Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Transkriptio

1 NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Tulokset Lohkojen yleiskuvaus Linnustoselvitys Liito-oravaselvitys Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Karttaliite

3 1. Johdanto Nousiaisten kunta tilasi syyskuussa 2007 Suomen Luontotieto Oy:ltä Nousiaisten kunnan Kaitaraisten suunnittelualueelle liittyvän luontoarvojen perusselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen kaavoituksen tausta-aineistona. 2. Aineisto ja menetelmät Inventointialueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ). Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain suojelemat kohteet (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Koko alueelta tehtiin kasvillisuusselvitys, jonka yhteydessä etsittiin uhanalaisten tai vaateliaiden putkilokasvien lisäksi uhanalaislajistoa myös muista eliöryhmistä (mm. kääpäsienet, puiden runkojen ja kallioseinämien epifyyttilajit). Muusta uhanalaisesta lajistosta selvitettiin liito-oravien esiintyminen alueella. Ajankohdan vuoksi ei alueen pesimälinnustoa kyetty inventoimaan, mutta EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien ja kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi 2001) mainittujen lintulajien esiintymisestä annettiin arvio alueen ympäristön perusteella. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys tehtiin maastokäynnillä Maastotöistä vastasivat FM Jyrki Oja ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi. Eija Rauhala). Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Taustaselvityksen yhteydessä käytiin läpi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arkisto sekä Turun yliopiston kasvimuseon arkistotietoja uhanalaisen putkilokasvilajiston osalta. Aluetta on aiemmin inventoitu koko kunnan kattavan luontoselvityksen yhteydessä. 3. Tutkimusalue Suunniteltu kaava-alue sijaitsee Nousiaisten kunnan Kaitaraisten kylässä. Kasvimaantieteellisesti inventointialue sijaitsee hemiboreaalisen ja boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajoilla. Alue rajautuu itäosiltaan Valtatie 8:aan, eteläosiltaan peltoon, länsiosiltaan paikallistielle ja pohjoisosailtaan metsään ja pellonreunaan. Lähes koko inventointialue on mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää lukuun ottamatta alueen itäreunan kallioaluetta. Kaikki alueen metsät ovat talouskäytössä. 4. Tulokset 4.1 Lohkojen yleiskuvaus Maastoinventoinnissa alue jaettiin yhteensä viiteen erilliseen lohkoon, joilta tehtiin lyhyt kasvillisuuden kuvaus. Kuvauksessa selvitettiin kohteen kasvillisuustyyppi, putkilokasvillisuuden valtalajit ja mahdollinen vaateliaampi lajisto sekä muut luontoarvot. Lohko 1 Alueella on ojitettu kosteapohjainen laikku, jossa kasvaa hakkuukypsää mäntyä (Pinus sylvestris). Ennen ojitusta kohteella lienee ollut korveksi luokiteltava suolaikku. Suovaiheen jäänteenä kohteella esiintyy suopursua (Rhororendron tomentosum), variksenmarjaa (Emperetum nigrum), virpapajua (Salix aurita) sekä jokapaikansara (Carex nigra). Kenttäkerroksessa on laajoja kangasrahkasammal (Sphgnum nemoreum) kasvustoja. 3

4 Suomen Luontotieto Oy Lohko 2 Lohko koostuu selvärajaisesta hakatusta kallioalueesta. Kallioalueella kasvaa noin kahden metrin korkuista mäntytaimikkoa. Kalliolaikulla ei ole kallioketoja ja ainoa kalliolla kasvava kallioketojen putkilokasvi on kalliovillakko (Senecio sylvaticus). Kalliolla kasvaa muutamia yksittäisiä katajia (Juniperus communis). Alueen eteläpäässä on useita pienialaisia avokalliolaikkuja. Kallio rajautuu itäpuolella Valtatie 8:aan. Lohko 3 Koko alueen eteläpää Valtatie 8:lta vanhalle Turun tielle on noin viisi metriä korkeaa taimivaiheen metsää. Pohjoisessa lohkon raja ulottuu kallioille asti. Valtatien reunassa ja taimikon keskivaiheilla on laikku, jossa kasvaa muutamia vanhempia puita. Alueelle on istutettu mäntyä, mutta männyn seassa kasvaa myös runsaasti rauduskoivua (Betula pendula) ja hieskoivua (Betula pubescens) sekä muutamin paikoin myös kuusta (Picea abies). Aluskasvillisuudessa pioneerilajit ovat vallitsevina. Aluskasvillisuuden Lohkon 2 kalliota valtalajistoon kuuluu vadelma (Rubus idaeus), maitohorsma (Epilobium angustifolium) ja metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea). Muuhun aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu metsälauha (Deschampsia flexuosa), kanerva (Calluna vulgaris) sekä puolukka (Vaccinium vitis-idaea). Alueeseen kuuluu myös tuore hakkuualue. Alue on ojitettu ja kohde on selkeästi kuivumassa. Lohkon 3 taimikkoa 4

5 Suomen Luontotieto Oy Lohko 4 Lohko on tasamaalla sijaitsevaa tasakasvuista mänty-kuusi metsää. Metsätyyppi kohteella on mustikkatyypin tuoretta kangasta. Aluskasvillisuuden valtalajistoon kuuluu mustikka (Vaccinium myrtillus), metsälauha ja puolukka. Muutamin paikoin alueella kasvaa metsäalvejuurta (Dryopteris carthusiana). Alueen poikki kulkee metsäojia. Ojien varsilla kasvaa muutamin paikoin hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), mutta muuten lajisto on hyvin niukkaa. Alueella on tehty pääteharvennus eikä kohteella ole lahopuuta. Alueella risteilee riistapolkuja. Lohko 5 Selvärajainen mäntyä kasvava taimikkoalue. Harventamattomalla taimikkoalueella kasvaa mäntyjen seassa pihlajaa (Sorbus aucuparia), haapaa (Populus tremula), raitaa (Salix caprea) ja rauduskoivua. Taimikon ja vanhan Turuntien väliin jää niukkapuustoinen alue, jossa kasvaa niittylajistoa. Niittylaikun putkilokasvilajistoon kuuluu mm. ahomatara (Galium boreale), rohtotädyke (Veronica officinalis), kissankello (Campanula rotundifolia), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), aho-orvokki (Viola montana), rätvänä (Potentilla erecta), isolaukku (Rhinanthus serotinus)ja metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum). Vaateliaammasta lajistosta mainittakoon kohteella esiintyvä metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris), joka on Lounais-Suomessa nopeasti harvinaistunut. Laji on kärsinyt erityisesti soranotosta. Lajilla on useita tunnettuja kasvupaikkoja Mynämäen ja Nousiaisten rajalla mm. Kukonharjan ympäristössä. Laji tulisikin kartoittaa tarkasti ennen uusia maankäyttösuunnitelmia. Lohko 4 5

6 5. Linnustoselvitys Alueelta ei tehty ajankohdan vuoksi systemaattista vakiomenetelmiin perustuvaa pesimälinnustoselvitystä, mutta mahdollisen vaateliaamman tai uhanalaisen pesimälajiston esiintyminen arvioitiin alueen ympäristön perusteella. Alueen pesimälinnusto on todennäköisesti tyypillistä havumetsien peruslajistoa. Alueella on ollut aiemmin kangaskiurureviiri, mutta taimikon umpeutuminen on hävittänyt lajille sopivan elinympäristön. Koska alueella on suoritettu hakkuuta ja metsän harvennusta on pesimälinnuston lajimäärä suurempia metsäalueita niukempi ja mm. kanalinnut puuttuvat alueen pesimälinnustosta kokonaan. EU:n Lintudirektiivin liitteen I lajeja ei alueella todennäköisesti pesi, sillä alueelta ei tehty mitään havaintoja paikkalintuina esiintyvistä Lintudirektiivin liitteen I lajeista. 4.3 Liito-oravaselvitys Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym.2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 % (mm Hanski 1998)). Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Liito-oravaselvitys tehtiin jätöshavainnointimenetelmällä, jossa suurikokoisimpien lehtipuiden ja kuusien tyviltä haettiin liito-oravan keltaisia ulostekasoja. Maastokäynnillä haettiin liito-oravan jätöksiä koko suunnitellulta kaava-alueelta ja myös lähiympäristöstä. Mitään merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella ei todettu. Lajille ravinnoksi sopivaa lehtipuuta kuten haapaa alueella on niukasti ja leppiä ei lainkaan. Alueella ei myöskään ole kolopuita, jotka soveltuisivat liito-oravan lepo- ja pesäkoloiksi. 5. Yhteenveto Suunnitellulla kaava-alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei esiinny myöskään Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja, vaikka alueen länsireunalla onkin pienialainen niittylaikku. Alueen kasvilajistoon ei kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita, joita esiintyy kuitenkin Valtatie 8:n länsipuolella Kaitaraisten kylän alueella. Suot puuttuvat alueelta kokonaan ja alueen puusto on melko nuorta. Inventointialueen pesimälinnustoon ei kuulu EU:n Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja eikä alueella esiinny liitooravia tai muitakaan Luontodirektiivin liitteen IV lajeja. 6

7 6. Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. -Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Nousiaisten arvokkaat luontokohteet Suomen Luontotieto Oy. 84 s + karttaliitteet. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. 7

8 7. Karttaliite lohkokartta 8