2/2015 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Kaarle ohrien uusi kunkku 8 Ruismestari 2015 paneutuu 10 viljelyn jokaiseen vaiheeseen Satotasojen merkitys viljantuotannon kannattavuuteen14 Tutustu -uutuuksiin
Lukijalle Luonnonvoimia uhmaten Me suomalaiset olemme sisukasta kansaa. Sisu on määritelty muun muassa sitkeydeksi ja lannistumattomuudeksi, ja yhdistetty esimerkiksi pohjoisia luonnonvoimia uhmaavaan yritteliäisyyteen. Kukapa konkreettisemmin näitä pohjoisia luonnonvoimia uhmaisi kuin sisukas suomalainen viljelijä? Maailman pohjoisimpien peltojen viljely asettaa peltokasvituotannolle omat erityishaasteensa. Tänä vuonna luonto osoitti taas voimansa, ja laareihin kertyi paikoin tavanomaista laihempi sato. Tämä yhdistettynä vaisuihin markkinanäkymiin ja talouden alavireeseen haastaa koko maataloussektorin, ja maatilojen talous on aito huolen aihe. Haastavina aikoina edellytetään sisukkuutta, mutta myös muita eväitä maataloussektorilla tarvitaan. Nykyisillä hintasuhteilla esimerkiksi viljantuotannon kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan samanaikaisesti kasvua satotasoihin ja kykyä pitää tuotantokustannukset kurissa. Onnistuminen on monen tekijän summa, mitä lehden Vieraskynä kirjoituksessa pohditaan tarkemmin. Varsin helposti hyödynnettävänä tekijänä satotasojen nostossa on uusien, satoisampien lajikkeiden käyttöönotto. Lajikekehitys on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen suuntaavaa tuotekehitystä. Borealin jalostusohjelmat on suunnattu niin, että ne huomioivat viljelyolojemme erityispiirteet ja tuottavat oloissamme menestyviä lajikkeita. Tuloksia arvioitaessa kvartaalien sijasta kehitystä katsotaan vuosien ja vuosikymmenien päähän. Investointeja Borealilla tehdään nyt pitkälle tulevaisuuteen - tavoitteenamme on osaltamme vahvistaa suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä. Tänä syksynä tuomme uusia eväitä satotasojen nostoon ja vahvistamme erityisesti ohran lajikevalikoimaa. Markkinoiden satoisin mallasohra Trekker leviää laajempaan viljelyyn ja ohrien uusi kunkku Kaarle tuodaan markkinoille. Näillä ja muilla lajikeuutuuksilla varustamme suomalaiset viljelijät pohjoisia luonnonvoimia uhmaamaan. Hyviä lukuhetkiä syksyn Kasvussa lehden parissa. Satu Pura kaupallinen johtaja 2
Kasvussa Sisältö Omat viljelykokemukset vauhdittavat myyntiä...6 Kiikan tilan pelloilla tuotetaan viljansiementä omalle pakkaamolle. Parhaillaan tilapakkaamon nuori isäntä Arttu Kiikka kunnostaa uutuusohra Kaarlen siemeneriä. Satokauden hyvät viljelykokemukset ovat siivittäneet mukavasti Kaarlen myyntiä. Kaarle ohrien uusi kunkku...8 Korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus ja erinomainen taudinkestävyys ovat ominaisuuksia, joiden ansiosta Kaarle on kauden kiinnostavin ohrauutuus. Tällä lajikkeella saat selvää lisäarvoa monitahoisen ohran viljelyyn. Satotasojen merkitys viljantuotannon kannattavuuteen... 14 Viljantuotanto ei nykyisellään lyö leiville keskisatoja tuottamalla. Satotason pitäisi olla noin 5000 kiloa hehtaarilta, jotta tuotanto näillä hinta- ja kustannussuhteilla olisi kannattavaa. Tämä tarkoittaa runsaan 1000 kilon parannusta valtakunnan keskisatoihin hehtaaria kohden. Essexläinen viljelijä huolehtii maan kasvukunnosta... 16 Englantilaisen Childerditch Farm tilan toimintaa ja viljelyä kehitetään kestävästi. Tavoitteena uusien menetelmien ja tekniikoiden käyttöönotossa on erityisesti satotasojen nostaminen ja kustannusten kurissa pitäminen. Ruismestari 2015 paneutuu viljelyn jokaiseen vaiheeseen... 10 Pro Ruis yhdistyksen järjestämän Ruis on taitolaji viljelykilpailun voittoon ylsi MTY Mäki-Latvala Ilmajoelta. Mäki- Latvalat ovat tyytyväisiä tämän vuoden ruissatoon, mutta uskovat rukiissa olevan vielä paljon myös hyödyntämätöntä satopotentiaalia. Siemenmarkkinoiden laadukkaita uutuuksia...4 Juttusarja: Miksi kasveja jalostetaan?...12 Investointeja tulevaisuuteen...13 Uutisia Borealilta... 18 Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2/2015 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 10, 31600 Jokioinen Toimitus: Satu Pura, Ulla Kommeri, Pertti Pärssinen, Anna Perttu Ulkoasu: Briiffi Oy Taitto: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Forssa Print, Forssa Kansikuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi 7. vuosikerta ISSN-tunnus: 1798-5218 3
UUTUUKSIA Siemenmarkkinoiden Siemenmarkkinoilla on tarjolla runsaasti laadukkaita uutuuksia. Monitahoisten ohrien valikoima täydentyy kahdella satoisalla ja viljelyvarmalla lajikkeella. Rukiin siemenmarkkinoille saatiin uusi lupaava hybridilajike. Ruokaherneen viljelijöille tuodaan kiinnostava vihreäsiemeninen uutuus. Myös syysrapsivalikoimat täydentyvät kahdella lajikkeella. Kaarle ohrien uusi kunkku Monitahoinen Kaarle on markkinoiden satoisin ohra. Se kilpailee satoisuudessaan kaksitahoisten lajikkeiden kanssa. Suuri jyväkoko ja melko korkea tärkkelyspitoisuus tekevät siitä on myös erittäin kiinnostavan tärkkelysohrakandidaatin. Kaarlen korrenlujuus on hyvä ja taudinkestävyys erinomainen. Kaarle on myöhäinen monitahoinen, mutta verrattuna kaksitahoisiin lajikkeisiin, se on 4-5 päivää aikaisempi. Jalmari laadukas ja aikainen uutuus Jalmari on laadukas ja aikainen uutuuslajike monitahoisten ohrien valikoimaan. Korkea satopotentiaali, aikaisuus, hyvä taudinkestävyys ja luja korsi tekevät Jalmarista viljelyvarman ja kilpailukykyisen vaihtoehdon monitahoisen ohran koko viljelyalueelle. Jalmari on erinomainen lajike rehuohran tuotantoon. Korkean tärkkelyspitoisuutensa ja jyväkokonsa ansiosta Jalmarilla on potentiaalia myös tärkkelysohraksi. Jalmari on tuottoisa vaihtoehto syysviljojen ja -öljykasvien esikasviksi. Overture uusi mallasohrakandidaatti Overture on uusi, erittäin satoisa ja melko myöhäinen mallasohrakandidaatti Limagrainilta. Sillä on erittäin hyvä sopeutumiskyky erilaisiin kasvuoloihin. Se on ollut kokeissa hyvin satoisa laajalti Euroopassa ja myös Suomessa sen hyvä sadontuottokyky on tullut esiin eri vuosina ja erilaisissa kasvuoloissa. Overture on suurijyväinen, sen tuhannen jyvän paino on korkea ja hehtolitrapaino hyvällä tasolla. Mallasohran laatuvaatimuksiin kuuluva lajiteaste on niin ikään korkea ja valkuaispitoisuus on huippusatoisalle mallastyypin ohralle tyypillisesti matala. Overturen mallastuslaatua testataan parhaillaan Suomessa Viking Maltilla. Muista myös nämä uutuudet, kuvaukset löydät osoitteesta www.boreal.fi Kaura Alku BOR, Meeri BOR, Riina BOR Ohra Trekker BOR, Severi BOR, Justus BOR Nurmikasvit Rhonia BOR, Rubinia BOR, Klaara BOR, Valtteri BOR Peruna Jussi BOR 4
laadukkaita uutuuksia KWS Magnifico on laadukas uutuuslajike hybridirukiin viljelyyn. Sen satopotentiaali on hyvä ja laadusta kertovat korkea hehtolitrapaino, sakoluku sekä hyvä sakoluvun kestävyys. KWS Magnificon korsi on lyhyehkö ja laonkestävä. Armstrong on erittäin satoisa, Limagrainin jalostama syysrapsi, jonka talvenkestävyys antaa hyvät lähtökohdat sadon muodostumiselle. Hyvä talvenkestävyys on tullut esille niin Borealin lajikekokeissa kuin käytännön viljelyksissä. Armstrongin öljypitoisuus on erittäin korkea. Thure on saksalaisen NPZ Lembken jalostama uutuussyysrapsi, joka jättää muut lajikkeet taakseen satoisuudellaan ja hyvällä talvenkestävyydellään. Thure on puolikääpiöivä hybridilajike, joka on pituudeltaan useimpia puolikääpiölajikkeita pidempi. Syksyllä sen kasvupiste pysyy kuitenkin lähellä maan pintaa, mikä osaltaan parantaa lajikkeen talvenkestävyyttä. Jymy on kotimainen, laadukas ja huippusatoisa uutuusruokaherne. Vihreäsiemeninen Jymy on kasvuajaltaan suhteellisen aikainen ja päihittää satoisuudessaan muut laajassa viljelyssä olevat vihreäsiemeniset hernelajikkeet. Sen varsi on pitkä ja laonkestävä, mikä helpottaa puintia. Jymyn pienehkö siemen nopeuttaa sadon kuivumista pellolla ja kuivurissa. Lisäksi pienikokoinen siemen kestää paremmin käsittelyä rikkoutumatta, jolloin laatumenetyksiä syntyy vähemmän. Ruokaherneeksi Jymy soveltuu erinomaisten keitto-ominaisuuksiensa ansiosta. Jymyn ruokinnallinen arvo on hyvä, joten se soveltuu mainiosti myös rehukäyttöön. Lisätietoa lajikkeista ja myyjien tiedot: www.boreal.fi 5
Omat viljelykokemukset vauhdittavat myyntiä Kiikan Tilapakkaamon nuori isäntä kunnostaa parhaillaan uutuusohra Kaarlen siemeneriä. Satokauden hyvät viljelykokemukset ovat siivittäneet Kaarlen myyntiä. Tilasiemen ketjuun kuuluvalla Kiikan Tilapakkaamolla tehtiin sukupolvenvaihdos vajaa kaksi vuotta sitten. Päätös siemenpakkaamon jatkamisesta oli innokkaalle nuorelle isännälle selvä asia. Jatkan siitä, mihin vanha isäntä lopetti, mutta entistä kovemmalla innolla, kertoo Arttu Kiikka. Kiikan tilan pelloilla tuotetaan viljansiementä omalle pakkaamolle. Pääpaino on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella kysytyissä lajikkeissa. Viime kesänä siementuotannossa oli esimerkiksi näillä alueilla laajalti haluttuja Elmeri- ja Kaarle-ohria sekä Riina kauraa. Markkinointiin panostetaan Tilan työt on jaettu nuoren ja vanhan isännän kesken. Artun isä Arto auttaa käytännön töissä pellolla ja siemenpakkaamossa. Siemenen markkinointi ja myynti on nuoren isännän vastuualuetta. Arttu Kiikalla on selkeä näkemys tilapakkaamon kilpailueduista. Tarjoamme asiakkaille laadukasta siementä kilpailukykyisellä hinnalla. Vahvuutemme monellakin tapaa on se, että olemme lähellä asiakkaitamme. Kiikan Tilapakkaamon asiakaskunta koostuu vähittäis- ja tukkuasiakkaista. Arttu Kiikka on vetänyt Kiikan Tilapakkaamoa Kyrönmaalla vajaan kahden vuoden ajan. Pääpaino pakkaamolla on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella kysytyissä lajikkeissa. Kuva: Sanna Ylhäinen / Tilasiemen Oy 6
Valtaosa siemenistä myydään suoraan lähialueen tiloille. Lyhyet kuljetusetäisyydet tuovat siemenen ostajalle merkittävää rahtietua. Arttu Kiikka korostaa myös henkilökohtaisen palvelun merkitystä. Tunnemme asiakkaamme sekä paikalliset pellot ja viljelyolosuhteet. Kerromme mielellämme omia viljelykokemuksiamme ja havaintojamme uusista lajikkeista. Isännät arvostavat näitä vinkkejä. Tilasiemen-ketjusta voimaa Kiikan Tilapakkaamo on ollut Tilasiemen ketjun osakaspakkaamo Tilasiemen Oy:n perustamisesta lähtien vuodesta 1992. Kiikalla luotetaan ketjun yhteistyön voimaan. Tilasiemenen kautta meillä on myynnissä vahva lajikevalikoima kilpailukykyiseen hintaan. Yhteistyö ketjuun kuuluvien tilapakkaamojen välillä on tiivistä. Kiikan Tilapakkaamo esimerkiksi keskittyy omassa tuotannossa viljansiemeniin. Lajikevalikoimaa täydennetään tekemällä yhteistyötä muiden ketjuun kuuluvien pakkaajien kanssa. Asiakkaille voidaan näin tarjota koko Tilasiemenen edustuksessa oleva laji- ja lajikevalikoima mukaan lukien nurmi-, palko- ja öljykasvit. Yhteistyötä tehdään lisäksi myös peittausaine- ja pakkaustarvikehankinnoissa sekä markkinoinnissa. Yhteistyö toimii erinomaisesti. Tilasiemen Oy:n henkilökunta ja muut tilapakkaajat auttavat ja neuvovat mielellään. Heidän kokemuksensa tilapakkaamotoiminnasta ovat kaltaiselleni nuorelle yrittäjälle arvokasta tietoa. Kaarlesta kova kysyntä Syksyn siemenkauppa on Kyrönmaalla parhaillaan käynnistymässä. Arttu Kiikan puhelin on kuitenkin soinut jo kesästä lähtien, kun lähialueen isännät ovat varanneet uuden Kaarle ohran siementä. Tässä tosiaan näyttää olevan ohrien uusi kunkku. Omat ensikokemukset Kaarlesta olivat erittäin lupaavia. Kiikan tilalla oli Kaarlea viime kesänä kylvössä noin 10 hehtaarin ala. Keskisato multavilta hietamoreeni-lohkoilta oli huimat 7000 kg / ha. Tämä oli mukava tulos hankalana vuonna, nuori isäntä toteaa vaatimattomasti. Kaarle ohraa on tuotu näyttävästi esiin kesän ja syksyn aikana, ja uutuuslajike on saavuttanut nopeasti tunnettuutta. Arttu Kiikka arveleekin, että hänen tilapakkaamoltaan Kaarlet tullaan myymään loppuun melko varhaisessa vaiheessa. Lujakortinen Kaarle pysyi Kiikalla pystyssä rankoistakin sateista huolimatta. Kuva: Sanna Ylhäinen / Tilasiemen Oy Huolelliset viljelytoimet kannattivat Kyrönmaallakin sateinen toukokuu sotki kevättöitä. Kiikan tilalla esimerkiksi Kaarlet kylvettiin vasta toukokuun viimeisinä päivinä. Kaarlekasvustojen kasvukunnosta huolehdittiin alusta loppuun. Kaarle lohkot, kuten tilan muutkin pellot, muokattiin perinteisin menetelmin eli kynnettiin ja äestettiin, Arttu Kiikka toteaa. Kasvinsuojeluruiskutukset Kaarle kasvustoille saatiin tehtyä sateiden ja tuulisten päivien välissä. Ensimmäisen kerran Kaarlet ruiskutettiin noin kuukauden kuluttua kylvöstä. Tällöin kasvustot saivat korrensääteet, tauti- ja rikkatorjunnat sekä hivenravinteet. Nämä annettiin samana päivänä, mutta eri tankkiseoksissa. Kesän edetessä Kaarle kasvusto antoi jo lupauksia tulevasta korkeasta sadosta. Kaarlessa oli poikkeuksellisen suuret lehdet ja komea tumman vihreä väri. Kasvusto oli täysin taudeista puhdas, isäntä muistelee. Myös Kaarlen korsiominaisuudet saavat kiitosta Kiikalta. Vaikka korsi oli suhteellisen pitkä, kasvusto pysyi pystyssä rankoistakin sadekuuroista huolimatta. Lupaavan kasvuston pystyssä pysymistä isäntä varmisti toisella kasvunsäädekäsittelyllä lippulehtivaiheessa. Samalla ruiskutettiin mangaania täydennyslannoituksena. Viimeinen tautiruiskutus tehtiin kukintavaiheessa. Myöhäinen kylvöajankohta ja kolea alkukesä johtivat siihen, että Kaarle kasvustot olivat selvästi normaalia kasvurytmiä jäljessä. Lisäksi huolella tehdyt viljelytoimet osaltaan pidensivät kasvuaikaa. Elo-syyskuun pitkä, lämmin jakso korjasi tilannetta. Kaarlet puitiin syyskuun viimeisinä päivinä. Lämpösummaa kylvöstä puintiin kertyi kaikkiaan noin 1050 astetta, josta yli 400 astetta elosyyskuun aikana. Huolelliset viljelytoimet palkittiin. Huippukova uutuusohra pääsi näyttämään satopotentiaalinsa ja hankalasta kasvukaudesta huolimatta laarissa on suuri ja laadukas sato. Nyt Kaarlen kunnostus ja sertifiointi Kiikan Tilapakkaamolla on käynnistynyt ja ensimmäiset Kaarle erät matkaavat pakkaamolta isännille ensi kevään kylvöjä odottamaan. 7
Kaarle ohrien uusi kunkku Kaarle on ominaisuuksiltaan kauden kiinnostavin ohrauutuus Borealilta. Lajikkeen korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus ja erinomainen taudinkestävyys tuovat monitahoisen ohran viljelyyn selvää lisäarvoa. Kun Kaarlea risteytettiin vuonna 2006, tavoitteena oli jalostaa erittäin satoisa, myöhäisen tyypin rehu- ja tärkkelysohra. Risteytykseen valittiin silloin parhaat linjat, joiden odotettiin tuottavan isoa jyvää, hyvää satoa, taudinkestävyyttä ja lujaa kortta. Onnistuttiin erittäin hyvin, iloitsee kasvinjalostaja Reino Aikasalo. Borealissa nähtiin jo Kaarlen risteytysvaiheessa, että myöhäisellä monitahoisella ohralla tulee olemaan kasvava rooli viljelyssä, edellyttäen kuitenkin satoisuuden, korrenlujuuden ja kasvitautiresistenssin parantumista. Nyt nämä jalostuksen tavoitteet on saavutettu ja uuden lajikkeen kysyntä on kova. Moneen sopeutuva satoykkönen Kaarle on menestynyt erinomaisesti eri vuosina kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Se on kiinnostava vaihtoehto monitahoisen ohran Myös monitahoisen ohran jalostusohjelman ensimmäiset sukupolvet tuotetaan kasvihuoneella, mikä lyhentää merkittävästi lajikkeen jalostukseen vaadittavaa aikaa, sanoo Reino Aikasalo. pääviljelyalueen lisäksi eteläisessä Suomessa, jossa perinteisesti on viljelty kaksitahoisia ohralajikkeita. Toki pohjoisemmilla viljelyalueilla lajikkeen pitkä kasvuaika kannattaa tiedostaa, muistuttaa Aikasalo. Kaarle sopeutuu hyvin myös eri maalajeille. Multavien maiden lisäksi lajike on tuottanut hyviä tuloksia myös karkeilla kivennäismailla ja savimailla. Lisäksi se sietää happamuutta. Pidempikortisena lajikkeena Kaarle kestää monia lajikkeita paremmin kuivempiakin kasvuoloja. Huippuominaisuuksin varustettu Kaarlen erinomainen korrenlujuus ja hyvä taudinkestävyys parantavat viljelyvarmuutta ja lisäävät viljelyn kustannustehokkuutta. Kaarlen luja korsi on näkynyt eri vuosina etenkin runsaasti lakoontuneissa kokeissa. Näissä se on säilynyt lähes lakoontumatta, kertoo Aikasalo. 8
Lujakortisena lajikkeena Kaarlelle voi käyttää keskimääräistä korkeampia typpilannoitusmääriä - näin lajikkeen satopotentiaali tulee hyödynnettyä maksimaalisesti. Sato-odotusten ollessa korkeat, kasvunsääteen ja tautitorjunnan käyttö varmistaa runsaan ja hyvälaatuisen sadon. Kaarlen taudinkestävyys on kokonaisuudessaan erittäin hyvä. Lehtialan säilyminen vihreänä mahdollisimman pitkään on yksi suuren sadon avaintekijöistä. Kaarlen lehtilaikkutautien ja fysiologisten laikkujen yhteismäärä virallisissa kokeissa on ollut alhaisempi kuin minkään muun monitahoisen ohralajikkeen. Sen kestävyys verkkolaikkua ja rengaslaikkua vastaan on hyvä. Härmänkestävyys lajikkeessa on kohtalainen eli runsaan härmäpaineen alla tautia voi esiintyä, sanoo Aikasalo. Laatuominaisuuksista ei ole tingitty, vaan ne ovat Kaarlessa kohdallaan; suuri jyväkoko ja melko korkea tärkkelyspitoisuus tekevät siitä myös erittäin kiinnostavan tärkkelysohrakandidaatin. Viime kesänä Kaarle oli ensimmäistä kertaa laajassa siementuotannossa ja siementä on vielä toistaiseksi saatavilla ensi kevään kylvöille. Tuttu näky koeruuduilla; etenkin runsaasti lakoontuneissa kokeissa Kaarlen korsi on osoittanut lujuutensa ja pysynyt lähes lakoontunumatta, kuten kuvassa. 9
Viljelijähaastattelu RUISMESTARI 2015 paneutuu viljelyn jokaiseen vaiheeseen Pro Ruis yhdistyksen järjestämän Ruis on taitolaji -viljelykilpailun voittoon ylsi MTY Mäki-Latvala Ilmajoelta. Hybridiruislajikkeet ovat lisänneet tilan isäntien innostusta rukiin viljelyyn, sillä ne tarjoavat haasteita ja korkean satopotentiaalin. MTY Mäki-Latvalan isäntinä toimivat Mikko Mäki-Latvala ja hänen setänsä Veikko Mäki-Latvala. Yhtymä on toiminut nykyisellä kokoonpanolla vuodesta 2012 ja mukana ovat myös miesten puolisot. Tilan kokonaisviljelyala vuokrapeltoineen on noin 130 ha. Ruista on ollut viljelyksessä muutamaa 2000-luvun alun välivuotta lukuun ottamatta tilan koko historian ajan. Tilan päätuotantosuunta on sikatalous, mikä vaikuttaa merkittävästi kasvilajivalintoihin. Ensin tuotetaan rehu sikalan tarpeisiin, minkä jälkeen muut viljeltävät kasvilajit valitaan viljelykierron ja kannattavuuden perusteella. Tänä vuonna rehun lisäksi tilalla oli tuotannossa ruista ja syysrapsia. - Hybridiruis on antanut uuden innostuksen ja kipinän rukiin viljelyyn, sillä sen viljely- Kuva: Uolevi Oristo / Koneviesti Kuva: Katariina Mattila, Pro Ruis ry Veikko ja Mikko Mäki-Latvala uskovat, että rukiissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tilalla haetaankin aktiivisesti tietoa rukiin viljelystä ja kehitetään jatkuvasti omaa osaamista, jotta tulokset edelleen paranisivat. 10
tekniikka eroaa populaatioruislajikkeista ja muista tilalla viljeltävistä kasveista, Mikko Mäki-Latvala kertoo. Ruismestari 2015 -kilpailussa kilpailtiin vuoden 2015 puidulla sadolla. Mäki-Latvalan tilalla puitiin tänä syksynä 8,45 ha alalta muun muassa hybridiruislajike Evoloa. Tilan koko ruisalan keskisato oli 8172 kg/ha. Isännät ovat tyytyväisiä hybridirukiin sadontuottoon ja tämän vuotiseen ruissatoon. Mäki-Latvalat kuitenkin uskovat, että rukiissa on paljon satopotentiaalia hyödyntämättä. - Vielä on parannettavaa ja oppimista. Satopotentiaalin toteutuminen on kiinni isännän ammattitaidosta ja säiden herrasta, Mikko Mäki-Latvala naurahtaa. Rukiin viljely jatkuu Ruismestareiden tilalla. Tänä syksynä hybridiruista on kylvetty 11,59 ha. Satoisuus tuo kannattavuutta Mäki-Latvalan tilalla etsitään aktiivisesti tietoa rukiin viljelystä eri lähteistä. Lajikkeisiin on tutustuttu jalostajien sivuilla, ja Borealin nettisivut ovat tulleet tutuiksi. Myös Pro Ruis yhdistyksen järjestämät tilaisuudet ovat toimineet tiedonlähteenä. Mäki-Latvaloiden puheesta huokuu aito kiinnostus viljelyä kohtaan. Tilalla uskotaan, että kasvuston ja kehityksen seuraaminen, jokaiseen viljelyvaiheeseen paneutuminen, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsi raati, jossa oli mukana Satu Pura, joka edusti Borealia ja Pro Ruis yhdistystä, Uolevi Oristo Koneviestiltä, Tero Hirvi Fazer Myllyltä, Heikki Jalli Luonnonvarakeskuksesta sekä viljelijä Kalle Oivanen. Kilpailun pääsponsorina toimi Viestilehdet Oy, Koneviesti ja Kylvösiemen-lehti. Kilpailussa toiseksi sijoittui kokenut Kalle Sipilä Hollolasta ja kolmanneksi Hantoimenpiteiden tarkka ajoitus ja hienosäätö ovat avaimia korkeaan satoon. Ruis on todettu tilalla yhdeksi kannattavimmista viljelykasveista. Kannattavuus syntyy myös tarveperusteisten toimenpiteiden myötä. Mäki-Latvalan tilalla asioista otetaan selvää ja viljelytoimenpiteille on hyvät perustelut. Näin vältytään turhilta toimenpiteiltä. Useiden vuosien viljelykokemuksen tuloksena tilalla on havaittu toimivia keinoja rukiin talvehtimisen varmistamiseen. - Meidän tilalla maan jankkurointi ja mangaanin levittäminen hivenlannoitteena on parin viime vuoden aikana todettu toimiviksi keinoiksi parantaa talvehtimista. Lisäksi lumihomeruiskutus tehdään rutiinitoimenpiteenä, ikään kuin edullisena vakuutuksena sadolle, Mäki-Latvalan tilalta kerrotaan. Isännät ovat valmiita ottamaan riskejä, jos niille on hyvä perustelut. Uusia lajikkeita ja viljelytekniikoita kokeillaan mielellään. Evoloa on ollut tilalla viljelyksessä viiden vuoden ajan. - Satoisuus ja viljelyvarmuus ovat tärkeimpiä kriteerejä lajikkeen valinnassa. Talvehtimiseen viljelijä ei voi vaikuttaa määräänsä enempää, siksi myös talvenkestävyys on merkittävässä asemassa lajikkeen valinnassa. Rukiin viljely kiinnostaa Työt jakautuvat Mäki-Latvalan yhtymässä tasaisesti ja molemmat isännät tekevät kaikkia töitä. Yksi selkeä jako kuitenkin on: Mikko tekee viljelysuunnitelmat ja Veikko hoitaa kirjanpidon. Yhtymä on osallistunut satokilpailuihin aikaisemminkin. Päätös osallistua Ruismestari 2015 -kilpailuun syntyi osakkaiden yhteistyönä. - Taustalla oli kiinnostus rukiin viljelyä kohtaan sekä halu parantaa rukiin viljelyn tunnettuutta, Veikko Mäki-Latvala kertoo. Ruismestari 2015 -kilpailu ei ollut puhdas satokilpailu. Voittajat valinnut raati kiinnitti sadon lisäksi huomiota laatuun, viljelytekniikkaan, viljelyn taloudellisuuteen ja ympäristönäkökulmiin. MTY Mäki-Latvalan osalta raadin vakuutti korkean satotason ja hyvän laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet. Mikko Mäki-Latvala uskoo, että voitto oli kiinni ennen kaikkea hienosäädöstä. Mäki-Latvalat antavat arvoa kotimaiselle rukiille: Ruista isänmaallisempaa kasvia ei ole. Mäki-Latvalan MTY:ssä rukiiseen aiotaan panostaa myös jatkossa ja uusien lajikkeiden kokeileminen kiinnostaa. Katariina Mattila Pro Ruis ry Ruis on taitolaji -kilpailussa kiinnitettiin huomiota viljelykäytänteisiin Ruismestari 2015 valittiin Pro Ruis ry:n Rukiin viljelyn kehitysohjelma -hankkeen järjestämässä Ruis on taitolaji -kilpailussa. Sen tavoitteena oli lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn sekä kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Rukiin viljelijöille suunnatussa kilpailussa kilpailtiin vuoden 2015 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttivat tilan koko ruisalan keskisato, nu Eskola Loimaalta. Myös Kalle Sipilän ruislohkoilla kasvoi Evoloa. Kunniamaininta työstä kotimaisen siemenhuollon turvaamiseksi annettiin Janne Tiirille, joka viljeli Reetta-ruista siemeneksi Oripäässä. - Pro Ruis yhdistys on tyytyväinen viljelijöiden keskuudessa saavutettuun huomioon sekä kilpailusta saatuihin kokemuksiin, hallituksen puheenjohtaja Heli Anttila kertoo. 11
osa 2 Juttusarja Miksi kasveja jalostetaan? Kasvinjalostus sopeuttaa kasvit pohjoisiin oloihin Yksikään tärkeimmistä viljelykasveistamme ei kuulu Suomen alkuperäisiin kasvilajeihin. Kasvit ovat kotoutuneet oloihimme hitaasti vuosisatojen kuluessa. Tavoitteellinen kasvinjalostus Suomessa alkoi 1900-luvun alussa. Viljelijöiden lajivalikoimaan on reilussa sadassa vuodessa tuotu kokonaan uusia kasveja, kuten esimerkiksi öljykasvit, sokerijuurikas ja ruokonata. Tiedon ja teknologian kehityksen myötä on siirrytty nopeaan, aktiiviseen ja päämäärätietoiseen kasvinjalostukseen. Oloihimme jalostetut lajikkeet ovat viljelyvarmoja sekä tuottavat runsasta ja laadukasta satoa. Hyvä esimerkki viljelyvarmuuden parantumisesta on viljojen korren lujuus: luja korsi mahdollistaa korkean lannoitustason ja suuremmat sadot. Pohjoisissa oloissa erityisvaatimuksia Kasvuoloissamme on monia erityispiirteitä, esimerkiksi kasvukauden lyhyys. Jo Etelä-Ruotsissa kasvuaikaa riittää keskimäärin kuukautta pidempään kuin Suomen etelärannikon suotuisimmilla alueilla. Myös pitkä päivämme asettaa erityisvaatimuksia, muun muassa kasvattaa viljojen kortta ja sekoittaa eteläisempien lajikkeiden kasvurytmiä. Peltomme poikkeavat maalajeiltaan ja happamuudeltaan muista alueista. Turvepitoiset pellot ovat harvinaisia muualla. Kasvitaudit ja niiden eri rodut ovat alueellisesti erilaisia. Talvenkestävyysvaatimukset ovat syyskylvöisille kasveille ja nurmille toista luokkaa kuin muualla. Pakkastuhot etelässä ja talvituhosienivauriot pohjoisessa tulevat ennusteiden mukaan jopa lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä. Jalostusohjelmien suuntaamisessa ja testausverkon valinnassa huomioidaan muun muassa nämä pohjoisten viljelyolojemme erityispiirteet. Vain huiput menevät jatkoon Kaikki Borealin lajikkeet käyvät läpi monivuotisen valintaprosessin suomalaisessa maaperässä ja kohtaavat laajan kirjon meille tyypillisiä sääolosuhteita. Jalostusohjelman alussa tuotetut tuhannet risteytysjälkeläiset joutuvat osoittamaan paremmuutensa usean vuoden kenttäkokeissa, joissa aineistoa jatkuvasti karsitaan. Jalostusohjelman lopussa jäljelle ovat jääneet huiput, jotka viedään vielä viralliseen lajikekokeeseen. Lajikekokeen läpäisseet pääsevät viljelijöiden pelloille tuottamaan satoa ja laatua. Niin yksittäiset tekijät kuin eri kasvutekijöiden yhdysvaikutukset ovat moninaisia ja lajikkeilta vaaditaan kykyä sopeutua Suomen alueellisiin ja vuosittaisiin olosuhdevaihteluihin. Viljelyn äärialueella toimiva pohjoinen elintarviketuotantomme ei olisi pysynyt globaalisti kilpailukykyisenä ilman paikallista, tänne kohdennettua kasvinjalostusta - tulokset ovat suomalaisten viljelijöiden ja koko elintarvikeketjun hyödynnettävissä. 12
Osana investointiohjelmaa Borealille valmistui uusi kasvihuone syksyllä 2015. Investointeja tulevaisuuteen Kehityksen kärjessä pysyäkseen kasvinjalostusyrityksen niin meillä kuin maailmalla pitää jalostusprosessiensa rinnalla kehittää jatkuvasti toimintaansa investoiden sekä osaamiseen että työkaluihin. Kasvinjalostajan työkaluja ovat jalostusaineistot ja -menetelmät, uudet teknologiat sekä toimitilat ja laitteet. Jalostuksen pitkäjänteisyydestä johtuen kasvinjalostusyrityksen investointien takaisinmaksuajat ovat yleensä hyvin pitkiä ja päätöksillä pitää olla muitakin perusteita kuin tavanomaiset investointien kannattavuuslaskelmat. Boreal on pääsääntöisesti pystynyt toteuttamaan hyvin tärkeiksi näkemänsä investoinnit. Tämän ovat mahdollistaneet jalostamiemme lajikkeiden laajan käytön kerryttämät tuotot sekä toimintaan ja sen kehittämiseen vahvasti sitoutuneet omistajat. Kvartaalitulosten sijasta on katsottu kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Käynnissä mittava investointiohjelma Borealilla on nyt menossa selvästi tavanomaisia korvausinvestointeja mittavampi investointiohjelma, jolla varmistamme toimintaedellytyksiämme ja vahvistamme suomalaisen kasvinjalostuksen kilpailukykyä. Kasvihuoneissa ja laboratorioissa toteutettavien lajikejalostuksen alkuvaiheiden merkitys on jatkuvasti kasvanut, mikä on lisännyt tuotekehityksen nopeutta ja paran- Kasvinjalostus on aina investointi tulevaisuuteen. Tänä vuonna tehdyt risteytykset tuottavat lajikkeita markkinoille 2020-luvun puolivälin jälkeen. Tämän vuoksi kasvinjalostajalla pitää olla vahva kyky ennakoida tulevaa ja olla myös näkemys siitä millaisia lajikkeita viljelijät ja sadon käyttäjät jatkossa haluavat. tanut kustannustehokkuutta. Kapasiteetin lisäämiseksi ja kasvuolojen tarkentamiseksi Borealille on juuri valmistunut uusi, modernilla teknologialla varustettu kasvihuone. Investoinnissa huomioitiin erityisesti myös ympäristönäkökohdat, muun muassa huoneen lämmitys hoidetaan pääosin ekologisella maalämmöllä. Jalostusohjelmia kehitetään jatkuvasti. Merkittävimmät meneillään olevat kehitysohjelmat ovat genomisen valinnan käyttöönotto ohralla ja fusarium-sienten kestävyys kauralla. Genomisen valinnan avulla voidaan nopeuttaa jalostusaineiston geneettistä edistymistä erityisesti sellaisten ominaisuuksien osalta, joihin vaikuttaa monta geeniä. Yksinkertaistettuna tavoitteena on nopeuttaa ohran satoisuuskehitystä. Fusariumin kestävyyden avulla vähennetään hometoksiinien muodostumisen riskiä kauraan ja sen myötä vahvistetaan edelleen mahdollisuuksia käyttää ja viedä laadukasta kauraa sekä elintarvikkeeksi että rehuksi. Jalostusaineiston luotettava valinta ja testaus viljelyoloissa ovat edelleen keskeinen osa lajikejalostusta. Sitä varten Boreal on ostanut valtiolta lajikekoetoimintaan soveltuvia Jokioisilla sijaitsevia peltoja. Lisäksi siemenkeskuksen jo pitkään palvelleet kuivurit on korvattu uusilla laitteistoilla. Näin varmistetaan kantasiemenerien laatu ja tehostetaan siemenkeskuksen toimintaa. Mittavan investointiohjelmamme myötä vahvistamme ja tehostamme toimintaamme siten, että voimme luvata viljelijöille ja sadon käyttäjille pitkälle tulevaisuuteen yhä parempia, lisäarvoa tuottavia ja Suomen haastaviin oloihin sopivia lajikkeita. Markku Äijälä, toimitusjohtaja Boreal 13
Satotasojen merkitys viljantuotannon kannattavuuteen Kuva: Sakari Alasuutari / Vastavalo.fi Nykyisellään viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla. Satojen pitäisi olla noin 5 000 kiloa hehtaarilta, jotta viljantuotanto näillä hinta- ja kustannussuhteilla saadaan kannattavaksi. Se tarkoittaa runsaan 1 000 kilon parannusta valtakunnan keskisatoihin hehtaaria kohden. Miten tämä onnistuu? Vieraskynä Sari Peltonen Viljan hintakehitys on viimeisen kahden - kolmen vuoden ajan ollut laskusuuntainen, kun taas viljelyn kustannukset ovat pysyneet korkealla tasolla. Jotta tuotanto saadaan kannattavaksi näillä hintasuhteilla, on satotasojen noustava, sadon markkinointiin ja hintaseurantaan panostettava sekä tuotantokustannusten oltava hallinnassa. Viljan viljelyssä tulisi samalla käytetyllä panosten määrällä tavoitella entistä korkeampia satoja, jotta nousevat kustannukset eivät syö tulosta. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä tuotannon parempaan taloudelliseen tulokseen vuosi toisensa jälkeen ja eri viljelykasveilla. Satotasojen on noustava Kun puhutaan satotasojen nostosta, puhutaan samalla viljelyvarmuuden parantamisesta. Viljelyvarmuutta kuvastaa viljelyssä onnistuminen ja hyviin satoihin pääseminen eri vuosina ja erilaisissa olosuhteissa. Käytännössä on kysymys siitä, miten realisoidaan mahdollisimman suuri osa siitä satopotentiaalista, mikä meillä on tarjolla kylvöhetkestä lähtien. Kun olemme satokäyrän alkupäässä, panoksia lisäämällä saadaan vastetta helposti. Silloin on usein kyse perusasioiden kuntoon saattamisesta: maan rakenne, ojitus ja kalkitus. Lisäksi helppoina keinoina ovat viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille ja uusien, satoisien lajikkeiden ottaminen viljelyyn. Mutta kuinka pitkälle hyvää satoa kannattaa tavoitella? Taloustieteilijät sanovat, että biologisen optimin tavoittelu on miele- 14
kästä vain silloin, kun käytetyt panokset ovat ilmaisia. Taloudellisesti mielekäs tuotanto asettuukin tuotantofunktion S-käyrällä (Kuva 1) alueelle ennen biologista optimia, jossa tuotantopanosten käytöllä saadaan vielä vastetta, mutta missä sen toteutuminen jo hidastuu tai vaikeutuu. Tällä alueella korostuu viljelyn ammattitaito. Satotasojen nostoon ei enää riitä pelkästään maan ph-tilan tai ojituksen kuntoon saattaminen, vaan on haettava ratkaisuja toimenpiteiden ja tuotantopanosten käytön tarpeenmukaisuudesta ja oikea-aikaisuudesta. Kun panokset kohdistetaan juuri kasvin kriittiseen kehitysvaiheeseen, saadaan syntymään satovastetta. Viljaa ei kannata tuottaa väkisin Entä sitten ne lohkot, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun panostuksista huolimatta? Tällöin kannattaa hyödyntää tukijärjestelmän mahdollisuudet vaihtoehtojen tai välivuoden hakemiseen viljalle, pellon käytön monipuolistamiseen tai maan kunnostamiseen. Kolmen tonnin viljasatoon verrattuna luonnonhoitopeltonurmi on kannattavampi vaihtoehto ja samalla voidaan välivuodet hyödyntää maan kunnostukseen. Varjoisat, metsän reunustamat pienet lohkot kannattaa suunnata riistapelloiksi. Pelkkiin kevätviljoihin pohjautuva viljelystrategia sisältää tämän hetken markkinatilanteessa paljon riskejä. Viljelyn monipuolistamisella tasataan sato- ja hintariskejä, kun viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja. Öljy- ja palkokasvien kannattavuus on nykyisillä sato- ja hintatasoilla selvästi viljoja parempi. Öljy- ja palkokasvit eivät aina edellytä täydellistä onnistumista vaan jo keskimääräiselläkin sadolla voidaan tehdä kohtalaisen hyvää taloudellista tulosta. Tämän lisäksi saadaan hyviä esikasvivaikutuksia ja maan rakenne kohenee, vastataan valkuaiskasvien alituotantotilanteeseen ja tasapainotetaan kotimaan viljamarkkinatilannetta. Y Y** Y* Kuva 1. Tuotantofunktion S-käyrä Panoksia lisäämällä saadaan vaste helposti 27 } Taloudellisesti mielekäs tuotanto I II III Viljatilan talous hallintaan Markkinahintojen ja tuotantopanosten hintojen vaihdellessa ja maataloustukiin sekä niiden maksuaikatauluihin tulleiden muutosten takia on tärkeää varmistaa, että viljatilan talous on hallinnassa. Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn erilaisiin päätöksentekotarpeisiin tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttavat keskiarvosatoja paremman sadon määrän lisäksi muita pienemmät kiinteät kustannukset. Jos tuotantokustannukset ovat korkeat eikä niiden alentamiseen ole mahdollisuuksia, tarvitaan lisää kiloja jakamaan kustannuksia. Satotasojen on siis noustava, jos halutaan säilyttää nykyinen kustannustaso. Jos satotasojen nosto ei onnistu, on katse suunnattava tuotantokustannusten karsimiseen tavalla tai toisella. Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista (Kuva 2). Tämän takia on syytä erityisesti tarkastella tilan kiinteiden kustannusten tasoa. Viljelypinta-alaan nähden liian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi koneurakointiin, tai ei ole mahdollista hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä. Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. Biologinen optimi Vaste hidastuu Kun panokset kohdistetaan juuri kasvin kriittiseen kehitysvaiheeseen, saadaan syntymään satovastetta. X* X** X Lähde: Kässi 2009 Kuva 2. Viljan tuotantokustannuksen muodostuminen, % kokonaiskustannuksista 4 4 19 5 12 14 Kylvösiemen Lannoitus Kasvinsuojelu Muut muuttuvat kulut Työkustannus Konekustannus Rakennuskustannus Yleiskustannukset Pellon ja ojituksen kustannukset Kasvinviljelyn tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista. 3 12 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kirjoittaja toimii ProAgriassa palveluryhmäpäällikkönä kasvintuotannon kehittämisen parissa, pääalueina viljantuotanto ja sen kannattavuus sekä maatalouden ympäristöasiat. Lisäksi hän koordinoi kasvintuotannon valtakunnallista asiantuntijapalveluiden kehitystä. 15
Childerditch Farm -tilan toimintaa ja viljelyä kehitetään kestävästi. Tavoitteena uusien menetelmien ja tekniikoiden käyttöönotossa on erityisesti kustannusten kurissa pitäminen ja satotasojen nostaminen. Edward Ford kehittää Essexissä sijaitsevaa tilaansa aktiivisesti yhdessä veljensä kanssa. Kuva Maria Pekkala Cereals-näyttelymatkalla Englannissa Essexläinen viljelijä huolehtii maan kasvukunnosta Kuva Maria Pekkala 16 Edward Ford viljelee tilaa veljensä Charlesin ja isänsä Johnin kanssa Lontoon liepeillä Essexissä. Veljekset Edward ja Charles ovat kehittäneet tilaa nyt muutaman vuoden ajan, uusia viljelymenetelmiä on opeteltu ja otettu käyttöön aktiivisesti. Edward Ford puhuu tällä hetkellä erityisesti kerääjäkasvien, kevennetyn muokkauksen ja GPS-tekniikan puolesta. Fordien Childerditch Farm -tilalla on pitkä historia. 1800-luvulla tuotettiin maitoa Lontoon tarpeisiin, silloin tilalla oli parhaimmillaan 150 lypsylehmää. Nykyään Essexin Fordien tilalla panostetaan maan rakenteen parantamiseen. alueella lypsykarja- ja sikatilojen määrä on vähentynyt ja tilat ovat keskittyneet kasvintuotantoon. Näin on tehnyt myös Childerditch Farm tila, jolla on viljelyssä on syysvehnää, syysrapsia, papua ja hernettä. Esimerkiksi kaikki vehnä tuotetaan leipäviljaksi paikallisille myllyille. - Paikallisen ruuan arvostus on Iso- Britanniassa kasvanut. Mekin haluamme tuottaa laadukasta raaka-ainetta myllyille, Edward Ford kertoo. Fordien tilalla on viljelyksessä noin 800 hehtaaria. -Tilan maat ovat viljavia ja antavat mahdollisuuden hyvälle kasvulle ja sadolle. Päätavoitteenamme on parantaa satotasoja ja pienentää viljelykustannuksia erityisesti kasvustojen perustamisvaiheessa, Ford sanoo.
Uudet menetelmät käyttöön Tilalla on tehty merkittäviä muutoksia viljelykäytäntöihin ja tekniikoihin viime vuosien aikana. - Aiemmin pelloilla ajettiin neljästä viiteen kertaa raskailla koneilla hyvän kylvöalustan aikaansaamiseksi. Päätimme, että ajokertoja on vähennettävä ja siirryttävä kevennettyyn muokkaukseen. Tavoitteenamme on saada aikaan parempi kylvöalusta sekä ajallisia ja rahallisia säästöjä. Kevennetyn muokkauksen yhtenä tavoitteena on myös ongelmallisen rikkapuntarpään (black grass, Alopecurus myosuroides) torjunta. Tämä heinämäinen rikkakasvi on levinnyt Iso-Britanniassa laajasti ja siitä on kehittynyt herbisideille resistenttejä kantoja, joihin normaalit torjunta-aineet eivät tehoa. Rikkapuntarpää itää syksyllä ja on siten ongelma erityisesti syysviljoilla. Se aiheuttaa nykyään jo merkittäviä satotappioita. Kevennetty muokkaus, viljelykierto, kesannointi ja kevätmuotoisten kasvien viljely hillitsevät ongelmallisen rikkakasvin leviämistä. Kerääjäkasvit maan parantajina Edward Ford on perehtynyt kerääjäkasvien viljelyyn ja testaa tilallaan erilaisia vaihtoehtoja ja siemenseoksia. Seoksissa käytetään muun muassa apiloita, sinappia, retikkaa, virnaa, ruista ja pellavaa. Kerääjäkasvien käyttö on Iso-Britanniassa vielä vähäistä, mutta kasvussa. Fordin mukaan maassa on noin kymmenen tämän alan pioneeria, jotka jakavat tietoaan kerääjäkasveista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. - Viljelijät ovat tässä asiassa parhaita asiantuntijoita, ja itse olen oppinut paljon seuraamalla aihetta Twitterissä, Edward Ford kertoo. Taustalla kerääjäkasvien käytössä Fordilla on erityisesti maan kunnosta huolehtiminen ja orgaanisen aineksen säilyttäminen peltomaassa, ja sitä kautta parempien satojen saavuttaminen. Kerääjäkasveilla huolehditaan osaltaan maan kasvukunnosta, sillä ne möyhentävät maata sekä keräävät ja sitovat ravinteita talteen. Cereals 2015 kasvinviljelyn huipputapahtuma Uusimmat koneet ja tekniikka, uudet lajikkeet ja ratkaisut kasvinsuojeluun sekä kasvintuotannon tuoreimmat tutkimustulokset olivat esillä Iso-Britannian jokakesäisessä Cereals-näyttelyssä. Näyttely järjestettiin tällä kertaa Lincolnshiren Boothby Graffoessa ja paikalla oli noin 500 näytteilleasettajaa. Tässä kasvintuotannon huipputapahtumassa vierailee parin päivän aikana noin 25 000 vierasta. Tapahtuma järjestettiin kesäkuun puolivälissä, jolloin syysmuotoiset viljat ja öljykasvit esittelyruuduilla ovat komeimmillaan. Farmit.netin ja Farmimatkojen näyttelymatkalle osallistui viime kesänä Suomesta noin 20 alan ammattilaista. Parasta antia näyttävät esittelyruudut Noin 65 hehtaarin näyttelyalue on selkeä kokonaisuus, jonka parasta antia olivat esittelyruudut kasvinjalostajien, kasvinsuojeluaineyritysten sekä tutkimuslaitosten osastoilla. Uudet lajikkeet ja kasvinsuojelumenetelmät olivat esillä näyttävästi ja valikoima oli laaja. Päivien aikana järjestettiin myös monia seminaareja ja tietoiskuja. Varsinaisen näyttelyalueen ympärillä oli laaja työnäytösalue, jossa esiteltiin kattavasti erityisesti muokkauksen ja kasvinsuojelun uusinta tekniikkaa. Teknologiapuolella koneiden lisäksi paikkatietoon perustuva tekniikka oli näyttelyssä hyvin esillä ja palvelun tarjoajia mukana runsaasti. Kasvilajeissa ja lajikkeissa pääpaino oli syysvehnä-, mallasohra- ja syysrapsilajikkeissa. Suomalaisille tuttuja lajikkeita oli esillä muutamia, joista esimerkkinä tänä vuonna Suomen markkinoille tuotu KWS Magnifico-hybridiruis. Myös kauralajikkeita ja tuotteita oli esillä yllättävän paljon. Iso-Britanniassa viljeltävät kauralajikkeet ovat pääosin syysmuotoisia ja eroavat jo ulkonäöltään kevätmuotoisista, joihin olemme Suomessa tottuneet. Maailmalla kaura on nousussa ja innovatiivisiin kauratuotteisiin törmäsi Cerealsissakin. Välipalatuotteet ja pikapuurot ovat selvästi lyömässä itseään läpi. Cereals 2016 järjestetään Cambridgessä 15.-16.6.2016. Näyttävät esittelyruudut uusista lajikkeista olivat Cerealsin parasta antia. Kuva Maria Pekkala 17
Uutisia Kesäkiertueella oli Jyvä meininki! Boreal esitteli uutuuslajikkeitaan viime kesän aikana Jyvä meininki kiertueella eri puolilla Suomea. Kiertue starttasi heinäkuun alussa Orimattilan Pakaalta, missä esiteltiin uusi myllykaura Alku. Lajikkeessa täyttyvät myllykauralta vaadittavat laatuominaisuudet: sen jyväkoko, lajitteluaste sekä hehtolitrapaino ovat hyvät ja kuoripitoisuus alhainen. Alku on tänä vuonna ensimmäistä vuotta laajemmassa tuotannossa ja sitä tuotetaan Fazerin kauramyllyn tarpeisiin. Heinäkuun lopulla kiertue suuntasi Pohjanmaalle, kun Isossakyrössä esiteltiin monitahoinen huippu-uutuus Kaarle. Komea kasvusto säväytti paikalla ollutta runsasta viljelijäjoukkoa. Kaarle on markkinoilla olevista monitahoisista ohrista satoisin. Lisäksi sen valtteja ovat luja korsi ja suuri jyväkoko. Nuutti-timotei ja Severi-ohra olivat esillä Kiuruveden tilaisuudessa elokuun alussa. Nuutti on lunastanut paikkansa nurmituotannossa satoisuutensa ja sulavuutensa ansiosta. Severi-ohra puolestaan tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon monitahoisen ohran pääviljelyalueelle rehuohran tuotantoon, ja eteläisessä Suomessa se on tuottoisa vaihtoehto syysviljojen ja -öljykasvien esikasviksi. Jyvä meininki -kiertue päättyi Hollollaan, missä tutustuttiin uuden mallasohran, Trekkerin ominaisuuksiin ja viljelyksiin. Trekker tuo lisäarvoa mallasohran viljelijöille, sillä se on erittäin satoisa ja viljelyvarma. Se on tällä hetkellä markkinoilla olevista mallasohralajikkeista satoisin. Jyvä meininki kiertueen tapahtumissa vieraili yhteensä lähes 200 viljelijää ja Borealin yhteistyökumppania. Uutuuslajikkeet kiinnostivat KoneAgriassa KoneAgria-näyttely rantautui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Tampereelle. Kolmen päivän näyttely keräsi vieraita yhteensä 19 500. Boreal oli mukana näyttelyssä Farmit-yhteisosastolla ja siellä oli oikein Jyvä meininki! Osastolla kiinnostivat etenkin uutuuslajikkeet. Säiltään hyvin vaihtelevan satokauden jälkeen osastolla keskusteltiin paljon lajikevalinnasta ja viljelyvarmuuden merkityksestä. Hyvä poutajakso juuri ennen näyttelyä helpotti monen viljelijän syystyötilannetta ja ehkä tästäkin syystä näyttelyvieraat olivat varsin positiivisella mielellä, valmiina jälleen suunnittelemaan seuraavaa vuotta. Kiitos kaikille osastovieraillemme! 18
Akseli-kaura jatkaa maamme viljellyimpänä lajikkeena Pro Ruis yhdistys ruismatkalla Saksassa Pro Ruis yhdistys järjesti marraskuun alussa ruisaiheisen teemamatkan Saksaan yhteistyössä matkatoimisto Farmimatkojen kanssa. Matkan ohjelmaan sisältyi vierailu Agritechnicanäyttelyssä Hannoverissa, jossa vietettiin puolitoista messupäivää. KWS Seedin kasvinjalostuslaitoksella Wohlde Bergenissä tutustuttiin KWS:n toimintaan ja erityisesti hybridirukiin jalostukseen, siementuotantoon sekä viljelykäytänteisiin. KWS:n vierailun isäntänä toimi hybridiruisguru Claus Nymand, joka on vieraillut rukiin tiimoilta useasti myös Suomessa. Öljy- ja palkokasvien viljelyalat kasvoivat Herneala Suomessa oli tänä vuonna reilut 12 000 ha, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Myös härkäpapuala kasvoi selvästi. Borealin lajikkeista keltasiemeninen rehuherne Rocket nousi viljellyimmäksi, Kontu puolestaan on selvä valtalajike härkäpavun viljelyssä 90 % osuudellaan. Uusia härkäpapulajikkeita on luvassa markkinoille parin seuraavan vuoden aikana ja odotettavissa on, että ne valtaavat nopeasti alaa. Suomen yhteenlaskettu rypsi- ja rapsiala kasvoi kolmanneksen viime vuodesta ja palautui vuoden 2013 tasolle. Rypsin osuus koko öljykasvialasta oli noin kaksi kolmasosaa (36 000 ha) ja viljellyin lajike oli edelleen Borealin Cordelia. Tilavierailu suuntautui biokaasua maissista ja sokerijuurikkaasta tuottavalle tilalle. Andreas von Felden isännöimän tilan viljelysala on 350 ha. Tilan tuotannosta 50 % käytetään energiantuotantoon ja loput myydään teollisuudelle. Tilan biokaasulaitos tuottaa 1500 kilowattituntia energiaa tuhannesta kilosta eloperäistä raaka-ainetta. Matkaseurueeseen kuului 34 rukiin viljelijää sekä muuta alan ammattilaista. Mukana olivat myös Ruismestari 2015 -kilpailun voittajat sekä Borealin edustajia. Akseli-kauran valtakausi jatkuu, sillä se on noin 65 000 hehtaarillaan edelleen viljellyin kaura ja myös viljellyin lajike yli kaikkien lajien. Kevätvehnissä viljellyimpänä lajikkeena jatkaa aikainen Anniina noin 15 %:n viljelyosuudellaan (31 000 ha). Kaksitahoisista ohrista Borealin Harbinger-lajikkeen viljelyala kasvoi noin 16 000 hehtaariin. Se on tänä vuonna kolmanneksi viljellyin mallasohra. Monitahoisen ohran lajikkeisto on uusiutunut nopeasti viime vuosina ja uusimmat lajikkeet ovatkin nousseet viljelyalatilastojen kärkeen. Borealin Aukusti, Wolmari ja Einar ovat viiden viljellyimmän lajikkeen joukossa. Kevätviljalajien viljelyalat laskivat, mutta rukiin ja syysvehnän alat kasvoivat viime vuoteen verrattuna. Rukiin viljelyala oli suurimmillaan sitten vuoden 2007. Viljellyimpänä lajikkeena jatkaa kotimainen populaatioruis Reetta. Sitä viljellään noin 13 000 hehtaarilla, mikä on yli 40 % rukiin viljelyalasta. Hybridilajikkeiden osuus on vajaa kolmannes rukiin viljelyalasta. Evolo on selvästi viljellyin hybridiruis. Borealin viljalajikkeilla viljellään vajaa 60 % koko Suomen vilja-alasta. Markkinaosuus on säilynyt vahvana ja vakaana. Kasvukauden 2015 jälkeen on odotettavissa, että viljelyvarmojen, oloihimme sopivien ja huolella testattujen viljalajikkeiden kysyntä kasvaa. Tiedot viljelyaloista perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin ja Maanmittauslaitoksen 17.8. tekemään tilastoajoon lajikkeellisista viljelyaloista tänä vuonna. 19
Pohjoista kasvua Valitsemalla kasvuoloihimme hyvin soveltuvan ja huolella testatun lajikkeen tiedät varmasti mitä viljelet ja varmistat parhaan sadon myös tulevina vuosina. Kilpailukykyiset, kotimaiset lajikkeemme on helppo tunnistaa BOR-merkistä. Se kertoo, että kyseessä on laatulajike suomalaisiin oloihin. Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi www.farmit.net Tavataan viljelijäkiertueella helmikuussa 2016. Seuraa ilmoittelua.