Ympäristölautakunta 45 13.02.2008 Kaupunginhallitus 52 04.03.2008 LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA 784/00/001/2007 YMP 45 Liite B17 Varsinais-Suuomen maakuntakaava korvaa alueen vahvistetut seutukaavat. Kaava-alue käsittää neljä eri seutua, joista Turunmaan alueen kunnat muodostavat yhden. Kaavatyö on luonnosvaiheessa. Luonnos on ollut asetettuna nähtäville kaikille osallisille, ja Varsinais-Suomen liitto on esitellyt luonnosta Turunmaan osalta Paraisten kaupungintalossa. Nyt on kuntien lausuntojen ja mielipiteiden vuoro. Lausuntoa varten on tutustuttu kaavaluonnokseen ja siinä oleviin merkkien selityksiin ja kaavamääräyksiin sekä selvitykseen liitteineen. (Kaava on nähtävillä verkossa osoitteessa www.varsinais-suomi.fi > maankäyttö ja ympäristö.) Kaupungin lausunnoksi ehdotetaan seuraavaa : "Paraisten kaupunki haluaa esittää seuraavat yleiset huomiot maakuntakaavaluonnoksesta: Maakuntakaavan päätavoitteena on antaa mahdollisuuksia ja toimia samalla maakunnan, sen seutujen ja yksittäisten kuntien kehittämisen välineenä. Tämän lähtökohdan antamat odotukset korostuvat nyt, kun aikaisempaa laajemmalle ulottuvat, suuremmat kuntayksiköt ovat osallisina useissa pian toteutettavissa kuntaliitoksissa, joiden tuloksena kuntayksiköiden yhteenlaskettu lukumäärä laskee maakuntaliiton alueella. Nykyisen Paraisten kaupungin ja vajaan vuoden päästä päivänvalon näkevän Länsi-Turunmaan kaupungin osalta yhteyksien kehittäminen on avainasemassa alueen maantieteestä ja eritoten sen laajasta pinta-alasta johtuen. Uusi kaupunki on leveydeltään 90 km, ja sen eteläraja muodostaa samalla valtakunnanrajan. Uuden kaupungin pääosat eli nykyiset kunnat ovat kuin helmet helminauhassa vailla kiinteää yhteyttä toisiinsa tai sivusuunnassa toisiin kuntiin. Tämän lisäksi uusi kaupunki muodostaa enimmän osan Turunmaan saaristosta ja on ainoa todellinen saaristokaupunki maassamme. Tämän kaltaisella kunnalla on oltava suuret odotukset maakuntakaavaa kohtaan, ja niin sillä onkin. Esitetty luonnos saavuttaa maakuntakaavan perustarkoituksen ja noudattaa sitä pääpiirteissään. Luonnoksesta käy ilmi, että siinä on pyritty Paraisten ja tulevan Länsi-Turunmaan kaupungin osalta eläytymään paikallisiin oloihin ja soveltamaan suunnittelussa innovatiivista otetta tarkastelemalla saaristotietä kehittämisvyöhykkeenä ja muuttamalla koko saaristotie yleistä liikennettä palvelevaksi maantieksi lauttayhteyksineen.
Tässä vaiheessa kaupunki haluaa esittää seuraavat kaavaluonnosta koskevat näkökulmat, vaatimukset ja korjaukset: 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon Nyt esitetty ainoa vaihtoehto ei riitä varmistamaan kiinteää tieyhteyttä tulevaisuudessa. Lukuisista eri tunnelivaihtoehtoon liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen maakuntakaavaan on otettava mukaan myös siltavaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset liikenteellinen hyöty, kustannukset ja turvallisuustekijät mukaan lukien tutkitaan perusteelliseti ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Tästäkin johtuen kaavassa on oltava varaus sekä tunneli- että siltavaihtoehtoa varten. 2. Tieyhteys Turkuun päin Kaavaluonnoksessa yhteys Turkuun on luokiteltu seututieksi kuten aiemmin seutukaavassa. Kyseinen tie eli maantie 180 on nykyisin toiminnallisesti ala-arvoinen eikä käytännössä vastaa nimen osoittamaa tasoa. Tietä tulisi parantaa huomattavasti, jotta se vastaisi luokitustaan ja voi täyttää tehtävänsä tyydyttävällä tavalla. 3. MRV-merkintä Kartassa merkintä on MVR, jompikumpi on virheellinen. Merkintä kattaa ja koskee kaikkia alueita, joille ei ole annettu erityisiä aluetai kohdemääräyksiä, toisin sanoen merkintä on eräänlainen yleismääräys ja on voimassa siksi käytännössä lähes koko kaupungin alueella. Määräys rajoittaa alueiden käyttöä tiukasti ja perusteettomasti uutta vakinaista asututusta varten (kokonaan uutta tai alueen käytön muuttamista vapaa-ajan asutuksesta vakinaiseen). Tämä koskee eritoten kaupungin keski- ja pohjoisosan alueita. Selvitysliitteestä 06 a&b käy selkeästi ilmi, miten kehittynyttä seutua kaupungin alue on ja karttaliite 31, s. 23 osoittaa selkeästi, miten nämä aluekokonaisuudet sisältyvät ja liittyvät kiinteästi Turun kaupunkiseudun rakenteeseen ja luonteeseen. Näiden osa-alueiden sijainti suhteessa oman kaupungin keskustaan on myös niin suotuisa, että esitetty tiukka vakinaista asutusta koskeva määräys ei todellakaan ole perusteltu. Paraisten kaupungin pinta-ala on suuri, maa-ala on yli 10 % suurempi kuin Turussa, ja tämän ansiosta uudesta vakinaisesta asutuksesta huolimatta kaupungissa on miltei rajattomasti alueita, joita voi käyttää ja kehittää myös matkailua ja virkistystä palveleviin tarkoituksiin, myös elinkeinona. 4. Määräys Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain Osa-alueisiin jako ja suunnittelu noudattaa pääpiirteissään seutukaavan sisältöä hieman yksinkertaistetussa muodossa. Määräyksessä on kaksi osaa, joista toinen koskee vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärää ja toinen rakentamattomaksi jäävän rannan määrää, jota ei saa alittaa.
Alin vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärä on voimassa suurella alueella keskusta-alueen ympärillä sekä keskustan itä- ja eteläpuolella, ja määräys koskee noin 40 % kaupungin pinta-alasta, jonne on kiinteät yhteydet. Lienee luonnollista, että keskustan lähellä sijaitsevia rantoja käytetään muuhun kuin vapaa-ajan asutukseen kuten esim. vakinaiseen asutukseen tai muihin toimintoihin. Tällainen luonnollinen tulkinta ei kuitenkaan ole yhteneväinen vaatimuksen kanssa, jossa vapaan rannan osuus ilmoitetaan 50 %:ksi. Kyseiset alueet eivät myöskään ole sen luonteisia, että niitä kohtaan olisi todellista kiinnostusta yleiseen virkistyskäyttöön mainitussa laajuudessa, ei ulkoisesti eikä sisäisesti. Mitoitusluokan 4 selvityksessä todetaan mm. alueen olevan kohtuullisen, välttävän tai huonon saavutettavuuden alueella olevaa saaristoa. Lisäksi maantieteestä todetaan seikkoja, jotka tässä tapauksessa ovat täysin virheellisiä. Makeanvedenaltaan ympärillä oleva alue kuuluu mitoitusluokkaan 3. Alueella on jo pitkään ollut asutusta, joka ylittää osoitetun mitoituksen mm. alueen hyvistä yhteyksistä johtuen siitä huolimatta, että mitoitusluokan selvityksessä sanotaan alueen sijaitsevan kohtalaisen tai huonon saavutettavuuden alueella. Osa nykyisestä asutuksesta on vakinaista asutusta. Rantarakentaminen on kaupungissa perinteisesti ollut sekä vakinaista että vapaa-ajan asutusta. Suureen osaan kaupungin rannoista on hyvät yhteydet, ja asutus on kokonaisuutena ollut jo pitkään tiiviimpää useilla paikoilla kaupungin pohjois- ja keskiosissa. Tätä tosiseikkaa ei mitenkään ole huomioitu kaavaluonnoksessa. 5. Taajamatoimintojen alue A Suurin ja tiheiten asuttu osa kaupungin keskusta-alueesta Kirkkosalmen itäpuolella puuttuu kokonaisuudessaan. Koko keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Pienet viheralueet keskellä tätä itäistä osaluetta eivät ole sen luonteisia ja tasoisia, että ne olisivat seudullisesti merkittäviä, vaan ne on otettava mukaan taajama-alueeseen. Osana itäistä aluetta, sen koillisella ulkorajalla on Lehtiniemen kaupunginosan työpaikka-alue, jolle sijaintinsa, laajuutensa ja keskitetyn luonteensa ansiosta saattaisi olla perusteltua osoittaa erikseen kaavamerkintä tp. Taajamatoimintojen alueen rajaus ja korjaukset käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. 6. Hirsalö V Lemlahden ja Mielisholman saarten välissä sijaitseva saari. Koko saari on osoitettu V-alueeksi aivan kuten seutukaavassakin. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota tullaan hieman tarkistamaan kaupungin omistuksessa olevan saaren pääosan osalta. Kaupunki käyttää tätä Långholmenin hyödyksi, joka on sekin saanut merkinnän V ja merkitty luonnonsuojelualueeksi maakuntakaavaluonnokseen. Siitä huolimatta, että vapaa-ajan asutuksen määrä hieman lisääntyy, tämä suuri saari säilyy
edelleen metsäalueena ja läheistä kalastajakylää voidaan käyttää virkistystoimintaan ja luontomatkailuun. Virkistyskäytön jonkin asteinen rajaaminen kaavamerkinnällä tai aluetta rajaamalla lienee perusteltua. 7. Vene- tai palvelusatamia vast. luonnonsatamia ym. koskevat merkit ja niihin liittyvät määräykset Merkit ovat varmaankin vaihtuneet keskenään kaavamerkintöjen selostuksessa; ankkurimerkki vie ajatukset luonnonsatamiin ja purjeveneen kuva vene- tai palvelusatamiin. Hessundin itäpuoliselle vesialueelle piirretty merkki on seutukaavan perua. Merkki tulisi poistaa perusteettomana, paikka ei sovellu eikä sitä voida käyttää merkissä mainittuun tarkoitukseen. Skräbböleen piirretyn merkin, kartalla kohdemerkinnän V 809 yläpuolella, tulisi olla venesataman merkki. Fagernäsiin, kartalla kohdemerkinnän tp 801 viereen, tulisi lisätä venesataman merkki. 8. Virheellinen sijainti Kohde t/kem 803 Paroc ja siihen liittyvä suojavyöhyke sv on sijoitettu väärin. Oikea sijainti on osoitettu erillisessä karttaliitteessä. 9. Tulee poistaa V 811 ja V 803, Storholmen ja Vasikka saari, kaksi Vapparilla sijaitsevaa virkistyskohdetta ovat peräisin seutukaavasta. Kyseiset kaksi saarta ovat olleet jo kauan rakennettuja. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. V 808, Kalvholmen, Kirkkoselällä Långholmenin itäpuolella, ts. Lemlahden länsipuolella sijaitseva virkistyskohde on peräisin seutukaavasta. Kyseisellä pienellä saarella on kaksi rakennusoikeutta Lemlahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. Länsipuolella aivan saaren tuntumassa on lisäksi Långholmen, joka on osoitettu V-alueeksi. Ea 802, Skråbbon ampumarata. Rata sijaitsee yksityisellä maalla tilakeskuksen yhteydessä. Ampumaradalla on paikallista merkitystä nykyisin, mutta sitä ei voida kehittää liian lähellä asutusta. 10. Tulee lisätä Nilsbyn kylä, jossa sijaitsee suuri, suhteellisen vastikään laajennettu koulu, tulisi merkitä kylien kohdemerkinnällä at, jolla osoitetaan suurimmat ja maakunnan kannalta merkittävät kylät. Nilsby ja sen naapurikylä, kaupungin suurin kylä Lielahti (at 817) ovat täysin vertailukelpoiset keskenään, ja molemmat ovat maakuntakaavan kannalta merkittäviä kyliä. 11. Virheelliset, harhaanjohtavat tai puuttuvat nimet at 816 Vänö> Våno V 820 Malmstrandin uimaranta > Mustfinnö simstrand/uimaranta V 819 Långvarpetin uimaranta > Vits tensuddens strand /Vitstensuddenin ranta V 706 Vepo, Orön koillisosassa. >..Ålön.. V 705 Mutainen, / Muddais,...
tp 801 Meredinin satamahanke > Fagernäs marina (eller båtstrand) /(venesatama ) ----------------- Kuntien nimet on merkitty ainoastaan suomeksi kaavan pohjakartalle. Jos nimi ilmoitetaan vain yhdellä kielellä, se tulee ilmoittaa kunkin kunnan enemmistökielellä. Ruotsinkielisten kaavamääräysten kielen oikeellisuus on tarkistettava." Ehdotus: (kaupunginarkkitehti) Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan ehdotuksen kaupungin lausunnoksi maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös: Kaupungingeodeetti toimi asian esittelijänä. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että kohdan 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon sanamuotoa muutetaan seuraavasti: "Nyt esitetty ainoa vaihtoehto ei riitä varmistamaan kiinteää tieyhteyttä tulevaisuudessa. Lukuisista eri tunnelivaihtoehtoon liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen maakuntakaavaan on otettava mukaan myös siltavaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös kevyen liikenteen tarpeet Rengastien varrella ovat toimivat. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset tutkitaan perusteellisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Liikenteellinen ratkaisu, kustannukset, vaikutukset pohjaveteen ja turvallisuustekijät on otettava mukaan maakuntakaavaan EU:ssa yleisesti vakiintuneiden standardien mukaisesti. Kaavassa tulee huomioida Saaristotien kehittäminen. Nykyisen linjauksen ollessa voimassa kehitys on rajallinen Lenholman kohdalla Natura 2000 -alueesta johtuen." Kaupungingeodeetti ilmoitti yhtyvänsä jäsen Ted Bergmanin ehdotukseen. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että Lillmälön saaren nykyinen merkintä "virkistysalue" (rekrationsområde) tulee muuttaa retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi" (turistby) Lillmälön osayleiskaavan mukaisesti. Asia otetaan uutena kohtana 7. kohdan 6. Hirsalö jälkeen. Kaupungingeodeetti ilmoitti yhtyvänsä jäsen Ted Bergmanin ehdotukseen. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että Lillmälön kylä pitäisi varustaa merkittävien kylien (at) kohdemerkinnällä. Merkittiin, että ehdotus peruutettiin. Ympäristölautakunta päätti tämän jälkeen hyväksyä yksimielisesti
ehdotuksen mainituilla muutoksilla täydennettynä. KHALL 52 Liite B3 Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus päättää ympäristölautakunnan edellä mainitun päätöksen mukaisesti antaa asiassa seuraavan lausunnon: "Paraisten kaupunki haluaa esittää seuraavat yleiset huomiot maakuntakaavaluonnoksesta: Maakuntakaavan päätavoitteena on antaa mahdollisuuksia ja toimia samalla maakunnan, sen seutujen ja yksittäisten kuntien kehittämisen välineenä. Tämän lähtökohdan antamat odotukset korostuvat nyt, kun aikaisempaa laajemmalle ulottuvat, suuremmat kuntayksiköt ovat osallisina useissa pian toteutettavissa kuntaliitoksissa, joiden tuloksena kuntayksiköiden yhteenlaskettu lukumäärä laskee maakuntaliiton alueella. Nykyisen Paraisten kaupungin ja vajaan vuoden päästä päivänvalon näkevän Länsi-Turunmaan kaupungin osalta yhteyksien kehittäminen on avainasemassa alueen maantieteestä ja eritoten sen laajasta pinta-alasta johtuen. Uusi kaupunki on leveydeltään 90 km, ja sen eteläraja muodostaa samalla valtakunnanrajan. Uuden kaupungin pääosat eli nykyiset kunnat ovat kuin helmet helminauhassa vailla kiinteää yhteyttä toisiinsa tai sivusuunnassa toisiin kuntiin. Tämän kaltaisella kunnalla on oltava suuret odotukset maakuntakaavaa kohtaan, ja niin sillä onkin. Esitetty luonnos saavuttaa maakuntakaavan perustarkoituksen ja noudattaa sitä pääpiirteissään. Luonnoksesta käy ilmi, että siinä on pyritty Paraisten ja tulevan Länsi-Turunmaan kaupungin osalta eläytymään paikallisiin oloihin ja soveltamaan suunnittelussa innovatiivista otetta tarkastelemalla saaristotietä kehittämisvyöhykkeenä ja muuttamalla koko saaristotie yleistä liikennettä palvelevaksi maantieksi lauttayhteyksineen. Vuonna 2009 toimintansa aloittava uusi saaristokaupunki tulee olemaan maamme ylivoimaisesti suurin saaristokunta. Toimivat sisäiset yhteydet ovat yksi edellytys kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiselle; on voitava luoda toiminnallisia kuntakokonaisuuksia ja turvata asukkaiden palvelut. Saariston Rengastien on tämän vuoksi kokonaisuudessaan toimittava yleistä liikennettä palvelevana maantienä; Iniön ja Houtskarin välistä lauttamatkaa on kehitettävä ja välille on saatava päivittäiset ympärivuotiset yhteydet, Korppoon ja Houtskarin välistä lauttamatkaa on lyhennettävä ja kehitettävä ns. Finnöntie-vaihtoehdon pohjalta. Lauttamatka on korvattava kiinteällä tieyhteydellä niissä paikoissa, missä se on mahdollista. Tässä vaiheessa kaupunki haluaa esittää seuraavat kaavaluonnosta koskevat
näkökulmat, vaatimukset ja korjaukset: 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon Paraisten kaupunki katsoo, että maakuntakaavan on varmistettava kiinteä tieyhteys Paraisten ja Nauvon välille siten, että kaavassa mahdollistetaan sekä silta- että tunnelivaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös kevyen liikenteen tarpeet Rengastien varrella ovat toimivat. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset tutkitaan perusteellisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Liikenteellinen ratkaisu, kustannukset, vaikutukset pohjaveteen ja turvallisuustekijät on otettava mukaan maakuntakaavaan EU:ssa yleisesti vakiintuneiden standardien mukaisesti. Kaavassa tulee huomioida Saaristotien kehittäminen. Nykyisen linjauksen ollessa voimassa kehitys on rajallinen Lenholman kohdalla Natura 2000 -alueesta johtuen. 2. Tieyhteys Turkuun päin Kaavaluonnoksessa yhteys Turkuun on luokiteltu seututieksi kuten aiemmin seutukaavassa. Kyseinen tie eli maantie 180 on nykyisin toiminnallisesti ala-arvoinen eikä käytännössä vastaa nimen osoittamaa tasoa. Tietä tulisi parantaa huomattavasti, jotta se vastaisi luokitustaan ja voi täyttää tehtävänsä tyydyttävällä tavalla. Vaikka suunniteltu Kaarinan läntinen ohitustie jää maakuntakaavan ulkopuolelle, myös tässä yhteydessä on painotettava, että ohitustien merkitys koko Länsi-Turunmaan kehitykselle on ratkaiseva. 3. MRV-merkintä Kartassa merkintä ei ole MRV, vaan MVR, jompikumpi on virheellinen. Merkintä kattaa ja koskee kaikkia alueita, joille ei ole annettu erityisiä aluetai kohdemääräyksiä, toisin sanoen merkintä on eräänlainen yleismääräys ja on voimassa siksi käytännössä lähes koko kaupungin alueella. Määräys rajoittaa alueiden käyttöä tiukasti ja perusteettomasti uutta vakinaista asututusta varten (kokonaan uutta tai alueen käytön muuttamista vapaa-ajan asutuksesta vakinaiseen). Tämä koskee eritoten kaupungin keskija pohjoisosan alueita. Selvitysliitteestä 06 a&b käy selkeästi ilmi, miten kehittynyttä seutua kaupungin alue on ja karttaliite 31, s. 23 osoittaa selkeästi, miten nämä aluekokonaisuudet sisältyvät ja liittyvät kiinteästi Turun kaupunkiseudun rakenteeseen ja luonteeseen. Näiden osa-alueiden sijainti suhteessa oman kaupungin keskustaan on myös niin suotuisa, että esitetty tiukka vakinaista asutusta koskeva määräys ei todellakaan ole perusteltu. Paraisten kaupungin pinta-ala on suuri, maa-ala on yli 10 % suurempi kuin Turussa, ja tämän ansiosta uudesta vakinaisesta asutuksesta huolimatta kaupungissa on miltei rajattomasti alueita, joita voi käyttää ja kehittää myös matkailua ja virkistystä palveleviin tarkoituksiin, myös elinkeinona. 4. Määräys Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain Osa-alueisiin jako ja suunnittelu noudattaa pääpiirteissään seutukaavan sisältöä hieman yksinkertaistetussa muodossa.
Määräyksessä on kaksi osaa, joista toinen koskee vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärää ja toinen rakentamattomaksi jäävän rannan määrää, jota ei saa alittaa. Alin vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärä on voimassa suurella alueella keskusta-alueen ympärillä sekä keskustan itä- ja eteläpuolella, ja määräys koskee noin 40 % kaupungin pinta-alasta, jonne on kiinteät yhteydet. Lienee luonnollista, että keskustan lähellä sijaitsevia rantoja käytetään muuhun kuin vapaa-ajan asutukseen kuten esim. vakinaiseen asutukseen tai muihin toimintoihin. Tällainen luonnollinen tulkinta ei kuitenkaan ole yhteneväinen vaatimuksen kanssa, jossa vapaan rannan osuus ilmoitetaan 50 %:ksi. Kyseiset alueet eivät myöskään ole sen luonteisia, että niitä kohtaan olisi todellista kiinnostusta yleiseen virkistyskäyttöön mainitussa laajuudessa, ei ulkoisesti eikä sisäisesti. Mitoitusluokan 4 selvityksessä todetaan mm. alueen olevan kohtuullisen, välttävän tai huonon saavutettavuuden alueella olevaa saaristoa. Lisäksi maantieteestä todetaan seikkoja, jotka tässä tapauksessa ovat täysin virheellisiä. Makeanvedenaltaan ympärillä oleva alue kuuluu mitoitusluokkaan 3. Alueella on jo pitkään ollut asutusta, joka ylittää osoitetun mitoituksen mm. alueen hyvistä yhteyksistä johtuen siitä huolimatta, että mitoitusluokan selvityksessä sanotaan alueen sijaitsevan kohtalaisen tai huonon saavutettavuuden alueella. Osa nykyisestä asutuksesta on vakinaista asutusta. Rantarakentaminen on kaupungissa perinteisesti ollut sekä vakinaista että vapaa-ajan asutusta. Suureen osaan kaupungin rannoista on hyvät yhteydet, ja asutus on kokonaisuutena ollut jo pitkään tiiviimpää useilla paikoilla kaupungin pohjois- ja keskiosissa. Tätä tosiseikkaa ei mitenkään ole huomioitu kaavaluonnoksessa. 5. Taajamatoimintojen alue A Suurin ja tiheiten asuttu osa kaupungin keskusta-alueesta Kirkkosalmen itäpuolella puuttuu kokonaisuudessaan. Koko keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Pienet viheralueet keskellä tätä itäistä osa-aluetta eivät ole sen luonteisia ja tasoisia, että ne olisivat seudullisesti merkittäviä, vaan ne on otettava mukaan taajama-alueeseen. Osana itäistä aluetta, sen koillisella ulkorajalla on Lehtiniemen kaupunginosan työpaikka-alue, jolle sijaintinsa, laajuutensa ja keskitetyn luonteensa ansiosta saattaisi olla perusteltua osoittaa erikseen kaavamerkintä tp. Taajamatoimintojen alueen rajaus ja korjaukset käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. 6. Hirsalö V Lemlahden ja Mielisholman saarten välissä sijaitseva saari. Koko saari on osoitettu V-alueeksi aivan kuten seutukaavassakin. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota tullaan hieman tarkistamaan kaupungin omistuksessa olevan saaren pääosan osalta. Kaupunki käyttää tätä Långholmenin hyödyksi, joka on sekin saanut merkinnän V ja merkitty luonnonsuojelualueeksi maakuntakaavaluonnokseen. Siitä huolimatta, että vapaa-ajan asutuksen määrä hieman lisääntyy, tämä suuri saari säilyy edelleen
metsäalueena ja läheistä kalastajakylää voidaan käyttää virkistystoimintaan ja luontomatkailuun. Virkistyskäytön jonkin asteinen rajaaminen kaavamerkinnällä tai aluetta rajaamalla lienee perusteltua. 7. Lillmälön saaren nykyinen merkintä "virkistysalue" (rekrationsområde) tulee muuttaa "retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi" (turistby) Lillmälön osayleiskaavan mukaisesti. 8. Vene- tai palvelusatamia vast. luonnonsatamia ym. koskevat merkit ja niihin liittyvät määräykset Merkit ovat varmaankin vaihtuneet keskenään kaavamerkintöjen selostuksessa; ankkurimerkki vie ajatukset luonnonsatamiin ja purjeveneen kuva vene- tai palvelusatamiin. Hessundin itäpuoliselle vesialueelle piirretty merkki on seutukaavan perua. Merkki tulisi poistaa perusteettomana, paikka ei sovellu eikä sitä voida käyttää merkissä mainittuun tarkoitukseen. Skräbböleen piirretyn merkin, kartalla kohdemerkinnän V 809 yläpuolella, tulisi olla venesataman merkki. Fagernäsiin, kartalla kohdemerkinnän tp 801 viereen, tulisi lisätä venesataman merkki. 9. Virheellinen sijainti Kohde t/kem 803 Paroc ja siihen liittyvä suojavyöhyke sv on sijoitettu väärin. Oikea sijainti on osoitettu erillisessä karttaliitteessä. 10. Tulee poistaa V 811 ja V 803, Storholmen ja Vasikka saari, kaksi Vapparilla sijaitsevaa virkistyskohdetta ovat peräisin seutukaavasta. Kyseiset kaksi saarta ovat olleet jo kauan rakennettuja. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. V 808, Kalvholmen, Kirkkoselällä Långholmenin itäpuolella, ts. Lemlahden länsipuolella sijaitseva virkistyskohde on peräisin seutukaavasta. Kyseisellä pienellä saarella on kaksi rakennusoikeutta Lemlahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. Länsipuolella aivan saaren tuntumassa on lisäksi Långholmen, joka on osoitettu V-alueeksi. Ea 802, Skråbbon ampumarata. Rata sijaitsee yksityisellä maalla tilakeskuksen yhteydessä. Ampumaradalla on paikallista merkitystä nykyisin, mutta sitä ei voida kehittää liian lähellä asutusta. 11. Tulee lisätä Nilsbyn kylä, jossa sijaitsee suuri, suhteellisen vastikään laajennettu koulu, tulisi merkitä kylien kohdemerkinnällä at, jolla osoitetaan suurimmat ja maakunnan kannalta merkittävät kylät. Nilsby ja sen naapurikylä, kaupungin suurin kylä Lielahti (at 817) ovat täysin vertailukelpoiset keskenään, ja molemmat ovat maakuntakaavan kannalta merkittäviä kyliä. 12. Virheelliset, harhaanjohtavat tai puuttuvat nimet at 816 Vänö > Våno
V 820 Malmstrandin uimaranta > Mustfinnö simstrand / uimaranta V 819 Långvarpetin uimaranta > Vits tensuddens strand / Vitstensuddenin ranta V 706 Vepo, Orön koillisosassa >...Ålön... V 705 Mutainen, > Muddais,... tp 801 Meredinin satamahanke > Fagernäs marina (eller båtstrand) / (ve nesatama) ----------------- Kuntien nimet on merkitty ainoastaan suomeksi kaavan pohjakartalle. Jos nimi ilmoitetaan vain yhdellä kielellä, se tulee ilmoittaa kunkin kunnan enemmistökielellä. Ruotsinkielisten kaavamääräysten kielen oikeellisuus on tarkistettava." Päätös: Jäsen Hanna Järvinen ehdotti jäsenten Cornelius Colliander, Kaj Mattsson ja Soile Kaanela kannattamana, että kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen, kuitenkin siten täydennettynä, että Nilsbyn salmi ja Pölsbölen salmi saa kulttuurihistoriallisena vesiväylänä maakuntakaavaan merkinnän Veneväylä. Kaupunginjohtaja ilmoitti yhtyvänsä jäsen Hanna Järvisen ehdotukseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen.