Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmu Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut PL 123 04201 Kerava Keski-Uudenmaan maakuntamun lausunto koskien Keravan yleiskaava 2035:n kaavaluonnosta HEL 2015-003894 T 10 03 02 00 Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut on lähettänyt tiedon Keravan yleiskaava 2035:n yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Maakuntamu on tutustunut 9.3.2015 päivättyyn Keravan yleiskaava 2035 luonnokseen, kaavamääräyksiin ja selostukseen sekä muihin liiteasiakirjoihin. Maakuntamu tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön sekä kulttuurimaiseman vaalimisen näkökulmasta ja esittää seuraavia huomioita. Yleiskaavan tarkistuksen päätarkoitukseksi on esitetty Keravan yleiskaavan ajantasaistaminen ja uuden rakennusmaan löytäminen asunto- sekä yritysrakentamiseen. Yleiskaavan avulla selvitetään lisäksi vaihtoehtoja koskien mm. uusien asuin- sekä yritysalueiden sovittamista yhteen kaupungin viheralue- ja palveluverkoston kanssa. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin se tulee asettamaan tavoitteet tulevalle asemakaavoitukselle. Keravan yleiskaavassa 2035 on tarkoitus osoittaa keskustatoimintojen, kaupallisten palvelujen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä työpaikka-alueet, asumisen alueet, virkistysalueet ja puistot, teollisuus-, varasto- ja erityisalueet, yhdyskuntatekniikkaan, jätteenkäsittelyyn ja energiahuoltoon liittyvät alueet, maa- ja metsätalousalueet. Lisäksi on osoitettu liikenneverkko, kiinteät muinaisjäännökset sekä maisemallisesti ja kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet. Tämän lisäksi yleiskaavan esitystavalla pyritään osoittamaan selkeästi, mitkä alueet tulevat muuttumaan tai kehittymään tulevaisuudessa. Kaava esitetään kartalla, jolla eritellään nykyisellään säilyviä, pienin toimenpitein kehitettäviä sekä kokonaan uusia alueita. Kartalle merkittyjen alueiden yhteydessä esitetään kaavamerkintä, joka kuvaa tavoiteltavaa tilaa. Kaavamääräyksissä on mukana myös asemakaava-alueiden ulkopuolisia alueita koskevia määräyksiä, ympäristön ja metsänhoitoa kaupunginmu@hel.fi
Helsingin kaupunki Lausunto 2 (5) Kaupunginmu koskevia yleisiä määräyksiä, meluntorjuntaan ja turvallisuuteen liittyviä määräyksiä ja suosituksia. Keravan yleiskaava 2035 tulee muuttamaan Keravan maankäyttöä monilta osin. Kaavaluonnoksen mukainen uusi maankäyttö tukeutuu kuitenkin pääosin jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Myös kaavaluonnoksen merkinnät noudattavat pääteemoiltaan voimassa olevan Keravan yleiskaava 2020:n merkintöjä. Joillakin osa-alueilla, esimerkiksi asumiseen varattaville alueille merkintöjä ja määräyksiä on esitetty lisää ja määräyksiä tarkennettu nykytilanteeseen verrattuna. Koska Kerava on jo lähtökohtaisesti tiiviisti rakennettu, jää uusien ja olennaisesti muuttuvien alueiden määrä suhteellisen vähäiseksi. Verrattaessa esillä olevaa yleiskaavaluonnosta voimassa olevaan yleiskaavaan yleisenä huomiona voidaan pääosin pitää myös melko maltillisia muutoksia aluevarausten rajauksissa ja alueiden maankäyttömuodoissa. Kaavaluonnoksen liitemateriaalissa on kartta ja taulukko (liite 19), jossa esitetään muutokset Keravan voimassa olevaan yleiskaavayhdistelmään. Maakuntamu pitää tätä hyvänä ja kaavaluonnoksen tulkintaa helpottavana aineistona, mutta kulttuuriympäristön näkökulmasta muutoksien perusteluja ei ole esitetty. Erityisesti maakuntamu haluaa kiinnittää huomiota Keravan eteläosassa Lahdentien itäpuolella aiemmin asuntoalueiksi varattuja alueita, jotka nyt on osoitettu työpaikka-alueiksi. Muutosperusteluksi esitetään, että alue sijaitsee erillään tiiviistä yhdyskuntarakenteesta ja siten sen katsotaan soveltuvan paremmin yritys- kuin asumiskäyttöön. Maakuntamu haluaa kuitenkin viitata Keravan maisemaselvitykseen (Tuulikki Peltomäki, maankäyttöpalvelut, Keravan kaupunki 20.12.2013) ja siinä annettuihin rakentamissuosituksiin, joiden mukaan kyseiset alueet olisivat voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti edelleen uusia asuinalueita. Maakuntamu esittääkin huolensa yrityskäyttöön tarkoitettujen, usein suurienkin hallimaisten rakennusten vaikutuksesta Lahdentien länsipuolella sijaitsevaan Keravanjokilaakson arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Edellä mainitussa maisemaselvityksessä todetaan myös, että Keravan arvokkaimpia maisema-alueita kehitettäessä on vältettävä maisemavaurioita, esimerkiksi voimajohtojen ja teiden rakentamista, vesistöjärjestelyjä, teollisuusrakentamista ja huonosti suunniteltua maa-aineksen ottoa. Erityisen merkittävänä maankäyttömuodon muutoksena nykyiseen yleiskaavaan maakuntamu pitää Keravan vankilan alueelle ja sitä ympäröiville peltoaukeille esitettyä määräystä AP-4/res-1 eli asuinpientaloalue, joka varataan rakentamisen reservialueeksi. Tämän lisäksi alueelle on esitetty voimassa olevassa yleiskaavassakin olevaa kaupunginmu@hel.fi
Helsingin kaupunki Lausunto 3 (5) Kaupunginmu määräystä: Maisemallisesti arvokas alue. Alueen rakentamisessa on erityisesti otettava huomioon arvokas maisema-alue. Alueen rakennuskulttuurin inventoinnissa mainitut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet tulee suojella asemakaavalla. Kyseinen rajaus noudattaa Muviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 (RKY 20019) inventoinnissa kohteelle Keravan vankila määriteltyä rajausta. Inventoinnissa Keravan vankilaa on luonnehdittu mm seuraavasti: Monipuolinen ja hyvin säilynyt rakennuskanta ja kehystävien peltoaukeiden luonnehtima laitosmaisema vahvistavat laitoksen asemaa lastenhuollon ja vankilatoiminnan avainkohteena. Keravan vankila, alkuaan kasvatuslaitos, sijaitsee Keravanjoen viljelymaisemassa. Laitoksen monipuolista, monessa vaiheessa syntynyttä rakennusryhmää hallitsee päänäkymissä lehmuskujan päättävä, arkkitehtuuriltaan ilmeikäs kolmikerroksinen päärakennus 1880-luvulta. Alusta pitäen laitosalueelle on antanut leiman lähipiirin huoliteltu ja hyvin hoidettu, osin puistomainen ympäristö, joka toimii välittävänä vyöhykkeenä rakennusryhmien ja laitoksen toimintaa alusta pitäen palvelleiden peltoaukeiden välissä. Varsinaista vankila-aluetta ympäröivät peltoaukeat ovat siten olennainen osa kokonaisuutta ja niiden varaaminen pientaloarakentamiselle on maakuntamun näkemyksen mukaan selvässä ristiriidassa alueen ominaisluonteen vaalimiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta maakuntamu pitää ongelmallisena myös Keravanjokilaaksoon liittyvän vihervyöhykkeen pienentämistä. Esimerkiksi Lahdentien ja Lahden moottoritien välinen, Keravantien risteyksen molemmin puolin sijaitseva vyöhyke, jolla sijaitsee myös muinaismuistolain alaisia kohteita, on nyt esitetty kaavoitettavaksi kaupallisten palvelujen alueeksi ja nykyisen yleiskaavan mukaiset maa-ja metsätalousalueeksi kaavoitettava alue ja virkistysalue kaventuisivat muutoksen myötä. Maakuntamun näkemyksen mukaan tavoitteena tulee edelleen olla Keravanjokilaakson säilyttäminen maisemallisesti mahdollisimman yhtenäisenä. Tähän kokonaisuuteen voidaan katsoa kuuluvaksi myös Nybackan tilan, jonka kohdalta on poistettu merkintä kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaasta alueesta. Toinenkin voimassa olevassa yleiskaavassa kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi merkitty kokonaisuus eli Sysitien ja Harkkotien väliin jäävä pientaloalue on jätetty yleiskaavaluonnoksesta pois. Maakuntamu katsoo, että edellä mainitut voimassa olevan yleiskaavan kulttuurimaisemaa koskevat merkinnät tulisi säilyttää tai merkinnän poistamiselle tulee olla selkeät ja kestävät perustelut. kaupunginmu@hel.fi
Helsingin kaupunki Lausunto 4 (5) Kaupunginmu Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta myös kaavaluonnoksen erilaisten aluevarausmerkintöjen määräysteksteissä on nykyiseen verrattuna muutoksia. Esimerkiksi nykyisessä yleiskaavassa oleva merkintä MT-6 ja sen määräys (Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä maisemallista arvoa) on korvattu merkinnällä MT-2, jonka määräyksessä ei puhuta alueen maisemallisesta arvosta eikä ohjata rakentamista ilmeeltään. Samoin voimassa olevan yleiskaavan merkinnät MU-4 ja MU-5 (Maa- ja metsätalousalue, jolla ympäristö säilytetään) on korvattu merkinnöillä MU-1, MU-2 ja MU-3, joiden määräysteksteissä viitataan retkeilyyn ja ulkoiluun liittyvien virkistysarvojen säilyttämiseen, ei ympäristön tai maiseman. Maakuntamu pitää tätä puutteena, joka tulee korjata. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa maakuntamu totesi, että Muviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä vuodelta 2009 (RKY 2009) listatut valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli Keravan rautatieasema ja Keravan vankila tulee merkitä Keravan yleiskaava 2035 kaavakarttaan ja niillä tulee olla asianmukaiset määräystekstit. Samoin maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi arvotetut kohteet ja maisema-alueet eli edellä mainittujen RKY 2009 kohteiden lisäksi Savion teollisuusympäristö ja siihen historiallisesti liittyvä Ala-Koivikon pientaloalue tulee merkitä kaavakarttaan. Lisäksi maakuntamu totesi, että yleiskaavan luettavuutta helpottaisi, mikäli kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat alueet, kokonaisuudet ja yksittäiset kohteet olisi numeroitu ja listattu. Maakuntamun iloksi näin on nyt toimittu. Yleiskaavaluonnoksen liitekartoissa 16 ja 17 on kartalla ja listoina esitetty kulttuurihistoriallisesti tärkeimmät kohteet ja rakennukset sekä myös Keravan kaupungin alueella vuonna 2014 sijaitsevat suojellut rakennukset. Sen sijaan kaavaluonnoksen määräyksissä ei ole lainkaan voimassa olevan yleiskaavan pistemäistä merkintää Suojelukohde tai /s-1- ja s-2-merkintöjä, joilla määrätään säilyttämään ympäristö tai alueen merkittävät ympäristöarvot. Edellä mainitun kaltaiset kohteet on korvattu alueellisilla rasterimerkinnöillä ja määräyksillä Maisemallisesti arvokas alue ja Kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Maakuntamu esittää, että näihin määräyksiin liitettäisiin määräys: Alue, jolla ympäristö / ympäristöarvot säilytetään. Lisäksi maakuntamu esittää, että liitekarttojen sisältö sidotaan osaksi yleiskaavakartan määräyksiä viittauksin. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden rinnalla Keravalla on lukuisia kaupunginmu@hel.fi
Helsingin kaupunki Lausunto 5 (5) Kaupunginmu paikallisesti merkittäviä kohteita, jotka esiintyvät myös edellä mainituissa liitekartoissa. Myös näiden vaaliminen tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Maakuntamu esittääkin, että kaavamääräyksien Suositukset-osion maininta: Asemakaavoja laadittaessa tulee ottaa paikallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet huomioon tehtyjä inventointeja hyväksi käyttäen siirrettäisiin varsinaiseksi määräystekstiksi. Näiden kohteiden osalta tärkeänä perustietona toimii Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (Keravan kaupunki & Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama, 2003), jonka päivittämistä koko kaupungin rakennuskantaa koskevaksi maakuntamu on esittänyt. Tällaista inventoinnin päivitystä ei kuitenkaan ole tehty, mitä maakuntamu pitää valitettavana. Maakuntamu haluaa huomauttaa, että riittävät ja ajoissa tehdyt selvitykset helpottavat ja nopeuttavat myös asemakaavoitustyötä tulevaisuudessa. Muinaismuistolain alaisista kohteista ja niihin liittyvistä selvityksistä lausuu Muvirasto. Edellä mainituin huomautuksin ja lisäyksin maakuntamu puoltaa Keravan yleiskaava 2035 luonnoksen eteenpäin viemistä. Lisätiedot Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501 anne.salminen(a)hel.fi Anne Mäkinen yksikön päällikkö Tiedoksi Muvirasto, kulttuuriympäristön suojelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupunginmu@hel.fi