Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmä... 2 4 Selvitysalueen kuvaus sekä kuviot... 4 5 Tulokset... 8 6 Suositukset... 9 7 Lähteet... 9 LIITTEET Liite 1 Putkilokasvit Kartta 1 Elinympäristötyypit, niiden rajaus ja numerointi Kartta 2 Elinympäristöjen arvoluokitus Kansikuva: Enäjärven rantaa selvitysalueen pohjoispuolelta katsottuna. Raportin kuvat Anu Luoto
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 2 (11) 1 Johdanto Vihdin kunta on tutkimassa Enärannan eteläosan maankäyttövaihtoehtoja tarkoituksena asemakaavoittaa alue. Kaavan taustatiedoksi Luontotieto Keiron sai tehtäväksi laatia alueelta luontoselvityksen. Selvityksen tavoitteena on kuvailla alueen elinympäristöjä ja niiden luontoarvoja maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Luontoselvityksen tarkoituksena on toimia perustana kunnassa tehtäville päätöksille. Selvityksen laati biologi FM Anu Luoto ja työtä ohjasi FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Vihdin kunnassa, Nummelan keskustaajaman itäpuolella Enäjärven ja Porintien välisellä alueella. Etelässä selvitysalue rajautuu uuteen Ridalin asuinalueeseen ja pohjoispuolella on Enärannan rivitalovaltainen asuinalue. Pohjoisosassa alueen halki kulkee Hanko-Hyvinkää ratayhteys. Selvitysalueen rajaus esitetään kartalla 1. Selvitysalue sijoittuu vanhaan maatalousympäristöön ja sen pinta-alasta, noin 30 hehtaaria, suurin osa on edelleen viljelyksessä olevia peltoja. Luontoarvojen kannalta mielenkiintoisimmat alueet ovat Enäjärven ranta, lännestä peltojen halki Enäjärveen laskeva oja sekä Nissolan tilan ympäristö. Enäjärven rannan kasvillisuus on vyöhykkeistä, siten että peltojen reunassa on puustoinen kuivempi vyöhyke. Rantametsän ja vesirajan väliin jäävällä alueella on kosteita avo- ja pensasluhtia. Rantaviivassa kasvaa ilmaversoisia vesikasveja, mutta leveätä järviruokovyöhykettä ei ole. Selvitysalueeseen sisältyy myös Nissolan tilan vanhat maatalousrakennukset, sekä autioksi jäänyt vanha asuinrakennus. Tilan yhteydessä ollut hedelmä- ja marjatarha on jäänyt hoitamatta ja on nyt joutomaata. Joutomaaksi luokiteltavaa aluetta on myös Enärannan vanhan asuinalueen ja Porintien sekä radan välisellä alueella. 3 Tutkimusmenetelmä 3.1 Elinympäristöt ja kasvillisuus Selvitysalue kartoitettiin kiertämällä alue läpi jalan ja tarkastelemalla elinympäristöjä ja kasvillisuutta (15.10.2008). Maastohavainnot kirjattiin ja alueelta tehdyt havainnot merkittiin karttapohjalle. Elinympäristöt luokiteltiin elinympäristötyyppeihin. Kasvillisuuden yleispiirteet kartoitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Kasvilajistosta pyrittiin määrittämään valtalajit, sillä kartoitusajankohdan vuoksi suuri osa kasvillisuudesta oli jo lakastunut. Selvityksen tavoitteena ei ollut laatia kattavaa putkilokasviluetteloa. Maastokäynnin aikana havainnoitiin myös muuta lajistoa kuten sammalia, kääpiä sekä lintuja. Näitä lajiryhmiä ei kartoitettu niille soveltuvilla menetelmillä. Maastokarttana käytettiin Maanmittauslaitoksen maastokarttaa mittakaavassa 1:5000.
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 3 (11) 3.2 Kohteiden arvottamisen perusteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden valintaperusteina ovat seuraavat tekijät: - luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA 10 ) - erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA 22 ) - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA 23 ) - metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (MeL 10 /MeA 7 & 8 ) - vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ssä mainittu luontotyyppi. - arvokas vesialue tai virtavesi - perinnemaiseman luontotyyppi - geologisesti arvokas muodostuma - uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä - muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, kuten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä Kohteiden luonnonsuojelullinen arvo on ilmaistu seuraavalla asteikolla: 5 Valtakunnallisesti arvokas kohde. Kansallinen arvo on kohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlaatuinen. Arvokas elinympäristöjen kokonaisuus, joka luo edellytykset runsaalle ja erikoistuneelle lajistolle, voi olla kansallisesti arvokas. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii suojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas kohde, jos ympäristö on maakunnallisesti harvinainen ja luonnoltaan arvokas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa arvokasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytykset useille harvinaisille lajeille. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii yleensä suojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas kohde, jos ympäristö on tavanomaisesta poikkeava, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen. Harvinainen laji, lajirikkaus, arvokas elinympäristö tai hyvä luonnontila voivat tuoda ympäristölle tämän arvon. Kohteella on sellaisia luonnonarvoja, jotka yleensä vaativat selviä rajoituksia alueen maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas kohde. Kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Kohteiden sijainnin voi merkitä kaavaan informatiivisena merkintänä, jotta se tulee paremmin huomioitua maankäytössä. 1 Joitakin luontoarvoja, eli tavanomaista luontoa edustava kohde. Ei rajoituksia normaaliin rakentamiseen tai maankäyttöön. 0 Ei erityisiä luontoarvoja, jos ympäristö on muokattu ja luonnontila muuttunut. Vähäarvoinen, tuhoutunut kohde.
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 4 (11) 4 Selvitysalueen elinympäristökuviot Selvitysalueen jakautuminen elinympäristöjen perusteella kuvioihin esitetään liitekartalla 1. Kuvauksissa käytetty numerointi viittaa kartan kuvionumeroihin. Kuvio 1 Rantavyöhyke vesirajassa Avoveden ja rantaviivan väliin on muodostunut ilmaversoisista vesikasveista kapeahko vyöhyke. Vyöhykkeen leveys vaihtelee kuvion eri osissa jonkin verran. Missään kohdin ei kuitenkaan esiinny laajaa järviruo n muodostamaa kasvustoa. Järviruoko on kuitenkin kuviolla varsin yleinen yhdessä leveäosmankäämin kanssa. Muuta lajistoa ovat ainakin järvikorte sekä jotkin sarat. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja Kuvio 2 Avoluhta Avoluhta on suurelta osin tupassaran vallitsemaa. Sara on määritetty kasvutapansa perustella, sillä yhtään tähkää ei kasveista enää lokakuussa löytynyt. Saran kasvutapa on kuitenkin suuria tuppaita muodostava. Tuppaiden välissä on vetistä ruoppapintaa. Muuta kasvillisuutta on hyvin vähän. Tupassaran lisäksi luhdalla on mesiangervon hallitsemia laikkuja. Avoluhdalla on myös jonkin verran pajuja sekä yksittäisiä tervaleppiä. Avoluhta voi olla tärkeä elinympäristö mm. joillekin hyönteislajeille sekä sammakkoeläimille. Arvo:2, paikallisesti arvokas Kuva 1. Tupassaran vallitsemaa avoluhtaa kuviolla 2
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 5 (11) Kuvio 3 Pensaikkoluhta Kuvio jää pellon ja rantavyöhykkeen väliin. Kuviolla on laaja pajuista muodostunut pensaikko, mutta myös avointa, mesiangervon ja nokkosen valtaamaa aluetta. Koko kuvio on hyvin märkä aina pellon reunaan saakka. Avo- ja pensaikkoalueen voi erottaa ilmakuvan perusteella. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Kuvio 4 Rantametsä Rantametsän puusto koostuu rauduskoivusta sekä tervalepästä. Vanhimmat puut ovat keski-ikäisiä, noin 50 -vuotiaita, osa koivuista on selvästi nuorempia. Kuviolla ei ole juuri lainkaan pensaita. Kenttäkerrosta hallitsevat ruohovartisista mesiangervo ja nokkonen. Kuvion eteläosassa ojan lähellä kasvaa jättipalsamia, joka on helposti leviävä viljelykarkulainen. Pohjoisosassa kuviota lajisto on heinävaltaisempaa. Ainakin pohjoisempaa osaa on laidunnettu. Laiduneläimenä on ollut todennäköisesti lammas, sillä kuviolla on romahtanut eläimille tarkoitettu suojakatos. Myös laitumen aidat ovat vielä osittain jäljellä. Etenkin kuvion pohjoisosassa on jonkin verran lahopuuta, lähinnä tervaleppiä. Rantametsä soveltuu hyvin tikkojen elinympäristöksi ja mm. uhanalainen pikkutikka suosii tämän kaltaisia tervaleppävaltaisia rantaluhtia. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Kuva 2. Tervaleppävaltaista rantametsää kuviolla 4.
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 6 (11) Kuvio 5 Entinen hedelmä- ja marjatarha Kuvio on entistä hedelmä- ja marjatarhaa. Hedelmäpuita ei ole enää jäljellä kuin muutama ja nekin ovat kuivuneet pystyyn. Kuvion länsireunassa on herukkapensaita, mutta myös pensasalue on heinittynyttä ja hoitamattoman näköistä. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja Kuvio 6 Tilan pihapiiri Tilan pihapiiriin kuuluvat asuttu omakotitalo, tyhjilleen jäänyt vanha puinen asuinrakennus, sekä tiilinen navettarakennus ja sen vieressä sijaitseva toinen tiilinen rakennus. Lisäksi pihassa on muita puisia talousrakennuksia. Pihapiiriä ei inventoitu tarkasti. Yleisilmeeltään pihan reuna-alueet ovat suhteellisen hoitamattomia ja villiintyneitä. Tämä lisää pihapiirin houkuttelevuutta monien lintujen kannalta ja piha-alueella havaittiin mm. tikli, joka viihtyy kulttuuriympäristöissä ja käyttää ravinnokseen erilaisten rikkakasvien siemeniä. Tyhjilleen jääneet rakennukset voivat olla tärkeitä mm. lepakoiden päiväpiilo- ja talvehtimispaikkoina. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Kuva 3. Vanha tiilinen navettarakennus soveltuu lepakoiden päiväpiiloksi tai talvehtimispaikaksi. Kuvio 7 Luonnontilaistuva oja Suunnilleen alueen keskellä kulkee oja, joka laskee Enäjärveen. Oja on joskus aikoinaan kaivettu, mutta nyttemmin selvästi luonnontilaistunut. Ojan varrella on myös pieni lammikko, joka on syntynyt matalan patorakennelman taakse. Padon alapuolella on pieni koski, jonka kivillä kasvaa vesikiville tyypillisiä sammalia, mm. koskikoukkusammal ja rauniopaasisammal. Ojan reunat ovat yläjuoksulla varsin korkeat ja jyrkähköt. Reunojen lajiston kuuluvat tyy-
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 7 (11) pilliset pellonpientareiden rikkaruohot kuten pujo, pelto-ohdake, horsmat ja leinikit. Patoaltaan ympärillä on tiheää paju- ja tuomipusikkoa, jossa on myös jonkin verran lahopuuta. Lammikossa kasvaa vesikasveja, kuten uistinvitaa. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Kuva 4 Patorakennelman taakse on muodostunut pieni lampi kuviolla 7. Kuvio 8 Pellot Selvitysalueen pellot ovat olleet viljelyssä vuonna 2008. Viljelykasvina on ollut ruisvehnä, joka on rehukasvi. Lokakuisella käynnillä pelloilla ei ollut erityisen paljoa lintuja. Pelloilla ruokaili pieni parvi keltasirkkuja ja yksittäinen kiuru nousi lentoon. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 8 (11) Kuva 5 Selvitysalueen pelloilla viljeltiin kesällä 2008 rehuviljaa. Kuvio 9 Viheralue Enärannan vanhan asutusalueen ja Härköilänsyrjä -nimisen tien välissä on hoidettua viheraluetta, jolla on puu- ja pensasistutuksia sekä leikattua nurmikkoa. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja Kuvio 10 Joutomaa-alue Selvitysalueen länsiosan halki kulkee valtatie 2 Poriin. Valtatien varret on tässä selvityksessä luokiteltu joutomaaksi, kuten myös sähkölinjan alla olevat vanhat pellot. Valtatien pientareilla kasvaa nuorta lehtipuustoa sekä sekametsää. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja 5 Tulokset Selvitysalue on vanhaa kulttuurimaisemaa, johon kuuluvat peltoaukeat sekä vanhat maatalousrakennukset. Enäjärven ranta on melko luonnontilaista, vaikka sielläkin on merkkejä ihmistoiminnasta ja laidunnuksesta. Pellot eivät ulotu Enäjärven rantaan asti ja rannan luhdat toimivat puskurina suorille ravinnevalumille. Lisäksi rantavyöhyke muodostaa eläimistölle toimivan viheryhteyden Enäjärven rantoja pitkin pohjoiseen Selvitysajankohdasta johtuen putkilokasvilajiston tiedot ovat osittain puutteelliset, koska osa lajeista oli jo lakastunut lokakuun puolivälissä. Havaittuja ja kirjattuja putkilokasvilajeja on kaikkiaan 52 kappaletta. Alueelta ei havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltuja kasvilajeja. Myöskään luonnonsuojelu- tai metsälaissa mainittuja elinympäristöjä ei löytynyt. Paikallisesti arvokkaiksi elinympäristöiksi on luokiteltu kuviot 2, 3, 4, 6 ja 7. Näiden kuvioiden pinta-ala on yhteensä 3,3 ha. Paikalliset luontoarvot voidaan yleensä helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetäänkin rakentamiseen.
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 9 (11) Muut kuviot ovat tavanomaisia eli niillä on joitakin luontoarvoja, mutta nämä eivät aiheuta rajoituksia rakentamiseen tai maankäyttöön. 6 Suositukset Peltojen ja Enäjärven väliin sijoittuvat rantaluhdat ja -metsät ovat tällä hetkellä melko luonnontilaisia. Siksi ne on arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Rantaalue on suositeltavaa säilyttää jatkossakin rakentamattomana. Mahdollinen rakentaminen selvitysalueella tulee sijoittaa riittävän etäälle rannasta sekä rantaluhdista. Rantametsässä kuviolla 4 kasvaa jättipalsamia, joka on helposti leviävä viljelykarkulainen. Kyseinen laji valtaa kasvutilaa alkuperäisiltä kosteikkolajeilta. Jättipalsamin leviäminen rantaluhdalla tulisi pyrkiä estämään. Tällä hetkellä kasvusto on melko pienialainen ja kasvin poistaminen siksi helpompaa. Selvitysalueen eteläpuolella puhdistamon kohdalla rannassa on veneiden säilytyspaikka. Selvitysalueen pohjoispuolella Enärannan alueella on olemassa yleinen uimaranta. Näitä voidaan tarvittaessa laajentaa, jotta selvitysalueen ranta voidaan säilyttää luonnontilaisena. Selvitysalueen linnusto lienee suhteellisen tavanomaista, eikä sitä tästä johtuen ole tarpeen selvittää tarkemmin. Linnustollisesti merkittävin alue lienee Enäjärven rannan luhdat sekä rantametsikkö. Lintulajisto on todennäköisesti samankaltaista kuin vuonna 2004 tehdyn luontoselvityksen (Luontotieto Keiron Oy 2004) lajisto ranta-alueella. Myös kääville ja sammalille tärkeimmät alueet ovat Enäjärven rannat sekä lisäksi kuvion 7 oja. Lintuja, kääpiä ja sammalia ei kartoitettu tässä selvityksessä. Mikäli ranta-alue voidaan säilyttää rakentamattoman, ei edellä mainittujen lajiryhmien erillinen kartoitus ole tarpeen. Enäjärven ranta-alueelle mahdollisesti kohdistuvan maankäyttöpaineen vuoksi olisi linnusto hyvä selvittää kerralla koko Enäjärven ja sen ranta-alueiden osalta. Näin saataisiin parempi kokonaiskuva järven ja sen ranta-alueiden merkityksestä sekä löydettäisiin linnustolle tärkeimmät alueet. Nissolan tilan vanhat maatalousrakennukset voivat toimia lepakoiden päiväpiiloina sekä talvehtimispaikkoina. Mikäli rakennukset aiotaan purkaa, tulee ne tarkistaa lepakoiden esiintymisen varalta. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeja (LsL 49 ) liitooravan tapaan. Enäjärveen laskeva, luonnontilaistuva oja (noro) patoaltaineen on hyvä huomioida alueen kaavoituksessa ja tulevassa vihersuunnittelussa. Ojasta vähitellen muodostuvassa luonnontilaisessa norossa on sekä luontoarvoja että virkistysarvoja. Virtaava vesi on myös mielenkiintoinen elementti rakennetussa viherympäristössä. 7 Lähteet Luontotieto Keiron Oy 2004: Enärannan asemakaavahanke, luontoselvitys. Vihdin kunta. 13 s. + liitteet.
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 10 (11) Liite 1 Putkilokasvit Havaitut ja kirjatut putkilokasvit (52 kpl), tieteellisen nimen mukaan aakkostettuna. Nimistö Retkeilykasvion (4. painos) mukaan. Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Acer platanoides vaahtera Achillea millefolium siankärsämö Aegopodium podagraria vuohenputki Alchemilla sp. poimulehti Alnus glutinosa tervaleppä Anthriscus sylvestris koiranputki Artemisia vulgaris pujo Betula pendula rauduskoivu Calamagrostis canescens viitakastikka Calamagrostis epigejos hietakastikka Calamagrostis purpurea ssp. phragmitoides korpikastikka Calla palustris vehka Carduus crispus kyläkarhiainen Carex nigra ssp. juncella tupassara Carex rostrata pullosara Cirsium vulgare piikkiohdake Dactylis glomerata koiranheinä Deschampsia cespitosa nurmilauha Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Epilobium adenocaulon amerikanhorsma Epilobium angustifolium maitohorsma Equisetum fluviatile järvikorte Filipendula ulmaria mesiangervo Galium palustre rantamatara Geum urbanum kyläkellukka Hypericum maculatum särmäkuisma Impatiens glandulifera jättipalsami Lemna minor pikkulimaska Lupinus polyphyllus komealupiini Lysimachia vulgaris ranta-alpi Lythrum salicaria rantakukka Peucedanum palustre suoputki Phleum pratense ssp. pratense timotei, nurmitähkiö Phragmites australis järviruoko Picea abies kuusi Pinus sylvestris mänty Populus tremula haapa Potamogeton natans uistinvita Potentilla palustris kurjenjalka Prunus padus tuomi Ribes nigrum mustaherukka Rubus idaeus vadelma Salix caprea raita Salix phylicifolia kiiltopaju Schoenoplectus lacustris järvikaisla Scirpus sylvaticus korpikaisla
24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 11 (11) Solanum dulcamara Sorbus aucuparia ssp. aucuparia Trifolium pratense Tripleurospermum inodorum Typha latifolia Urtica dioica punakoiso pihlaja puna-apila peltosaunio leveäosmankäämi nokkonen
8 Härköilä Urh. 1244 Toim He 10 9 Urh. Enäranta mmela 6 6 5 Nissola 7 8 8 4 2 1 Puhdistamo 3 utoasema 0 100 200 metriä Ridal Maanmittauslaitos, lupa nro 890/MML/08 Elinympäristötyypit ranta-alueet (5) viljelyalueet (3) viheralueet (3) joutomaa (2) Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys 2008 Kartta 1. Elinympäristötyypit, niiden rajaus ja numerointi Laatinut Luontotieto Keiron Oy /ALu ja SPi Mittakaava 1:6 000 24.11.2008
8 Härköilä Urh. 1244 Toim He 10 9 Urh. Enäranta mmela 6 6 5 Nissola 8 7 8 4 2 1 Puhdistamo 3 utoasema 0 100 200 metriä Ridal Maanmittauslaitos, lupa nro 890/MML/08 Elinympäristöjen arvoluokitus joitakin luontoarvoja (7) paikallista arvoa (6) Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys 2008 Kartta 2. Elinympäristöjen arvoluokitus Laatinut Luontotieto Keiron Oy /ALu ja SPi Mittakaava 1:6 000 24.11.2008