Pöytäkirja 1 (81) Kokoustiedot Aika 20.11.2017 maanantai klo 8:30-13:10 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 39 Infoasiat 5 40 Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2018-2020 41 Orton Oy:n osakkeiden ostaminen Invalidisäätiöltä sekä sairaalatilojen vuokraaminen Ruskeasuolta 42 Raaseporin sairaalan uusi toimintamalli ja integroituminen HYKSiin 47 43 Uuden lastensairaalan pääomavuokrasopimusta koskevan päätöksen tarkistaminen 44 Esitys HYKS Neurokeskuksen perustamisesta 54 45 Kymenlaakson sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen siirtäminen osaksi HUS-Apteekin toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella 1.1.2018 46 HUS:n ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyö 61 47 Selvitys HUS:n lääkäripäivystyksestä 64 48 n kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2018 49 Sairaanhoitopiirin lausunto valinnanvapausehdotuksesta 69 50 HUS-brändi ja HUS-nimen käyttö 72 51 Raportti osallistumisesta European Public -konferenssiin Tukholmassa 2-4.11.2017 52 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 53 Muut asiat 79 6 42 52 57 67 74 76
Pöytäkirja 2 (81) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja, 39-46, 8.30-12.25 Helka Hosia Tuomas Tuure Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Pertti Panula, 39-42, 8.30-12.10 Sirpa Peura Sakari Rokkanen Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Muut osallistujat Suzan Ikävalko, valtuuston puheenjohtaja 39-47, 8.45-12.35 Maija Anttila, valtuuston I vpj. 39-42, 8.30-12.10 Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Lauri Tanner, hallintojohtaja Risto Renkonen, dekaani Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Mikko Salla, toimitusjohtaja, HUS-Kiinteistöt Oy Petri Bono, johtava ylilääkäri, Hyks Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Niina Kauppinen, viestintäpäällikkö Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja Raija Kontio, sairaanhoitoalueen johtaja Tuula Silvola, henkilöstöpäällikkö Leena Koponen, sairaanhoitoalueen johtaja Mari Frostell, talousjohtaja Vesa Vainiotalo, vs. kiinteistöpäällikkö esittelijä sihteeri 39-40, 8.30-9.50 39-40, 8.30-11.45 39, 8.30-8.45 40, 9.35-10.30 39-44, 8.30-12.35 40, 9.05-11.20 40, 9.05-11.20 40, 9.05-11.20 39, 8.30-8.45
Pöytäkirja 3 (81) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki 20.11.2017 Mikko Piirtola Anna Vuorjoki Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 20.11.2017 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri
Pöytäkirja 4 (81) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Piirtola (varalle Sakari Rokkanen) ja Anna Vuorjoki (varalle Pertti Panula).
Pöytäkirja 5 (81) 39 39 Asianro HUS/425/2017 Infoasiat Selostus Katsaus ICT-ongelmista johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Henkilöstöasuntojen tilannekatsaus kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo ja HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Mikko Salla Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Merkittiin, että vs. kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo ja toimitusjohtaja Mikko Salla HUS-Kiinteistöistä olivat läsnä kokouksessa klo 8.30-8.45 esittelemässä henkilöstöasuntojen tilannetta hallitukselle. Merkittiin lisäksi, että valtuuston puheenjohtaja Suzan Ikävalko saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 8.45. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.
Pöytäkirja 6 (81) 40 Asianro HUS/1909/2017 40 Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi 2018-2020 Selostus Talousarvion hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 12.6.2017 talousarvion 2018 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2018 2020 linjauksia. Hallitus hyväksyi 12.6.2017 kokouksessaan talousarvion 2018 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Hallitus käsitteli varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran 30.10. kokouksessa ja päätti jatkaa asian käsittelyä 20.11. Edellisen käsittelyn jälkeen talousarvioesitykseen on päivitetty vuoden 2018 tuloslaskelman kululajijakoa siten, että henkilöstökuluista on vähennetty 11,4 milj. euroa ja samalla summalla on vastaavasti nostettu aine- ja tarvikekuluja sekä palveluiden ostoja. Lisäksi muiden maksajien käyttämien palveluiden laskutuksen kehitystä on tarkennettu ja tuloslaskelmasta on vähennetty muita palvelutuottoja ja vastaavasti sopeutettu toimintakuluja 4,8 milj. euron verran. Jotta esittelytekstistä muodostuu looginen kokonaisuus, se sisältää aiempiin hallituskäsittelyihin sisältyneet tiedot valmistelun etenemisen mukaisesti täydennettynä. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu selvitys Carean (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) apteekkitoimintojen siirtymisestä HUS-Apteekki tulosalueen toiminnaksi vuoden 2018 alusta lukien. Tätä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole sisällytetty HUSkuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Carean apteekkitoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi on hallituksen käsittelyssä 20.11.2017. Em. toiminnot kasvattavat 2018 talousarviossa HUS:n toimintatuottoja ja toimintakuluja 18,2 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa 36 henkilöllä ja työpanos kasvaa 30 henkilötyövuodella. Talousarvioesitys päivitetään hallituksen päätöksen jälkeen Carean apteekkitoiminnoilla viimeiseen hallituskäsittelyyn 4.12.2017. Yhteenveto Esittelijä esitti edellisen kokouksen (30.10.2017) talousarviokäsittelyn yhteydessä suullisesti muutaman pp-dian täydentämänä näkemyksiä vuoden 2018 talousarvion laadinnasta ja sen ydinkohdista. Niiden sisältö on nyt tiivistetty sanallisesti seuraavasti. Talousarvion laadinnan suuret linjaukset voidaan tuloslaskelmaa hyödyntäen kuvata teknisesti seuraavasti. Toiminnan kulut (2168,0 milj. euroa) eli toimintakulut (2047,3 milj. euroa) plus poistot (108,1 milj. euroa) ja nettorahoituskulut (12,6 milj. euroa) plus ylijäämä (0) ovat se kokonaisuus, joka on katettava tuloilla. Tulot (2168,0 milj. euroa) puolestaan jakaantuvat karkeasti jäsenkunnilta saatavaan erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuteen (1557,0 milj. euroa) ja kuudesta eri alalajista muodostuviin muihin tuloihin (yhteensä 611,0 milj. euroa).
Pöytäkirja 7 (81) Näistä osa kuten poistot, rahoituskulut, valtion rahoitus tutkimus- ja opetustoimintaan ja eräät muutkin tulot ovat sillä tavalla kiinteitä, että ne tulee merkitä tuloslaskelmaan tiedetyn suuruisina, ts. niissä ei ole harkintavaltaa. Vain osa kuluista ja tuotoista on liikuteltavissa. Tällaisia ovat jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus, ulkokuntatulot, yli/alijäämä ja toimintakulut. Jos näistä yhtä lukua muuttaa, on vastaava muutos tehtävä muihin lukuihin. Esimerkiksi jos toimintaresursseja (toimintakulut) lisätään, on lisättävä joko jäsenkuntien maksuosuutta, ulkokuntatuloja, potilasmaksuja (niissä rajoissa, joissa se on mahdollista) tai tehtävä alijäämää. Vastaavasti jos jäsenkuntien maksuosuutta pienennetään, on toimintakuluja pienennettävä tai muita tuloja lisättävä tai tehtävä alijäämää. Toinen tärkeä asia esittelijän puheenvuorossa oli talousarvion vuodesta 2017 vuoteen 2018 tapahtuneiden muutosten sisäinen logiikka. Sen tulisi olla näinkin suuressa kokonaisuudessa mahdollisimman läpinäkyvä ja ymmärrettävä ja tehtävistä päätöksistä seuraavien vaikutusten tulisi olla mahdollisimman selkeitä. Asiaa tarkastellaan tässä jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuslaskutuksen osalta. Tarkastelu on tehtävä siten, että vertailukelpoisuus vuosien 2017 ja 2018 välillä säilyy, ts. kunnilta HUS:lle siirtyvät toiminnot on vertailussa neutraloitava. Kuten edellä todettiin, on HUS:lla jäsenkuntien maksuosuuden lisäksi ensi vuoden talousarviossa 611,0 miljoonaa euroa muita tuloja. Näillä yhteensä katetaan HUS:n toiminnan kulut. 40 Jäsenkuntalaskutus vuoden 2017 talousarviossa on 1531,9 milj. euroa. Vuonna 2018 on arvioitu inflatorisen kustannustason muutoksen lisäysvaikutuksen olevan 4,6 milj. euroa. Uudenmaan alueen väestömäärän lisääntymisestä ja väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuvan palvelutarpeen lisäyksen yhteisvaikutuksen on arvioitu olevan 17,7 milj. euroa. Tämä arvio on pienempi kuin puhtaasti laskennallinen arvio, ts. jo siihen on sisällytetty tehostamisvaatimus. Muut lisäystarpeet johtuvat mm. päätetyistä ict-ratkaisuista, tehdyistä tilaratkaisuista, laitteisiin ja yleisesti teknologian kehitykseen liittyvistä tarpeista, lääkkeiden käytön profiilin muuttumiseen (käytetään laajemmin yhä vaikuttavampia lääkkeitä), eräiden nykyisen toiminnan resurssivajeista johtuvien pullonkaulojen poistamisesta ja toiminnan laadullisesta parantamisesta (kaikki laadullinen parantaminen ei vaadi resurssilisäyksiä, mutta osa vaatii). Näiden yhteisvaikutus on 29,0 milj. euroa. Edellä mainitut lisäykset (4,6 + 17,7 + 29,0 = 51,3 milj. euroa) esitetään rahoitettavaksi seuraavasti. Kuntien maksuosuus (edellä mainitulla tavalla vertailukelpoinen) lisääntyy 20,8 milj. euroa ja nykyisestä toiminnasta säästetään resursseja 30,5 milj. euroa. Viimeksi mainitun asian avaaminen on tärkeää, jotta asiasta syntyy mahdollisimman tarkka ja oikea kuva. Kysymys on siitä, että aikaisempi (vuoden 2017 talousarvion tasoa vastaava) palvelutuotannon määrä tulee saada aikaan 30,5 miljoonaa euroa pienemmillä kuluilla. Luonnollisesti kyse ei ole puhtaasti vain kulujen leikkaamisesta, vaan sen tulee tapahtua siten, että otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla saadaan 30,5 miljoonaa euroa halvemmalla tuotettua aikaisempi palvelutuotanto. Joka tapauksessa tämä merkitsee kulujen pienentämistä. Esimerkiksi yhden työpäivän aikana saadaan yhdessä leikkaussalissa tehtyä kahden sijasta kolme tekonivelleikkausta. Tämähän sinänsä lisää
Pöytäkirja 8 (81) kuluja, koska jokaiseen leikkaukseen sisältyy 3000-4000 euroa tarvikekuluja. Näin ollen tehostaminen kohdistuu pääasiassa henkilöstön työn uudelleen järjestelyyn. Aikaisempaan palvelutuotantoon kohdistuvan henkilöstön määrän tulee vähentyä 3-4 %:lla, muuten mainittua 30,5 miljoonan euron tehostumista ei tapahdu. Vastaavasti edellä kerrotut toiminnan lisäykset (17,7 milj. euroa ja osa 29,0 milj. euroa) sisältävät henkilöstön lisäämistä, mutta se kohdentuu eri toimintoihin ja tämä tarkoittaa erikoisaloihin jakaantuneessa erikoissairaanhoidossa samalla, että se kohdentuu merkittävässä laajuudessa eri henkilöihin. Toisin sanoen henkilöstöä tulee eräissä toiminnoissa vähentää ja eräissä lisätä. Tämä kokonaisuudessaan on vaativa yhteistoimintaprosessi. Tämän lisäksi tulevat HUS:lle tapahtuvat toimintojen siirrot henkilöstöineen. Oman haasteensa muodostaa vuoden 2017 palvelutuotannon eli toiminnan volyymi, joka on ollut merkittävästi suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa arvioitiin. Myös kulut ovat ylittäneet talousarvion, mutta vähemmän, koska toiminta on palveluvolyymin kasvaessa samalla tehostunut. Vuoden 2018 talousarvio on laadittu pienemmälle palveluvolyymille kuin vuoden 2017 toteutuva kehitys tulee olemaan. Jos tarvittavien ja tuotettujen palveluiden volyymi edelleen kasvaa vuonna 2018 vuoden 2017 tasosta, tulee talousarvio ylittymään, mutta tavoite on tällöin, että kulujen ylitys on pienempi kuin palvelutuotannon lisäys. 40 Yleistä Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2020 pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella maakunta- ja sote-uudistus astumaan voimaan asteittain 1.1.2020 alkaen. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa tai toisessa sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2018 2020. HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2018 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2020 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden soteorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin.
Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Pöytäkirja 9 (81) Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti, vaikka maakuntauudistus tulee katkaisemaan suunnittelukauden kesken. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet 2018 2021. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän tulosalueiden (mukaan lukien uudet tulosalueet HUS- Apteekki, HUS-Logistiikka ja HUS-Tukipalvelut) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Muutos edellyttää yksiköiden johtajien ja esimiesten aktiivista osallistumista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan 40 talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2020 kuntayhtymätasoisina painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen sairaanhoitoalueille ja muille tulosalueille. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa.
Pöytäkirja 10 (81) 40 HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Vuosien 2018-2019 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuodelle 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 1. potilaan hoito on oikea-aikaista 2. päivystysprosessi on tehokas 3. toiminta on laadukasta ja turvallista 4. potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. potilaat valitsevat HUS:n
Pöytäkirja 11 (81) 40 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 1. jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 2. toiminta on tehokasta 3. hinnat ovat kilpailukykyiset 4. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 1. johtaminen on laadukasta 2. henkilöstö suosittelee HUS:a työpaikkana 3. henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 13 ja niiden mittareita 17. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi HUS-tasolla on määritelty yhteensä 6 läpimurtohanketta (uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen, asiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalli, potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana, johtaminen voimavarana, kansainväliset akkreditoinnit ja Biopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa). Kaikille läpimurtohankkeille on määritelty omistaja ja tarkemman tason toteutussuunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kuntayhtymän johtoryhmässä. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos 0 Sitovat nettokulut 1 557 000 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 172 500 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 75 095 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 1 106 Taloussuunnittelukauden 2018-2020 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Lähtökohtana on kattaa edellisiltä kausilta kertynyt alijäämä (-2,5 milj. euroa) vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 tulostavoite ja taloussuunnitteluvuosien 2019-2020 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot.
Pöytäkirja 12 (81) Talousarviovuodelle 2018 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitovaksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä siirtyy Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta HYKS:n erityisvastuualueelle vuoden 2018 alusta (valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista 16.3.2017). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tähän asti hankkinut noin kolmanneksen yliopistosairaalatason ei-kiireellisistä erikoissairaanhoidon palveluista Hyksistä ja kiireelliset hoidot lähes kokonaisuudessaan. Yhteistyö Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa jatkuu siirtymävaiheen ajan ja palveluita on mahdollista jatkossakin hankkia sopimusperusteisesti. Vuoden 2018 alusta siirtyy Päijät-Hämeen keskussairaalan sädehoitoyksikkö, jonka toiminnasta on vastannut Tays, hallinnollisesti HYKS Syöpäkeskukseen. HUS:n ja jäsenkuntien välillä toteutettavista työnjaollisista muutoksista merkittävin on Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen HYKS Neurokeskukseen vuoden 2018 alusta. Kuntoutusyksikkö tuottaa neurologian erikoisalan polikliinisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutus- ja neuropsykologian palveluja polikliinisesti ja kahdella kuntoutusosastolla. Työnjaollisen muutoksen vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen on 9,0 milj. euroa ja HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö kasvaa yhteensä 71,8 henkilötyövuodella. Kuntien kanssa sovittuja työnjaollisia muutoksia esitetään vuodelle 2018 yhteensä 11,2 milj. euroa ja niistä on tarkempi erittely jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen esittelyosuudessa. Helsingin neurologian toimintojen siirron yhteydessä HYKS Pää- ja kaulakeskus tulosyksikön toiminnot jaetaan kahdelle uudelle, vuoden 2018 alusta perustettavalle tulosyksikölle seuraavasti: hammas-, suu- ja leukasairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmäsairauksien toiminnot siirtyvät HYKS Suu- ja Aistikeskus-tulosyksikköön ja vastaavasti neurokirurgian ja neurologian toiminnot Neurokeskus-tulosyksikköön. 40
Pöytäkirja 13 (81) 40 HUS.n hallitus päätti kokouksessaan 25.9.2017 17, että HUS Raaseporin sairaalasta tulee HYKS:n tulosyksikkö vuoden 2018 alusta, jos HYKS:n ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntien lausunnoissa muutos hyväksytään. Lopullisesti asiasta päättää HUS:n valtuusto joulukuussa. Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty Raaseporin sairaalan hallinnollista yhdistämistä Hyksiin. HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2018 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa HUS:n sairaaloiden työnjaon ja profiilin tarkastelua. Sote- ja maakuntauudistus asettaa tälle toiminnalle erityisiä paineita. HUS-tason potilasohjausta tehostetaan muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS- Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla vuoden 2018 alusta lähtien. HUStason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin. Toukokuussa 2017 käynnistettiin erillinen selvitystyö HUS:n sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista. Selvityshankkeessa määritettiin yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisalatoiminnoittain (3-5 volyymitoimintoa per erikoisala), leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus (vertailtavilta toiminnoilta). Työssä otettiin huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Selvityksen lopputuloksena on yhdessä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa läpikäyty ehdotus siitä, miten toiminnot tulisi HUS-sairaaloihin ryhmitellä sekä miltä osin näitä toimintoja ja/tai resursseja olisi soteuudistus huomioiden tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti ja miltä osin alueellisesti. Ehdotetut muutokset on huomioitu vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutusja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita n kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2016 vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2017 2018 eikä niihin esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle 2018. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä sähköisiin etäasiointipalveluihin, muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Psykiatrian avohoitokäyntien tuotteistusta tarkennetaan toteutettuja palvelutoimintoja kuvaavammaksi.
Pöytäkirja 14 (81) 40 Muutos käynnistyy Hyks psykiatriasta ja tavoitteena on laajentaa muutos HUS-tasoiseksi toimintamalliksi. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2018 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2018 on HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla 2,0 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 1,6 % sekä Porvoon sairaanhoitoalueella 1,4 %. HYKS-sairaanhoitoalueeseen liitettävällä Raaseporin sairaalalla tuottavuustavoite on 0,4 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden ja polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa sekä niihin perustuvassa suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa. Ts. toimintatuotot muodostuvat palveluiden määrän ja palveluiden yksikköhintojen tulona. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. HUS tasolla laskutusosuudella painotettu volyymimuutos on oltava vähintään +2,4 % talousarvioon 2017 verrattuna. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2018 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin.
Pöytäkirja 15 (81) 40 Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2018 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 72 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi HUS:n tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2018 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ennen vuoden 2015 ylijäämän palautusta (54,6 milj. euroa) Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2017 ja 2018 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta -2,1 % (2017 vs. 2016) ja 0,6 % (2018 vs. 2017) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan uusien vuodelle 2018 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2018 tuottavuustavoite 2,0 %
Pöytäkirja 16 (81) 40 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2018 yhteensä noin 1,0 % (n. 16 700 henkilöä) vuodesta 2017. Väestön kasvu on yhä voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2017 vuoteen 2018. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUStasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 1,38 % ja vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,29 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2018 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 17,7 milj. euroa (1,16 %). Talousarvioesityksessä 2018 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 17 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 12 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset on priorisoitu johtajaylilääkärin johdolla ja ne kohdistuvat useisiin sairaanhoidollisen palvelutuotannon toimintoihin. Tietohallinnon toiminnalliset muutokset muodostuvat niin ikään useista priorisoiduista hankkeista. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2018 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,8 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2017 ennuste ei merkittävästi ylity.
Pöytäkirja 17 (81) 40 Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus TP 2016 1 466,9 V. 2015 ylijäämän palautus 54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2016, proforma 1 521,6 Väestön kasvu ja ikärakenne (2017 vs. 2016), tuotantovolyymin kasvu 18,9 1,2 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 0,0 0,0 % Tuottavuustavoite 2017-27,4-1,8 % Toiminnan muutokset 2017 12,0 0,8 % Laskennallinen ennuste 2017 1 525,1 0,2 % Väestön kasvu ja ikärakenne (2018 vs. 2017), tuotantovolyymin kasvu 17,7 1,2 % Kustannustason muutos (2018 vs. 2017) 4,6 0,3 % Tuottavuustavoite 2018-30,5-2,0 % Toiminnalliset muutokset 2018 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 29,0 1,9 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2016) 1 545,8 1,4 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 11,2 0,7 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet 1 557,0 2,1 % milj. euroa Muutos edv TP 2012 1 353,2 2,8 % TP 2013 1 421,7 5,1 % TP 2014 1 475,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TA 2017 1 531,9 0,7 % Laskennallinen ennuste 2017 1 525,1 0,2 % TAE 2018 1 557,0 1,6 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.
Pöytäkirja 18 (81) 40 HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vuonna 2018 alkavat uudet toiminnot mukaan lukien kasvaa vuoden 2015 ylijäämän palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen 2,3 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,6 % ja TP 2016 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2017) vuosikasvu vuoteen 2018 on 2,1 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 prosenttia vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Talousarvioesityksessä 2018 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin neurologian poliklinikka ja kuntoutustoiminta +8 980 tuhatta euroa - Hyvinkään kaupungin akuuttisairaansijat +820 tuhatta euroa - Espoon kaupungin skopioiden siirto erillislaskutuksesta jäsenkuntien maksuosuuteen +900 tuhatta euroa - Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon vahvistaminen (mm. lasten päivystyksen eriyttäminen ja psykiatrian palvelujärjestelmän kehittäminen) +500 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 11,2 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa on huomioitu kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista on laskettu keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2018 HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa on huomioitu kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna 2018. Kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä 1. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2015 2018 (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.
Pöytäkirja 19 (81) 40 *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu **) Huomioitu 2017 ennustettu ylijäämän palautus Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 % vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu sairaalaprofiilien muutosta koskien elektiivistä kirurgiaa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon ohjauksella valmistaudutaan tulevaan päivystysasetukseen. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja käyntituotteiden kasvuna vuoden 2017 talousarvioon verrattuna.
Pöytäkirja 20 (81) 40 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Tuotteistetut hoitopäivät 180 534 174 530 160 734 169 220 190 745 18,7 % 12,7 % NordDRG-tuotteet 661 869 662 560 650 473 683 650 670 623 3,1 % -1,9 % Drg-ryhmät 145 918 142 534 148 462 136 520-4,2 % -8,0 % Drg-O-ryhmät 136 609 132 809 143 028 145 877 9,8 % 2,0 % Tähystykset 29 760 29 710 30 305 32 570 9,6 % 7,5 % Pientoimenpiteet 100 960 99 134 102 537 99 089 0,0 % -3,4 % 900-ryhmä 249 027 246 214 259 189 256 483 4,2 % -1,0 % Kustannusperusteinen jakso 286 71 130 83 17,2 % -35,7 % Avohoitokäynnit 1 720 072 1 747 778 1 732 574 1 885 475 1 809 162 4,4 % -4,0 % Sähköiset palvelut 0 2 568 2 059 2 218 3 539 71,9 % 59,6 % Oma palvelutuotanto yhteensä 2 587 436 2 545 839 2 740 564 2 674 069 Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,5 % -1,5 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Oma palvelutuotanto 1 479 668 1 488 919 1 433 421 1 526 659 1 450 470 1,2 % -5,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 97 026 94 206 91 185 93 042 97 302 6,7 % 4,6 % NordDRG-tuotteet 976 617 983 163 940 291 990 187 946 020 0,6 % -4,5 % Drg-ryhmät 667 665 642 813 668 677 635 399-1,2 % -5,0 % Drg-O-ryhmät 103 798 100 321 105 482 112 763 12,4 % 6,9 % Tähystykset 15 086 15 201 15 427 15 597 2,6 % 1,1 % Pientoimenpiteet 48 951 46 175 49 642 45 336-1,8 % -8,7 % 900-ryhmä 144 910 134 451 149 413 136 425 1,5 % -8,7 % Kustannusperusteinen jakso 2 754 1 329 1 547 499-62,4 % -67,7 % Avohoitokäynnit 406 026 410 728 400 722 442 239 406 463 1,4 % -8,1 % Sähköiset palvelut 0 822 1 224 1 190 686-44,0 % -42,4 % Muu palvelutuotanto 115 680 115 566 99 342 115 045 106 530 7,2 % -7,4 % Ostopalvelut 46 899 48 701 41 994 49 088 45 309 7,9 % -7,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 24 858 27 617 21 523 24 482 22 851 6,2 % -6,7 % Palvelusetelit 4 690 4 824 4 383 5 047 4 155-5,2 % -17,7 % Potilashotelli 4 1 9 14 2607,4 % 56,7 % Tartuntatautilääkkeet 27 155 22 203 19 741 24 719 23 500 19,0 % -4,9 % Potilasvakuutus 12 078 12 217 11 700 11 700 10 700-8,5 % -8,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -25 388-137 551 0-49 795 0,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 569 960 1 466 934 1 532 763 1 591 909 1 557 000 1,6 % -2,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) 16247 25 052 23 102 24 696 25 486 10,3 % 3,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 586 207 1 491 985 1 555 865 1 616 604 1 582 486 1,7 % -2,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -5,0 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -1,5 %. Vuoteen 2016 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus laskee yhteensä -2,6 %, mutta tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,4 %.
Pöytäkirja 21 (81) 40 Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Tuotteistetut hoitopäivät 185 402 180 161 166 764 174 620 196 254 17,7 % 12,4 % NordDRG-tuotteet 692 934 696 402 682 486 721 200 716 365 5,0 % -0,7 % Drg-ryhmät 158 793 155 254 162 869 149 987-3,4 % -7,9 % Drg-O-ryhmät 140 430 136 338 147 468 150 797 10,6 % 2,3 % Tähystykset 31 960 32 097 32 883 33 453 4,2 % 1,7 % Pientoimenpiteet 105 997 104 117 107 931 103 784-0,3 % -3,8 % 900-ryhmä 258 884 254 584 269 893 278 221 9,3 % 3,1 % Kustannusperusteinen jakso 338 96 157 124 28,3 % -21,1 % Avohoitokäynnit 1 776 501 1 810 861 1 798 802 1 955 780 1 879 229 4,5 % -3,9 % Sähköiset palvelut 3 269 2 659 2 932 4 983 87,4 % 69,9 % Siirtoviivehoitopäivät 848 561 0 316 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 83 990 146 581 164 907 153 103 150 289-8,9 % -1,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 4 034 6 372 2 800 2 979 3 707 32,4 % 24,4 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 0 5 079 8 844 0,0 % 74,1 % Oma palvelutuotanto yhteensä 2 844 207 2 818 418 3 010 930 2 959 671 Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,5 % -0,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Oma palvelutuotanto 1 647 599 1 679 995 1 627 283 1 717 668 1 649 856 1,4 % -3,9 % Tuotteistetut hoitopäivät 99 634 97 248 94 368 96 067 100 196 6,2 % 4,3 % NordDRG-tuotteet 1 113 736 1 131 416 1 088 753 1 135 515 1 097 473 0,8 % -3,4 % Drg-ryhmät 798 502 774 321 795 517 766 363-1,0 % -3,7 % Drg-O-ryhmät 109 221 105 644 111 107 120 263 13,8 % 8,2 % Tähystykset 16 252 16 418 16 807 16 144-1,7 % -3,9 % Pientoimenpiteet 52 194 49 625 53 155 48 539-2,2 % -8,7 % 900-ryhmä 152 042 141 046 157 050 145 419 3,1 % -7,4 % Kustannusperusteinen jakso 3 205 1 699 1 878 745-56,2 % -60,3 % Avohoitokäynnit 420 408 427 619 418 160 460 933 424 556 1,5 % -7,9 % Sähköiset palvelut 1 049 1 580 1 579 951-39,9 % -39,8 % Siirtoviivehoitopäivät 509 337 0 229 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 11 403 19 703 23 201 20 954 21 839-5,9 % 4,2 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 908 2 623 1 221 1 308 1 442 18,2 % 10,3 % Kliininen hammashoito (TK) 0 0 1 084 3 399 0,0 % 213,6 % Muu palvelutuotanto 117 548 117 928 100 311 117 018 107 812 7,5 % -7,9 % Ostopalvelut 48 740 50 907 42 911 50 837 46 230 7,7 % -9,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 24 883 27 627 21 525 24 503 22 855 6,2 % -6,7 % Palvelusetelit 4 692 4 831 4 385 5 050 4 159-5,1 % -17,6 % Potilashotelli 0 143 49 210 368 649,8 % 75,3 % Tartuntatautilääkkeet 27 155 22 203 19 741 24 719 23 500 19,0 % -4,9 % Potilasvakuutus 12 078 12 217 11 700 11 700 10 700-8,5 % -8,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -24 627-136 332 0-45 832 0,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 1 740 520 1 661 591 1 727 594 1 788 854 1 757 668 1,7 % -1,7 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) 16 247 25 052 23 102 24 696 25 486 10,3 % 3,2 % Myynti muille maksajille 154 313 169 606 171 729 172 250 175 181 2,0 % 1,7 % Myynti erityisvastuualueelle 40 143 43 359 43 881 40 521 61 672 40,5 % 52,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)
Pöytäkirja 22 (81) 40 Ensihoidon kuntalaskutus 2018 Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -3,9 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,7 %. Vuoteen 2016 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus laskee -1,8 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 3,5 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita, yleislääketieteen kliinistä hammashoitoa ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä, eikä niitä sen vuoksi suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 4,6 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. HYKS sairaanhoitoalueen osuus yhteispäivystyksen vuoden 2018 suunnitellusta laskutuksesta on 46,5 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 22,5 %, Lohjan sairaanhoitoalueen osuus 13,0 %, Porvoon sairaanhoitoalueen 10,3 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 7,7 %. Hammaslääketieteen perusopetuksen kliininen koulutus siirtyi Helsingin kaupungilta HUS:lle vuoden 2017 alusta. HYKS Suu- ja leukasairauksien linjan palvelukseen siirtyi 10 erikoishammaslääkäriä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. HYKS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön perustamisen myötä opetusklinikan toiminta laajeni siten, että hammashoitopalveluja tarjotaan kaikille HUS-sairaanhoitoalueella asuville. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 175,2 milj. euroa. Suunnitelma ylittää 2,0 % vuoden 2017 talousarvion ja 1,7 % vuoden 2017 ennusteen. Erityisvastuualueen laskutus on suunniteltu olevan 61,7 milj. euroa. Laskutus kasvaa merkittävästi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän liittyessä HUSin erityisvastuualueeksi vuoden 2018 alusta. Valtaosa (95,1 %) palveluista on HYKS sairaanhoitoalueen tuottamia. HUS ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty hallituksessa 15.12.2011 228 vuosille 2012-2013. Päätöksessä viitataan hallituksen 24.1.2011 15 tekemään päätökseen, jonka mukaan järjestämisalueita on seitsemän: HYKS Helsinki, HYKS Jorvi, HYKS Peijas, Hyvinkään sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Seuraava palvelutasopäätöstä koskeva päivitys on ollut hallituksen käsittelyssä 22.2.2016 23. Terveydenhuoltolaki tai STM asetus ensihoitopalvelusta ei tunne järjestämisalueita. Toisaalta tämä ei ole kiellettykään, mikäli se ei vaaranna yhdenvertaisen palvelun toteutumista koko n alueella. Lähtökohtaisesti ensihoitopalvelua koskevat velvoitteet on osoitettu lle ja ne koskevat koko n aluetta. STM ohjeessa palvelutasopäätöksen laatimisesta mainitaan erikseen, että ensihoidon järjestämistapa (oma tuotanto, yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen kanssa, ostopalvelu jne.) voi olla erilainen n alueen eri osissa.
Pöytäkirja 23 (81) 40 Ensihoidon palvelutasopäätöksessä tai päätöspöytäkirjoissa ei ole otettu tarkemmin kantaa siihen, miten ensihoitopalvelu hinnoitellaan ja miten siitä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan jäsenkunnille. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen perusteluosaan sisältyy kuitenkin seuraava teksti: Edellä mainittujen muutosten lisäksi valtuustolle esitetään, että HUS:n vastuulle siirtyvän ensihoidon laskutus perustuu järjestämisaluekohtaisesti määritettyyn kapitaatioperusteiseen veloitukseen ja kapitaatioperusteinen laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Poikkeuksena Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalue, missä ensihoidon laskutus vuonna 2012 perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Vuoden 2012 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen 1.1.2011 mukaisen asukasluvun ja ensihoidon suunniteltujen kustannusten perusteella. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen päätösosaan ei kuitenkaan sisälly tämän sisältöistä päätöstä eikä hallitus ei ole myöskään asiaa valtuustolle esittänyt kyseisessä päätöksessä. Jäsenkunnan maksuvelvollisuus kuntayhtymässä perustuu aina perussopimukseen. HUS:n perussopimuksessa määrätään kuntien maksuista 14 :ssä (Jäsenkunnan palvelumaksu) ja 15 (Kalliin hoidon tasausjärjestelmä). Kyse on tässä kuntayhtymän tuottamasta palvelusta, joten maksuvelvollisuuden tulisi perustua 14 :ään. Kyseinen perussopimuksen kohta kuuluu: Kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palveluiden mukaan. Palveluiden hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Kustannusten jako sairaanhoitoalueittain nykyisen mallin mukaisesti on perussopimuksen 14 :n valossa vaikeasti perusteltavissa. Ensihoidon kustannuksista suurin osa muodostuu valmiuden ylläpitämisestä, mikä velvoite kohdistuu in eikä sen yksittäisiin jäsenkuntiin. Toisin sanoen: vaikka palvelutasopäätöksestä johtuen tietyillä n alueilla tulisi ylläpitää korkeammasta riskitasosta johtuen korkeampaa palvelutasoa, ei ole perussopimuksesta johtuvaa perustetta velvoittaa kyseisen alueen kuntia suoraan maksamaan tästä korkeammasta palvelutasosta aiheutuvat kustannukset. Sinänsä mahdollista olisi ajatella järjestelmä, jossa ensihoidon suoritehinnat olisivat eri suuruiset eri järjestämisalueiden välillä palvelutason mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella esitetään, että vuonna 2018 ensihoitopalveluiden kuntalaskutuksessa siirrytään kustannusvastaavuuteen (vuonna 2015 ja 2016 kunnilta on laskutettu todellisia kustannuksia alhaisempi summa Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalueen järjestämisalueella) ja että kuntakohtaisesti 60 euroa / asukas ylittävä osuus tasataan kapitaatioperusteisesti kaikkien jäsenkuntien kesken. Ensihoidon kuntakohtaiset maksut on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 5.