Kaupunginvaltuusto 29.4.19
HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSOHJELMA 2019-2025 1. Taustaa ja työryhmän toimeksianto Kaupungin taloudellinen tilanne on ollut haastava viimeisen kymmenen vuoden ajan ja tilanne on saatu ajoittain korjattua kaupunginvaltuuston hyväksymillä talouden tasapainottamisohjelmalla ja talousohjelmalla päivityksineen. Ilmenneiden uusien haasteiden johdosta kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2018 43 tuloveroprosenttia vahvistaessaan, että vuoden 2019 alusta aloitetaan tavoitteellisen talouden tasapainottamisohjelman laatiminen. Kaupunginhallitus päätti 27.11.2018 218 nimetä työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys kaupungin talousohjelmaksi 2019-2025. Kaupunginhallitus asetti kohdassa 2. kerrotut tavoitteet työryhmän työlle ja totesi lisäksi, että esityksessä on huomioitava mm. väestökehityksen aiheuttamat muutokset palvelujen tarpeeseen ja palvelurakenteeseen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin, että palvelurakenteen muutokset tehdään ns. luonnollista poistumaa hyväksikäyttäen. Talousohjelmaesityksen tuli olla valmiina 30.4.2019 mennessä. Työryhmään nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja (työryhmän puheenjohtaja), kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto. valtuustoryhmien puheenjohtajat, kolme työntekijäjärjestöjen nimeämää jäsentä, kaupunginjohtaja, talous- ja hallintojohtaja (työryhmän sihteeri) sekä sivistys- ja tekninen johtaja. Lisäksi työryhmälle annettiin aikataulu kuudelle kokoukselle. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä tarkensi talousohjelmalle asetettavat tavoitteet sekä sopi työohjelmasta, jolla työ laaditaan. Toisessa kokouksessa käytiin viranhaltijavalmisteltua luonnospaperia, jonka mukaisia toimenpiteitä arvioitiin päätösten ennakkoarvioinnin menetelmällä. Kolmannessa kokouksessa käytiin läpi työryhmän jäsenten uusia esityksiä toimenpiteiksi. Neljännessä kokouksessa kuultiin Selänteen edustajia. Viidennessä kokouksessa keskusteltiin alustavasta luonnoksesta talousohjelmaksi. Kuudennessa kokouksessa on tavoitteena hyväksyä esitys kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle talousohjelmaksi 2019-2025. Työryhmä päätti myös toteuttaa koko henkilökunnalle kyselyn 25.2.-8.3.2019, jossa pyydettiin työntekijöiltä esityksiä menojen vähennyksiksi, tulojen lisäämiseksi sekä toimintojen kehittämiseksi. Kyselyyn tuli runsaasti vastauksia, mitä pidettiin työryhmässä hyvänä asiana. Osa esille tulleista asioista toteutuu talousohjelmaesityksessä. Osa asioista tulee esille johtoryhmien palautepalavereissa käytännön toimintojen ja henkilöstöhallinnon kehittämistehtävinä. Vastauksissa oli myös sellaisia kehittämiskohteita, jotka jäävät laajuutensa vuoksi odottamaan talousohjelman jälkeistä aikaa. 2
2. Kaupungin taloussuunnitelmassa ja muissa kaupungin päätöksissä asetetut tavoitteet Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2018 hyväksymässä taloussuunnitelmassa 2020-2022 on asetettu tavoitteeksi suunnitelmavuosille yhteensä 1,7 miljoonan euron positiivinen vaikutus vuosikatteeseen. Keinoina voivat olla menojen vähennykset tai tulojen lisäykset. Lisäksi taloussuunnitelmassa on esitetty investointisuunnitelma ja sen vaikutukset rahoituslaskelman muodossa mm. lainojen määrään. Kaupunginhallitus asetti talousohjelmaa laativalle työryhmälle tavoitteeksi, että vuoden 2022 tilinpäätöksessä kaupungilla ei saa olla taseen mukaista kumulatiivista alijäämää ja velkaantuneisuusastetta on alennettu vuoden 2017 tilinpäätöksestä. Talousohjelmaa laativa työryhmä kävi ensimmäisessä kokouksessaan keskustelun talousohjelmalle asetettavista tavoitteista. Työryhmä linjasi, että valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman tuloslaskelmaan vaikuttavat tavoitteet ovat hyviä ja sen mukaisesti kumulatiivinen alijäämä on saatu katettua vuoden 2021 tilinpäätöksessä ja vuoden 2022 tilinpäätöksessä on jo kumulatiivista ylijäämää. Investointien määrä vuosille on liian suuri vuosille 2019 ja 2020 ja lainakantaa tulisi saada pienennettyä nopeammin. 3. Talousohjelman mukaiset toimenpiteet ja seuranta 3.1. Toimenpiteet Kiinteistöverotulot lisääntyvät vuonna 2021 merkittävästi Välikankaan ja Ristiniityn alueiden 24 tuulivoimalan valmistuttua. Kiinteistöverotuloja lisätään myös kiinteistöverotettavien rakennusten tarkistamisella, jolla on monessa kunnassa todettu saatavan lisää kiinteistöverotuloja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pajuperänkankaan alueen tuulivoimakaavan, mutta tämän alueen tuulivoimaloiden vaikutuksia ei ole huomioitu talousohjelmassa, koska kaava ei ole lainvoimainen. Sivistyspalvelujen osalta väestönkehitys ja alentunut syntyvyys vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Työryhmässä keskusteltiin kahdesta päävaihtoehdosta reagoida tilanteeseen: keskittämällä opetus keskustaan ja lakkauttaa kyläkouluja tai antaa mahdollisimman kauan opetusta myös neljällä kyläkoululla, mutta vähentää yksi rinnakkaisluokka kultakin vuosiluokalta keskustassa ja ottaa vapautuvia tiloja esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön. Työryhmä päätyi esittämään jälkimmäistä vaihtoehtoa. Varhaiskasvatuksen osalta on ilmennyt pidempään tarvetta saada uusi tila Kartanon päiväkodille. Kaupungin vaikea taloudellinen tilanne, useiden päällekkäisten isojen rakennusinvestointien takia, ei mahdollista uuden päiväkodin rakentamista. Mikäli löytyy tilaratkaisuja, jotka ovat talousohjelman puitteissa toteutettavissa, esim. nykyisten tilojen käyttöä tehostamalla, niin tilaratkaisu hoidetaan ensi sijaisesti siten. Mutta, jos päiväkodin tila-asia ei ole muutoin ratkaistavissa, niin otetaan palveluseteli käyttöön. Päiväkotien lapsiryhmät yhdistetään vanhempien loma-aikoina erityisesti kesällä jopa yhteen päiväkotiin ja -ryhmään. Päiväkoti Satakielen tilojen käyttöastetta nostetaan esim. siirtämällä vuorohoito sinne. Kunnallistekniikan rakentamisessa ja kunnossapidossa voidaan yhteistyötä lisätä kaupungin ja tytäryhtiöiden välillä. Esityksenä on konsernin yhteisen 3
kunnallistekniikan yksikön perustaminen, jolla voidaan tehostaa toimintaa sekä saavuttaa säästöjä kone- ja laitekustannuksissa sekä henkilöstömenoissa. Myös siivous- ja kiinteistönhoidon mitoitukset tehdään. Toimintojen uudelleen organisointi vaikuttaa myös rakennusten käyttöön ja siihen, että osasta rakennuksista voidaan luopua kaupungin toiminnassa. Selänteessä on meneillään omat selvitykset taloudellisen tilanteen johdosta ja viranhaltijat ovat tehneet esityksiä palvelurakennemuutoksista. Kaupungin talousohjelmassa huomioidut muutokset Selänteen toiminnassa edellyttävät siis kuntayhtymähallituksen ja jäsenkuntien valtuustojen erillisiä päätöksiä. Toimenpiteet ja niiden yksityiskohtaiset taloudelliset vaikutukset ovat liitteenä nro 1. Investoinnit ja erityisesti talonrakennusinvestoinnit vaikuttavat merkittävästi kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Erityisesti investoinnit vaikuttavat kaupungin velan määrään, koska investointeja ei pystytä rahoittamaan omarahoituksella. Tuloslaskelmassa investoinnit vaikuttavat merkittävästi poistoina. Valtuuston iltakoulussa on pohdittu useammassa yhteydessä eri vaihtoehtoja investointien rahoittamiseksi. Uusia rahoitusvaihtoehtoja ovat kiinteistöleasing tai rakennuksen vuokraaminen sijoittajalta. Lisäksi kaupunki on aikaisemminkin käyttänyt sijoitusten tulouttamista investointien rahoitukseen. Liitteenä nro 2 on investointiohjelma, jossa on esitetty isot talonrakennusinvestoinnit aikatauluineen erikseen sekä investointien rahoitusvaihtoehdot. Investoinneista tullaan päättää vielä erikseen talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä, mutta talousohjelmassa on esitettävä sitova suunnitelma, jolla saadaan taloussuunnitelmaa pidemmällä tähtäimellä kaupungin taloudellinen tilanne oikeansuuntaiseksi. Liitteenä nro 4 ja 5 arvio talousohjelmakauden tulos- ja rahoituslaskelmasta 3.2. Talousohjelman seuranta ja tarkistaminen Talousohjelmassa esitetyt asiat ja toiminnalliset muutokset huomioidaan vuosittain lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksissä. Talousohjelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain samanaikaisesti kaupunkistrategian toteutumisen kanssa eli vuosittain joulukuussa. Tarvittaessa talousohjelmaa voidaan tarkistaa myös kesken vuotta, jos tapahtuu olennaisia muutoksia menokehityksessä tai tulojen kertymässä. Merkittävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. 4. Talousohjelman vaikutusten arviointia Työryhmä teki osana työtään toimenpide-esitysten vaikutusten ennakkoarviointia, jossa vaikutuksia arvioidaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä kaupungin talouden kannalta. Kouluverkon muutosten arviointiin tuli eniten näkökulmia ja perusteluja. Kyläkouluilla 4
turvataan kylien elinvoimaisuutta ja koulumatkat säilyvät kohtuullisina oppilaille. Koulukuljetukset vaikuttavat kaupungin talouteen ja oppilaisiin sekä niiden reittejä tulee jatkuvasti kehittää. Ikäluokkien pieneminen vaikuttaa väistämättä toiminnan volyymiin ja oppilasryhmien määrään. Varhaiskasvatus tarvitsee asianmukaiset ja hyvät tilat. Syntyvyyden aleneminen vaikuttaa myös varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään pidemmällä aikavälillä. Tilojen yhteiskäyttöä muiden sivistyspalvelujen toimintojen kanssa tulee selvittää. Tuulivoimaloilla todettiin olevan vaikutusta maisemaan ja terveydellisistä vaikutuksistakin keskustellaan. Mutta taloudellisesti ja uusiutuvan energian kannalta tuulivoima koettiin vaikutuksiltaan positiiviseksi. Konserniyhteistyön tiivistäminen vaikuttaa myös henkilökunnan asemaan, jos työnantaja vaihtuu. 5. Liitteet Liite nro 1. Taulukko, jossa esitetään yksityiskohtaisesti toimenpiteet ja niiden ajoitus sekä taloudelliset vaikutukset Liite nro 2. Yhteenveto kaupungin merkittävistä talonrakennusinvestoinneista, niiden ajoituksesta ja rahoituksesta. Liite nro 3. Talousohjelmassa myytäviksi tai purettaviksi esitettyjen rakennusten tasearvot ja arvio purkamiskustannuksista sekä päiväkoti-investoinnin vaikutuksesta poistoina talousohjelmakaudelle Liite nro 4. Talousohjelmakauden tuloslaskelma Liite nro 5. Talousohjelmakauden rahoituslaskelma 5
6
Liite nro 1.
2
Liite nro 2. 3
Liite nro 3.
Liite nro 4. 2
Liite nro 5. 3