista niiden kunnossapitojaksot sekä edelleen tarkastusten ja huoltojen ohjelmat. Siinä esitetään hyvän energiatalouden ja sisäilmaston edellyttämiä hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtäviä. Käyttöikä Käyttöönoton jälkeinen aika, jona rakenteen tai rakennusosan kaikki toimivuusvaatimukset täyttyvät, kun kohdetta hoidetaan, huolletaan ja kunnossapidetään suunnitelmallisesti ja ohjeiden mukaan. Omistaja Kiinteistön omistajataho. Tilaaja Kuntoarvio- tai kuntotutkimustehtävän sopijaosapuoli, joka edustaa kiinteistönomistajaa tai käyttäjää. Korjausrakentamisen toimenpiteitä Korjaus, korjaaminen Kohteen vian, virheen tai muun haitan poistaminen. Uusiminen, uudistaminen Kohteen tai sen merkittävän monen osan korvaaminen uudella. Kunnostus, kunnostaminen Kohteen saattaminen esimerkiksi käytön kannalta riittävään kuntoon. Korjausrakentamisen ohjelmointi Kuntoarvio Kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon aistinvarainen selvittäminen ja korjaustarpeiden yleispiirteinen arviointi sekä niiden määrämuotoinen raportointi. Kuntoarviossa tarkastellaan myös sisäolosuhteita ja energiataloutta ja tehdään niihin liittyviä korjausehdotuksia. Kuntoarviolla saadaan kuva kiinteistöstä ja tuodaan esiin asioiden tärkeysjärjestys. Ensisijaisia ovat turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat seikat. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat korjauskustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien vauriot sekä pahentuessaan merkittäviä vahinko- ja turvallisuusriskejä aiheuttavat vauriot. Kuntotutkimus Rakennuksen jonkin osa-alueen (julkisivut jne.) tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkiminen korjaustoimenpiteiden täsmentämiseksi, käyttäen apuna tarvittavassa laajuudessa rakenteiden koestusta, näytteiden ottoa ja mittauksia. Tehdään yleensä kyseisen asian kuntotutkimusohjeita noudattaen. Kunnossapitosuunnitelma Suunnitelma kiinteistön alkuperäisen kunnon säilyttämiseksi, kiinteistön edustajien tarkistama ja hyväksymä kuntoarvion perusteella laadittu kunnossapitosuunnitelma täydennettynä kuntotutkimusten tuloksilla. Sisältää suositeltavien kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden määrittelyn, ajoituksen ja kustannusennusteen. Korjausohjelma Uudistavaa korjausrakentamista ohjaava pitkän aikavälin suunnitelma kohteen tai kohteiden pysyttämiseksi halutussa kunnossa tai saattamiseksi haluttuun kuntoon. Yhdistää kunnossapitosuunnitelman ja vuosikorjaustarpeet sekä ottaa huomioon perusparannushankkeet ja toiminnallisuuteen liittyvät muutostyöt. Vuosikorjausohjelma Korjausohjelmaa tarkentava, vuosittain laadittava toimenpidesuunnitelma. Rakennusosa Rakennuksen tai rakennelman aineellinen osa, jota voidaan pitää käsitteellisesti itsenäisenä. Rakennusosat voivat muodostua useista eri rakennustuotteista mm. rakennusmateriaalista, laitteesta, teknisestä järjestelmästä, varusteesta, kalusteesta ja pintarakenteesta. 2 KUNTOARVION TAVOITTEET Kuntoarvioinnin ja muiden kiinteistönpitoa tukevien menettelyjen tavoitteena on edistää kiinteistöjen kunnossapitoa ja niiden oikein ajoitettuja ja toteutettuja korjaustoimenpiteitä. Hyvän kiinteistönpidon kokonaisuuteen liittyvät myös eri kuntotutkimusmenettelyt ja rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeet (huoltokirjat). Kiinteistön järjestelmällisen, taloudellisesti ja teknisesti hallitun kunnossapidon edellytyksenä on tieto kiinteistön kunnosta sekä luotettava ennuste tulevista korjauksista, niiden ajoituksista ja kustannuksista. Ohjelmoitu kunnossapito tuottaa kiinteistölle pitkällä aikavälillä kustannussäästöä. Kuntoarviolla saadaan kokonaiskuva kiinteistöstä tai kiinteistökannasta ja selvitys merkittävimmistä korjaustarpeista ja tarvittavista lisätutkimuksista. Kuntoarvio on syytä tehdä jo alle kymmenen vuotta vanhoille kiinteistöille. Asunto-osakeyhtiöille on myönnetty yleisiä korjausavustuksia sekä kuntoarvioihin että kuntotutkimuksiin. Voimassa olevat avustusehdot kannattaa selvittää kuntien viranomaisilta. Kuntoarvion tavoitteena on kunnossapitosuunnittelun lähtötietojen hankinta. Kuntoarvio ei sisällä kuntotutkimuksen luonteisia perusteellisia selvityksiä, joiden tekemisestä ja sisällöstä tulee kuntoarvion tilaajan ja suorittajien sopia erikseen. 3 KUNTOARVION KÄYTTÖ 3.1 Kunnossapitosuunnitelma Kuntoarvioraportissa esitetään korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteiden PTS-ehdotus. Raportin ja sen esittelyn perusteella tilaaja päättää PTS:stä ja lisätutkimusten teettämisestä. Kiinteistössä korjataan ensin raportissa esitetyt kiireellistä korjausta vaativat viat. Sen jälkeen teetetään kunnossapitosuunnitelman laadinnassa tarvittavat lisäselvitykset ja -tutkimukset esitetyn aikataulun mukaisesti. Lisätutkimusten ja -selvitysten tulosten sekä käytettävissä olevien kunnossapitoresurssien pohjalta kiinteistönomistaja laatii tai laadituttaa kiinteistölle kunnossapitosuunnitelman. Siinä esitetään korjaustoimenpiteet, joiden avulla kiinteistön tekninen kunto ja arvo voidaan säilyttää. Kunnossapitosuunnitelma sisältää korjaustoimenpiteiden ajoitukset ja niistä eri vuosina aiheutuvien kustannusten ennusteet. Kunnossapitosuunnitelman laadinnassa voi kiinteistönomistaja hyödyntää kuntoarvioijien asiantuntemusta. 3.2 Korjausohjelma Kiinteistön korjaustarve voi johtua paitsi rakennuksen teknisestä kunnosta myös tilojen käytöstä, omistajan muuttuneista tarpeista tms. syistä. Korjausohjelmassa otetaan huomioon myös nämä muutostarpeet. Yksittäisten kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelmat toimivat lähtökohtana laadittaessa kiinteistönomistajan kaikkia kiinteistöjä koskevaa korjausohjelmaa.

3 ohjetiedosto RT 18-10760 Korjausten ohjelmoinnissa sovitetaan yhteen kiinteistönpidon tekniset korjaustarpeet, omistajan suunnitelmat, asukkaiden toiveet ja taloudelliset resurssit. Korjaus- ja muutostyöt esitetään kustannuksineen jaksotettuina ohjelman eri vuosille. Korjausohjelman tulee olla kiinteistönomistajan (yhtiökokouksen) hyväksymä. Hyväksytty korjausohjelma voidaan jakaa erillisiin ohjelmiin, kuten kunnossapitotöihin, perusparannushankkeisiin ja laajennuksiin. Usein myös kiinteistöjen omistajan taloudenpito edellyttää erityyppisten korjaustöiden eriyttämistä: kunnossapitoja vuosikorjaustyöt kuuluvat käyttötalouteen ja perusparannushankkeet pääomatalouteen. Kuvat 1 ja 2. Kiinteistön omistaja Päätös kiinteistön liittämisestä ohjelmoidun korjaustoiminnan piiriin Päätös kuntoarvion tekemisestä Päätös lisätutkimuksista Lähtötiedot Kuntoarvion, kunnossapitosuunnitelman ja korjausohjelman tekijät Kuntoarvio Kuntoarvioraportti 3.3 Korjausohjelman ylläpito ja kuntoarvioiden päivitys Korjausohjelma sekä siihen liittyvät kunnossapitosuunnitelmat ja korjaushankkeiden toteutussuunnitelmat on pidettävä ajan tasalla. Yleensä vuosittaiset päivitykset ja lisäykset riittävät. Korjausohjelma voidaan päivittää budjetoinnin yhteydessä, jolloin suunniteltujen korjausten rahoitus voidaan varmistaa. Kuntoarviot päivitetään tai uusitaan noin viiden vuoden välein. Päätös muutostarpeiden selvittämiseksi ja korjausohjelman tekemiseksi Lisätutkimukset Kunnossapitosuunnitelma Selvitykset 3.4 Kuntoarvion tiedot isännöitsijäntodistuksen liitteenä Jos kiinteistöllä on hyväksytty kunnossapitosuunnitelma tai korjausohjelma, liitetään se isännöitsijäntodistukseen. Myös kuntoarvioraportin yhteenveto-osan kohta 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet soveltuu isännöitsijäntodistuksen liitteeksi. Kuntoarvioraporttia kokonaisuudessaan ei liitetä isännöitsijäntodistukseen. Päätös korjausohjelman käyttöönotosta ja ylläpidosta Kuva 1. Korjausohjelman laatiminen. Tilaaja Päätös muutostarpeiden selvittämisestä ja korjausohjelmasta Korjausohjelma Korjausohjelman toteutus ja päivitys Korjausohjelman tekijä Selvitykset 3.5 Huoltokirjan laadinta ja ylläpito Kuntoarviossa kerättyjä kiinteistön perustietoja, tietoja materiaaleista ja laitteista sekä niiden korjaustarpeista voidaan hyödyntää kiinteistön huoltokirjan laadinnassa ja ylläpidossa. Esimerkiksi kuntoarvion PTS-ehdotus soveltuu huoltokirjaan sisältyvän kunnossapito-ohjelman lähtötiedoksi. Kuntoarviossa käytettävä nimikkeistö valitaan siten, että kuntoarvion tiedot voidaan siirtää huoltokirjaan. Liitteessä 1 on esimerkki kuntoarviossa käytettävästä nimikkeistöstä, joka soveltuu myös huoltokirjassa käytettäväksi. Lähtötiedot: - omistajan suunnitelmat ja tavoitteet - taloudelliset resurssit Korjausohjelman hyväksyminen Kunnossapitotyöt Korjaushankkeet Kuva 2. Korjausohjelman laatiminen, käyttöönotto ja ylläpito. Kunnossapito-, korjaus- ja muutostarpeiden sovittaminen resursseihin Korjausohjelma Korjausohjelman ylläpito

RT 18-10760 ohjetiedosto 4 4 KUNTOARVION SISÄLTÖ JA LAAJUUS Kuntoarviossa arvioidaan l aluerakenteet, rakennustekniikka ja kiinteistön tilat l LVI-järjestelmät l sähkö- ja tietojärjestelmät l hissit, tilaajan määrittelemällä tavalla l energiatalous l sisäolot, turvallisuus, terveys- ja ympäristövaikutukset l kiinteistönhoidon kehitystarpeet. Kuntoarviossa voidaan arvioida myös kiinteistön toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja muunneltavuutta. Tällaisista arvioista ja niiden raportoinnista sovitaan erikseen. Asunto-osakeyhtiössä kuntoarvio tehdään yleensä vain osa-alueista, joiden kunnossapidosta yhtiö vastaa. Asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitovastuu on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Suomen Kiinteistöliitto ry:n suositus vastuunjaoksi on esitetty esimerkiksi julkaisussa Vastuunjakotaulukko. Kuntoarvion tilaajan tulee esittää tarjouspyynnössä, miten asunto-osakeyhtiön voimassa oleva yhtiöjärjestys poikkeaa asunto-osakeyhtiölain ja Suomen Kiinteistöliitto ry:n Vastuunjakotaulukosta ja mitä kunnossapitovastuita on määrätty asukkaille ja osakkeenomistajille. Kuntoarviossa esitetään l kiireellistä korjausta vaativat viat l rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden korjaustarpeet l laajat uusimis- ja parannustarpeet l kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, laitteiden ja järjestelmien merkittävimmät vahinkoriskit l kiinteistön turvallisuus ja terveellisyys l kiinteistön energian ja veden kulutustasot tilaajan luovuttamien asiakirjojen perusteella l kiinteistön energiatalouteen liittyvät parannusehdotukset ja niiden kannattavuusarviot l kiinteistönhoidon kehitystarpeet l kiinteistön korjaushistoria ja esiintyvät ongelmat kiinteistönomistajan edustajia, kiinteistönhoitohenkilökuntaa ja asukkaita haastattelemalla l kiinteistön yleinen tila muihin kiinteistöihin verrattuna l viranomaismääräyksiin perustuvien määräaikaistarkastusten ja niissä ilmenneiden korjaustarpeiden tilanne. Lähtötietoina ovat tilaajan luovuttamat asiakirjat (palotarkastuspöytäkirjat, öljysäiliötarkastuspöytäkirjat jne.). Kuntoarvion vaiheet ovat l ennakkosuunnittelu sekä tarvittavien lähtötietojen keräys ja läpikäynti l asukaskysely (tilaajan toteuttamana tai kuntoarviossa erillisenä toimeksiantona) l kiinteistötarkastus l raportointi. Lähtötietojen keräys Tilaaja toimittaa kuntoarvioijien käyttöön tarjouspyynnössä mainitut tiedot ja asiakirjat ennen kiinteistötarkastusta. Esimerkkejä lomakkeista, joilla voidaan antaa tietoja tarjousta varten on liitteessä 3. Lähtötietojen avulla kuntoarvioijat tutustuvat ennalta kiinteistön taloteknisiin järjestelmiin, analysoivat toteutettuja teknisiä ratkaisuja sekä ennakoivat kiinteistötarkastuksessa selvitettäviä ongelmia. Kuntoarvioijat suunnittelevat lähtötietojen avulla alustavasti kiinteistötarkastuksen etenemisjärjestyksen ja tarkastusten painopisteet. Asukaskysely Asukaskyselyllä selvitetään asukkaiden mielipiteet asuntojen, piha-alueiden ja yleistilojen kunnosta ja toimivuudesta. Useiden tilaajatahojen normaaleihin toimintarutiineihin kuuluvat säännölliset asukaskyselyt. Jos näistä kyselyistä saadaan kuntoarvioon riittävät tiedot, ei erillistä kuntoarvioon liittyvää asukaskyselyä tarvita. Liitteessä 4 on esimerkkejä asukaskyselyistä ohjeineen. Kyselyn suorittaja valitsee kiinteistöön sopivat kysymykset ja miettii kyselyn painopisteet ja laajuuden. Kysymysten valinnassa on otettava huomioon, tuleeko kysely rivitaloon vai kerrostaloon. Myös asukkaan ja kiinteistönomistajan väliset kunnossapidon vastuurajat on tarkistettava ennen kysymysten asettelua. Asukaskysely voidaan tarvittaessa teettää kuntoarvioijalla lisätoimeksiantona. Kuntoarvioijilla on yleensä valmiit asukaskyselylomakkeet ja vastausten käsittelyyn tarvittavat ATK-ohjelmat. Kiinteistötarkastus Kiinteistötarkastuksessa tarkastetaan ennalta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti kuntoarvioon kuuluvat aluerakenteet ja rakennustekniikka, LVI-järjestelmät ja sähkö- ja tietojärjestelmät sekä energiatalouteen, sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvat asiat. Tarkastus tehdään aistinvaraisesti, ja siinä voidaan käyttää apuna tiedonkeruulomakkeita. Tarkastettavista kohteista kirjataan nykytilanne, arvioidaan mahdollisia vaurioprosesseja sekä kirjataan todetut vauriot ja muut havainnot. Ohjekortissa KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje on määritelty kuntoarvion kiinteistötarkastuksen sisältö, ja tarkastus tehdään sen mukaisesti, ellei muuta ole sovittu. Rakenteet ja järjestelmät Rakennusteknisessä tarkastuksessa käydään läpi mm. perustukset, alapohja, runko, yläpohja ja vesikatto, julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet, ulkopuoliset rakenteet, piha-alueet, sadevesi- ja kuivatusjärjestelmät sekä märkätilojen rakenteet tarkastettavissa huoneistoissa. Kiinteistön LVIS-tekniikka tarkastetaan järjestelmittäin. Tarkastusten kohteina ovat mm. vesijohdot, viemärit, lämmitysputket, lämmityslaitteet, ilmastointi, sähkölaitteet, sähköjärjestelmät ja tele- ym. järjestelmät. Tilat Kaikki yleistilat ja tekniset tilat tarkastetaan. Niiden kunto arvioidaan tarkastelemalla pintarakenteet, kalusteet ja varusteet. Kuntoarvion tilaaja ja kuntoarvioijat sopivat tarjouspyyntövaiheessa tarkastettavien asuntojen määrän ja asuntotarkastuksen sisällön (esimerkiksi pintarakenteet ja varusteet). Kerrostaloissa ja suurissa rivitaloyhtiöissä tarkastetaan noin 10...20 % asunnoista. Halutessaan tilaaja voi edellyttää laajempaakin tarkastusta. Asuntoihin on päästävä sisälle yhdellä tarkastuskerralla. Hissit Tilaaja määrittää tarjouspyynnössään hissien tarkastuksen toteutustavan. Kuntoarvioon sisältyy aina hissin ikään sekä haastatteluihin ja vikahistoriaan perustuva hissin kunnon jatkoselvitystarpeiden arviointi. Tarvittaessa kuntoarvioija suosittelee hissiasiantuntijan suorittamaa ohjekortin KH 90-00287 Asuintalon hissin kuntoarvio mukaista hissin kuntoarviota. Tilaaja voi myös teettää hissin kuntoarvion erillishintaan kuntoarvion yhteydessä. Hissin kuntoarvio on syytä tehdä määrävälein. Suositeltavaa on tehdä hissin kuntoarvio viimeistään hissin tullessa 20 vuoden ikään ja siitä eteenpäin 5...10 vuoden välein. Arviointi kannattaa tehdä myös, kun hissin toiminnassa havaitaan muutoksia: l lisääntynyt vikatiheys l kuuluu epämääräisiä ääniä l hissi ei pysähdy riittävän tarkasti kerrostasoille jne. Energiatalous Kiinteistön rakenteiden ja rakennusosien energiataloudellisuus tarkastetaan sovitussa laajuudessa muun kuntoarviotarkastuksen yhteydessä. Arvioidessaan jonkin rakennusosan teknistä kuntoa ja korjaustarvetta kuntoarvioija samalla tarkastelee kohdetta myös energiataloudelliselta kannalta. Kuntoarvioraportissa energiatalouden arviointi muodostaa oman asiakohtansa. Perustason selvitys Kuntoarvioon kuuluu aina perustason energiatalouden arviointi. Jos kaikki

5 ohjetiedosto RT 18-10760 kulutusten tunnusluvut ovat rakennuksen erityispiirteet ja tilastovertailut huomioon ottaen hyvällä tasolla, voidaan energiatalouden selvitys mitoittaa kaikkien kulutuslajien osalta perustasoiseksi. Perustason energiatalouden selvitys sisältää tunnuslukujen laskemisen, vertailut tilastoihin ja johtopäätökset. Laajennettu selvitys Jos lämmön, sähkön tai veden kulutusten tunnusluvut ylittävät keskiarvovertailukulutukset, tarjoavat kuntoarvioijat laajennettua energiatalouden selvitystä. Laajennettu energiatalouden selvitys tulisi teettää ainakin keskiarvokulutusten ylittävien kulutuslajien osalta. Kuntoarvioijat määrittelevät tarjousta laatiessaan tarvittavan laajennetun energiataloudellisen selvityksen sisällön ja antavat siitä erillishinnan. Laajennetussa energiatalouden selvityksessä kuntoarvioijat esittävät lämmön, sähkön tai veden kulutuksissa havaitut energiataloudelliset ongelmat ja niiden suositeltavat korjaustoimenpiteet kustannusarvioineen ja säästövaikutuksineen (euroa/vuosi). Säästövaikutukset ja kannattavuusarviot lasketaan tukeutuen yleisiin tilastotietoihin tai kuntoarvioijan omiin tietolähteisiin. Korjauspäätöksiä harkittaessa näillä säästö- ja kannattavuuslaskelmilla on keskeinen merkitys kiinteistönomistajalle. Sisäolot, turvallisuus, terveys- ja ympäristövaikutukset Kuntoarviossa sisäolot arvioidaan aistinvaraisesti ja kevein mittauksin korjaustarpeiden havaitsemiseksi. Sisäoloja arvioidaan terveydelliseltä kannalta. Kuntoarviossa tarkastellaan aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti mm. asbestin, PCByhdisteiden ja kosteusvaurioiden esiintymisriskiä sekä ilmanvaihtuvuutta, lämpötilaa, valaistusta ja muita kiinteistön sisäoloihin vaikuttavia tekijöitä. Kuntoarvioijat suosittelevat tarvittavia kuntotutkimuksia tai muita lisäselvityksiä. Raportointi Kuntoarvion tilaaja sopii raportoinnin muodosta kuntoarvioijan kanssa ennen tehtävän käynnistämistä. Raportointi voidaan tehdä ohjekortin KH 90-00295, LVI 01-10326 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Esimerkkiraportti mukaisesti tai syöttämällä tiedot sovittuun, tilaajan tai kuntoarvioijan käytössä olevaan atk-järjestelmään. Liitteessä 5 on esitetty kuntoarvioraportin mallisisällysluettelo. Kuntoarvioraportissa esitetään kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapidon pitkän aikavälin suunnitelmaksi eli PTS-ehdotus. Jokaisesta toimenpiteestä esitetään sisältö, kustannusarvio laadintahetken kustannustasossa ja ajoitus sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset korjaustavat. Kustannusarviot ovat ennusteita kunnossapitosuunnittelun ja budjetoinnin lähtötiedoiksi. Lopulliset kustannukset määräytyvät päätetyn korjaustoimenpiteen sisällön ja laajuuden (esimerkiksi lisätöiden) perusteella. Myös tarvittavat lisätutkimukset esitetään kustannusarvioineen. PTS-ehdotuksen tarkastelujakso on 10 vuotta. PTS-ehdotustaulukossa voidaan arvioida alustavasti myös 10...20 vuoden jaksolla tehtäväksi tulevia suuria korjauksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntoarvio olisi tehty 20 vuoden ajanjaksolle. Kuntoarvioraporttiin sisältyy myös perusteellisempi kuvaus tarkastettavien kohteiden nykytilanteesta, kunnosta ja korjaustoimenpide-ehdotuksista ja tarvittavista lisätutkimuksista. Raporttiin liitetään myös tarkastuskohteista otetut valokuvat sekä muut dokumentit. On suositeltavaa, että kuntoarvioija myös esittelee kuntoarvioraportin luovuttaessaan sen tilaajalle. Tässä yhteydessä todetaan työn sopimuksenmukaisuus ja arvioidaan työn tulokset. 5 KUNTOARVION SUHDE KUNTOTUTKIMUKSIIN JA MUIHIN SELVITYKSIIN Kiinteistön piileviä vaurioita ei aina löydetä kuntoarvion avulla, vaan niiden selvittämiseen vaaditaan tarkempia tutkimuksia. Näitä tutkimuksia suoritetaan yleensä korjauksen ajankohdan selvittämiseksi tai korjaussuunnittelun lähtötietojen hankkimiseksi. Ennen suuriin perusparannuksiin ryhtymistä on aina suositeltavaa selvittää kokonaisuutta palveleva kuntotutkimustarve. Kiinteistönomistaja voi teettää kuntoarvion, kuntotutkimuksen, asbestikartoituksen jne. monin eri tavoin ja eri järjestyksessä. Normaalina käytäntönä pidetään etenemistä kuntoarvion, täydentävien lisäselvitysten ja kuntotutkimusten kautta kunnossapitosuunnitelmaan ja korjausohjelmaan. Kuntoarvioijat arvioivat eri rakennusosissa tapahtuvia vaurioprosesseja ja suosittelevat tarvittaessa kuntotutkimuksia ja muita lisäselvityksiä. Kuntoarviollakaan ei kuitenkaan aina pystytä luotettavasti selvittämään kuntotutkimuksen tarvetta. Tilaaja voi teettää kuntotutkimuksia ja muita selvityksiä myös ennen kuntoarviota tai sen yhteydessä. Liittämällä jonkin rakennusosan kuntotutkimus kiinteistön kuntoarvioon parannetaan kuntoarvion luotettavuutta. Ennen kuntoarviota tehdyt tutkimukset ovat kuntoarvioiden lähtötietoja. Kuntotutkimukset Kuntotutkimuksella tarkoitetaan kuntotutkimusohjeen mukaista tutkimusta yksittäisestä rakennusosasta tai järjestelmästä. Kuntotutkimusohjeita ovat mm. l sisäilmaston kuntotutkimusohje l kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimusohje l ulkobetonirakenteiden (ulkobetonijulkisivun) kuntotutkimusohje l rapattujen julkisivujen kuntotutkimusohje l kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje l sähköjärjestelmien kuntotutkimusohje. Muita kuntotutkimuksiin verrattavia lisäselvityksiä ovat l asbestikartoitus l PCB-yhdisteiden ja lyijyn tutkiminen rakennuksesta ja maaperästä l asuinkiinteistöjen energiatalouden selvitys l hissin kuntoarvio l öljysäiliön kuntotutkimus. Kuntotutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ovat mm. l suunnitteluasiakirjojen läpikäynti l kohteen aistinvarainen tarkastelu l kenttätutkimukset l mittaukset l erilaiset kuvaukset ja tähystykset l näytteiden otto ja l laboratoriotutkimukset. Kuntotutkimuksessa selvitetään tutkimushetkellä todettavat vauriot ja vaurioriskit, niiden syyt, laajuudet, vaikutukset ja arviot vaurioiden etenemisestä tulevaisuudessa. Kuntotutkimusraportissa esitetään myös vaihtoehtoisia korjaustapoja. Lisätietoja kuntotutkimusohjeista on esitetty tämän ohjekortin kirjallisuusviitteissä. Muita selvityksiä Kuntoarvion perusteella tai sen yhteydessä voidaan kuntotutkimuksen lisäksi teettää myös muita selvityksiä. Kuntoarvioon kuulumattomia rakennusteknisiä lisäselvityksiä ovat mm. l kuntoarvion lähtötietojen yksityiskohtainen täydentäminen, esim. piirustusten ja työselostusten kokoaminen ja päivittäminen l julkisivujen tarkastus nostolaitetta käyttäen l rakenteiden sisäpuolisen kunnon selvittäminen l vanhojen maalityyppien tunnistaminen laboratoriotutkimuksin l lämpövuotojen etsintä infrapunamittauksella tai lämpökameralla.

RT 18-10760 ohjetiedosto 6 6 KUNTOARVION TILAAMINEN Kuntoarvion voi tehdä joko tilaajan oma organisaatio tai ulkopuolinen asiantuntija. Tiettyä kiinteistöryhmää tai aluetta hoitaneella kiinteistönhoito-organisaatiolla on usein laajat historia- ja kuntotiedot ja mahdollisesti myös kuntoarviointiin pystyvää teknistä henkilökuntaa. Kokenut ulkopuolinen arvioija tarkastelee kiinteistöä objektiivisesti ja pystyy ottamaan kantaa myös kiinteistönhoitotoimen kehitystarpeisiin. Kuntoarvioijan tulee hyödyntää työssään kiinteistönhoitohenkilökunnan asiantuntemusta. Kuntoarvion tilaamisen ja suorittamisen vaiheet on esitetty kuvassa 3. 6.1 Tarjouspyynnön laatiminen Kuntoarvion tarjouspyynnössä tilaaja määrittelee kuntoarvion sisällön, laajuuden ja raportointitavan. On suositeltavaa, että tilaaja esittää tarjouspyynnössä valintakriteerejä. Esimerkkejä tarjouspyyntökirjeestä ja tarjouspyynnön liitelomakkeista on liitteissä 2 ja 3. Kuntoarvion tarjouspyynnössä ilmoitetaan 1 Toimeksiantajan ja tilaajan yhteystiedot 2 Kohteen perustiedot 3 Käytettävissä olevat asiakirjat 4 Tehtävän tavoitteet, sisältö ja raportointitapa 5 Suoritusaika 6 Toimeksiantajan ja toimeksisaajan velvoitteet 7 Tarjoushinta 8 Tarjouksen jättämismenettely 9 Tarjouksen voimassaoloaika 10 Tarjousten avaaminen ja käsittely 11 Lisätiedot 12 Tilaajan allekirjoitus ja päiväys Tarjouspyynnössä ilmoitetaan kaikista kiinteistöistä yhteisesti mm. seuraavat tiedot: l tilaajan yhteyshenkilöiden yhteystiedot l kuntoarvion nimikkeistö, esimerkiksi liitteessä 1 esitetty TALO 90 -nimikkeistöön pohjautuva nimikkeistö l kuntoarvion sisältö ja laajuus (myös kiinteistön yhtiöjärjestyksen ja vuokrasopimusten kunnossapitovastuun jakoon vaikuttavat tiedot) l raportointitapa, käytettävät atk-ohjelmat ja tulostusmuodot l kuntoarvion yhteydessä tehtävät lisäselvitykset ja kuntotutkimukset ja niiden tarjoamistavat. Jokaisesta arvioitavasta kiinteistöstä annetaan l kiinteistön nimi, osoite ja yhtiö- tai omistusmuoto l luettelo käytettävissä olevista asiakirjoista l isännöitsijäntodistus tai vastaava asiakirja l rakennusten valmistumisvuodet, lukumäärä ja asuntojen lukumäärät l kerrosten, hissien ja porrashuoneiden lukumäärät l laajuustiedot (pinta-alat, tilavuudet, kerrosten lukumäärät) l vähintään kolmen edellisen vuoden lämmön, veden ja kiinteistösähkön kulutukset l yleistiedot LVIS-järjestelmistä l tiedot kiinteistön erityisjärjestelmistä l kiinteistössä tehdyt ja suunnitellut korjaukset l kaava- tai suojelutilanne l rakennusoikeus. Kuntoarvion sisältö ja laajuus voidaan määritellä tarjouspyynnössä viittaamalla ohjekorttiin KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje. Jos tästä suoritusohjeesta halutaan poiketa, tarjouspyynnössä määritellään ohjeesta poikkeava sisältö ja laajuus sekä poikkeavat raportointi- tai nimikkeistövaatimukset. Kuntoarvioon kuuluu aina yhteistilojen ja teknisten tilojen pintarakenteiden, kalusteiden ja varusteiden tarkastus. Jos tilojen tarkastusta tai tarkastusten sisältöä laajennetaan, siitä ilmoitetaan tarjouspyynnön liitelomakkeen kohdassa 2, Yleiset tiedot. Tällöin määritellään tarkastettavat tilat, tilojen tarkastettavat ominaisuudet sekä raportointimuoto. Jotta kuntoarvioijat voivat tarjota kuhunkin kiinteistöön oikein mitoitetun energiatalouden tarkastelun, tulee kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutustiedot esittää jo kuntoarvion tarjouspyynnössä. Tarjouspyynnössä pyydetään erillishinnat kuntoarvion yhteydessä tehtävistä kuntotutkimuksista yms. selvityksistä. Näiden sisältö ja laajuus määritellään tarvittaessa eri liitteissä. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. ulkobetonirakenteiden kuntotutkimus ja asbestikartoitus. Tilaajan tulee ilmoittaa kuntoarvioijalle etukäteen myös sellaisista seikoista, jotka saattavat vaarantaa kuntoarvioijan työturvallisuuden. 6.2 Kuntoarvion suorittajan valinta Kuntoarvioijakoulutuksessa käytetään yhtenäistä kuntoarvioinnin koulutusaineistoa, ja eri oppilaitokset järjestävät aiheesta kursseja. Kuntoarvioijille järjestetään myös pätevöitymistutkintoja. Kuntoarvioijan valinnassa ensisijaisena perusteena tulee olla kokonaistaloudellinen edullisuus, jota arvioitaessa otetaan huomioon kuntoarvioijan ammattitaito, tehokkuus, kokemus, luotettavuus ja kustannukset. Kuntoarvioijalla tulee olla tehtävän laadun ja vaativuuden edellyttämä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Kuntoarvion tekee työryhmä, johon kuuluu rakennustekniikan, LVI-tekniikan ja sähkötekniikan asiantuntija. Ryhmän jäsenet vaihtavat ja vertaavat tietoja niin kuntoarvion suunnittelun, kiinteistötarkastuksen kuin raportin laatimisenkin aikana. Kuntoarviotyöryhmä antaa tarjouksen, jossa yksi ryhmän jäsenistä on tarjoaja ja sopijaosapuoli. Hänellä on projektin koordinointivastuu, ja muut ovat koordinoijan alikonsultteja. Tarjouksessa esitetään työn vastuuhenkilöt ja alikonsultit ja heidän referenssinsä vastaavista kohteista. Rakennustekninen asiantuntija arvioi aluerakenteet, rakennustekniikan ja tilat. Talotekniikan asiantuntijat arvioivat kiinteistön LVIS-järjestelmät. Kukin kuntoarvioija tarkastaa osaltaan energiatalouteen sekä sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Niiden raportit asiantuntijat laativat yhdessä. Myös korjaustoimenpiteiden ajoitukset ja kustannusarviot kuntoarviotyöryhmä laatii raporttiin yhdessä. Lopullisesti niistä päättää tilaaja. Kokemus uudis- ja korjausrakentamisen urakointi-, suunnittelu- ja valvontatehtävistä on kuntoarvioijalle välttämätöntä. Hyvän kuntoarvioijan tulisi oman alansa lisäksi hallita perustiedot muilta tekniikan osa-alueilta ja energiankulutukseen ja sisäoloihin vaikuttavista asioista. Hänen tulisi osata hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää asioiden riippuvuussuhteita. Kuntoarvioijan tulee tuntea omalta ammattialaltaan mm. l kohteessa käytetyt uudet ja menneiden vuosikymmenien rakennusmenetelmät ja -materiaalit l rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kulumis- ja rappeutumismekanismit ja niiden etenemisnopeudet eri olosuhteissa l erilaisten ja eri-ikäisten rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden tyypilliset vauriot ja riskit l piilossa olevien rakenteiden välilliset arviointikeinot l kuntoarviossa ja kuntotutkimuksissa suoritettavien mittausten, näytteiden oton, testausten yms. periaatteet ja tarkoitukset l käytettävissä olevat perinteiset sekä uusimmat korjausmenetelmät ja -materiaalit l uusien rakennusosien ja laitteiden ominaisuudet ja soveltuvuuden rajoitukset l korjauksissa käytettävien rakennusosien, laitteiden ja materiaalien käyttöiät, kunnossapitojaksot ja -kustannukset l energian ja veden kulutukseen vaikuttavat tekijät, käytettävissä olevat säästökeinot ja niiden kannattavuudet l tilojen toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiskeinot l kustannustiedot l voimassa olevat säädökset ja viranomaismääräykset l kosteus- ja mikrobiongelmat ja niiden syyt.

7 ohjetiedosto RT 18-10760 6.3 Kuntoarviosopimus Tilaaja tekee sopimuksen kuntoarvion suorittamisesta sen kuntoarvioijan kanssa, jonka tarjous on laajuudeltaan riittävä ja/tai hinta laatu-suhde kokonaistaloudellisesti edullisin. Sopimus tehdään kirjallisena. Sopimuspohjana voidaan käyttää soveltuvin osin lomaketta RT 80252 Konsulttisopimus. Sopimuksessa voidaan viitata Konsulttitoiminnan yleisiin sopimusehtoihin KSE 1995 (KH X4-00201, LVI 03-10238, RT 13-10574). Sopimuksessa esitetään 1 Toimeksiantaja 2 Toimeksisaaja 3 Toimeksiannon kuvaus 4 Toimeksiannon suoritusaika 5 Toimeksiannosta maksettava kokonaishinta 6 Mahdolliset yksikköhinnat ja lisä- ja muutostyöt sekä erilliset veloitusperusteet 7 Noudatettavat sopimusehdot 8 Erimielisyyksien ratkaisu 9 Asiakirjojen pätevyysjärjestys 10 Päiväys ja allekirjoitukset Kuntoarvio voidaan myös tilata. Tilauksessa esitetään samat asiat kuin sopimuksessa. Tilauksessa riittää toimeksiantajan allekirjoitus. Hyvä kuntoarviotapa Hyvässä kuntoarviotavassa kuvataan toimintatapa, jota sekä toimeksiantaja että toimeksisaaja noudattavat kuntoarvion toteutuksessa. Hyvä kuntoarviotapa liitetään sopimukseen tai tilaukseen. Erimielisyyksien ratkaisu Toimeksiannossa noudatettavien asiakirjojen pätevyysjärjestys mainitaan sopimuksessa tai tilauksessa. Mahdolliset suoritukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla tai KSE 1995 mukaisesti. 6.4 Tilaajan velvoitteet ja vastuut Kuntoarvion tilaaja l nimeää kuntoarviolle yhteyshenkilöt ja määrittelee valtuudet l ilmoittaa kuntoarvioon osallistuvien edustajiensa yhteystiedot ja määrittelee heille riittävät velvollisuudet ja toimivaltuudet l huolehtii, että toimeksisaajalla on käytössään kaikki toimeksiannon suorittamista edesauttavat asiakirjat esimerkiksi suunnitelmista ja tehdyistä korjauksista Tilaaja Kuntoarvion laajuuden määrittely Kuntoarvion tarjouspyyntö Kuntoarvioijan valinta Kuntoarvion tilaaminen Avustaminen kuntoarvion suorituksessa Kuntoarvioraportin kommentointi Kuva 3. Kuntoarvion tilaaminen ja suorittaminen. Mahdollinen asukaskyselyn suorittaminen voi olla tilaajan tai kuntoarvioijan tehtävä. Lähtötiedot Korjausohjelman tekijä Kuntoarviotarjous Tutustuminen kiinteistöön ja kiinteistötarkastus kohteessa Kuntoarvioraportin laatiminen, PTS-ehdotus kiinteistölle Kuntoarvioraportin luovutus ja esittely tilaajalle l ilmoittaa kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulututustiedot kolmelta edelliseltä vuodelta jo tarjouspyynnössä l täydentää ja tarkentaa tarvittaessa tarjouspyynnössä annettuja tietoja l huolehtii, että kuntoarvion suorituksesta tiedotetaan kiinteistönhoitajille, tilojen käyttäjille ja asukkaille etukäteen. Tiedotuksen hoitavat tilaaja ja kuntoarvion suorittaja yhdessä. Tiedotuksen päävastuu on tilaajalla. Tiedotus voidaan sopimuksessa tai tilauksessa antaa kuntoarvioijan hoidettavaksi l avustaa kiinteistötarkastuksessa. Erityisesti tulee varmistaa, että tarkastettaviin tiloihin päästään ja että tilaajan edustaja (kiinteistönhoitaja) on läsnä kiinteistötarkastuksessa. Kuntoarvion tekijät saattavat tarvita teknistä apua, esimerkiksi ovien ja tarkastusluukkujen avaamisessa ja sulkemisessa sekä järjestelmien asetusarvojen ja ohjausten tarkastamisessa l vastaa, että huoneistoissa tehtävissä tarkastuksissa on aina paikalla toimeksiantajan edustaja, asuinhuoneiston haltija tai muu valtuuttu henkilö l vastaa tarkastettavan kiinteistön kunnosta siten, että kuntoarvioija voi suorittaa tehtävänsä työturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Jos kiinteistössä on vikoja tai puutteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa kuntoarvioijille, ei tarkastusta siltä osin tarvitse suorittaa. Kuntoarvioijien tulee kuitenkin heti ilmoittaa tilaajalle havaitsemistaan vioista ja puutteista. Viat ja puutteet saattavat olla vaaraksi myös asukkaille, kiinteistönhoitohenkilöstölle ja kiinteistölle l tutustuu laadittuun kuntoarvioraporttiin ja kommentoi sitä tarvittaessa sovitun ajan kuluessa. On suositeltavaa, että kuntoarvion tekijä esittelee raportin tilaajalle. Konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa KSE 1995 on esitetty tilaajan vastuista seuraavaa l tilaaja on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa konsultille vahingoista, jotka johtuvat tilaajan tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Havaittuaan syntymässä olevan tai syntyneen vahingon konsultin on välittömästi ja todistettavasti ilmoitettava siitä tilaajalle enempien vahinkojen välttämiseksi l tilaaja vastaa konsultille antamistaan tehtävän perustiedoista, sitovista ohjeista ja määräyksistä l tilaaja vastaa kuntoarviosta mahdollisesti aiheutuvista väistämättömistä haitoista ja vahingoista.

RT 18-10760 ohjetiedosto 8 6.5 Kuntoarvion tekijän velvoitteet ja vastuut Kuntoarvion tekijä l nimeää työlle aina vastuuhenkilön ja määrittelee hänen valtuutensa l suorittaa toimeksiannon ammattitaitoisesti ja sovitussa aikataulussa l suorittaa kiinteistötarkastuksen ammattitaitoisesti ja huolellisesti l vastaa käyttämiensä mittausmenetelmien tarkoituksenmukaisuudesta, toimivuudesta ja raportoinnista l ilmoittaa tilaajalle, jos lähtötiedot ovat puutteellisia. Kuntoarvioija voi täydentää lähtötiedot lisätyönä, josta on sovittava erikseen l vastaa kuntoarvion tuloksista vain siinä laajuudessa, kuin tehty tarkastus edellyttää. Tarkastamatta jääneet kohteet on lueteltava ja esitettävä syyt, miksi tarkastusta ei tehty. Jos toimeksiantaja supistaa tarkastuksen laajuutta toimeksisaajan ehdottamaa vähemmäksi, toimeksisaajan vastuu tulosten yleistettävyydestä vastaavasti vähenee l huolehtii vastuuvakuutuksesta toimeksiannoissa, joihin voi liittyä henkilö- tai tulipaloriski tai muu vastaava riski. Vakuutuksen tulee olla toimeksiantajan hyväksymä. On suositeltavaa, että konsultilla on muutenkin riittävän kattava vastuuvakuutus l sitoutuu noudattamaan kuntoarvion suorituksessa tehtävään liittyvää yleistä kuntoarvio-ohjetta KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje. vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakoitavasta vahingosta tai muusta välillisestä vahingosta. Konsultin vahingonkorvauksen yläraja määrätään sopimuksessa. Jos tällainen määräys puuttuu, vahingonkorvaus on enintään sopijaosapuolen kokonaispalkkion suuruinen. Tästä poikkeavan vastuun vaikutuksesta konsultin saamaan korvaukseen ja vastuun kattamisesta vakuutuksella määrätään sopimuksessa. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske tapauksia, joissa on kyseessä tahallisuus tai törkeä tuottamus l havaittuaan syntymässä olevan tai syntyneen vahingon konsultin on välittömästi ja todistettavasti ilmoitettava siitä tilaajalle enempien vahinkojen välttämiseksi l sopimusehdoissa kerrotaan myös konsultin vastuun voimassaoloajasta, tilaajan vaatimista uusista rakenteista, menetelmistä tai muutoksista konsultin tekemiin suunnitelmiin tai toimenpiteisiin ja niiden vaikutuksesta vastuisiin. Kuntoarvion tekijän vastuu rajoittuu Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 95 mukaan palkkion enimmäismäärään, ellei kuntoarviota koskevassa sopimuksessa toisin sovita. Yksityishenkilön toimiessa tilaajana vastuuta ei ole tällä tavoin rajattu, vaan vastuu määräytyy Kuluttajansuojalain nro 38/1978 mukaisesti. Konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa KSE 1995 on esitetty toimeksisaajan vastuista seuraavaa: l konsultti vastaa siitä, että hänen luovuttamansa suunnitelma tai suorittamansa tehtävä on sopimuksen mukainen ja täyttää voimassa olevien lakien, asetuksien ja viranomaismääräysten vaatimukset. Jos konsultin laatimissa suunnitelmissa tai muissa asiakirjoissa havaitaan virheitä tai puutteita, konsultilla on oikeus ja velvollisuus korjata virheet ja puutteet. Ellei konsultti tilaajan kirjallisesta kehotuksesta huolimatta korjaa edellä mainituissa suunnitelmissa tai asiakirjoissa esiintyviä virheitä tai puutteita kohtuullisessa ajassa, tilaajalla on oikeus korjauttaa ne konsultin kustannuksella. Näiden kustannusten lisäksi konsultti on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon jäljempänä olevien kohtien mukaisesti l konsultti on sopimuksessa ja näissä sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat konsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä l konsultti ei ole vastuussa vahingosta, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tulon menetyksestä eikä voitosta, joka on jäänyt saamatta sen

9 ohjetiedosto RT 18-10760 KIRJALLISUUTTA Lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja -ohjeita D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot. Määräykset ja ohjeet 1987. Ympäristöministeriö. Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1987. (KH RakMK-10083, LVI RakMK-00029, RT RakMK-20728). D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. Ympäristöministeriö. Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1987. (KH RakMK-10082, LVI RakMK-00032, RT RakMK-20736). D3 Rakennusten energiatalous. Määräykset ja ohjeet 1978. Sisäasiainministeriö. Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1978. (KH RakMK-10024, LVI RakMK-20188, RT RakMK-20188). G2 Valtion tukema asuntorakentaminen. Määräykset ja ohjeet 1998. Ympäristöministeriö. Suomen Rakentamismääräyskokoelma 1998. (KH RakMK-10284, LVI RakMK-00189, RT RakMK-21091). Kuluttajansuojalaki. Suomen säädöskokoelma 38/1978. (KH KTM-10291, LVI KTM-00191, RT KTM 21094). Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. (KH YM-10302, LVI YM-00200, RT YM-21107). Sisäasiainministeriön määräys ilmanvaihtolaitosten puhdistuksesta. Sisäasiainministeriön määräys 1/95. (KH SM-10224, LVI SM-00132, RT SM-20989). Ohjeita ja standardeja KH 01-40011, LVI 03-40003 Vastaanottotarkastuksessa luovutettavat asiakirjat. Rakennustietosäätiö RTS, 1991. KH 20-00158 Rakennuksen energiamenekin seuranta. Rakennustietosäätiö RTS, 1992. KH 20-00242, LVI 10-10276 Lämmitystarveluku. Rakennustietosäätiö RTS, 1998. KH 21-00167, LVI 02-10201 Rakennuksen lämmitysenergiantarpeen kuukausivaihtelu. Rakennustietosäätiö RTS, 1992. KH 20-00260, LVI 014-10290, LVI-laitosten mittaukset. Rakennustietosäätiö RTS, 1999. KH 23-00192, LVI 41-10230 Lämmitysverkoston säätö. Rakennustietosäätiö RTS, 1994. KH 24-00172, LVI 014-10187, SFS 5511 Ilmastointi. Rakennusten sisäilmasto. Lämpöolojen kenttämittaukset. Suomen Standardisoimisliitto ry, 1989. KH 24-00173, LVI 014-10190, SFS 5512 Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuhteiden mittaus ilmastointilaitoksissa. Suomen Standardisoimisliitto ry, 1989. KH 24-00174, LVI 014-10191, SFS 5517 Ilmastointi. Ilmastointijärjestelmän vastaanottomittaukset. Äänimittaukset. Suomen Standardisoimisliitto ry, 1989. KH 86-00296, RT 89-10749 Ulkoleikkipaikat. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 90-00159 Kiinteistön kunnossapitojaksot. Rakennustietosäätiö RTS, 1992. KH 90-00181, LVI 00-10218, RT 08-10521 Asbesti, asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. Rakennustietosäätiö RTS, 1993. KH 90-00222, LVI 01-10255, RT 18-10609 Asuintalon huoltokirjan rakenne ja sisältö. Rakennustietosäätiö RTS, 1996. KH 90-00223, LVI 01-10256, RT 18-10610 Asuintalon huoltokirjan laadinta. Rakennustietosäätiö RTS, 1996. KH 90-00224, LVI 01-10257, RT 18-10613 Asuintalon huoltokirjan laadinnan tehtäväluettelot. Rakennustietosäätiö RTS, 1996. KH 90-00226, LVI 01-10259 Tarkastus-, hoitoja huolto-ohjeet. Poikkeus- ja häiriötilanteiden ohjeet. Asuintalon huoltokirja. Rakennustietosäätiö RTS, 1996. KH 90-00245, LVI 01-10278, RT 18-10671 Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. Tilaajan ohje. Rakennustietosäätiö RTS, 1998. KH 90-00246, LVI 01-10279, RT 18-10672 Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. Suoritusohje. Rakennustietosäätiö RTS, 1998. KH 90-00247, LVI 01-00280, RT 18-10673 Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. Esimerkkiraportti. Rakennustietosäätiö RTS, 1998. KH 90-00267, LVI 01-10296, RT 18-10702 Asuintalon huoltokirjan laadinta. Käytössä oleva talo. Rakennustietosäätiö RTS, 1999. KH 90-00268, LVI 01-10297 Asuintalon huoltokirjan käyttö. Rakennustietosäätiö RTS, 1999. KH 90-00287 Asuintalon hissin kuntoarvio. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 90-00293, LVI 01-10324, RT 18-10760 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 90-00295, LVI 01-10326 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Esimerkkiraportti. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 90-40016, LVI 01-40044 Tavoitteelliset käyttöiät ja ohjeelliset kunnossapitojaksot. Asuintalon huoltokirja. Rakennustietosäätiö RTS, 1997. KH 91-00129 Salaojien huolto ja kunnossapito. Rakennustietosäätiö RTS, 1989. KH 91-00194, RT 89-10556 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet. Rakennustietosäätiö RTS, 1994. KH 92-00191 Kiviaineisten julkisivuelementtien saumausten korjaus ja uudelleen tiivistäminen. Rakennustietosäätiö RTS, 1994. KH 92-00206, RT 29-10572 Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus. Rakennustietosäätiö RTS, 1995. KH 92-00211, RT 29-10583 Puisten sisäverhousten pintakäsittelyt. Rakennustietosäätiö RTS, 1995. KH 92-00278 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. KH 92-00284, RT 85-10738 Vesikaton korjaus, Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH 94-00163 Puuikkunoiden kunnossapito. Rakennustietosäätiö RTS, 1992. KH 95-00083 Peltikattojen kunnossapito. Rakennustietosäätiö RTS, 1985. KH 95-00144 Bitumikatteiden huolto ja kunnossapito. Rakennustietosäätiö RTS, 1990. KH X0-00289 Ohje ylläpidon tunnusluvuista. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH X4-00151, LVI 03-10185 Kiinteistönhoitoalan yleiset sopimusehdot KH-YSE 1991. Rakennustietosäätiö RTS, 1994. KH X4-00155 Kiinteistönhoitosopimusten laatiminen. Rakennustietosäätiö RTS, 1991. KH X4-00188 Kiinteistönhoitosopimuksen hoito ja huolto Tehtäväosan laadinta. Rakennustietosäätiö RTS, 1994. KH X4-00201, LVI 03-10238, RT 13-10574 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Rakennustietosäätiö RTS, 1995. KH X4-279 Kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleiset sopimusehdot KH & I YSE 2000. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. KH X4-00285 Isännöinti- ja kiinteistönhoitosopimuksen laatiminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. KH X7-00179, LVI 00-10216 Kiinteistön perustietokortin täyttöohjeet. Rakennustietosäätiö RTS, 1993. LVI 014-10291 Lämmitysverkostojen vesivirran mittaus. Rakennustietosäätiö RTS, 1999. LVI 05-10144 Rakennusten sisäilmasto. Rakennustietosäätiö RTS, 1989. SFS 3762 Maalit ja lakat. Maalipinnoitteen huononemisen arviointi. Tavallisten virhetyyppien määrän ja koon luokittelu. Suomen Standardisoimisliitto ry, 1981. SFS 4961 Korroosionestomaalaus. Korjausmaalaus. Suomen Standardisoimisliitto ry, 1984. ST 70.10 Sähkönimikkeistö S-95. Sähkötietokortisto. Sähkötieto ry., 1995. ST 75.81 Sähköjärjestelmien kuntotutkimusohje. Sähkötieto ry.,1996. ST 75.82 Kuntotutkimuksen dokumentointi. Sähkötieto ry., 1996. ST 75.83 Kuntotutkimuksen lähtötiedot, sähkötekniikka. Sähkötieto ry., 1996. Sopimusasiakirjat 432 Tarjouspyyntö kiinteistönhoidosta. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. 445 Kiinteistönhoitosopimus, perusosa. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. 446 Kiinteistönhoitosopimus, tehtäväosa. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. 450 Ulkoalueiden hoito, liitelomakkeet. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. 460 Hoito ja huolto, liitelomakkeet. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. KH 90014 Kiinteistön perustietokortti. Rakennustietosäätiö RTS. LVI 70020 Suurkiinteistöjen järjestelmäkortti. Järjestelmän yleiskuvaus. Rakennustietosäätiö RTS. LVI 70021 Suurkiinteistöjen järjestelmäkortti. Koneluettelo. Rakennustietosäätiö RTS.

RT 18-10760 ohjetiedosto 10 LVI 70030 Suurkiinteistöjen järjestelmäkortti. Vesi- ja lämmityslaitteet. Rakennustietosäätiö RTS. LVI 70040 Suurkiinteistöjen järjestelmäkortti. Ilmanvaihtolaitteet. Rakennustietosäätiö RTS. RT 80252 Konsulttisopimus. Rakennustietosäätiö RTS. RT 80254 Konsulttitoimeksiannon tilaus/tilausvahvistus/sopimus. Rakennustietosäätiö RTS. Muuta kirjallisuutta Asuintalon ATK-huoltokirja. Sisältää levykkeen. Rakennustieto Oy, 1996. Asuintalon huoltokirja esimerkkikohteeseen. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 31. Rakennustieto Oy, 1996. Asuintalon huoltokirja. Asuintilojen käyttöohjeet. Sisältää levykkeen. Asuntokiinteistö- ja Rakennuttajaliitto ASRA r.y. Rakennustieto Oy, 1997. Asuintalon huoltokirjan laadinta. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 32. Rakennustieto Oy, 1996. Betonijulkisivujen ja -parvekkeiden kunnossapito-opas. Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestö ry, Kiinteistöalan Kustannus Oy- REP Ltd, 1991. Björkholz, D., Lämpö ja kosteus. Rakennustieto Oy, 1997. Ekman, A., Asbesti korjausrakentamisessa. Rakentajain Kustannus Oy, 1989. Ey:n Rakennusdirektiivijärjestelmä, direktiivi, muut asiakirjat. Opas 1. Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto, 1995. Forsblom, R. & Nurmela, J., Luovutusasiakirjojen soveltuvuus kiinteistönpidon tietotarpeisiin. Kiinteistöpidon tarvitseman tiedon keräys rakennuksen luovutuksen yhteydessä. Asuntohallitus. Asuntotutkimuksia 7:1993. Haahtela & Kiiras, Talonrakennuksen kustannustieto 1999, uudis- ja korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy, 1999. Haahtela, T., Nordman, H. & Talikka, M., Sisäilma ja terveys. Allergialiitto,1993. Haukijärvi, M. & Pentti, M., Rakennusten saumauksissa käytettyjen elastisten saumausmassojen sisältämistä PCB-yhdisteistä ja lyijyistä. TTKK, tutkimusselostus 954/2000. Hein, K., Salo, P. & Pirinen, A., Toimitilakiinteistön huoltokirja. Laadinta, käyttö, esimerkit. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 349. Rakennustieto Oy, 1999. Hekkanen, M., Korjausrakentaminen osana kiinteistönpitoa. Suomen Kiinteistöliitto ry, Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd, 1992. Hekkanen, M., Kunnossapitosuunnitelman hinnoitteluopas. Kiinteistöalan Kustannus Oy- REP Ltd, 1995. Hoitokulujen arviointi. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd. Hyvän sisäilman tarkistuslista. SIY Raportti 3. Sisäilmayhdistys ry, 1995. Isännöinti. Ympäristöopas 3. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd, 1999. Isännöitsijän käsikirja. Suomen Kiinteistöliitto ry, Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd, 1995. Kaivanto, K., Marttila, M. & Äijälä, S., Kiinteistönhoitosopimukset. Rakennustieto Oy, 1992. Kaunisto, T. & Määttä, J., Patteriverkoston huuhtelutarpeen ja verkoston tilan selvittäminen. VTT valmistustekniikka, 1996. Kiinteistöalan tutkimusrekisteri (1990 ). Suomen Kiinteistöliitto ry,tutkimuksia 3/1995. Kiinteistöarviointisanasto. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys r.y., Rakentajain Kustannus Oy, 1986. Kiinteistöliiketoiminnan sanasto (valmisteilla). Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje. Suomen LVI-Liitto ry, julkaisu 7, 1998. Kiinteistönpidon perussanastoa. Suomen Rakennuttajaliitto, Suomen Kiinteistöliitto ry & Tekniikan Sanastokeskus, 1996. Kiinteistösanasto. Tekniikan Sanastokeskus TSK 4. Rakennuskirja Oy, 1984. Korjausrakentamisen sanastoa. Suomen Rakennuttajaliitto & Tekniikan Sanastokeskus, 1996. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas nro 29. Rakennustieto Oy, 1997. Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas nro 28. Rakennustieto Oy, 1997. Kosteus rakentamisessa. RakMK C2 opas. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas nro 51. Rakennustieto Oy, 1999. Kuntsi, S., Katon korjaus ja huolto. Rakentajain Kustannus, 1993. Lumme, P. & Merikallio, T., Betonin kosteuden hallinta. Kestävä kivitalo -projekti, Betonitieto, 1997. Myyryläinen, L., Kiinteistönhoidon käsikirja. Rakentajain Kustannus Oy, 1990. Pirinen, A. & Salminen, M., Käytössä olevan asuintalon huoltokirja. Laadinta, käyttö, esimerkki. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 319. Rakennustieto Oy, 1999. Puro, K. & Salminen, M., Putkistoremontti. Toimintaohjeet vesi- ja viemärijohtojen uusimiseen. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd, 1997. Puurakenteiden suunnitteluohjeet, RIL 120-1991. Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL R.Y., 1998. Rakennusten energiatodistus. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 232. Oy Edita Ab, 1998. Rapattujen julkisivujen kuntotutkimusohje. Suomen Betoniyhdistys r.y., by 44, 1997. Reinikainen, E. & Salmikivi, T., Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 207. Rakennustieto Oy, 1998. Relander, A., Saari, A. & Salmikivi, T., Korjaushankkeen suunnitelma-asiakirjat. Rakennusteollisuuden keskusliitto, Kehitys ja tuottavuus -sarja nro 25, 1995. Saari, A., Relander, A. & Salmikivi, T., Sisäkorjauksen rakennussuunnitelmat. Rakennusteollisuuden keskusliitto, Kehitys ja tuottavuus -sarja, julkaisu 21, 1994. Siikanen, U., Rakennusfysiikka. Perusteet ja sovellukset. Rakennustieto Oy 1996. Sisäilmaston kuntotutkimus. Suomen LVI-yhdistysten liitto ry., julkaisu 4, 1997. SisäRYL 2000, Rakennustöiden yleiset laatuvaaatimukset 2000. Rakennustietosäätiö RTS & Rakennustieto Oy, 1998. Sädeaho, Virta & Äijälä. Kiinteistönhoito- ja isännöintipalvelujen sopimushallinnan työkalut. Moniste ja cd-rom. Kiinteistöalan kustannus Oy-REP Ltd, 2000. TALO 90 -nimikkeistö. 3. painos. Rakennustieto Oy,1998. TALO 90 -nimikkeistö. Yleisseloste. Rakennustieto Oy,1993. Terveellinen sisäilma. Sisäilmatietokeskus, 1996. Tuomainen, M. & Sivukari, M., Sisäilman laadun aistinvarainen arviointi. Teknillinen korkeakoulu, LVI-tekniikan laboratorio, raportti B30, 1991. Ulkobetonirakenteiden kuntotutkimusohje. Suomen Betoniyhdistys r.y., by 42, 1997. Vastuunjakotaulukko. Suomen Kiinteistöliitto ry. Voijola, J. & Nykänen, O., KIMI-sanasto. Suomen Kiinteistöliitto ry, KIMI-kiinteistötyön hallintajärjestelmä, raportti 4, 1994. Ylläpidon teettäminen. Ympäristöopas 2. Kiinteistöalan Kustannus Oy-REP Ltd, 1999.

11 ohjetiedosto RT 18-10760 LIITTEET Ehdotus kuntoarvioinnin nimikkeistöksi LIITE 1 D ALUERAKENTEET D2 Alueen maakaivannot D22 Aluekanaalit D2.3 Avo-ojat D3 D33 D4 D41 D5 D51 D52 D53 D6 D61 D62 D63 D64 Alueen kalliokaivannot Kalliotilat Alueen täyttö Ulkopuolisten rakenteiden täyttö Putkirakenteet alueella Maaputkistot alueella Maakaivot alueella Salaojat alueella Viherrakenteet Nurmikot Puut Pensaat Muut kasvit D7 Päällysrakenteet D71 Bitumiset kulutuskerrokset D71.1 Asfalttipäällysteet D72 Muut päällysrakenteet D72.1 Sorapäällysteet D72.2 Laatoitukset D73 Reunatuet, kourut D8 D81 D82 D83 D84 D85 D86 D87 Aluevarusteet Aidat Talovarusteet Opastukset Urheilu- ja leikkikenttävarusteet Jätehuoltovarusteet Liikennealueiden varusteet Valaistusrakenteet D9 Ulkopuoliset rakenteet D9.1 Tukimuurit D9.2 Altaat D9.3 Ajoluiskat D9.4 Portaat D9.5 Katokset D9.6 Varastorakennukset D9.7 Jätesuojat E E1 E2 E3 E32 E33 POHJARAKENTEET Maakaivannot Kalliokaivannot Täyttö Rakenteiden vierustäytöt Rakenteiden sisäpuoliset täytöt E4 Putkirakenteet E41 Maaputkistot E42 Maakaivot E43 Salaojat E43.1 Salaojaputkistot kaivoineen E43.2 Salaojaverkoston padotusventtiilit E43.3 Salaojavesien pumppaamot E5 F F1 F11 F12 F13 F14 F2 F21 F22 F23 F24 F25 F26 F27 F28 Pohjarakenteet RAKENNUSTEKNIIKKA Perustukset Anturat Perusmuurit, -pilarit ja -palkit Alapohjat Alapohjan erityisrakenteet Rakennusrunko Väestönsuoja Kuilut Portaat Kantavat väliseinät Pilarit Palkit Laatat Tilaelementit F3 Julkisivu F31 Ulkoseinät F31.1 Betonielementtiseinät F31.2 Tiiliseinät F31.3 Rapatut ulkoseinät F31.4 Pellitetyt ulkoseinät F31.5 Puuseinät F31.6 Levytetyt ulkoseinät F32 Ikkunat F32.1 Puuikkunat F32.2 Alumiini-ikkunat F32.3 Puu alumiini-ikkunat F32.4 Teräsikkunat F32.5 Muovi-ikkunat F32.6 Ikkunalliset parvekeovet F33 Ulko-ovet F33.1 Puuovet F33.2 Alumiiniovet F33.3 Teräsovet F34 Julkisivujen täydennysosat F34.1 Parvekkeet F34.2 Ulkoseinän tikkaat F34.3 Ulkoseinän katokset F34.4 Ulkoseinän teräsrakenteet F34.5 Parvekelasitukset F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja F41.1 Vesikatot F41.2 Kermikatot F41.3 Tiilikatot F41.4 Peltikatot F42 Räystäät F43 Yläpohjavarusteet F43.1 Räystäskourut F43.2 Syöksytorvet F43.3 Kattokaivot F43.4 Kulkusillat F43.5 Tikkaat katolla F43.6 Lumiesteet F43.7 Pollarit F43.8 Katon kaiteet F44 Kattoikkunat F45 Kattokonehuoneet F46 Ulkotasot ja terassit F5 F51 F52 F53 F55 F56 F57 F6 F61 F62 F63 F7 F71 F72 F73 F74 F8 F81 G Täydentävät sisäosat Sisäovet Kevyet väliseinät Alakatot Yhtenäispinnat Kulkurakenteet Hormit, kanavat, tulisijat Sisäpinnat Seinäpinnat Kattopinnat Lattiapinnat Rakennusvarusteet Kalusteet Varusteet Laitteet Tilaryhmäkalusteet Siirtolaitteet Hissit LVI-JÄRJESTELMÄT G1 Lämmitysjärjestelmät G11 Lämmöntuotanto G11.1 Kaukolämpölaitteet G11.2 Lämmönsiirtimet G11.3 Kattilat varusteineen G11.4 Öljynsiirtojärjestelmä G11.5 Kattilalaitoksen muut laitteet G12 Lämmönjakelu G12.1 Paisunta- ja varolaitteet G12.2 Lämmönjakeluverkoston kiertovesipumput G12.3 Lämmitysverkosto varusteineen G13 Lämmönluovutus G13.1 Lämmityspatterit varusteineen G13.2 Patteriventtiilit G13.3 Lämmitysverkostoon kytketyt lämmityslaitteet varusteineen G13.4 Tuloilmakoneiden lämmityspatterien varusteet G14 Eristykset

RT 18-10760 ohjetiedosto 12 LIITE 1 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G21 Vedenkäsittelylaitteet G21.1 Lämpimän käyttöveden kiertovesipumput G21.2 Paineenkorotusjärjestelmät G21.3 Paineenalennusventtiilit G21.4 Paine- ja vesisäiliöt G21.5 Talousvesipumppaamot G21.7 Suodattimet G21.8 Vedenlämmittimet, lämminvesivaraajat G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet G22.2 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt laitteet (pyykinkuivauspuhaltimet yms.) G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit G23 Jätevesien käsittely G23.1 Hiekanerottimet G23.2 Öljynerottimet G23.3 Rasvanerottimet G23.4 Viemäripumppaamot G23.5 Jäteveden puhdistamot G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit G24.2 Viemärikaivot G24.3 Sadevesikaivot G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet G25.2 Viemärikalusteet G26 Eristykset G3 Ilmastointijärjestelmät G31 Ilmastointikoneet G31.2 Tuloilmakoneet varusteineen G31.3 Poistoilmakoneet varusteineen G31.4 Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet varusteineen G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat G33 Kanavistot G33.1 Painovoimaisen ilmanvaihdon hormit G34 Pääte-elimet G34.1 Tuloilmaelimet G34.2 Poistoilmaelimet G34.3 Siirtoilmaelimet G34.4 Korvausilmaelimet G34.5 Ulkoilmaelimet G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet G35.1 Ulkoilmakanavat/VSS G35.2 Ilmanvaihtolaitteisto/VSS G35.3 Jakokanavisto/VSS G35.4 Tulo- ja poistoilmaelimet/vss G35.5 Ylipaineventtiilit/VSS G35.6 Painemittarit/VSS G36 Erityisjärjestelmät G37 Eristykset G4 Kylmätekniset järjestelmät G41 Kylmäkoneistot G41.1 Kylmiöiden kylmäkoneistot G41.2 Ilmastoinnin kylmäkoneistot G42 Kylmä- ja jäähdytysjakelu G43 G44 G45 G5 G55 G6 Jäähdytyksen luovuttimet Erityiset jäähdytys- ja pakastelaitteet Eristykset Paineilma- ja kaasuverkostot Maakaasuverkostot Höyryjärjestelmät G7 Palontorjuntajärjestelmät G71 Alkusammutuskalusto G71.1 Käsisammuttimet G72 Sammutusvesilaitteet G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit G73 Sprinklerilaitteet G74 Vesivalelulaitteet G75 Vaahtosammutuslaitteet G76 Halonisammutuslaitteet G77 CO 2 -sammutuslaitteet G8 Muita LVI-järjestelmiä G82 Kohdepoistokojeet G83 Savunpoisto G84 Keskussiivous G84.1 Putkisto varusteineen G84.2 Pölynerotin G84.3 Puhallinyksikkö G86 Uima-allaslaitteet G86.1 Suodattimet G86.2 Suodatuksen kiertovesipumput G86.3 Lämmönsiirtimet G86.4 Sähkölämmittimet G86.5 Automaattiset järjestelmät G86.6 Tulo- ja poistosuuttimet H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet H1.2 Hämäräkytkimet ja kelloohjaukset H1.3 Autojen sähkölämmitystolpat H1.4 Ulkoalueiden sulatusjärjestelmät H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. H22 Jakokeskukset alle 1000 V H22.1 Pääkeskukset H22.2 Muut keskukset H22.3 Ohjauskeskukset H3 H31 H32 H33 H4 H41 H42 H43 H44 H45 Johtotiet Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Johtokanavat ja sähkölistat Kaapeliläpiviennit Johdot ja niiden varusteet Liittymisjohdot Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Voimaryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot H5 H51 Valaisimet Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61 Lämmittimet H61.1 Sähköpatterit H61.2 Lattialämmitykset H61.3 Kattolämmitykset H62 Kojeet ja laitteet H62.2 Taajuusmuuttajat H62.3 Lämminvesivaraajat H6.3 Kiukaat H6.42 Pesulalaitteet H7 H71 H74 J Erityisjärjestelmät Erityisjärjestelmät Turvavalaistusjärjestelmät TIETOJÄRJESTELMÄT J1 Puhelinjärjestelmät J11 Yleiseen puhelinverkkoon liitettävät puhelinjärjestelmät J13 Muut puhelinjärjestelmät J13.1 Porttipuhelinjärjestelmät J2 J21 J22 J3 J4 J41 J42 J5 J51 J52 J53 J54 J55 J56 Antennijärjestelmät Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmät Muut antennijärjestelmät Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät Kiinteistön atk-järjestelmät Kiinteistön atk-verkot Muut atk-laitteet Turva- ja valvontajärjestelmät Paloilmoitusjärjestelmät Rikosilmoitusjärjestelmät Videovalvontajärjestelmät Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Savunpoiston ja sammutuksen ohjausjärjestelmät Muut turva- ja valvontajärjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet J61.1 LVISK-hälytysten koestus J62 Säätö- ja alakeskukset J63 Ohjelmistot J64 Kenttälaitteet J64.1 Säätöjärjestelmät J65 Kaapelointi J66 Muut rakennusautomaatiolaitteet J7 J71 J72 Integroidut järjestelmät Avoimet kaapelointijärjestelmät Muut integroidut järjestelmät

13 ohjetiedosto RT 18-10760 Esimerkki kuntoarvion tarjouspyynnöstä LIITE 2 Lähettäjä Vastaanottaja Yritys Henkilö Katuosoite Postiosoite TARJOUSPYYNTÖ KUNTOARVIOSTA Pyydämme tarjoustanne liitetiedoissa ilmoitetun kiinteistön kuntoarviosta tämän tarjouspyyntökirjeen, oheisten liiteasiakirjojen ja Asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjeen KH 90-00294, LVI 01-10325 mukaisesti. Tarjous annetaan kokonaishintaisena seuraavasti eriteltynä: l kuntoarvion kokonaishinta l hissin kuntoarvio l laajennettu energiatalouden selvitys, tarvittaessa l erillishinta lisäasuntojen tarkastukselle Arvonlisäveron osuus tulee eritellä tehtävittäin. Kuntoarvioraportti luovutetaan tilaajalle viimeistään... sekä paperitulosteena että levykkeellä. Tallennusmuodot ovat. Tarjoukseen tulee liittää tiedot kuntoarvion ja kuntotutkimusten suorittajista ja työn vastuuhenkilöistä sekä todistukset suorittajien kuntoarviopätevyyksistä. Tarjouksessa ilmoitetaan tiedot niistä referenssikohteista, joihin tarjouksen antaja haluaa viitata. Tarjouksessa tulee esittää tarjouksen voimassaoloaika. Tarjous tulee toimittaa.... klo.. mennessä osoitteella: Yritys Henkilö Katuosoite Postiosoite Kuoreen merkintä :n kuntoarviotarjous. Lisätietoja antaa yhteyshenkilö, puhelin. Helsingissä..kuun..päivänä 200...... Tarjouksen pyytäjän allekirjoitus ja nimen selvennys LIITTEET Yleiset tiedot Kiinteistökohtaiset tiedot

RT 18-10760 ohjetiedosto 14 Esimerkki kuntoarvion tarjouspyynnön liitelomakkeista LIITE 3 YLEISET TIEDOT KUNTOARVIOTARJOUSTA VARTEN 1 YHTEYSTIEDOT Tilaaja Asunto Oy Esimerkki Yhteyshenkilö Isännöitsijä Timo Mäkinen Puh. 07-223344 Osoite Taloustie 1, 00010 KAUPUNKI Faksi 07-223347 2 KUNTOARVION SISÄLTÖ JA LAAJUUS TARKASTETTAVAT ASUNNOT Kaikki asunnot tarkastetaan Tarkastetaan 10...20 %:n otanta asunnoista Muu, mikä tarkastettavien asuntojen lukumäärä kpl Tarjouksessa annetaan erillishinta lisäasuntojen tarkastukselle Asuntojen tarkastus määräytyy asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun pääsäännön mukaisesti Asuntojen tarkastustuksen laajuus on esitetty erillisellä liitteellä HISSIEN TARKASTAMINEN Hissien kunnon jatkoselvitystarvetta arvioidaan kuntoarvioijien toimesta (sisältyy perushintaan) Hissit tarkastetaan ohjekortin KH 90-00287 Asuintalon hissin kuntoarvio mukaisesti Hissien korjaustarpeet selvitetään kiinteistön hissihuoltoyritykseltä ASUKASKYSELY Kuntoarvioon sisältyy asukaskyselyn tekeminen Kuntoarvioon ei sisälly asukaskyselyn tekeminen MUU SISÄLTÖ JA LAAJUUS Kuntoarvion sisältö, laajuus ja yleistilojen ja teknisten tilojen tarkastelut ovat ohjekortin KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje perustehtävien mukaiset. Kuntoarvio poikkeaa ohjekortin KH 90-00294, LVI 01-10325 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Suoritusohje sisällöstä seuraavien lisätehtävien osalta. Täytä tarvittaessa seuraavat kohdat. Sisältö ja laajuus Kuntotutkimukset oheisen liitteen mukaisesti Kuntoarvion yhteydessä tarkastetaan laajemmin seuraavat tilat: Asunto-osakeyhtiön omistama asunto, entinen talonmiehen asunto, huoneisto 1 A 2 tarkastetaan laajemmin ja raportoidaan. 3 RAPORTTI Laajemmin tarkastettavissa tiloissa tarkastetaan seuraavat asiat: Pintamateriaalit, kalusteet ja varusteet Raportin tulostusmuoto Raportti luovutetaan tilaajalle sekä paperitulosteena että levykkeellä. Tallennusmuodot Word 6.0 ja Ecel 5.0

15 ohjetiedosto RT 18-10760 LIITE 3 KIINTEISTÖKOHTAISET TIEDOT KUNTOARVIOTARJOUSTA VARTEN Kiinteistö Asunto Oy Esimerkki Osoite Kuntokatu 1, 00010 KAUPUNKI Yhtiömuoto Asunto-osakeyhtiö Rakennusten lukumäärä ja tyyppi 2 kpl, asuinkerrostalo Asuntojen lukumäärä 120 asuntoa Pinta-ala, tilavuus ja kerrosten lkm 4800 kem 2, 15 500 rm 3, 3 krs Toteut. lämmitysenergian kulutus (MWh/vuosi) 930 MWh /vuosi 1998, 900 MWh/vuosi 1999 (ei normeerattuja) Kiinteistösähkön kulutus (kwh/vuosi) 77 500 kwh/vuosi 1998, 79 000 kwh/vuosi 1999 Veden kulutus (dm 3 /asukas, vrk) 190 dm 3 /asukas, vrk (v. 98), 180 dm 3 /asukas, vrk (v. 99) Valmistumisvuosi 1958 Päämateriaalit - runko Kantavat tiiliseinät, betonivälipohjat - julkisivu Rapatut julkisivut - vesikatto Tiilikatto Yleiskuvaus LVIS-järjestelmistä Hissit (kpl) Kaukolämpö, vesipatterit, kunnallisliittymät (vesi ja viemäri), painovoimainen ilmanvaihto 4 kpl Asuntojen varusteet Kaikissa asunnoissa on parvekkeet, kylpyhuoneissa on ammeet, osassa asuntoja on kaasuliedet. Tiedot kiinteistön erityisjärjestelmistä Erityistilojen määrä Jäähdytetyt talouskellarit, hissit, kaasuverkosto Jäähdytetyt talouskellarit, 2 kpl KIINTEISTÖSTÄ ON KÄYTÖSSÄ SEURAAVAT ASIAKIRJAT Erillinen asiakirjaluettelo Liite Isännöitsijäntodistus liitteineen Kiinteistön perustietokortti KH 90014 Selvitys kunnossapitovastuun rajoista Liite (yhtiöjärjestys) Parvekelasitukset osakkaan vastuulla Selvitys kaava- tai suojelutilanteesta Rakennuspiirustukset ja rakennusselostus Rakennepiirustukset ja -selostus LVI-piirustukset ja -selostus Vain vesi- ja viemäripiirustuksia, ei lämpöjohtokuvia Sähköpiirustukset ja -selostus Käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) Kiinteistönhoito-osuus ja paikantamiskuvat, ei kunnossapito-osuutta Asbestikartoitusraportti LVI-eristeet ja yleistilat on tutkittu, julkisivumaalit tutkimatta Turvallisuussuunnitelma Hissihuoltoyrityksen laatima korjaustarpeiden arvio vuodelta Kuntotutkimukset (mitä ja milloin suoritettu?) Liite Tilaaja on teettänyt asukaskyselyn Liite Kiinteistöllä on kunnossapitosuunnitelma ajalle Liittymissopimukset, kpl 3 kpl Lämmitysenergian kulutus- ja kustannustiedot vuosilta 92-99 Kiinteistösähkön kulutus- ja kustannustiedot vuosilta 92-99 Veden kulutuksen kulutus- ja kustannustiedot vuosilta 92-99 Kiinteistönhoitosopimukset Aikaisempi kuntoarvio, päivämäärä Korjausohjelma, päivämäärä Määräaikaisten viranomaistarkastusten tms. raportit Muut mahdolliset asiakirjat LISÄTIEDOT

RT 18-10760 ohjetiedosto 16 Esimerkki kuntoarvion asukaskyselyistä LIITE 4 Asukaskyselyllä kerätään lähtötietoja kuntoarvion tekijöille. Asukaskyselyn voi tehdä isännöitsijä tai kuntoarvion tekijä. Kyselyn avulla pyritään selvittämään rakennuksen eri huoneistojen lämpötila- ja veto-olosuhteita sekä rakenteissa, teknisissä järjestelmissä tai tilojen käytössä havaittuja epäkohtia, joilla on merkitystä toiminnallisuuteen, turvallisuuteen tai energiatalouteen. Asukkaiden vastaukset ovat tärkeitä, koska monet seikat tulevat esille vasta tiettyjen ulkoisten olosuhteiden vallitessa ja ilmenevät ainoastaan pidemmän aikavälin seurannassa. Oheinen asukaskyselyesimerkki on laadittu siten, että siinä ovat mukana erilaisille rakennustyypeille (rivitalo, kerrostalo) soveltuvat kysymykset. Kysymyslistaa karsitaan siten, että siihen jätetään vain kyseistä taloa koskevat kysymykset. Asukaskyselyä laadittaessa l valitaan ne kysymykset, jotka soveltuvat kyseisen kohteen asukkaille/käyttäjille l ilmoitetaan kyselyn etulehdellä, mihin ja mihin mennessä kysely palautetaan. Kyselyn tulosten on oltava kuntoarvion tekijöiden käytössä ennen kiinteistötarkastusta. ASUKASKYSELY 10.10.2001 ILMOITUS AS OY NN:n ASUKKAILLE Kiinteistössä tehdään kuntoarvio, jolla selvitetään rakenteiden ja järjestelmien kunto ja korjaustarpeet sekä energiatalouden parantamismahdollisuudet. Kuntoarvion pohjalta tehdään suunnitelmat korjaustoimenpiteiksi tulevalle 10-vuotisjaksolle. Kuntoarvion yhteydessä tehdään asukaskysely, jonka avulla selvitetään rakennuksen eri huoneistojen lämpö- ja veto-olosuhteita sekä rakenteissa, teknisissä järjestelmissä tai tilojen käytössä havaittuja epäkohtia. Asukkaiden palaute on tärkeää, koska monet seikat tulevat esille vasta tiettyjen ulkoisten olosuhteiden vallitessa ja ilmenevät siten ainoastaan pidemmän aikavälin seurannassa. Kyselyyn vastataan seuraavin merkinnöin: K = kyllä E = ei ET = en tiedä Asukaskyselyn toteuttaa Isännöintitoimisto Matti isännöitsijä Oy. Isännöitsijä toimittaa asukaskyselyn tulokset kuntoarvion tekijöille. Vastauksista tehdään yhteenveto kuntoarvioraporttiin. Yksittäisiä vastauksia ei liitetä kuntoarvioraporttiin. Kuntoarvion tekijä on Insinööritoimisto Kuntokartoittaja Oy, puhelin (09) 000 000, faksi (03) 000 001. Kiinteistötarkastus Kuntoarvioon sisältyy kiinteistötarkastus taloyhtiön tiloissa sekä huoneistotarkastukset valituissa huoneistossa. Tarkastukset tehdään torstaina 2.11.2001 kello 9.00...16.00. Asukkaan ei tarvitse olla tarkastuksessa mukana. Huoneistoihin mennään tarvittaessa isännöitsijän tai huoltomiehen läsnä ollessa yleisavaimella. Jos huoneistoonne ei saa mennä, tulee siitä ilmoittaa isännöitsijälle heti. Isännöitsijän puhelin (09) 111 1111. HUOM! Muistakaa jättää turvalukot auki ja ilmoittaa kotieläimistä! Palauttakaa lomake pesutuvan postilaatikkoon viimeistään tiistaina 24.10.2001

17 ohjetiedosto RT 18-10760 LIITE 4 Kysely täydellisenä (tarpeeton poistetaan). ASUKASKYSELY KOHDE Piha-alue ja rakennus 1 Ovatko piha-alueet kunnossa talvisin (hiekoitus, auraus yms.)? 2 Ovatko piha-alueet kunnossa kesäisin (päällysteet, lammikot yms.)? 3 Lammikoituuko vesi ulkoseinien viereen? 4 Valuuko sadevesi katoilta seinille hallitsemattomasti? 5 Onko polkupyörien säilytystiloja riittävästi? 6 Onko lasten leikkivarusteita riittävästi? 7 Ovatko lasten leikkivarusteet kunnossa? 8 Onko autojen paikoitustilaa riittävästi? 9 Onko rakennus ulkoisilta osin kunnossa? 10 Onko kiinteistön jätehuolto toimiva? 11 Onko jätteiden lajittelu järjestetty (biojäte, paperi, sekajäte)? 12 Muuta, mitä? K E ET Lisätietoja Talon yhteiset tilat 13 Ovatko porrashuoneet kunnossa? 14 Ovatko talon sauna- ja peseytymistilat kunnossa? 15 Ovatko pyykinpesutilat kunnossa? 16 Ovatko kuivaustilat kunnossa? 17 Ovatko varastotilat kunnossa? 18 Ovatko uima-allastilat kunnossa? 19 Ovatko kylmiötilat kunnossa? 20 Muuta, mitä? K E ET Lisätietoja Asunto 21 Onko asunnossanne parveke? 22 Onko parvekkeella parvekelasit? 23 Onko parveke kunnossa? 24 Poistuuko sadevesi parvekkeelta hyvin? 25 Onko parvekeovi kunnossa (lukitus, tiivisteet)? 26 Ovatko ikkunat kunnossa (lukitus, tiivisteet)? 27 Huurtuvatko ikkunat? 28 Ovatko ikkunat helposti avattavissa? 29 Ovatko huoneiston komerot kunnossa? 30 Ovatko keittiön kalusteet kunnossa? 31 Ovatko seinien, katon ja lattian pinnat kunnossa? 32 Ovatko seinien, katon ja lattian pinnat kunnossa? 33 Ovatko seinien, katon ja lattian pinnat kunnossa? 34 Onko asunnossanne takka/uuni? 35 Käytetäänkö takkaa/uunia paljon? 36 Toimiiko takka/uuni hyvin? 37 Oletteko havainnut millään pinnoilla kosteusvaurioita? 38 Oletteko tyytyväinen asuntonne sisäilmaan? 39 Onko asuntonne sisälämpötila talvella liian kuuma? 40 Onko asuntonne sisälämpötila talvella liian kylmä? 41 Lämpeneekö joku patteri huonosti? 42 Kuuluuko pattereista ääniä? 43 Esiintyykö asunnossanne vetoa? 44 Tuleeko ulkoa tai naapurihuoneistoista hajuja? 45 Onko asunnossa meluhaittaa (liikenne, tekniset laitteet tms.)? K E ET Lisätietoja

RT 18-10760 ohjetiedosto 18 LIITE 4 46 Onko asunnossanne liesituuletin? 47 Onko huoneiston ulko-ovi kunnossa? 48 Onko oven lukitus toimiva? 49 Palaako asunnossanne usein sulakkeita? 50 Onko huoneistossa riittävästi valaisinpisteitä? 51 Onko huoneistossa riittävästi sähköpistorasioita? 52 Onko huoneistossa riittävästi antennipistorasioita? 53 Onko huoneistossa riittävästi puhelinpistorasioita? 54 Onko huoneistossa tarve kansainvälisten satelliitti-tv-kanavien katseluun? 55 Näkyykö televisio hyvin? 56 Muuta, mitä? Asunnon wc, kylpyhuone ja sauna sekä vesikalusteet 57 Onko ilman laatu kylpyhuoneessa hyvä? 58 Onko ilman laatu wc:ssä hyvä? 59 Onko asunnossanne sauna? 60 Onko ilman laatu saunassa hyvä? 61 Huurtuvatko kylpyhuoneen lasi/peilipinnat lyhyen suihkun aikana? 62 Toimiiko kiuas hyvin? 63 Oletteko havainnut kylpyhuoneessa kosteusvaurioita? 64 Toimiiko suihku hyvin? 65 Vuotavatko vesihanat (tiivisteet)? 66 Vuotaako wc-istuin (vesi valuu jatkuvasti, sulkimen kunto)? 67 Onko vesihanat tai wc-istuin uusittu, milloin? 68 Onko lämpimän käyttöveden lämpötila sopiva? 69 Onko kylmän käyttöveden lämpötila sopiva? 70 Onko veden väri ja haju hyvä? 71 Onko kylpyhuoneen lattiassa muovimatto? 72 Onko kylpyhuoneen lattiassa laatoitus? 73 Onko kylpyhuoneessa lattialämmitys? 74 Onko kylpyhuoneen pintarakenteita uusittu, milloin? 75 Onko saunan pintarakenteita uusittu, milloin? 76 Tukkeutuvatko viemärit usein? 77 Muuta, mitä? K E ET Lisätietoja Jos teillä on muuta kerrottavaa isännöitsijälle tai kuntoarvion tekijöille, voitte kirjoittaa tekstiä tämän lomakkeen loppuun ja/tai kääntöpuolelle. Palauttakaa lomake isännöitsijälle Vastaaja mennessä. Huoneisto

19 ohjetiedosto RT 18-10760 LIITE 4 Asunnon sisäilma As. nro 1 Perustiedot vastaajasta Onko asunnossanne kotieläimiä, mikä? Miten kauan olette asuneet asunnossa, vuotta? Montako henkilöä talouteenne kuuluu? 2 Oletteko kokeneet asunnossanne ongelmana? Kyllä En Huomatus Liian korkea huonelämpötila Liian matala huonelämpötila Vaihteleva huonelämpötila Veto ikkunoista tai ilmanvaihtojärjestelmästä Lattioiden kylmyys Kuiva ilma Kostea ilma Tunkkainen ilma Epämiellyttävä haju Pölyinen ilma Pinnoilla havaittava lika tai pöly Melu naapurista, ilmanvaihtojärjestelmästä tai ulkoa Muu ongelma, mikä? 3 Onko teillä esiintynyt seuraavia oireita? Kyllä Ei Huomatus Silmien punoitus, kutina, kuivuus Nuha tai nenän tukkoisuus Äänen käheys Yskä, liman nousu Hengenahdistus Astma Toistuvat hengitystieinfektiot Kuumeilu Ihon punoitus, kuivuus tai kutina Päänsärky Väsymys Keskittymisvaikeudet Muita oireita, mitä?

RT 18-10760 ohjetiedosto 20 LIITE 5 Kuntoarvioraportin mallisisällysluettelo JOHDANTO 1 YHTEENVETO 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet 1.1.1 Piha-alueet 1.1.2 Rakennuksen ulkopuoliset osat 1.1.3 Yleistilat 1.1.4 Huoneistot 1.1.5 LVI-järjestelmät 1.1.6 Sähkö- ja tietojärjestelmät 1.2 Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeista 1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS-ehdotus 1.2.2 LVI-järjestelmien PTS-ehdotus 1.2.3 Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS-ehdotus 2 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 2.1 Kiinteistön perustiedot 2.2 Korjaushistoria 2.3 Asiakirjaluettelo 2.4 Asukaskyselyn keskeiset tulokset 3 KUNTOARVION TULOKSET 3.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio 3.2 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 3.2.1 Yleistilat 3.2.2 Huoneistot 3.3 LVI-järjestelmien kuntoarvio 3.4 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio 3.5 Energiatalouden arviointi 3.6 Kiinteistönhoidon kehitystarpeiden arviointi 4 SUOSITELTAVAT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Asuinkiinteistön kuntoarvion tilaajan ohjeen, suoritusohjeen ja esimerkkiraportin käsikirjoituksen ovat laatineet yhteistyössä Suomen Talokeskus Oy ja Renova Oy. Projektiryhmä Auli Pirinen, Suomen Talokeskus Oy Jaana Ojares, Renova Oy Kari Immonen, Clavis Oy Markku Salminen, Suomen Talokeskus Oy Pertti Rantamäki, Renova Oy Kristiina Ikävalko, Renova Oy Projektin ohjausryhmä Seppo Mauramo, Ympäristöministeriö Kaisa Kauko, Ympäristöministeriö Martti Hekkanen, VTT Rakennustekniikka, Oulu Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto ry Veijo Matilainen, Enertek Oy Antero Pentikäinen, Vaateri Oy Teppo Salmikivi, Helsingin Yliopisto Erkki Suomivuori, Rakennustieto Oy Pekka Vikkula, Ins.tsto Raksystems Oy