HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (46) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:50-11:35 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus 5 32 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelutilanne 33 Orton Oy:n osakkeiden ostaminen Invalidisäätiöltä sekä sairaalatilojen vuokraaminen Ruskeasuolta 34 Automaatiokokonaisuus HI-viruksen, hepatiittivirusten B ja C (HBV ja HVC), eräiden herpesvirusten (sytomegalo ja Epstein-Barr) ja polyomavirusten (BKV ja JVC) kvantitatiivisille nukleiinihapon osoitustesteille 35 Tilannekatsaus ja etenemissuunnitelma HUS:n palvelukeskusyhtiöiden perustamiselle 36 Luottamushenkilöiden edustajien nimeäminen viestinnän ohjausryhmään 37 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 38 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (46) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Kirsi Rauhala Ilkka Taipale Reijo Vuorento Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Suzan Ikävalko, valtuuston puheenjohtaja Maija Anttila, valtuuston I vpj. Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Mari Frostell, talousjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Risto Renkonen, dekaani Lauri Tanner, hallintojohtaja esittelijä , - 34 sihteeri Poissa Helka Hosia

3 Pöytäkirja 3 (46) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Harri Lehtimäki Jari Oksanen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (46) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Harri Lehtimäki (varalle Mikko Piirtola) ja Jari Oksanen (varalle Anna Vuorjoki).

5 Pöytäkirja 5 (46) Asianro HUS/425/2017 Toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus Selostus Toimitusjohtaja antaa hallitukselle katsauksen ajankohtaisiin asioihin (mm. HUS:n talous 1-9/2017). Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että ennen kokouksen avaamista kuultiin HUS:n lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalon selonteko Raaseporissa tapahtuneesta junan ja puolustusvoimien miehistönkuljetusauton yhteentörmäyksestä ja onnettomuuden hoitamiseen liittyvistä lääkinnällisistä valmiusjärjestelyistä. Päätösesitys hyväksyttiin.

6 Pöytäkirja 6 (46) 32 Asianro HUS/1909/ Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelutilanne Selostus Talousarvion aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2018 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2018 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Yleistä Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella maakunta- ja sote-uudistus astumaan voimaan asteittain alkaen. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa tai toisessa sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2018 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Uudistukseen käytettävävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2020 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden soteorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin. Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti vaikka maakuntauudistus tulee katkaisemaan suunnittelukauden kesken. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän tulosalueiden (mukaan lukien uudet tulosalueet HUS-Apteekki, HUS- Logistiikka ja HUS-Tukipalvelut) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion.

7 Pöytäkirja 7 (46) 32 Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Muutos edellyttää yksiköiden johtajien ja esimiesten aktiivista osallistumista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoisina painopistealueina strategiassa on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen sairaanhoitoalueille ja muille tulosalueille. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin

8 Pöytäkirja 8 (46) yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja 32 Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuodelle 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 1. potilaan hoito on oikea-aikaista 2. päivystysprosessi on tehokas 3. toiminta on laadukasta ja turvallista 4. potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 1. jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 2. toiminta on tehokasta 3. hinnat ovat kilpailukykyiset 4. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 1. johtaminen on laadukasta 2. henkilöstö suosittelee HUS:a työpaikkana 3. henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 13 ja niiden mittareita 17.

9 Pöytäkirja 9 (46) Strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi HUS-tasolla on määritelty yhteensä 6 läpimurtohanketta (uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen, asiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalli, potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana, johtaminen voimavarana, kansainväliset akkreditoinnit ja Biopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa). Jokaiselle läpimurohankkeelle on määritelty omistaja ja tarkemman tason toteutussuunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kuntayhtymän johtoryhmässä. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on sovittu kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. Tavoite on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa on vuositasolla arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta. 32

10 Pöytäkirja 10 (46) 32 Kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilöstökuluihin milj. euroa Alennettu taso maksettavassa lomarahassa -12,2-12,2-12,2 Lomarahan tilinpäätösjaksotuksen muutos, 9 kk jaksotus -8,9 0,0 0,0 9,2 Lomarahanmuutoksesta syntyvä sivukulusäästö -2,1-2,8-2,7-0,7 Vastikkeeton työajan pidennys -4,0-4,0-4,0 Henkilöstösivukulu-% vaikutus -11,2-19,2-23,2 Vuosivaikutus yhteensä -11,0-30,2-38,1-30,9 Vuosimuutos yhteensä vs. ed. vuosi -11,0-19,2-7,8 7,1 HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset huomioidaan sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti henkilöstökuluissa ja jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksen vaikutus huomioidaan täysimääräisesti vuosien taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Vuodelle 2018 kohdistuva kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuoteen 2017 verrattuna on arvioitu olevat noin 7,8 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2018 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2018 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen määrittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi HUS:n tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin.

11 Pöytäkirja 11 (46) Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2018 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ennen vuoden 2015 ylijäämän palautusta (54,6 milj. euroa) Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2017 ja 2018 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta -2,1 % (2017 vs. 2016) ja 0,6 % (2018 vs. 2017) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan uusien vuodelle 2018 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2018 tuottavuustavoite 2,0 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2018 yhteensä noin 1,0 % (n henkilöä) vuodesta Väestön kasvu on yhä voimakkaampaa yli 65- vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2017 vuoteen Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 1,38 % ja vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,29 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2018 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 17,7 milj. euroa (1,16 %). Talousarvioesityksessä 2018 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 17 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 12 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset on priorisoitu johtajaylilääkärin johdolla ja ne kohdistuvat useisiin sairaanhoidollisen palvelutuotannon toimintoihin. Tietohallinnon toiminnalliset muutokset muodostuvat niin ikään useista priorisoiduista hankkeista. 32

12 Pöytäkirja 12 (46) Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2018 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,8 miljoonaa euroa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 ylijäämän palautuksella oikaistuun vuoden 2016 tilinpäätökseen on 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna kasvu on 0,9 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 930 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus pysyy ennallaan vuoden 2017 talousarvioon ja vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. 32 Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus TP ,9 V ylijäämän palautus 54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2016, proforma 1 521,6 Väestön kasvu ja ikärakenne (2017 vs. 2016), tuotantovolyymin kasvu 18,9 1,2 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 0,0 0,0 % Tuottavuustavoite ,4-1,8 % Toiminnan muutokset ,0 0,8 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % Väestön kasvu ja ikärakenne (2018 vs. 2017), tuotantovolyymin kasvu 17,7 1,2 % Kustannustason muutos (2018 vs. 2017) 4,6 0,3 % Tuottavuustavoite ,5-2,0 % Toiminnalliset muutokset 2018 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 29,0 1,9 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2016) 1 545,8 1,4 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 11,2 0,7 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet 1 557,0 2,1 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TA ,9 0,7 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % TAE ,0 1,6 %

13 Pöytäkirja 13 (46) 32 Vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2017 ennuste ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Talousarvioesityksessä 2018 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin neurologian poliklinikka ja kuntoutustoiminta tuhatta euroa - Hyvinkään kaupungin akuuttisairaansijat +820 tuhatta euroa - Espoon kaupungin skopioiden siirto erillislaskutuksesta jäsenkuntien maksuosuuteen +900 tuhatta euroa - Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon vahvistaminen (mm. lasten päivystyksen eriyttäminen ja psykiatrian palvelujärjestelmän kehittäminen) +500 tuhatta euroa. Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 11,2 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2018 arvioitu HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna Kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä 1. HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2018 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa HUS:n sairaaloiden työnjaon ja profiilin tarkastelua. Sote- ja maakuntauudistus asettaa tälle toiminnalle erityisiä paineita. HUS-tason potilasohjausta tehostetaan muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS- Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla vuoden 2018 alusta lähtien. HUS-tason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin.

14 Pöytäkirja 14 (46) 32 Toukokuussa 2017 käynnistettiin erillinen selvitystyö HUS:n sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista. Selvityshankkeessa määritettiin yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisalatoiminnoittain (3-5 volyymitoimintoa per erikoisala), leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus (vertailtavilta toiminnoilta). Työssä otettiin huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Selvityksen lopputuloksena on yhdessä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa läpikäyty ehdotus siitä, miten toiminnot tulisi HUS-sairaaloihin ryhmitellä sekä miltä osin näitä toimintoja ja/tai resursseja olisi sote-uudistus huomioiden tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti ja miltä osin alueellisesti. Ehdotetut muutokset on huomioitu vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus, hinnoittelu ja tuotantosuunnitelmat Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Vuonna 2017 palveluiden hinnoitteluun tehtiin useita muutoksia (mm. elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelun eriyttäminen, leikkaussalien ja teho-osastojen hinnoittelun muutokset). Näistä muutoksista johtuen vuoden 2018 tuotteistukseen, palveluiden hinnoitteluun eikä kuntalaskutuskäytäntöön esitetä merkittäviä muutoksia ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Lisäksi tavoitteena on, että kilpailukykyiset palvelut houkuttelevat uusia palveluiden käyttäjiä ja muiden maksajien laskutus kasvaa. Tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Palveluiden kilpailukykyisen hinnoittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden johto osallistuu aktiivisesti hinnoitteluun ja palveluprosessien tehostamiseen. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan palveluhinnoittelussa. Tuottavuustavoite huomioidaan tuotehinnoissa täysimääräisesti ja käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden sekä polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa huomioidaan puolet ts. välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää puolet tuottavuustavoitteesta. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella samalla tavalla kuin edeltävinä vuosina.

15 Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Pöytäkirja 15 (46) Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa. Ts. toimintatuotot muodostuvat palveluiden määrän ja palveluiden yksikköhintojen tulona. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. HUS tasolla laskutusosuudella painotettu volyymimuutos on oltava vähintään +2,4 % talousarvioon 2017 verrattuna. Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden vuosille tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2018 asetetaan nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2018 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos 32

16 Investoinnit Pöytäkirja 16 (46) Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle Investointiosan sitovana tavoitteena on investointien yhteismäärä. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta. Rahoitus Talousarvioesityksen 2018 tuloslaskelma Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2016 TAE 2018 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2016 TAE Taulukossa esitetty, vuoden 2018 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2017 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa tehty jäsenkuntapalautus (50 milj. euroa) että tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2017 toiminnallisen ylijäämän palautus jäsenkunnille (arvio 7+5 ennusteessa 33 milj. euroa). 32 (1 000 euroa) TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos % TAE18/ ENN17 Muutos % TAE18/ TA17 Muutos % TAE18/ TP16 Jäsenkuntien maksuosuus ,1 % 1,6 % 6,1 % Muut palvelutulot ,4 % 4,4 % 14,0 % Muut myyntitulot ,9 % 22,2 % 99,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,6 % 2,4 % -3,3 % Myyntituotot ,6 % 3,0 % 10,0 % Maksutuotot ,6 % 6,2 % 6,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 47,5 % 14,5 % Muut toimintatuotot ,4 % 30,0 % -11,1 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 3,3 % 9,8 % Palkat ja palkkiot ,6 % 3,0 % 8,9 % Henkilöstösivukulut ,6 % -0,5 % -0,9 % Henkilöstökulut ,2 % 2,3 % 6,9 % Palveluiden ostot yhteensä ,8 % 7,4 % 7,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,4 % 5,2 % 6,2 % Avustukset ,6 % -3,5 % -11,4 % Muut toimintakulut yhteensä ,1 % 8,5 % 21,2 % Toimintakulut yhteensä ,9 % 3,9 % 7,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % -7,2 % -2,4 % Toimintakulut ja poistot yht ,4 % 3,3 % 6,8 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % 5,7 % -128,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,5 % -1,8 % 0,3 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % -100,0 % -100,0 % Sitovat nettokulut ,4 % 1,5 % 2,2 % *TP 2016 sisältää vuoden 2015 ylijäämäpalautuksen 54,8 milj. euroa.

17 Pöytäkirja 17 (46) 32 Henkilöstösuunnitelma Investointisuunnitelma Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että henkilöstöresurssit on kohdennettu potilas- ja toimintalähtöisesti. Vuoden 2018 henkilöstösuunnitelmien pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisen toimenpiteissä, joilla pyritään siihen, että HUS on arvostettu ja ammattimaisesti johdettu työpaikka, jossa työtä tekevät alansa parhaat osaajat. Vuoden 2018 avaintavoitteena on, että HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Tavoitteena on, että HUS on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Moniammatillisia työyhteisöjen johtaminen on laadukasta ja ammattitaitoista. Hyvällä esimiestyöllä on merkitystä niin henkilöstön pysyvyyden, ammatillisen kehittymisen, henkilökunnan työhyvinvoinnin kuin onnistuneen resursoinnin näkökulmasta. Vuorovaikutteinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työn tuloksellisuutta ja työssä jaksamista. Yleistä esimiestyön ja johtamisen onnistuneisuutta mitataan ja esimiehiä tuetaan koulutuksilla, joihin osallistumista esimiehiltä myös edellytetään. Johtamisen ja lähiesimiestyön osaamiseen liittyy olennaisesti esimiesten hyvä perehdytys ja perehdytystä varmistavan kulttuurin edistäminen. HUS-tason esimiesten perehdytysohjelmaa kehitetään vuonna 2018 edelleen ja varmistetaan olemassa olevien sähköisten välineiden ja hyvien käytäntöjen laajempi hyödyntäminen. Esimies- ja johtamiskoulutuksia uudistetaan osana Johtaminen voimavarana läpimurtohanketta. Vuodelle 2017 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2018 olevan henkilöä henkilöä, vuonna henkilöä ja 2020 yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2018 budjetoitu ,6 (TA 2017: ,4, Ennuste 2017: ,0). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 2,4 % vuoden ennusteesta ja kasvavat 4,1 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2018 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 2,0 %:n tuottavuustavoite ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Vuoden 2018 talousarviovalmistelun osana tehdään neljän seuraavan vuoden investointiohjelma, vaikka maakunta- ja sote-uudistus muuttanee valmisteluvastuita ja päätöksentekoa jo ennen vuotta Hyvin perusteltujen hankeohjelmien avulla HUS osoittaa nykyisen tehtäväalueensa investointitarpeet koko jaksolle

18 Pöytäkirja 18 (46) 32 Uusien investointiesitysten arvioinnissa ja valinnassa painotetaan hankkeita, jotka edistävät hyvää asiakaskokemusta ja annettavien palveluiden kilpailukykyä, yhteistyötä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa sekä opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä. Uudenmaan alueen julkisen terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi kaikki tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisäävät investointiesitykset arvioidaan hyvin tarkasti. Esitykset priorisoidaan niin, että HUS ja sen tehtäviä jatkavat yksiköt voivat olla innovatiivisia, kilpailukykyisiä ja valtakunnallisestikin kustannustehokkaita tuottajia osana sote-palveluketjuja. Priorisoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, tukevatko esitykset vuoden 2020 uudistuksen tavoitteita, onko niille vaihtoehtoisia järjestelyjä, ovatko ne välttämättömiä palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja palvelurakenteen kehittämiseksi. Merkittävin erikoissairaanhoidon investointikohde Uudellamaalla on Meilahteen suunniteltu Siltasairaala, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2018 alussa. Hanke korvaa Töölön sairaalan ja osan nykyisestä Syöpätautien klinikasta. Suuria investointitarpeita liittyy myös Jorvin sairaalaan, Lastenklinikkaan, synnytysten ja silmätautien järjestelyihin Meilahdessa ja Jorvissa sekä mm. Hyvinkään sairaalaan. Sairaanhoitoalueet ja muut tulosalueet jättivät investointisuunnitelman yli 70 uutta suurta, kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron hanke-esitystä. HUS:ssa esitysprosessi sisältää suunniteltujen hankkeiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten laskelmat ja tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusanalyysit. Yksiköt toimittivat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten kesäkuun alussa. HUS:n johtoryhmä käsitteli syyslokakuussa investointiohjelmaa ja otti kantaa investointiohjelman kokonaistasoon. Rakennuskannan ja hoitolaitteiden suuria investointitarpeita pyritään edellisvuosien tapaan sopeuttamaan ja aikatauluttamaan niin, että investointitaso pysyy maltillisena. Esityksiä arvioidaan kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Suurten sairaalahankkeiden ohjausta kehitetään edelleen siten, että investoinnit selkeästi vastaavat nykyisen HUS:n strategisiin, mm. asiakaslähtöisyyteen ja hintakilpailukykyyn liittyviin tavoitteisiin. Ydinkysymys on, mitkä hanketarpeista ovat välttämättömiä ja mille palvelutuotannon määrälle ne olisi mitoitettava sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Kustannuksiltaan suurimmat, jo käynnistetyt vuoden 2018 investointitasoon vaikuttavat hankkeet ovat Lastenklinikan peruskorjauksen vaihe 1, Jorvin lyhythoitoisen kirurgian yksikön rakentaminen, kahden synnyttäjien osaston peruskorjaaminen Naistenklinikalle, Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus sekä uuden lastensairaalan laite- ja tietojärjestelmähankinnat. Rahoitus Vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa rahoituksen rahavirralla katettavan summan arvioitiin olevan 52,8 milj. euroa, mutta katettavan summan ennakoidaan toteutuvan 1,3 milj. euroa suurempana. Pitkäaikaisten lainojen lisäys 70,0 milj. euroa toteutuu talousarvion mukaisesti. Investointien ennustetaan toteutuvan 4,8 milj. alkuperäistä talousarviota suurempina.

19 Pöytäkirja 19 (46) Omavaraisuusasteen arvioidaan ylittävän vähimmäistavoitteen 35 % vuoden 2017 lopussa. HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2018 on 63,9 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 172,0 milj. euroa vuonna Investointeihin tarvittava rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi pitkäaikaisella lainarahoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi enintään 90,0 milj. euroa vuonna Lainojen lyhennyksiksi arvioidaan 14,9 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa pitkäaikaista lainaa kuntayhtymällä arvioidaan olevan 367,0 milj. euroa. Tarvittaessa otetaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi. Antolainauksen suunnitellut muutokset sisältävät tytäryhtiölle myönnettävän 1,5 milj. euron uuden lainan ja antolainojen lyhennyksiä 2,6 milj. euroa. Kuntayhtymän valtuusto päättää omavelkaisen takauksen antamisesta tapauskohtaisesti tytär-, yhteis- ja osakkuusyhteisöjen pankki- tai rahoituslaitoslainoille. 32 Opetus ja tutkimus Alustava arvio valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtakunnallisesta määrärahasta on 15 milj. euroa. Valtion tutkimusmäärärahaa voivat hakea valtionapuun oikeutetut organisaatiot. Yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunta myöntää hakemuksesta määrärahaa käytettäväksi 1-4 vuotisiin hankkeisiin. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39 % vuosina (36,4 % vuosina ), yhteensä 5,85 milj. euroa vuodelle Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 12,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUS:n oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. milj. euroa TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TAE 2018 HUS:n oma tutkimusmääräraha 5,8 6,1 9,0 11,0 12,0 HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina

20 Taloussuunnitelman linjaukset Pöytäkirja 20 (46) HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin v jaettava osuus kattamaan tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen täsmentyy kesäkuun 2018 aikana (4,7 milj. euroa 2017). Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha tullaan jakamaan kokonaisuudessaan priorisoituina hankkeina. Yksiköiden saamaa rahoitusta tullaan lisäämään HUS:n omasta tutkimusmäärärahasta. Se tulee korvaamaan vähentynyttä valtion tutkimusrahoitusta. Alustava arvio HUS:n vuoden 2018 valtion koulutusmäärärahasta on 18,0 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden laskutettavan koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2018 yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtion korvaus ei kata opetustoiminnosta tulosyksiköille aiheutuvia kustannuksia. Uudellamaalla sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan Uudenmaan liiton johdolla ja väliaikaishallinnon on tarkoitus aloittaa toimintansa kesällä HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan kuitenkin toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella valmistautuen samalla aktiivisesti tulevaan uudistukseen. Integraation edistäminen perusterveydenhuollon kanssa ja kilpailukyvyn parantaminen ovat suunnittelun teemoja riippumatta siitä koska uudistus tulee. Vuoden taloussuunnitelmassa huomioidaan sote-uudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Suurin osa HUSkuntayhtymän toiminnasta tulee siirtymään osaksi Uudenmaan maakunnan palveluliikelaitosta uudistuksen astuttua voimaan aikaisintaan Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta eli vuodet Alustava jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen euromääräinen raami vuodelle 2019 on 1,2 % vuoden 2018 talousarviota korkeampi. 32 Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi talousarvion valmistelutilanteen jatkaa talousarvioesityksen käsittelyä kokouksessa talousarvioesityksestä valtuustolle kokouksessa. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.

21 Pöytäkirja 21 (46) 32 Lisätiedot Aki Lindén, s-posti Mari Frostell, s-posti Anne Priha, s-posti Liitteet Liite1 Jäsenkuntien maksuosuudet 2018.pdf

22 Pöytäkirja 22 (46) 33 Asianro HUS/3251/ Orton Oy:n osakkeiden ostaminen Invalidisäätiöltä sekä sairaalatilojen vuokraaminen Ruskeasuolta Selostus Invalidisäätiö on tarjonnut lle mahdollisuutta ostaa Orton Oy:n osakkeet edellyttäen, että sairaalatoiminta jatkuu Invalidisäätiön vuokraamissa tiloissa Ruskeasuolla. Orton Oy:n nykyinen liiketoiminta Orton Oy:n toiminnan kehittämismahdollisuudet Orton Oy ja sen edeltäjät ovat harjoittaneet sairaalatoimintaa usean kymmenen vuoden ajan Helsingin Ruskeasuolla sijaitsevassa sairaalakiinteistössä, Invalidisäätiön sairaalassa. Sairaalakiinteistössä toimii myös muita vuokralaisia sekä Invalidisäätiön hallinto. Orton Oy on tullut tunnetuksi ennen kaikkea ortopedian alan ja siihen läheisesti liittyvien palveluiden sairaalatoiminnasta. Orton Oy:n asiakkaina on ollut kuntia, kuntayhtymiä, vakuutusyhtiöitä ja yksityisiä kansalaisia. Orton Oy on vuokrannut Invalidisäätiöltä tiloja sairaalakäyttöön Ruskeasuon kiinteistössä yhteensä m 2 Orton Oy:n liikevaihto oli 16,8 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja se työllisti 209 henkilöä. Tilikauden tulos oli -1,8 miljoonaa euroa. Orton Oy:n tilinpäätös vuodelta 2016 on liitteenä 2. n strateginen tavoite on kilpailukykynsä parantaminen. Hyvällä kilpailukyvyllä tarkoitetaan potilaiden nopeaa hoitoon pääsyä, toiminnan korkeaa laatua ja tehokkuutta ja potilaiden ja heidän omaistensa hyvää asiakaskokemusta. HUS:n tavoitteisiin kuuluu olla keskeisin erikoissairaanhoidon palvelutuottaja pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla ja lisätä myös HUS-alueen ulkopuolelta tulevien potilaiden ( ulkokuntapotilaat ) määrää. HUS-konserniin kuuluva HYKSin Kliiniset Palvelut Oy on toistaiseksi keskittynyt lähinnä ulkomaalaisten terveysturistien hoitoon, koska sen käytössä ollut vähäinen sairaalakapasiteetti on mahdollistanut vain hyvin pienten potilasmäärien hoidon. Kapasiteetin lisääminen on yksi olennainen edellytys paremmalle menestymiselle ulkokuntapotilaiden hoitamisessa. Kapasiteettia voidaan lisätä esimerkiksi omaa kuntayhtymän palveluvolyymiä kasvattamalla, alihankinnalla yksityissektorilta, jollaisten ratkaisujen jatkovalmisteleminen linjattiin talous- ja konsernijaoston kokouksessa , sekä hankkimalla konsernin osaksi jo olemassa oleva yhtiö, esimerkiksi Orton Oy, jonka omistuksesta on tiettävästi ollut kiinnostusta muillakin toimijoilla. Oheismateriaalina 3 on arviointia valinnanvapauspotilaiden määrän kehittymisestä. Luonnollisesti Orton Oy:n osakkeiden hankkimisen myötä tulee osakeyhtiön nykyinen palvelutoiminta synergisellä tavalla liittää osaksi HUSkonsernin toimintaa sekä samalla hyödyntää yhtiön mahdollisuuksia ja HUS:n käyttöön tulevia lisätiloja kokonaan uusiin mahdollisuuksiin, joista on suunnitelmat olemassa.

23 Pöytäkirja 23 (46) 33 Ruskeasuon sairaalakiinteistön tilojen käyttö HUS on jo aikaisemmin vuokrannut leikkaussalitiloja Invalidisäätiön Ruskeasuon kiinteistöstä silmätautien ja neurokirurgian leikkaustoimintaa varten ja toimii niissä edelleen. Hyks-sairaanhoitoalue on luopunut Kätilöopiston sairaalan käytöstä. Kätilöopistosta luopuminen on aiheuttanut tilaongelmia erityisesti operatiivisten erikoisalojen toiminnoille. Hyks-sairaanhoitoalueen johto on pitänyt lisäleikkaussalien vuokraamista erittäin tarpeellisena. Myös polikliinisille vastaanottotiloille (silmätaudit, kipupoliklinikka) on tarvetta. Ruskeasuon sairaalakiinteistössä on 6 leikkaussalia ja 1 toimenpidehuone. Hyks-johdon ilmoituksen mukaan Hyks tarvitsee käyttöönsä Ruskeasuon sairaalakiinteistön tiloista enintään 6500 m 2. Muut vuokrattavat tilat voidaan käyttää Orton Oy:n toimesta sekä valinnanvapauspotilaiden hoidon toteuttamiseen. Vuokrattava kokonaisuus sisältää myös esimerkiksi tutkijoiden käyttöön ja toimistotyöhön soveltuvia tiloja. Kaikkien tilojen käytöstä ei tässä vaiheessa vielä ole yksityiskohtaista suunnitelmaa. Ruskeasuon kiinteistöön sijoittuisi alkuun seuraavia Hyksin toimintoja: - silmätautien poliklinikka- ja leikkaustoimintaa (kunnes silmätautien toiminnoille on osoitettavissa uutta tilaa, minkä jälkeen tilat tulisivat nyt Herttoniemen sairaalassa toimivien käsikirurgian toimintojen käyttöön) - kipupoliklinikan toimintoja (joihin Orton Oy:n kipupoliklinikan toiminnat yhdistyisivät) - neurokirurgian selkäkeskuksen toiminnot Vuodeosastopaikat jäisivät pääosin Orton Oy:n käyttöön, mutta vuodeosastopaikoille sijoittuisi jatkossa myös HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:n potilaita. Yksityiskohtaista suunnitelmaa Hyksin toimintojen sijoittumisesta Ruskeasuon kiinteistöön valmistelevat Hyks-sairaanhoitoalueen talousjohtaja Jari Finnilä sekä johtava ylihoitaja Marja Renholm. Orton Oy:n osakkeiden ostaminen Osakkeiden kauppakirja (liite 3) on valmisteltu yhdessä ostajan ja myyjän asianajotoimistojen (Borenius ja Krogerus) kanssa. HUS ostaisi 90 % Orton Oy:n osakekannasta euron hinnalla. HUS maksaa osana kauppahintaa Orton Oy:n tasetta rasittavan pääomalainan korkoineen. Kaupan ehtoihin kuuluu velvoite kolmen vuoden suuruisen lisäkauppahinnan maksamiseen, mikäli Ruskeasuon kiinteistön vuokrasopimus puretaan maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvän ns. rajoituslain perusteella ennen vuoden 2021 loppua. Tällaisen purkuehdon laukeaminen olisi hyvin epätodennäköistä, koska tiloille on selkeä käyttötarve.

24 Pöytäkirja 24 (46) 33 Kaupassa ei ole kyse Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) lupaa edellyttävästä toimenpiteestä. Hallintojohtaja Lauri Tanner ja hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen ovat kuitenkin käyneet KKV:ssa esittelemässä hankkeen. Asianajotoimisto Borenius on HUS:n toimeksiannosta tehnyt Orton Oy:n due diligence -tarkastuksen. Ruskeasuon sairaalakiinteistön osan vuokrasopimus Riskit ja niihin varautuminen Orton Oy:n osakkeiden kauppa ja vuokrasopimus Ruskeasuon kiinteistön osan tiloista muodostavat kokonaisuuden. HUS vuokraisi Orton Oy:n käytössä olleet tilat 10 vuoden vuokrasopimuksella. Orton Oy jää tiloihin alivuokralaiseksi ja sen tilojen käyttö toimintojen uudelleen järjestelyissä mahdollisesti vähenee asteittain. Vastaavasti HUS-kuntayhtymän oma toiminta ja HYKS:in Oy:n toiminta tiloissa laajenisivat. Vuokrasopimus (liite 4) on valmisteltu yhdessä myyjän ja ostajan asianajotoimistojen sekä HUS Tilakeskuksen kanssa. Sen keskeiset sopimusehdot ovat: - vuokrattavat tilat m 2 - vuokra-aika 10 vuotta - vuokran määrä vuodessa euroa - päävuokrasopimuksen (yleiset ehdot) lisäksi kunkin toiminnon osalta tehdään erilliset tilakohtaiset vuokrasopimukset (pinta-alat, kunto, ym.), jotta HUS voi halutessaan irtautua joistain tiloista aiemmin kuin toisista ja jos joissain tiloissa on toimintaa estäviä piileviä vikoja, on näistä tiloista mahdollisuus irtautua erikseen. Vuokran lisäksi tiloihin kohdistuu ylläpitomenoja (sähkö, vesi, kiinteistöhuolto), jotka laskutetaan todellisten kustannusten mukaan. Arvio ylläpitomenoista on euroa vuodessa. Näin ollen kiinteistön kokonaisvuokrakustannukset olisivat euroa vuodessa, eli 20,20 /m 2 /kk. HUS on yhdessä vuokranantajan kanssa teettänyt laajan selvityksen vuokrattavien tilojen kunnosta. Kyse on vanhasta sairaalarakennuksesta, jossa on peruskorjaustarpeita. Ne eivät estä sairaalatoimintaa kiinteistössä. Kuntoselvityksen perusteella vuokranantaja on laatinut korjaus- ja kunnossapitosuunnitelman osaksi vuokrasopimusta. Sopimuksessa on myös sovittu menettelystä, jolla kiinteistön kuntoa seurataan ja tarvittaviin korjauksiin ryhdytään. Erityistä huomiota selvityksissä on kiinnitetty sisäilmaongelmiin. Sellaisia sisäilmaongelmia, jotka estäisivät tilojen käytön niiden nykyiseen käyttötarkoitukseen, ei ole selvityksissä havaittu. Koska toiminnan volyymit tulevat kiinteistössä lisääntymään, on kuitenkin tarpeellista lisätä ja parantaa koneellista ilmastointia. Vaikka Ruskeasuon kiinteistön tila on pyritty mahdollisimman tarkoin arvioimaan etukäteen, ei voida täysin poissulkea riskiä, etteivät vuokrattavat tilat kaikilta osin soveltuisi sairaalatoimintojen käyttöön ja osa tiloista jäisi tyhjäksi. On lisäksi mahdollista, että tiloissa on korjaustarpeita, jotka tulevaisuudessa rajoittavat tilojen käyttöä. Näihin riskeihin on varauduttu vuokrasopimukseen liitetyllä korjaussuunnitelmalla, vuokranantajan ja vuokralaisen yhteistoimintavelvoitteella sekä tilakohtaisilla vuokrasopimuksilla.